Varsinais-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kartoitus / Mielenterveystalo.fi portaali MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN SEMINAARI Olli Oranta 24.3. 2015 Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma
Sisältö Koko selvityksen keskeiset tulokset ja niiden perustelut Keskeiset lähipalvelut ja niiden saatavuus Varsinais- Suomessa Linkittyminen Mielenterveystalo hankkeeseen
I Mielenterveys- ja päihdepalvelujen selvitys II Tärkeimmät lähipalvelut III Alueelliset erot lähipalveluiden saatavuudessa (alatyöryhmä tammikuu; seminaari 24.3 2015) Tila- ja organisaatiorakennetyöryhmän keskitetyn palveluratkaisun toiminnallisen suunnitelma (maaliskuu 2015) Esitys kuntajohtajakokoukseen keväällä 2015: Tiekartta palvelurakenteen kehittämiselle
Varsinais-Suomessa aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimintoja (vakiintuneita palveluyksikköjä) löytyi 258, eli enemmän kuin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella yhteensä ja selvästi vähemmän kuin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella, kun tuloksia verrataan aiemmin tehtyyn Hyksin erva-alueen selvitykseen.
Varsinais-Suomen palvelut 2013 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 LKM Vertaistuki Neuvonta Avohoito Päivätoiminto 24/7 palvelu LKM
Sosiaalityön ja terveydenhuollon henkilötyövuodet Palvelutyyppien jakauma HTV:t 616 (41,2 %) HTV:t 810 (54,2%) Terveydenhuolto 44,8% Sosiaalityö 52,5% TH+Sos.työ 2,7%
Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen palvelujärjestelmän kokonaisuus on vieläkin Varsinais-Suomessa varsin laitospainotteinen. Henkilöstöstä lähes 60% on ympärivuorokautisessa laitospalvelussa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Turun kaupungin erikoissairaanhoidon palvelurakenteissa on eroja.
Henkilötyövuosien jakautuminen HTV:t (yhteensä 1487,5) 14 884 466 Avohoito Päivätoiminto 24/7 hoito Neuvonta 123
Henkilötyövuodet perustasolla ja erikoissairaanhoidossa 2013 AVOHOITO PÄIVÄ- TOIMINTO 24 / 7 PALVELU Perustaso 117,5 14 31 ESH 262 31,8 330,7
Erikoissairaanhoidon henkilötyövuosien vertailua TOIMINTA- ALUE (yli 18 vuotiaat) AVOHOITO PÄIVÄ- TOIMINTO 24 / 7 PALVELU Varsinais-Suomi (384 810) HUS (1 206 446) VSSHP (230 791) TURKU (154 019) HELSINKI (505 439) HYVINKÄÄ SHA (140 452) JORVI (221 632) LOHJA SHA (70 457) LÄNSI- UUSIMAA SHA (35 165) PEIJAS (181 611) PORVOO SHA (74 769) YHTEENSÄ HTV:t / 1000 as. 262,0 31,8 330,7 624,5 1,62 801,1 107,7 1291,4 2200,2 1,82 141,5 13 186,7 341,2 1,48 119,5 18,8 144 282,3 1,83 338,4 52,4 638,8 1029,6 2,04 90,9 18,6 117,0 226,5 1,61 152,6 10,8 172,4 335,9 1,52 31,0 7,3 81,8 120,1 1,71 26,0 9,0 48,6 83,6 2,38 128,5 3,7 176,1 308,3 1,70 32,2 5,8 56,8 94,8 1,27
Varsinais-Suomen asukkaat saavat erilaista palvelua alueellisesti tarkastellen. Terveysalueiden välillä paljon alueellisia eroja palvelutuotannon tavoissa, myös väestöpohjaltaan samaa kokoluokkaa ja maantieteellisesti lähekkäin olevissa kunnissa.
