Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä KOVAJUOTOS Tiivistelmä Juottamisella tarkoitetaan metalliosien yhdistämistä metallisella sideaineella - juotteella - jonka sulamispiste on alhaisempi kuin yhdistettävien metallien. Liitosalueella liitettävät osat kuumennetaan liitosmateriaalin sulamispisteeseen. Sula juote täyttää kapillaarivoiman vaikutuksesta kappaleiden välisen raon. Joskus tätä liitostapaa kutsutaankin kapillaarijuottamiseksi. Tässä tietokortissa esitellään kovajuotostöitä ja niissä kemikaaleille tapahtuvaa altistumista. Pehmeäjuotostöistä on oma tietokorttinsa. Kovajuotostyössä altistutaan pääasiallisesti hengitysteiden välityksellä huuruille ja pölyille. Ne voivat sisältää kadmiumia, kadmiumoksideja tai muita altisteita. Ensisijaisesti altistuvat henkilöt, jotka tekevät juotoksia, mutta myös työpisteen lähistöllä työskentelevät henkilöt. Merkittävin terveysvaara syntyy käytettäessä kadmiumia sisältäviä juotteita. Kadmium kertyy munuaisiin ja voi aiheuttaa munuaisvaurion. Vuosia jatkuneen pienen kadmiumaltistumisen seurauksena voi kehittyä kroonisia keuhkosairauksia ja se voi lisätä keuhkosyöpäriskiä. Pitkäaikainen altistuminen voi lisätä myös luun haurastumista. Kovajuotostyössä kadmiumaltistumisen vähentäminen on toteutettavissa helpoimmin siirtymällä juotteisiin, jotka eivät sisällä lainkaan kadmiumia. Kohteissa, joissa kadmium-vapaiden juotteiden käyttö ei ole mahdollista, tulee käyttää tehokkaita teknisiä torjuntakeinoja ja viimekädessä henkilönsuojaimia. Kadmiumin käyttöä on rajoitettu VNp:ssä 1415/1992. Työtehtävän kuvaus Juottamista tehdään käsin ja osittainmyös automaattisilla juotoskoneilla. Kovajuotto soveltuu useille metalleille ja sitä käytetään esim. kupariputkien liittämisessä, kylpyhuonekalusteiden, moottoriajoneuvojen komponenttien, kovametalliterien, kultasepäntuotteiden, lämmönvaihtimien ja sähkölaitteiden valmistuksessa ja korjauksessa. Kappaleiden puhdistus Ensimmäiseksi ennen itse juottamista kappaleet tulee puhdistaa. Ensimmäisenä puhdistetaan kappaleet rasvasta ja voiteluaineista soveltuvilla rasvanpoistoaineilla (ks. Metallin rasvanpoisto). Ruoste ja hehkutushilse voidaan poistaa mekaanisesti tarkoitukseen sopivalla harjalla tai hiomalla (ks. Metallin hionta) tai kemiallisesti (ks. Metallin happopeittaus). 1/10
Juoksutteen levittäminen Puhdistettujen kappaleiden juotettavat kohdat käsitellään juoksutteella (ns. fluksilla) muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Juoksute suojaa juotoskohdan hapettumiselta ja auttaa juotteen leviämisessä. Kun juotettavaa kohtaa lämmitetään, metallin pinta hapettuu ja muodostuu hehkutushilsettä metallin ollessa kosketuksissa ilman kanssa. Juoksute on yleensä pastamaisessa muodossa ja se voidaan sivellä juotoskohtaan. Juotettavat pinnat voidaan myös kastaa juoksutteeseen tai juoksutteen levittämisessä voidaan käyttää annostelijaa. Juoksute levitetään juuri ennen juottamista. Juoksutetta ei käytetä fosforijuotoksen yhteydessä liitettäessä kuparia kupariin. Juotteen sisältämä fosfori toimii tässä tapauksessa juoksutteen tavoin. Juoksutetta ei myöskään välttämättä käytetä, jos juottamisen yhteydessä käytetään suojakaasua. Se syrjäyttää hapen ja estää juotettavien kappaleiden hapettumisen. Suojakaasuna voidaan käyttää typpeä tai muuta inerttiä (reagoimaton) kaasua. Juottaminen Juottavien