nro 1 2007 UUTTA TEKNOLOGIAA KIERRÄTYKSEEN KEMIAA KESKELLE HELSINKIÄ KOSMETIIKKA PITÄÄ IHON NUORENA Pulp&Paperin Harri Kerminen: Kokonaispalvelua hyvällä asiakastuntemuksella KEMIRAN SIDOSRYHMÄLEHTI
pääkirjoitus KEMIRA-LEHTI on Kemiran sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. JULKAISIJA Kemira Oyj Porkkalankatu 3 PL 330, 00101 Helsinki puh. 010 8611 www.kemira.com Päätoimittaja Susanna Aaltonen puh. 010 862 1501 KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland Yritysjulkaisut Lapinmäentie 1, PL 100 00040 Sanoma Magazines www.sanomamagazines.fi Johtaja Leena Jaakkola Toimitus Anu Virnes-Karjalainen Hannu Virtanen Ulkoasu AD Marika Slade Kannen kuva Kimmo Brandt PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy, Forssa 2007 ISSN 0356-5122 Painos 34 000 kpl PAPERI Galerie One 80 g/m 2. Sen päällystyksessä käyte tään Kemiran CoCoatkalsiumsulfaattipigmenttiä. Kemira lyhyesti Kemira on kemianyhtiö, jolla on neljä liiketoiminta-aluetta: Kemira Pulp&Paper, Kemira Water, Kemira Specialty ja Kemira Coatings. Kemira on toimialoillaan johtava maailmanlaajuinen yhtiö, jonka liiketoiminnoilla on ainutlaatuinen kilpailuasema ja suuri keskinäinen synergia. Ainutlaatuinen Kemira Just add Kemira Pinnalta katsoen Kemiran brändi ei ole muuta kuin yrityksen nimi ja graafinen ilme. Syvemmältä löytyy tarina. Se kertoo, miksi asiakkaan kannattaa ostaa juuri meiltä, miksi työntekijän pitäisi olla töissä juuri meillä ja miksi sijoittajan pitäisi laittaa rahansa juuri meihin. Niin kuin millä tahansa tarinalla, bränditarinallakin on päähenkilönsä, joiden toiminta vaikuttaa lopputulokseen eli siihen, kuinka vahva brändi on. Päähenkilönä tarinassamme on sitoutunut henkilöstö, jonka toiminta varmistaa korkean asiakastyytyväisyyden. Kemiran strategia on olla valitsemillaan toimialoilla johtava yhtiö. Tavoitteenamme on jatkuvasti etsiä asiakkaillemme parempia ja kustannustehokkaampia ratkaisuja. Strategiamme painot tuessa kokonaisratkaisujen suuntaan osaaminen ja palvelu nivoutuvat tiiviimmin tuotteisiimme ja tulevat KEMIRAN KALTAISESSA tärkeämmäksi osaksi Kemira-brändiä. YRITYKSESSÄ BRÄNDI Kemira-brändin ydinajatus on Just add Kemira. Se sisältää ajatuksen ainutlaatuisuudesta kilpailijoihimme RAKENTUU VIIME nähden. Ai nut laatuisuus syntyy asiakkaidemme mielissä heille luomastamme KÄDESSÄ HENKILÖSTÖN KAUTTA JOKAPÄIVÄISISSÄ hyödystä. Se näkyy paitsi tuotteissamme ja ratkaisuissamme myös kaikessa muus- KOHTAAMISISSA. sa toiminnassamme. Kemiran kaltaisessa yrityksessä brändi rakentuu viime kädessä henkilöstön kautta jokapäiväisissä kohtaamisissa. Olipa asiakkaamme kosketus pinta meihin mikä tahansa tuotteesta yksittäiseen puhelinsoittoon brändilupauksemme luotettava, yhteistyö kykyinen, vastuuntuntoinen ja aloitteellinen ohjaavat toimintaamme. Yhdistämällä kaikki nämä ainutlaatuisuuden osa-alueet erotumme kilpailijoistamme kirkkaasti. Brändiä rakennetaan osaamisella ja asenteella. Olitpa siis asiakas, työntekijä tai sijoittaja, valintasi on Kemira, mikäli uskot jatkuvaan parantamiseen, yhteistyöhön sekä siihen, että asioita voi aina tehdä paremmin. Riikka Friman Brand Manager Vuonna 2006 Kemiran liikevaihto oli noin 2,5 miljardia euroa ja henkilöstömäärä 9 000. Kemira toimii 40 maassa.
