Luku 10. Käytöstä poistamisen ympäristönäkökohdat

Samankaltaiset tiedostot
Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset

SISÄLLYS. N:o 236. Laki

A7-0277/102

Uudenmaan ELY-keskus LIITE 3

15295/14 HG/phk DGB 3. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. joulukuuta 2014 (OR. en) 15295/14. Toimielinten välinen asia: 2014/0295 (NLE) PECHE 526

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

LIITTEET. ehdotukseen. Neuvoston päätös. Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomissiossa (IATTC) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. lokakuuta 2013 (OR. en) 13408/13 Toimielinten välinen asia: 2013/0020 (NLE) TRANS 466 MAR 126

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. lokakuuta 2016 (OR. en)

LIITTEET. ehdotukseen. Neuvoston päätös. Intian valtameren tonnikalatoimikunnassa (IOTC) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0317/118. Tarkistus. Karl-Heinz Florenz PPE-ryhmän puolesta

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. joulukuuta 2015 (OR. en)

Valtioneuvoston asetus

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Aavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) Ympäristövaliokunta Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. marraskuuta 2012 (15.11) (OR. en) 16273/12 TRANS 397 SAATE

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Laivapolttoaineen rikkipitoisuus vuonna IMO:n uusien määräysten arvioidut vaikutukset kuljetuskustannuksiin

EUROOPAN PARLAMENTTI

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Luku 7. Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus

Rakentamismääräyskokoelma

Yksityisteiden hoidon järjestäminen

HE 23/2017 vp: Liikenne- ja viestintävaliokunta Jenni Rantio

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

YHDYSKUNTATEKNIIKKA. Uponor Ultra Classic uuden sukupolven sileä maaviemärijärjestelmä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162

Alustavat huomautukset

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen

A7-0006/ Ehdotus direktiiviksi (KOM(2009)0029 C6-0062/ /0004(CNS))

Uusi sähköturvallisuuslaki

Nord Stream 2 AG. Elokuu 2018 NORD STREAM 2 RAJAT YLITTÄVÄT VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI, TANSKA, LUOTEISREITTI

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0418(NLE)

ANNEX LIITE. asiakirjaan. Komission täytäntöönpanopäätös

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE v04-00)

P6_TA-PROV(2008)0336 Itämeren pohjalle rakennettavaksi suunnitellun Venäjän ja Saksan välisen kaasuputken ympäristövaikutukset

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en)

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2018) 249 final LIITTEET 1 ja 2.

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Työturvallisuus- ja työterveyslainsäädännön soveltaminen itsenäisiin ammatinharjoittajiin *

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö. Merialuesuunnittelun ajankohtaistilaisuus Säätytalo Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

NEUVOSTON DIREKTIIVI 98/59/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden.

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. marraskuuta 2003 (OR. en) 13915/03 ENFOPOL 92 COMIX 642

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Asianosaisten edustajiin sovellettavat E-CURIA-SOVELLUKSEN KÄYTTÖEHDOT

-tausta ja tarkoitus. Kuulemistilaisuus Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2015 (OR. en)

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUS SARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

Direktiivin 98/34/EY ja vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen välinen suhde

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. lokakuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. syyskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2015 (OR. en)

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS,

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02.

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2109(INI)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (9) Ympäristölautakunta Ysp/

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017

Nyt voimassa oleva jätteenkuljetussopimus on irtisanottu päättymään ja jätteenkuljetukset on kilpailutettu.

Mietintö Cláudia Monteiro de Aguiar Ilman kuljettajaa vuokrattujen ajoneuvojen käyttö maanteiden tavaraliikenteessä

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta PÄIVÄTYÖKERÄYS

Infraturvallisuusdirektiivi 2018

Espoon sopimuksen yhteyshenkilölle Suomessa Lasse Tallskog Ympäristöministeriö PL 35 FI Hallitus Suomi

A8-0381/307

LISÄYS EHDOTUKSEEN PÖYTÄKIRJAKSI ( ) Neuvoston istunto. (Sisämarkkinat) Luxemburg, 21. kesäkuuta 1999

Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa

A8-0141/121

1 Artikla. Sopimuksen tarkoitus

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI. direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti Mayotten osalta

EUROOPAN PARLAMENTTI

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (53/2013)

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu.