kappaleiden liitoskohdat kuumennetaan esim. kädessä pidettävällä kaasuliekillä, induktio- tai sähkökuumentimella tasaisesti juotteelle sopivaan työskentelylämpötilaan. Työlämpötila on aina yli 450 o C, tavallisesti 600-750 o C. Itse juottaminen tapahtuu siten, että tavallisesti sauvana tai lankana olevaa juotetta pidetään lämmitetyssä liitoskohdassa, jolloin juote sulaa ja täyttää kapillaarivoiman vaikutuksesta kappaleiden välisen raon. Juotteena käytetään yleensä hopea - tai kupariseoksia. Juotteita on saatavissa erilaisille materiaaleille ja erilaisilla sulamislämpötiloilla. Juotoksen puhdistaminen Juotoskohta täytyy puhdistaa juottamisen jälkeen. Puhdistamisella poistetaan juoksutteen jäämät sekä juotoksen aikana mahdollisesti muodostuneet hapettumistuotteet. Juoksutteen jäämät poistetaan kuumalla vedellä. Juoksutejäämät muuttuvat lasimaisiksi hiutaleiksi ja ne voidaan harjata pois. Juoksutteen puhdistamiseen voidaan käyttää myös ultraäänialtaita tai höyryä. Hapettumistuotteita joudutaan poistamaan, jos juoksutetta ei ole käytetty riittävästi tai liitoskohtaa on lämmitetty liikaa. Ne poistetaan hapolla. Kovajuotostyössä käytettävät kemikaalit Kovajuotokseen on kehitetty useita juotteita (metalliseoksia) ja juoksutteita, joilla saadaan liitos aikaiseksi hyvin monenlaisille materiaaleille ja sovelluksille. Juoksutteet ovat yleensä pastamaisessa tai nestemäisessä muodossa. Juotteet voivat olla mm. sauvoina, lankoina, jauheina tai pastoina. Pääsääntöisesti juotoksissa käytetään hopeaa, johon on lisätty mm. kuparia, sinkkiä, tinaa, nikkeliä, fosforia, mangaania, piitä tai kadmiumia. Esimerkiksi hopeaan sekoitetulla kadmiumilla saadaan alennettua juotoksessa käytettävää lämpötilaa ja parannettua juotosominaisuuksia. Koska kadmiumjuotosten korroosionesto-ominaisuudet ovat erittäin hyvät niillä juotetaan meriveden kanssa kosketuksiin joutuvia kupariosia, kuparinikkeliseoksia ja alumiinipronsseja. 2/10
. Fosforijuotosta käytetään ainoastaan liitettäessä kuparia kupariin. Fosforijuote sisältää 2 15 % hopeaa kuparin ja fosforin lisäksi. Fosforijuotoksessa ei käytetä juoksutetta. Juotoksen aikana muodostuneet hapettumistuotteet poistetaan happoilla. Kovajuotostyössä käytettävien kemikaalien koostumus Seuraavaan taulukkoon on koottu esimerkkejä erilaisista juotteista, juoksutteista ja juotoksen hapettumien puhdistusaineista. Aine Ainesosat Käyttökohde Juote: Kadmiumpitoinen: hopea (25-50 %), kupari (15-35 %), sinkki (16-27 %), kadmium (14-24 %) Raudan, ei-rautametallien ja eri paria olevien metallien juottaminen. hopea (44 %), kupari (27 %), sinkki (13 %), kadmium (15 %), fosfori (1 %) Kadmiumvapaa: kupari (53-87 %), nikkeli (<10%), sinkki (<35 %), mangaani (<38 %), pii (<15 %), koboltti (<2 %) hopea (25-40 %), kupari (30-52 %), sinkki (22-33 %), tina (2 %) hopea (25-49 %), kupari (16-38 %), sinkki (23-33 %), nikkeli (2-5 %), mangaani (<8 %) Elektronisten koskettimien ja molybdeeni tai kupari-volframi elektrodien juottaminen. Karbidien, työkaluteräksen, seostetun teräksen juottaminen. Luja liitos. Raudan, ei-rautametallien juottaminen. Volframikarbidien, ruostumattomat teräksen ja teräksen juottaminen Fosforikuparijuote: hopea (2-18 %), kupari (75-94 %), fosfori (5-7 %) Kupari-kupari liitoksissa Juoksute: boorihappo (10-30 %), kaliumfluoridi (10-30 %), dikaliumtetraboraattitetrahydraatti (10-30 %) boorihappo (<30 %), kaliumfluoridi (10-40 %), kaliumpentaboraatti (10-40 %) kaliumfluoboraatti (15-40 %), kaliumfluoridi (5-10 %), litiumkloridi (1-5 %), kaliumpentaboraatti (15-40 %), alumiinifluoridi (1-5 %), kaliumkloridi (5-10 %), sinkkikloridi (5-10 %) sinkkikloridiliuos (60-100 %), ammoniumkloridi (1-5 %), vetykloridi (0,5-1,5 %), natriumkloridi (5-10 %), fosforikloridi (5-10 %), litiumkloridi (1-5 %) Yleisjuoksute. Raudan, eirautametallien ja seosten juottamisessa. Automaattiseen juoksutteen annosteluun (spray, sively, ruisku) Alumiini pronssin ja muiden pieniä määriä alumiinia ja/tai titaania sisältävien seosten juottamisessa. Juotosalue 260-425 o C 3/10
Aine Ainesosat Käyttökohde Puhdistusaine: rikkihappo (10-25 %), kaliumdikromaatti (5-10 %) suolahappo (50 %, lämmitettynä 60-70 o C:een 10-25 %) rikkihappo (20 %), suolahappo (20 %), vesi (60 %), lämmitetty (75-80 o C) suolahappo (20 %), typpihappo (10 %), vesi (70 %), lämmitetty (65 o C) Hapettumien poistaminen kuparista, messingistä, pronssista, uushopeasta sekä paljon kuparia sisältävistä seoksista. Hapettumien poistaminen raudasta ja teräksestä. Hapettumien poistaminen ruostumattomasta teräksestä ja juotteista, jotka sisältävät kromia. Työhygieenisissä selvityksissä todetut merkittävimmät kemialliset altisteet Kovajuotostyössä metallit, kuten kadmium, hopea ja nikkeli, vapautuvat ilmaan oksidihuuruina. Haitallisin altiste on kadmium. Kadmiumoksidihuuruja muodostuu metallin lämpötilan kohotessa 320 o C:een yläpuolelle. Sinkkihuuruja muodostuu sinkkiä sisältävien juotteiden lisäksi sinkkigalvanoituja pintoja lämmitettäessä. Juoksutteista voi vapautua erilaisia fluorideja, puhdistusaineista happoutua, kloorivetykaasua tai typpihappojen hajoamistuotteita, typenoksideja. Altiste (CAS nro) kadmium (7440-43-9) kadmiumoksidi, huuru (1306-19-0) R-lausekkeet HTP 2007 (8 h) 0,02 mg/m 3 (iho) 22-48/23/25-49- 0,01 mg/m 3 50/53 (iho, alveolijae) Tyypillinen altistumistaso HTP-arvon ylitykset mahdollisia koboltti (7440-48-4) 42/45-53 0,05 mg/m 3 0,012 mg/m 3 1 hopea (7440-22-4) 0,1 mg/m 3 0,003 mg/m 3 1 nikkeli, metalli 40-43 1 mg/m 3 0,003 mg/m 3 1 (7440-02-0) sinkki (oksidihuurut) (1314-13-2) 5 mg/m 3 (2007: 2 mg/m 3 ) fluoridit 2,5 mg/m 3 1 Linnainmaa, 1997 (TLV-arvo) Altistumisen tekninen torjunta kadmiumjuotteiden korvaaminen, tehokas kohdepoisto, henkilönsuojaimet tehokas kohdepoisto Ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia on mitattu harvoin kovajuotostyössä. Kadmiumille altistuminen voi olla merkittävää, jos käytetään kadmiumia sisältäviä juotteita ja työpisteen kohdepoisto ei sieppaa tehokkaasti juotoshuuruja. Ilman hopeahuurupitoisuus voi ylittää HTP-arvon, jos juotoskohteen ilmanvaihto ei ole tehokas. Harvassa työpaikassa tehdään pelkästään juotosta, joten muu toiminta työympäristössä voi olla myös merkittävä altistava tekijä. Esimerkiksi edellisessä taulukossa kuvattu kobolttipitoisuus voi osittain olla peräisin kovametalliterien hionnasta. Juoksutteista vapautuu erilaisia fluorideja riippuen käytettävästä juoksutteesta. Harvoille yksittäisille fluorideille on olemassa HTP-arvoa. ACGIH on asettanut fluorideille TLV-arvon 2,5 mg/m 3 (fluorina). Fluorideja on mitattu hyvin harvoin juotostyön yhteydessä. Ilmapitoisuudet jäänevät kuitenkin pieniksi, jos 4/10