12 KEMIRA TOIMITTAA Ruukin Raahen tehtaalle suolahapon kierrätyslaitoksen. 16 TAIDETEOKSET LATTIASSA auttavat suunnistamaan kauppakeskuksessa. 34 WEEGEE-TALON avajaisnäyttely tutustuttaa aatelisaikaan. 44 Sisältö KEMIANLUOKKA avaa ovensa uusituissa tiloissa. 8 Täysi paletti tuo lisätehoa Kokonaispalvelut lisäävät sekä Kemiran että asiakkaan iskukykyä. 11 Kemian veto jatkuu Euroopan kemianteollisuus odottaa kohtuullisen kasvun vuotta. 20 Kokonaisuus etusijalla Kokonaisuuksien hallinta ohjaa myös Kemiran tutkimusta ja kehitystä. 23 Innovaatiopalkinto aktivoi Kemira palkitsee parhaan keksinnön 100 000 eurolla. 24 Kemiaa keskellä Helsinkiä Euroopan kemikaalivirasto näkyy Helsinkin kaupunkikuvassa. 27 450 miljoonaa muovikassia Suomessa kiertää vuodessa 450 miljoonaa muovikassia. 28 REACH teetättää työtä Kemira on valmistautunut hyvin EU:n kemikaaliasetukseen. 30 Toimitilat tukevat brändiä Uusitut toimitilat viestivät kemiralaisesta tavasta toimia. 38 Pehmeä iho, nuori ilme Kosmetiikalta halutaan entistä toiminnallisempia ominaisuuksia. 42 Tiede on oppimista Tiedekeskus Heureka vahvistaa asemaansa oppimisympäristönä. JOKA NUMEROSSA 4 Ajan ihminen Saara Hassinen uskoo bioteknologiaan. 5 Ajan asiat Kemian alan ja Kemiran kuulumiset. 33 Kynävieras Museonjohtaja Kaisa Vähähyyppä. 41 Kemiran tilinpäätös 2006 Liikevaihto kasvoi 26 prosenttia. 45 Missä Mille luuraa? Etsi Millennium-logo lehdestä. 46 Ristikko Voita termospullo. 1/2007 Kemira 3
TEKSTI MAARIT SEELING KUVA JUHA SALMINEN Saara Hassinen LUOTTAA BIOTEKNOLOGIAN NOUSUUN Suomalaisen bioteknologian mahdollisuudet herättivät vuosituhannen vaihteessa suuria odotuksia. Maailmanvalloitus ei kuitenkaan toteutunut niin nopeasti kuin toivottiin, ja alan tukemista julkisella rahoituksella alettiin arvostella. Suomen Bioteollisuus ry:n toimitusjohtaja Saara Hassinen uskoo edelleen vahvasti bioteknologiayritysten mahdollisuuksiin. 1. Mistä bioteknologian viivästymiset johtuvat? Bioteknologiayrityksiin kohdistui alun alkaenkin ylisuuria odotuksia. On muistettava, että bioalan tuotekehitys vie aikaa jopa 10 15 vuotta. Oma merkityksensä on myös rahoitusjärjestelmämme kehittymättömyydellä. Tuotekehitystyö ja yritystoiminnan käynnistäminen on kallista. Alan yrityksillä ei ole ollut varaa satsata riittävästi liiketoimintaosaamiseen ja markkinointiin. 2. Koska alalla saavutetaan todellisia läpimurtoja? Itse asiassa joitakin läpimurtoja on jo saavutettu, mutta niillä ei ole ollut samanlaista uutisarvoa kuin epäonnistumisilla. Etenkin teollisen biotekniikan puolella on jo paljon hyviä esimerkkejä, ja niitä tulee koko ajan lisää. Toisaalta tiedossa on myös ollut, että lääketeollisuuden tuotekehitysprojektit ovat huomattavan pitkiä. Vaikka liikevaihtoa ei olisikaan, yrityksen arvo kasvaa projektien edetessä. 3. Missä kaikessa bioteknologiaa voidaan hyödyntää? Biotekniikalla on hyvin paljon erilaisia käyttötarkoituksia. Sen avulla pyritään löytämään ratkaisuja viljelykasvien satomäärien kasvattamiseen, lääkkeiden ja rokotteiden kehittämiseen, ympäristön huoltoon, energiantuotantoon ja elämän laadun parantamiseen. Biotekniikka esimerkiksi puhdistaa jätevesiä tai saastunutta maata ja sellumassan valkaisu on ympäristöystävällisempää biotekniikkaa hyödyntäen. Teollisen biotekniikan tuotteiden avulla voidaan muun muassa kirkastaa mehuja ja parantaa pesuaineiden pesutehoa. Alan kehittyminen luo jatkuvasti uusia käyttömahdollisuuksia. 