Transkriptio:

Luku 10 Käytöstä poistamisen ympäristönäkökohdat

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 10 643 10 Käytöstä poistamisen ympäristönäkökohdat Nord Stream -putkihankkeen suunniteltu toiminta-aika on 50 vuotta. Sen jälkeiset näkymät ovat tällä hetkellä epävarmat. Putken teknistä käyttöikää voidaan pidentää tarkkailemalla läheisesti putkea vaurioittavia mekanismeja, kuten korroosiota ja anodien kulumista, ja suorittamalla ylimääräisiä kunnostusarvioita. Putkien käyttöiän päätyttyä järjestelmä kuitenkin poistetaan käytöstä (katso myös luku 3.9). Nord Stream -putkien käytöstä poistamiseen liittyvää ohjelmaa ei ole kehitetty loppuun asti, sillä tekninen kehitys putkien käyttöiän aikana ja tulevat säännökset tulee ottaa huomioon. Käytöstä poistaminen toteutetaan sinä ajankohtana voimassa olevien kansainvälisten ja kansallisten lakien ja säädösten mukaisesti. Ympäristönäkökulmasta katsoen tarkoituksena on aiheuttaa mahdollisimman vähän ympäristövaikutuksia. 10.1 Käytöstä poistamiseen liittyvä oikeuskäytäntö Vedenalaisten laitteiden käytöstä poistamista käsitellään useissa kansainvälisissä sopimuksissa ja ohjeissa. Ensisijaiset sopimukset ovat YK:n merioikeusyleissopimus Yleissopimus jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä (Lontoon yleissopimus) Yleissopimus Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelusta (OSPAR-yleissopimus). YK:n merioikeusyleissopimuksen (1982) 60(3) artiklassa todetaan seuraavaa: Hylätyt tai käytöstä pois jääneet laitteet tai rakennelmat tulee merenkulun turvallisuuden takaamiseksi poistaa, ottaen huomioon kaikki toimivaltaisen kansainvälisen järjestön antamat yleisesti hyväksytyt kansainväliset määräykset. Tällöin on kiinnitettävä asianmukaista huomiota myös kalastukseen, meriympäristön suojeluun sekä muiden valtioiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Kaikkien sellaisten laitteiden ja rakennelmien syvyydestä, sijainnista ja mi toista, joita ei ole poistettu kokonaan, on asianmukaisesti tiedotettava. /313/ Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO laati vuonna 1989 merioikeusyleissopimuksen artiklaan 60(3) perustuen ohjeet ja standardit mannerjalustalla ja talousvyöhykkeellä sijaitsevien merenalaisten asennusten ja rakennelmien poistamiseen /471/. Ensimmäinen yleinen poistoa koskeva vaatimus on, että: Hylätyt tai käytöstä pois jääneet merenalaiset laitteet tai rakennelmat millä tahansa mannerjalustalla tai yksinomaisella talousvyöhykkeellä on poistettava, paitsi silloin, kun poistamatta jättäminen tai osittainen poistaminen on seuraavien ohjeiden ja standardien mukaista.