käytetty juoksutemäärä on alhainen. Hapettumien poiston aikana ilmaan vapautuvista happojen pitoisuuksista ei ole mittaustuloksia. Altistumistasoon vaikuttaa käytetty happomäärä ja työpisteen ilmanvaihto. Juotostyötä tekevillä todettu altistumattomien (normaaliväestön) viiterajat ylittäviä virtsan ja/tai veren kadmiumpitoisuuksia. Keskimääräinen altistumistaso ei ole muuttunut viime vuosina, vaikka yksittäiset korkeat altistumiset ovat lisääntyneet. Viime vuosina toimenpideraja-arvon ylittäviä pitoisuuksia on todettu muutamia (ks. kohta "Kemikaalialtistumisen arviointi"). Asioita, joihin työpaikalla tulee kiinnittää huomiota q Onko työpaikan yleisilmanvaihto oikein järjestetty ja riittävän tehokas? q Onko työpaikalla ajan tasalla olevat käyttöturvallisuustiedotteet? q Poistetaanko kaikki näkyvä juotoshuuru paikallispoistolla? q Onko kiinteissä juotostyöpisteissä työpistekohtaiset kohdepoistot? q Onko liikkuvassa työssä käytössä tukivarrella varustettuja liikuteltavia kohdepoistoja? q Joudutaanko juottamaan suljetuissa tai ahtaissa tiloissa, jolloin riittävän suojautumisen merkitys kasvaa? q Onko huolehdittu sivullisten turhasta altistumisesta erottamalla juotostyöpiste muista tiloista? q Täyttävätkö työpisteet tulityömääräykset järjestyksen ja siisteyden osalta? q Onko VNa 576/2003 räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta otettu huomioon? q Vastaako työpaikan paloturvallisuus ja valmius tulipalojen varalta työpaikan riskejä ja tarpeita? q Onko tulityöluvat kunnossa? q Onko ihon ja hengitysteiden suojauksesta huolehdittu kaikkien altistavien työvaiheiden aikana? q Ovatko suojaimet soveltuvia kyseessä oleville altisteille ja suojausteholtaan riittäviä? q Onko suojainten säilytykselle ja säännölliselle huollolle asianmukaiset tilat? q Onko työpaikan yleisestä järjestyksestä ja siisteydestä huolehdittu? q Onko työntekijöiden koulutuksesta/opastuksesta huolehdittu? q Onko työntekijöillä annettu tietoa työhön liittyvistä vaaroista? q Onko ympäristölainsäädäntö otettu huomioon? q Ovatko jätteiden säilytystavat, varastointi ja hävitys asianmukaisia? q Onko työnantaja tehnyt työpaikan riskinarvioinnin ja onko se kirjallisesti saatavilla? Onko korjaavat toimenpiteet aloitettu? q Onko työntekijöiden alkuterveystarkastus tehty (ks. kohta "Terveystarkastukset")? q Onko lisääntymisikäisiä naistyöntekijöitä (raskaana olevat: työ voi olla fyysisesti liian raskasta, altistumista raskauden aikana lisääntymisvaarallisille tai syöpävaarallisille aineille ei sallita)? q Onko työpaikan ensiapuvalmiudesta huolehdittu? 5/10
q Onko syöpävaarallisille aineille altistuvat ilmoitettu ASA-rekisteriin (ASA = ammatissaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille altistuvien rekisteri)? Kemikaalialtistumisen arviointi Työntekijöiden altistumisen arviointi aloitetaan selvittämällä työtehtävät, työolosuhteet ja käytetyt kemikaalit ja tutustumalle niiden käyttöturvallisuustiedotteisiin. Kovajuotostyössä altistutaan pääosin hengitysteiden välityksellä hengitettäessä huuruja ja pölyjä. Ne voivat sisältää kadmiumia, kadmiumoksideja tai muita altisteita. Ensisijaisesti altistuvat henkilöt, jotka tekevät juotoksia. Juotoshuuruille altistuvat myös työpisteen lähistöllä työskentelevät henkilöt. Juotoshuurut voivat laskeutua työpisteen pinnoille muodostaen ohuen pölykerroksen, jolloin kädet voivat kontaminoitua ja epäpuhtaudet