4. Miten bioteknologia ja kemia linkittyvät toisiinsa? Modernilla bioteknologialla tarkoitetaan niitä menetelmiä ja sovelluksia, jotka on saatu kemian, biokemian ja perinnöllisyys tieteen aloilta tulleen tuntemuksen myötä. Soluissahan tapahtuu koko ajan paljon kemiallisia reaktioita. Bioteknologia on siis tavallaan osa kemiaa. Kytkös on hyvin vahva. ChemBio Finland 07 Helsingin Messukeskuksessa 27. 29.3.2007 Saman katon alta löytyvät kemianteollisuus, bioteknologia ja laboratoriotuotteet sekä nanoteknologia. 4 Kemira 1/2007
ajan asiat LYHYESTI» Kemira on yhtenäistänyt kaikkien liiketoiminta-alueidensa nimet vastaamaan strategista tavoitetta siirtyä kemikaalien toimittamisesta entistä selvemmin asiakastarpeita vastaavien sovellutusten tuottamiseen. Uudet nimet ovat Kemira Pulp&Paper (ent. Pulp & Paper Chemicals), Kemira Water (ent. Kemwater) Kemira Specialty, (ent. Performance Chemicals) ja Kemira Coatings (ent. Paints & Coatings)» Petri Boman aloitti 1.1.2007 Kemira Oyj:n osto- ja logistiikkajohtajana sekä konsernin johtoryhmän jäsenenä. Boman siirtyi tehtävään Kemira-konserniin kuuluvan Tikkurila Oy:n osto-, tuotanto- ja logistiikkatoimintojen johdosta.» Millaisia ovat uudet kemikaalien ja täyteaineiden syöttömenetelmät paperikoneella? Miten terrorismin uhkaan varaudutaan analytiikan keinoin? Vastaukset kuullaan Kemian Päivillä, jotka järjestetään ChemBio Finland 07 -messutapahtuman yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa 27. 29.3.2007.» Kemira on myynyt Helsiginborgin toimistorakennuksen, tuotekehitys- ja laboratoriorakennuksen, huvilat ja urheilu hallin sekä 5 hehtaaria maata ruotsalaiselle kiinteistösijoitusyhtiölle. Samalla Kemira sopi toimistorakennuksen vuokraamisesta 10 vuodeksi ja tuotekehitysrakennuksen vuokraamisesta 15 vuodeksi.» Kemiran omistama OnePoint Oy on myynyt sähkönsiirtoliiketoimintansa Kokkolassa Kokkolan Voimalle. Kauppaan kuuluu liiketoiminnan lisäksi kaksi teollisuuskiinteistöä. Samalla allekirjoitettiin aiesopimus, jonka mukaan Kokkolan Voimalla tai sen osoittamalla ostajataholla on oikeus ostaa tehdaspalveluyhtiö OnePoint Oy:n koko osakekanta Kemiralta ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 2007. Kemira laajentaa vesikemikaaliliiketoimintaansa Brasiliassa Kemira Water Solutions Brasil Ltda on allekirjoittanut sopimuksen Dalquim Industria e Comercio Ltda:n omistamien kahden yhtiön ostamisesta. Yhtiöt valmistavat vedenpuhdistuksessa käytettäviä epäorgaanisia saostuskemikaaleja. Dalquim on yksi johtavista alumiinipohjaisten epäorgaanisten saostuskemikaalien valmistajista Etelä-Brasiliassa. Ostettavien yhtiöiden liikevaihto on noin 12 miljoonaa euroa. Kauppa vaatii toteutuakseen kilpailuviranomaisten hyväksynnän ja muiden kaupan ehtojen täyttymisen. Ostettavat yritykset sijaitsevat Etelä - Brasiliassa ja niillä on kaksi tuotantoyksikköä. Asiakaskunta koostuu pääosin paperiteollisuudesta ja kunnista. Paperiteollisuuden kasvavien tarpeiden lisäksi yhtiö keskittyy kunnalliseen juoma- ja jäteveden puhdistukseen eteläisen Brasilian osavaltioissa. Kauppa tukee erittäin hyvin Kemiran tavoitetta lisätä