644 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 10 Ohjeissa todetaan, että laitteiden poistamista koskevat päätökset on tehtävä tapauskoh taisesti IMO:n päätöslauselmassa lueteltujen arviointikriteerien mukaisesti. Lontoon yleissopimuksessa ryhdyttiin toimenpiteisiin meriympäristön suojelemiseksi ja jät teiden ja muiden aineiden mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäise miseksi /472/. Yleissopimusta uudistettiin Lontoon pöytäkirjalla vuonna 1996 /472/. Suomi kuuluu niihin 15:een Euroopan maahan, jotka ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet yleissopimuksen Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelusta (OSPAR-yleissopimus) /473/. OSPAR-päätöksessä 98/3 määritellään sitovat vaatimukset käytöstä pois jääneiden merenalaisten öljy- ja kaasulaitosten hävittämiseksi. 10.1.1 Putkien käytöstä poistaminen Kaasuputkien käytöstä poistamiseen liittyvää suomalaista kansallista lainsäädäntöä ei ole olemassa. Putket eivät myöskään sisälly merioikeusyleissopimukseen, IMO:n ohjeisiin ja standardeihin tai Lontoon yleissopimukseen. OSPAR-yleissopimus ei kata putkia, mutta käytäntö on osoittanut hallitusten pyrkivän soveltamaan OSPAR-yleissopimusta entistä laajemmin, putket mukaan lukien. Iso-Britannia on laatinut putkia koskevat ohjeet. Ison-Britannian ohjeissa kuvataan käytöstä poistamisen todennäköisiä vaihtoehtoja /474, 475/. Ison-Britannian ohjeissa määritetään, että yleisesti ottaen putken käytöstäpoistossa Ison- Britannian mannerjalustalla tulee ottaa huomioon seuraavat seikat: Ennen putken käytöstäpoistoa on otettava huomioon putken mahdollinen uudelleenkäyttö myös yhdessä muiden sen hetkisten projektien kanssa (esimerkiksi hiilivetyjen varastointi). Jos putken uudelleenkäyttö hyväksytään, sopivan ja riittävän huollon toteutus on selostettava yksityiskohtaisesti. On otettava huomioon kaikki mahdolliset käytöstäpoistovaihtoehdot ja tehtävä vertaileva arviointi. Putken poisto tai osittainen poisto on aina suoritettava siten, että meriympäristölle aiheutuvia merkittäviä haittavaikutuksia vältetään. Jos päätetään, että putken voi jättää paikalleen, on huomioitava sen sisältämän ma teriaalin todennäköinen heikkeneminen sekä sen nykyinen ja tuleva vaikutus meri ympäristöön. Meren muut käyttötavat on otettava huomioon. Ison-Britannian ohjeiden mukaan päätökset tehdään aina kunkin tilanteen olosuhteiden pe rusteella.

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 10 645 Jos ehdotetaan, että putki jätetään joko kokonaan tai osittain merenpohjaan hajoamaan luonnollisesti (käytöstä poistaminen in-situ ), Ison-Britannian ohjeiden mukaan käytöstäpoisto-ohjelman tukena tulisi olla sopiva tutkimus siitä, kuinka suuri osa putkesta on aiemmin ollut ja tulee todennäköisesti olemaan haudattuna ja kuinka suuri osa näkyvissä, sekä mahdollisista vaikutuksista meriympäristöön ja meren muihin käyttötarkoituksiin. Tutkimuksen tulisi sisältää putken kartoitushistoria ja vahvistaa asianmukaisten tietojen avulla putken nykyinen tila, mu - kaan lukien putken hautautumisen laajuus ja syvyys, putkikaivannon laajuus, vapaat jännevälit sekä paljastuneet osat. Ison-Britannian ohjeiden mukaan käytöstä poistamisen mahdolliset vaikutukset meriympäristöön tulee määrittää tieteellisen näytön perusteella. Huomioon otettavia tekijöitä ovat vaikutus veden laatuun ja geologiset ja hydrografiset ominaisuudet, alueella esiintyvät uhanalaiset tai vaarantuneet lajit, nykyiset elinympäristötyypit, paikalliset kalastusresurssit sekä putkessa jäljellä olevan aineen tai putken heikkenemisen aiheuttama alueen mahdollinen saastuminen. Yleissäännön mukaan paikan päällä (in-situ) voidaan poistaa käytöstä putket, jotka on haudattu tai kaivettu putkikaivantoon asianmukaisesti, jotka eivät ole alttiina vapaan jännevälin kehittymiselle ja joiden tila todennäköisesti säilyy samana putket, joita ei ole haudattu tai kaivettu putkikaivantoon asennettaessa mutta jotka todennäköisesti hautautuvat riittävältä pituudelta kohtuullisessa ajassa ja pysyvät hautautuneina putket, joiden näkyvillä olevien osien hautaus tai putkikaivantoon kaivaminen riittävään syvyyteen on toteutettu ja on todennäköisesti pysyvä putket, joita ei ole ojitettu tai kaivettu putkikaivantoon mutta jotka voidaan silti jättää paikalleen (esimerkiksi runkolinjat) putket, joita ei rakennevaurion, heikkenemisen tai muun syyn takia voida poistaa turvallisesti ja tehokkaasti. Edellä olevat viittaukset Ison-Britannian ohjeisiin toimivat esimerkkinä yleisistä periaatteista, joita sovelletaan Nord Stream -putkien käytöstä poistamiseen. Vastaavia käytöstäpoistoa koskevia ohjeita on muitakin, esimerkiksi Australian vesissä olevien putkien käytöstäpoistoa koskevat ohjeet /476/. On odotettavissa, että ennen Nord Stream -putkien käyttöiän päätty mistä kehitetään uusia kansainvälisiä ja kansallisia ohjeita, joissa annetaan lisää vaihtoehtoja käytöstä poistamiselle.