siirtyä niistä ruokaan, juomiin jne. ja kulkeutua ruuansulatuskanavaan. Pöly voi joutua myös takaisin ilmaan ilmavirtausten mukana, jolloin sille altistutaan hengitysteitse. Kunnossapidosta ja siivouksesta huolehtivat henkilöt altistuvat erityisesti tällä tavoin juotoksesta vapautuville epäpuhtauksille. Altistuminen kadmiumille ja kadmiumoksidihuuruille voi olla merkittävää, jos käytetään kadmiumia sisältäviä juotteita. Kadmium-hopeajuotoksista on kuitenkin pyritty pääsemään eroon. Kadmiumille altistumiselta ei kuitenkaan voida välttyä täysin, sillä sille altistutaan mm. korjaustöiden yhteydessä korjattaessa vanhoja, kadmiumia sisältäviä juotoksia. Altistuminen voi olla merkittävää, kun kadmiumia sisältävä juotosta lämmitetään korjauksen aikana. Ilman epäpuhtausmittauksia on tehty harvoin. Ilmasta voidaan mitata erilaisia metalleja ja niiden oksideja sekä juotteista vapautuvia fluorideja. Fluoridien pitoisuutta voidaan verrata ACGIH:n TLV-arvoon 2,5 mg/m 3 (ilmoitetaan fluorina). Kadmiumille altistumista voidaan seurata biologisin näyttein. Mittaustarpeen arvioinnista saa lisätietoa Työterveyslaitokselta. Raskaana olevien työntekijöiden työn vaarat ja altistuminen on arvioitava tapauskohtaisesti. Katso tarkemmat ohjeet kirjasta "Ohjeet vaaran arvioimiseksi erityisäitiyslomatarvetta harkittaessa", erityisesti osiot syöpävaaralliset aineet. Nuoria (alle 18v) työntekijöitä ei saa käyttää töihin, jotka voivat aiheuttaa hänelle terveyshaittaa (ks. laki 998/1993 nuorista työntekijöistä ja siihen liittyvä asetus 475/2006). Terveyshaittaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon mm. suojainten käyttö. Ennen työn aloittamista on työnantajan tai oppilaitoksen tehtävä ilmoitus työpaikkaa valvovalle työsuojeluviranomaiselle. 6/10
Merkityksellisimmät kemikaalien aiheuttamat terveyshaitat Kadmium kertyy munuaisiin, ja pitoisuuden noustessa toimenpiderajalle tai sen yli, munuaisvaurio on todennäköinen. Metallikuume on mahdollinen altistuttaessa kadmium- tai sinkkihuuruille. Sinkkikuumetta ei yleensä esiinny työympäristössä sinkkipitoisuuden ollessa alle 15 mg/m 3. Pitkäaikainen altistuminen kadmiumille voi aiheuttaa kalsiumin lisääntynyttä poistumista luustosta ja lisätä luun haurastumista, joka muistuttaa vaikutuksiltaan osteoporoosia. Pitkäaikaisen (vuosia jatkuneen) pienen kadmiumaltistumisen seurauksena voi kehittyä kroonisia keuhkosairauksia (emfyseema eli keuhkoahtaumatauti) ja keuhkosyöpäriski lisääntyy. Syöpävaarallisille aineille altistuvat tulee ilmoittaa ASA-rekisteriin (ks. kohta "Lisätietoa"). Raskauden aikana ei saa altistua syöpävaarallisille aineille. Kemikaalien aiheuttamia työperäisiä sairauksia juotostehtävissä Työperäisten sairauksien rekisteristä ei voida erottaa pelkästään juottamista tekeviä ammattiryhmiä. Juotostyöt sisältävissä työtehtävissä on todettu yksi kaasujen, savujen tai höyryjen aiheuttama myrkytystapaus. Kultasepän työssä on todettu yksi allerginen astma. Suositeltavat keinot altistumisen vähentämiseksi Kadmiumin korvaaminen juotteissa Kovajuotostyössä kadmiumaltistumisen vähentäminen on toteutettavissa helpoimmin siirtymällä juotteisiin, jotka eivät sisällä lainkaan kadmiumia. Nykyisin on tarjolla useita kadmium-vapaita hopeajuotteita. Juotteen valintaan vaikuttavat kuitenkin niin hinta kuin tuotteen ominaisuudetkin. Vaikka kadmium-vapaat