Terveysalueiden kunnat (vakiintuneet palveluyksiköt yhteensä)) Henkilötyövuodet eri palveluissa 2013 Kaikki palvelut Mt- / Päihde- / Mtja päihdeasiakkaat kohderyhmänä Perustason palvelut Yksityiset* asumispalvel ut ESH, avohoito** ESH, vuodeosastot Aura, Pöytyä (3) 5 5 / 0 / 0 5 Kaarina (19) 44,5 27,5 / 2 / 15 23 3,5 17 Kemiönsaari (4) 18,2 0,2 / 3 / 15 0,2 18 Koski TL, Lieto, 20,3 16,1 / 0 / 4,2 5,1 4,2 9 Marttila, Tarvasjoki (6) Laitila (2) 6,2 5,2 / 0 / 1 5,2 Loimaa-Oripää 29,3 22,5 / 3,8 / 0 8,4 3,4 13 (11) Masku, 4 2 / 0 / 2 4 Mynämäki, Nousiainen (4) Naantali (12) 29,1 8,5 / 12,6 / 8 5,1 12 Paimio, Sauvo (5) 11 9,9 / 1,1 / 0 4 7 Parainen (8) 28,2 26,2 / 1 / 1 4 9,8 14,4 Raisio, Rusko 107,8 29,8 / 9 / 69 15 65 21,8 (14) Salo (56) 315,1 194 / 54,1 / 60 34 80,5 48 85 Somero (5) 9 1 / 4 / 4 5 4 Turku*** (93) 716,6 493 / 133,9 / 69,6 40 215,5 161,3 166 Uusikaupunki(17) 150,7 111,5 / 3,2 / 35 14,4 57 13 65,3
Psykiatrisen erikoissairaanhoidon käytössä ja kustannuksissa on kuntakohtaisia eroja. Kokonaiskustannukset vuonna 2013 olivat 52 856 409, josta vuodeosastohoidon osuus oli 52%.
Terveysalueiden kunnat ESH:n käyttö 2013 Avokäynnit: kaikki / 1000 as. Avokäyntien kustannukset: kaikki / 1000 as. Hoitopäivät: kaikki / 1000 as Hoitopäivien kustannukset: kaikki / 1000 as. Aura, Pöytyä 2 234 / 231,0 396 760 / 41 017 798 / 82,5 314 089 / 32 470 Kaarina 9 531 / 391 1 607 244 / 65 930 2 432 / 99,8 1 142 346 / 46 860 Kemiönsaari 1 746 / 298,5 256 334 / 43 825 680 / 116,3 258 396 / 44 178 Koski TL, Lieto, 5 229 / 292,1 780 305 / 43 585 1166 / 65,1 540 643 / 30 198 Marttila, Tarvasjoki Laitila 609 / 90,6 96 568 / 14 359 1 125 / 167,3 524 949 / 78 059 Loimaa-Oripää 5 680 / 384,9 976 458 / 66 160 3 008 / 203,8 1 329 178 / 90 059 Masku, Mynämäki, 4 242 / 247,7 620 030 / 36 204 1 540 / 89,9 696 783 / 40 686 Nousiainen Naantali 4 327 / 287,2 659 295 / 43 772 2 796 / 185,6 1 150 929 / 76 664 Paimio, Sauvo 3 569 / 337,4 571 091 / 53 989 1 514 / 143,1 560 457 / 52 983 Parainen 5 732 / 466,5 770 310 / 62 688 3 239 / 263,6 1 182 475 / 96 230 Raisio, Rusko 7 643 / 317,7 1 152 090 / 47 886 4 033 / 167,6 1 714 110 / 71 246 Salo 20 138 / 461,6 3 714 538 / 85 147 7 776 /178,2 3 444 604 / 78 959 Somero 1 323 / 176,5 258 170 / 34 436 618 / 82,4 290 922 / 38 805 Turku 79 230 / 514,4 11 801 111 / 76 621 40 684 / 264,1 13 460 505 / 87 395 Uusikaupunki, Kustavi, Pyhäranta, Taivassalo, Vehmaa 8 592 / 461,2 1 235 003 / 66 288 2 998 / 160,9 1 350 716 / 72 498
Sosiaalityön näkökulmasta mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluita ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta selvästi kuntien omaa palvelutuotantoa enemmän. Kuntouttavien asumispalvelujen tulisi nykykäsityksen mukaan suuntautua ensisijaisesti mielenterveys- ja päihdeasiakkaan kotiin. Liikkuva mielenterveys- ja päihdetyö sisältyy usein palvelukokonaisuuksiin.