646 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 10 10.2 Käytöstä poistamisen tulevaisuuden vaihtoehdot ja mahdolliset vaikutukset Nord Stream -putkien käytöstä poistamisen ajankohtana merenalaisten putkien käytöstä poistamisen tekniset vaihtoehdot ja suositeltavat menetelmät eroavat hyvin todennäköisesti nykyisestä käytännöstä. Yleisesti ottaen tieto erilaisten käytöstä poistamisen strategioiden ympäristövaikutuksista on tulevaisuudessa nykyistä kattavampaa, sillä käytöstä poistaminen tulee olemaan seuraavien 50 vuoden aikana yleistä Pohjanmerellä. Suunnitelluista käytöstä poistamisen toimenpiteistä on tehtävä kattavat ympäristötutkimukset säädösten mukaisesti käytöstä poistamisen ajankohtana. Lieventämistoimenpiteitä tullaan toteuttamaan lainsäädännöllisten vaatimusten, käytettävissä olevan teknologian sekä ympäristön tilan ja mahdollisten ympäristövaikutusten mukaan Nykyisen käytännön mukaan putkilinjat poistetaan käytöstä joko poistamalla putki tai jättämällä se paikalleen merenpohjaan /474/. Putkien uudelleenkäytön mahdollisuutta on tarkasteltava ennen käytöstä poistamista. Isossa-Britanniassa on tähän mennessä tehty 14 hyväksyttyä putkilinjojen käytöstäpoistooh jelmaa /477/. Niistä kymmenessä putket on jätetty (tai jätetään) kokonaan tai osittain paikalleen merenpohjaan. Putkia on poistettu (tai poistetaan) kokonaan tai osittain seitsemässä käytöstäpoisto-ohjelmassa. Putkien uudelleenkäyttö on hyväksytty käytöstä poistamisen vaihtoehto kahdessa ohjelmassa. 10.2.1 Merenalaisten putkien paikalleen jättäminen Putket voidaan jättää paikalleen käyttövaiheen lopussa. Säännölliset seurantatutkimukset Nord Stream -putkien käyttöiän aikana antavat putkista riittävästi tietoa, jotta niiden tuleva käyttäytyminen voidaan ennustaa luotettavasti. Käytöstä poistamisen ajankohtana on varmis tettava, etteivät putket aiheuta uhkaa kalastukselle, laivaliikenteelle tai ympäristölle. Mahdollisten vaikutusten määrittelyn tulee perustua tieteelliseen näyttöön. Merenpohjaan jätettävien putkien tulisi olla sellaisia, jotka on jo kaivettu putkikaivantoon tai haudattu tai jotka hautautuvat todennäköisesti itsestään. Halkaisijaltaan suurilla putkilla on taipumus hautautua ajan myötä. Myös vapaiden jännevälien syntymisen riski on pienempi, kun putki on halkaisijaltaan suuri. Kalastukselle vaaraa aiheuttavia vapaita jännevälejä syntyy, kun sedimentti huuhtoutuu pois putken alta /478/. Merenpohjaan ilman minkäänlaista käsittelyä jätetyt putket ruostuisivat hitaasti. Teräksen liukeneminen ei todennäköisesti ole haitallista merivedessä /478/. Ruostuvat putket aiheuttaisivat kuitenkin vaaraa kalastustoiminnalle esimerkiksi siten, että ne voisivat sotkeutua kalastusvälineisiin. Merenalaisten putkien ruostumisen ehkäisemiseksi putket on siis puhdis tettava ja täytettävä vedellä, joka on käsitelty korroosionestoaineella /479/. Näiden toi-