juotteet ovat hieman muita kalliimpia ja prosessin muutokset voivat nostaa kustannuksia (esim. lisääntynyt lämmityksen tarve ja huonompi tuotantotehokkuus), voidaan lisääntyneitä kustannuksia kattaa esim. vähentyvillä ilmanvaihdon ja henkilönsuojainkuluilla. Aina tulisi selvittää mahdollisuus korvata kadmiumia sisältävä juote kadmium-vapaalla juotteella. Ainoastaan perustelluissa ja hyvillä teknisillä torjuntamenetelmillä varustetuissa prosesseissa kadmiumhopeajuotoksia voidaan edelleen käyttää. Tekninen torjunta prosessin kotelointi niin suurelta osin kuin mahdollista kohdepoistojen ja yleisilmanvaihdon käyttö minimoimaan huurujen leviäminen lähteestä muualle työtiloihin altistuvien henkilöiden minimointi työjärjestelyin ja altistumisajan minimointi 7/10
tupakoinnin, ruokailun ja juomisen kieltäminen kovajuotosalueilla työskentelyalueen pintojen säännöllinen puhdistaminen (siivoamisessa tulee käyttää lakaisemisen tai muun pölyttävän menetelmän sijaan esim. imuria) sopivien pesu- ja pukeutumistilojen järjestäminen työtilojen läheisyyteen opastus hyvään käsihygieniaan mahdollisten kontaminoituneiden alueiden rajaaminen ja merkitseminen varoituskyltein turvalliset säilytystilat ja jätteiden hävitys (suljetut ja merkityt jäteastiat) Juotoshuurujen poistaminen kohdepoistoilla vaatii huomattavasti suuremman sieppausnopeuden kuin monet muut huurut, sillä juottamisessa käytetään kaasuliekkiä ja siinä muodostuu voimakas konvektiovirtaus. Kaasuliekki voi levittää juotoshuurut liitoskohdasta viereisiin tiloihin aiheuttaen niiden kontaminoitumisen. Kohdepoistoja parempi epäpuhtauksien poistoteho saavutetaan vetokaappi-tyyppisellä ratkaisulla, jolla kaasuliekin ja konvektiovirtauksen aiheuttamat häiriöt voidaan hallita paremmin. Kohdepoistojen tehokkuutta voidaan arvioida aistinvaraisesti havainnoimalla juotoksessa muodostuvan näkyvän huurun kulkeutumista ilmavirtojen mukana. Henkilönsuojaimet Henkilönsuojaimia tulee käyttää erityisesti tilanteissa, joissa ei ole mahdollista käyttää teknisiä torjuntakeinoja ja joissa käytetään kadmiumia sisältäviä juotteita tai esim. juotetaan sinkkigalvanoitua terästä. Juotoksen puhdistamisessa käytettävien happokylpyjen aikana tulee käyttää käsineitä ja muovivisiiriä suojaamaan kasvoja ja ihoa mahdollisilta roiskeilta. Henkilönsuojaimet Henkilönsuojaimia tulee käyttää silloin, kun altistumista ei saada vähennettyä teknisin keinoin. Käytä kemikaaleille soveltuvaa suojavaatetusta: Soveltuvia suojakäsinemateriaaleja ovat butyyli- tai neopreenikumi. Kuumia laitteita käsiteltäessä on käytettävä kuumankestäviä käsineitä. Hengityksensuojaimena voi käyttää P3. Pitkäaikaisen tai voimakkaan altistuksen ollessa kyseessä voidaan käyttää raitisilmalaitetta. Uudet puhaltavat hengityksensuojaimet ovat käyttömukavuudeltaan sellaisia, että työntekijä voi käyttää niitä koko työpäivän. Happokylpyjen aikana muovivisiiri ja soveltuvat suojakäsineet. Oikean suojaintyypin lisäksi tulee kiinnittää huomiota niiden oikeaan käyttöön. Henkilönsuojaimet on huollettava säännöllisesti ja niiden suodattimet sekä suojakäsineet on vaihdettava uusiin riittävän usein. Likaantumisen välttämiseksi suojaimet tulee säilyttää erillään niille varatuissa tiloissa. Lisätietoa kullekin tuotteelle soveltuvista suojainmateriaaleista löytyy käyttöturvallisuustiedotteista. 8/10