Päihdehuollon kustannukset (2012) euroa/asukas Raisio 73,12 Salo 55,84 Naantali 55,09 Turku 49,98 Somero 35,65 Kaarina 33,26 Loimaa 26,35 Uusikaupunki 23,94 Parainen 16,39 Paimio 14,73 Sauvo 14,18 Lieto 14,10 Marttila 13,88 Taivassalo 11,89 Rusko 11,68 Laitila 9,81 Pöytyä 8,29 Mynämäki 7,14 Koski Tl 6,12 Oripää 5,58 Aura 5,29 Tarvasjoki 5,10 Kemiönsaari 4,95 Kustavi 3,37 Pyhäranta 3,18 Masku 2,17
Selkeästi sekä mielenterveys- että päihdeasiakkaille suunnattuja palveluja on niukasti yksityisten asumispalvelujen lisäksi. Yhteistyö ja toimintojen integrointi mielenterveys- ja päihdepalvelujen tuottajien välillä on tärkeää päällekkäisyyksien välttämiseksi ja palvelujen korkean laadun takaamiseksi.
Palvelujen kohdistuminen ja henkilötyövuodet Varsinais-Suomessa 2013 HTV:t 284 (19 %) HTV:t 228 (15,3%) HTV:t 953 (63,8%) Palvelujen kohderyhmien jakauma Väestö 5% MT-ongelmat 48,3 % Omaiset, MT-ongelma 1,5% Päihdeongelmat 30,1 % MT+päihdeongelmat 12 % Läheiset, päihteet 3%
Avopalveluiden saatavuus ja kyky intensiiviseen hoitoon äkillisissä kriiseissä tulee turvata. Varsinais- Suomessa on puutetta avohoidon ympäri vuorokauden joka päivä avoinna olevia päivystysvastaanotoista ja akuuteista liikkuvista palveluista. Näihin tulee suunnata resursseja palvelujärjestelmää kehitettäessä edelleen avohoitopainotteisemmaksi.
Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyötä tehdään paljon lasten kasvua, kehitystä ja fyysistä/psyykkistä hyvinvointia tukevan toiminnan sisällä, ja sosiaalityö sisältää aikuisten palveluja enemmän toimintoja, jotka ovat olennaisen tärkeitä.
Lasten ja nuorten palvelujärjestelmä ei ole yhtä laitos- ja erikoissairaanhoitopainotteinen kuin aikuisten. Palvelujärjestelmän perustason ja erikoissairaanhoidon henkilöstöresurssin jakautuminen on tasapuolisempi kuin aikuisilla.
Henkilötyövuodet 250 200 150 100 Avohoito Kaikki 50 0 ESH Perustaso
Lasten ja nuorten perustason palveluissa on terveysalueittain eroja.
Perustason ja erikoissairaanhoidon henkilötyövuodet 2013 Perustason HTV:t ESH:n HTV:t Aura, Pöytyä 0 0 Kaarina 11 9 Kemiönsaari 3,8 0 Terveysalueiden kunnat 10,3 9 Laitila 4 0 Loimaa-Oripää 8,8 3 Masku, Mynämäki, Nousiainen 9,5 0 Naantali 4,5 0 Paimio, Sauvo 0 0 Parainen 7,8 4 Raisio, Rusko 5 14 Salo 34 22 Somero 0,6 0 Turku 73,3 132 Uusikaupunki, Kustavi, Pyhäranta, Taivassalo, Vehmaa 3 8
Suurin osa lasten ja nuorten mielenterveystyön lääkäreistä ja sairaanhoitajista on erikoissairaanhoidossa, perustason henkilöstön enemmistö on psykologeja, koulukuraattoreja, sosiaalityöntekijöitä ja muuta henkilöstöä.