keskinäistä synergiaa ja vahvistaa asemaansa maailman johtavana sellu-, paperi- ja vedenpuhdistuskemikaalien toimittajana kehittyvillä markkinoilla. Kemiran omistama Kemwater Brasil S.A. valmistaa vedenpuhdistuskemikaaleja Bahian alueella Pohjoisja Itä-Brasiliassa sekä Sao Paulossa. Kemwater Brasil S.A.:n liikevaihto on noin 11 miljoonaa euroa. Kaupan myötä Kemira laajentaa merkittävästi nykyistä tuotevalikoimaansa Brasiliassa ja saa vahvan maantieteellisen aseman eteläisen Brasilian markkinoilla. Kemira on maailman johtava epäorgaanisten saostuskemikaalien toimittaja ja kolmanneksi suurin polymeerien toimittaja. Yritys tarjoaa vedenpuhdistus- ja lietteenkäsittelyratkaisuja kunnallisille ja yksityisille vedenpuhdistamoille sekä teollisuuteen. Kemiran vesikemikaaliliiketoiminnan liikevaihto on noin 700 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin 2 000 henkilöä. Vesikemikaaliliiketoimintaa on noin 30 maassa. 1/2007 Kemira 5
ajan asiat SELLU- JA PAPERIKEMIAN LIIKETOIMINTA LAAJENEE ARGENTIINAAN PUOLALAINEN SWIECIE KOKONAISUUDESSAAN KEMIRAN OMISTUKSEEN TIKKURILA OSTAA TEOLLISUUSMAALITEHTAAT VENÄJÄLLÄ Kemira do Brasil rakentaa Capitan Bermudeziin Santa Fe hen Argentiinaan kloori dioksidilaitoksen Cellulosa Argentinan sellutehtaiden yhteyteen. Yhtiöt ovat sopineet myös kaikkien sellunvalkaisussa käytettävien kemikaalien pitkäaikaisesta toimituksesta. Laitoksen on määrä käynnistyä alkuvuodesta 2008. Investointi on arvoltaan alle kymmenen miljoonaa euroa. Kemiran strategiana on vahvistaa sellu- ja paperikemian markkina-asemaansa maailman nopeimmin kasvavilla markkinoilla Eteläisessä Amerikassa. Kemiran vahvuutena on myös se, että yhtiö pystyy tarjoamaan maailmanlaajuisille sellutuottajille koko prosessin kattavia ratkaisuja, Kemira Pulp&Paper -liiketoiminta-alueen johtaja Harri Kerminen painottaa. Kemira on ostanut Mondin osuuden Kemira Swiecie Sp.zo.o:n osakkeista. Kemira Swiecie on ollut Kemiran ja Mondin yhteisyritys, jonka osakkeista Kemira on omistanut 65 % ja Mondi 35 %. Kemira tuottaa Mondilta saaduista raaka-aineista mäntyöljyä, jota jatkojalostetaan Kemiran Kremsin tehtaalla Itävallassa. Kemiran tehdas Swieciessä sijaitsee Mondi Packagingin tehdas alueella. Kemiran ja Mondin yhteistyö jatkuu entiseen tapaan myös kaupan jälkeen. Kemira Swiecie myös tuottaa ja myy laajan valikoiman muita paperikemikaaleja. Kemira haluaa kehittää sellu- ja paperikemikaaliliiketoimintaansa Itä-Euroopassa ja tutkii mahdollisuuksia lisätä paperikemikaalituotantoaan Puolassa. Kemiran maaliliiketoiminnoista vastaava Tikkurila vahvistaa strategiansa mukaisesti markkina-asemaansa Itä-Euroopan maalimarkkinoilla. Tikkurila Oy on allekirjoittanut sopimuksen 70 %:n osuuden ostamisesta kahdesta Pietarissa toimivasta maalitehtaasta nimeltään OOO Gamma ja OOO Ohtinski zavod poroshkovyh krasok. Gamma on yksi Venäjän merkittävimmistä metalliteollisuusmaalien valmistajista. Sen liikevaihto on noin 8 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 110. Ohtinski zavod poroshkovyh krasok -yhtiö valmistaa ja markkinoi pulverimaaleja omalla OHTEK-tuotemerkillään. Sen liikevaihto on noin 3 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 50. MAAILMALTA» Suomen kemian alan tutkimus alkoi Turussa, jonka akatemiassa työskenteli maailmankuulu kemisti Johan Gadolin. Hän löysi yttriumiksi nimeämänsä 39. alkuaineen. Maametalli gadolium, 64. alkuaine, ristittiin hänen mukaansa. (Kemia-Kemi 9/2006).» Vain joka viides maito- tai mehupakkaus palautetaan keräykseen Suomessa, kun EU:ssa keskiarvo on lähes joka kolmas. (Forum för ekonomi och teknik, 6.12. 