Muut työympäristön vaaratekijät Työ voi olla ajoittain fyysisesti raskasta ja usein se suoritettaan hankalissa työasennoissa. Työympäristö on usein meluisa. Työssä esiintyy myös merkittäviä tapaturmavaaroja kaasuliekin kanssa työskenneltäessä. Kaasuliekin käyttö aiheuttaa ympärilleen myös palo- ja räjähdysriskin. Terveystarkastukset Työterveyshuoltojen suorittamien terveystarkastusten tulee perustua arvioon altistumisen suuruudesta ja terveydellisestä merkityksestä. Jos altistuminen terveysvaaraa aiheuttaville aineille katsotaan merkittäväksi, tulee terveystarkastuksia tehdä niistä annettujen ohjeiden mukaisesti. Katso kirja Terveystarkastukset työterveyshuollossa (Sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos), josta tämän työtehtävän kohdalla on merkityksellinen erityisesti osio kadmium. Valtionneuvoston asetuksessa 1485/2001 on liitteenä esimerkkiluettelo aineista, joita käsiteltäessä terveystarkastuksia olisi harkittava. Huomioi, että hengitystieoireita tai ihosairauksia voi kartoittaa työpaikalla oirekyselyin. Katso tarkemmat ohjeet Terveystarkastukset työterveyshuollossa -kirjasta. Huomioitavaa Yllä oleva kuvaus työtehtävistä ja lista valmisteissa esiintyvistä altisteista on suuntaa antava. Työtehtävissä ja valmisteissa on saattanut tapahtua muutoksia, mitkä voivat vaikuttaa työntekijän altistukseen. Selvitä työpaikalla käytettävät valmisteet/kemikaalit ja niiden käyttöturvallisuustiedotteet. Kadmiumin ja sitä sisältävien tuotteiden käyttöä on rajoitettu VNp 1415/1992. Lisätietoa Työpaikalla käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. Kemikaalikortit: kadmium, hopea, sinkkioksidi, nikkeli http://www.ttl.fi/henkilonsuojaimet Luokitus ja merkinnät: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vaarallisten aineiden luettelosta (509/2005). HTP-arvot 2007. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2007:4. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2007. (painossa) Kemiallisen altistumisen biomonitorointi, Näytteenotto-ohjeet 2007-2008, Työterveyslaitos, 2007. Taskinen ym.; Ohjeet vaaran arvioimiseksi erityisäitiyslomatarvetta harkittaessa, Työterveyslaitos, 2006. Vainio ym.: Kemikaalit ja työ, Selvitys työympäristön kemikaaliriskeistä. Työterveyslaitos, 2005. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri (ASArekisteri), Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, 2004. Terveystarkastukset työterveyshuollossa, osa: kadmium (s. 180-183). Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2005. HSE information sheet, Engineering Sheet No 31: Cadmium in silver soldering or brazing. 9/10
The Brazing Book. Lucas-Milhaupt, Inc. A Handy & Harman Company. (vaatii rekisteröitymisen) Linnainmaa; Cobalt Exposure and its Health Effects in the Grinding of Hard-Metal and Stellite Blades. Kuopion yliopiston julkaisuja C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet 56, Kuopio 1997. Valtioneuvoston päätös kadmiumia ja sen yhdisteitä sisältäviä tuotteita ja tarvikkeita koskevista kielloista ja rajoituksista 1415/1992 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 39. Kadmium. Sosiaali- Ja Terveysministeriö Työsuojeluosasto Tampere 2002 Palaute Tästä kortista voit lähettää palautetta tekijöille sähköpostilla osoitteeseen kamat@ttl.fi Tämä tietokortti on tehty Työsuojelurahaston tuella. Kortti tehty: 19.4.2006 Päivitetty: 31.5.2007 10/10