Järjestämislain luonnos määrittelee lähipalvelun 5 ssä: Palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä. Palveluja saa keskittää vain, jos palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai niiden tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas toteuttaminen edellyttävät sitä.
Toiminto Määritelmä Oire / häiriö* Varhainen tunnistaminen, puheeksiotto, neuvonta, itsehoidon tuki Neuvola Päivähoito Koulu Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Perhetyö Lastensuojelu Työterveyshuolto Aikuissosiaalityö Yleislääkärin vastaanotto Kotihoito 1-3 Kokemusasiantuntija- ja vertaistuki Kokemusasiantuntijoiden / vertaisohjaajien vetämät ryhmät ja tapaamiset 1-3 (4) Perheasianneuvonta Perheasiain neuvottelukeskukset 2-4 Perustason palvelut toistuviin oireisiin, lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveys- ja päihdehäiriöihin Depressiohoitaja-tiimit Psykiatrinen sairaanhoitaja Terveyskeskuspsykologi Konsultoivan psykiatrin tuki Päihdehoitaja Korvaushoito: terveyden- /sairaanhoitaja / korvaushoitotiimi Terveysneuvonta: terveyden- / sairaanhoitaja Palveluohjaus Kasvatus- ja perheneuvola 2-4 2-4 2-4 3-4 2-4 2-3
Toiminto Määritelmä Oire / häiriö* Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen päivystys ja kriisipalvelut Päivystys, johon kansalainen voi hakeutua vastaanotolle ilman lähetettä Matalan kynnyksen kriisihoito Selviämisasema Terveyskeskuspäivystys / sosiaalipäivystys 4-5 2-4 4-5 6 Kuntouttavat lähipalvelut Kotikäyntityö Kuntoutujien päivätoiminta Mielenterveyskuntoutujien työtoiminta Opiaattiriippuvaisten korvaushoito Palveluohjaus Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut -------- ielenterveystalo portaalin porrastus: 1=ei toistuvia oireita, 2=toistuvia oireita, 3= lievä häiriö, 4=keskivaikea häiriö, =vakava häiriö, 6=päivystyksellinen tilanne
Kuntalaisten lähellä olevissa palveluissa on verrattain vähän ja alueellisesti eriarvoisesti mielenterveys- ja päihdepalveluihin erikoistunutta henkilökuntaa. Matalan kynnyksen helposti tavoitettavat lähipalvelut mahdollistaisivat hoidon alkamisen varhaisessa vaiheessa ja raskaampien palvelujen käyttö voisi vähentyä.
Monipuolisten lähipalveluiden turvaaminen edellyttää varsin suurta väestöpohjaa. Tämä ei tarkoita palvelujen keskittämistä, vaan väestöpohjaa tarvitaan myös kehittyneiden, kotiin vietävien palvelujen kehittämiseen. Laitoshoitoa keventämällä, hajanaista palveluverkostoa yhtenäistämällä ja perusteetonta kuntakohtaista vaihtelua karsimalla tulisi voida merkittävästi parantaa palveluita ilman lisäresurssoinnin tarvetta.
Mielenterveystalo.fi -nettiportaaliin Varsinais- Suomen tiedot on julkaistu ja jalkauttaminen parhaillaan käynnissä -kaikki toimijat mukana -väestölle ja ammattilaisille -ajantasalla olevaa tietoa jatkossa
www.mielenterveystalo.fi -luotettavaa ja ajantasaista tietoa -oireen tai ongelman vakavuusasteen arviointia -palveluohjausta -omahoito-ohjelmia ja oppaita