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 10 647 men piteiden toteuttamisen jälkeen putkien tila on tarkastettava viiden vuoden välein. Korroosionestoaine tulee vaihtaa noin 10-20 vuoden välein. Korroosionestoaineen vaih ta minen vaa tii käsitellyn veden ajoittaista poistamista putkesta. Tämän vaikutukset ovat verrat tavissa painetestiveden poistamiseen putkesta. Putkien jättämiseen paikalleen merenpohjaan korroosionestoaineella täytettyinä liittyy kustannuksia ja vastuita. Niistä sekä putkien säännöllisestä valvonnasta huolehtivat käyttäjä tai kansalliset tai kansainväliset sääntelyviranomaiset sen mukaan, mikä osapuoli kyseisessä vaiheessa putken omistaa ja on ottanut siihen liittyvän vastuun kannettavakseen. Joihinkin putkihankkeisiin liittyvien putkien käytöstä poistamisen jälkeisestä vastuusta käydään tällä hetkellä keskustelua. 10.2.2 Putkien poistaminen kokonaan tai osittain Yksi käytöstä poistamisen vaihtoehto on poistaa putket kokonaan tai osittain. Koko putkijär jes telmän poistaminen vaatii esillä olevilla osuuksilla erilaisia toimenpiteitä kuin merenpohjaan hautautuneilla tai putkikaivantoon kaivetuilla osuuksilla. Suomen alueella Nord Stream -putkia ei haudata tai kaiveta putkikaivantoon, vaan ne lasketaan merenpohjan ja kiviaineksesta tehtyjen tukirakenteiden päälle. Putkien esillä olevien osuuksien poistaminen on teknisesti toteutettavissa. Pienet putket oh - jeistetaan poistettaviksi kokonaan /476/. On kuitenkin huomattava, että Nord Stream -hank- keen kokoluokan putkien (läpimitta 48 tuumaa) poistamisesta ei ole kokemusta. Put ken poistaminen on mittava toimenpide, joka sisältää paljon avomerellä tehtävää työtä: su kel tajat leikkaavat putken, nosturialukset nostavat putkiosat, ja tuki- ja kuljetusalukset kul jettavat putkiosat maalle. Lisäksi poistettujen putkien ja muun jätteen turvallinen ja ympä ris töystävällinen käsittely on varmistettava. Putkimateriaalin kierrätysmahdollisuuksia on tar kasteltava. Tällä hetkellä voidaan todeta, että putkien osittaisella tai täydellisellä poistamisella olisi väliaikaisia vaikutuksia, jotka vastaavat asennuksessa tarvittavien toimenpiteiden vai ku tus ta. Lisäksi putkikappaleiden (noin 2 400 kilometriä putkea) jätehuollolla on joitakin ympäristö vaiku tuk sia. Tällä hetkellä ei voida tehdä selkeää johtopäätöstä käytöstä poistamiseen liittyvistä toimista ja niiden vaikutuksista, sillä päätös riippuu käytöstä poistamisen teknisistä, lainsäädännöllisistä ja taloudellisista näkökohdista noin 50 vuoden kuluttua. Kaikki putkien käytöstä poistamiseen liittyvät toimet tulee kuitenkin toteuttaa tavalla, jolla vältetään meriympäristölle aiheutuvia mer kittäviä haittavaikutuksia.