2006)» Maineikkaan MIT:n ja Hongkongin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet nestemäisen nanolaastarin, joka py säyttää isonkin vamman aiheuttaman verenvuodon 15 sekunnissa. (Kemia-Kemi 9/2006).» Vuonna 2020 biodieselin käyttö tulee kasvamaan globaalisti 24 miljardia litraa vuodessa, kun kasvu oli vuonna 2005 3,5 miljardia litraa vuodessa. (ICIS Chemical Business 13. 19.11.2006)» Maailman uusista suurista paperikoneista viiden viime vuoden aikana noin 55 prosenttia on tehty Kiinaan. (Helsingin Sanomat 9.12. 2006) 6 Kemira 1/2007
ajan asiat YLI 10 000 EUROA ITÄMEREN SUOJELUUN Juhlaviikkojen, WWF:n ja Kemiran yhteistyöllä on kerätty varoja Itämeren suojelun hyväksi. Viime vuonna yhteistyöprojekteja oli kaksi: kaikkiin tapahtumiin myytävä Itämerilippu sekä Itämerelle omistettu avajaiskonsertti. Myytyjen Itämerilippujen määrä, 1368 kappaletta, oli yli kaksinkertainen edellisvuoteen nähden. Niistä kertynyt 2736 euron summa menee Itämeren suojeluun. Normaalihintaiseen lippuun lisätään kaksi euroa, NYKYISELLE HALLITUKSELLE EHDOTETAAN JATKOA Kemira Oyj:n osakkeenomistajien nimitysvaliokunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiön nykyinen hallitus valitaan kokonaisuudessaan seuraavalle toimikaudelle. Nimitysvaliokunta ehdottaa myös nykyisen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitsemista tehtäviinsä uudelleen. Nykyinen puheenjohtaja on Anssi Soila ja varapuheenjohtaja Eija Malmivirta. Hallituksen muu jäsenet ovat Elizabeth Armstrong, Heikki Bergholm, Ove Mattsson, Kaija Pehu-Lehtonen ja Markku Tapio. LANNOITETOIMINTA MYYTY KOKONAISUUDESSSAAN jotka menevät lyhentämättöminä WWF:n Itämerityöhön. Itämerelle omistettu Juhlaviikkojen avajaiskonsertti keräsi Finlandiatalon täyteen yleisöä. Yli 300 muusikkoa esitti Esa-Pekka Salosen johdolla Mahlerin kahdeksannen sinfonian. Konsertin jokaista myytyä lippua kohden Juhlaviikkojen yhteistyökumppani Kemira lahjoitti viisi euroa WWF:n Itämerityöhön. Lahjoitussumma oli 7875 euroa. Anneli Alfthan (vas.) ja Timo Tanninen WWF:stä ottivat vastaan Kemiran Timo Lepän ja Riikka Frimanin ojentaman lahjoitusshekin. Kemira on myynyt omistusosuutensa (50 %) Kemira Arab Potash Company Ltd:stä (Kemapco) Arab Potash Company Ltd:lle (APC). Kemira on nyt myynyt strategiansa mukaisesti kaikki ne vesiliukoisia lannoitteita valmistavat yhtiönsä, jotka jäivät jäljelle Kemira GrowHow:n Kemira Oyj:stä irtautumisen jälkeen vuonna 2004. Liiketoimintamyynnillä ei ole merkittävää vaikutusta Kemiran tulokseen. Kemapco sijaitsee Aqabassa, Jordaniassa ja se tuottaa kaliumnitraattia ja diakal siumfosfaattia. CYTEC-KAUPAN TOINEN VAIHE VAHVISTUNUT Amerikkalaisen Cytecin vesikemikaali- ja akryyliamidiliiketoiminnan myynnin toisen vaiheen vahvistuminen siirsi Hollannin Botlekin tuotantolaitoksen Kemiran omistukseen. Loppujen eli Latinalaisessa Amerikassa ja Aasian ja Tyynenmeren alueella olevien omaisuuserien odotetaan siirtyvän Kemiralle vuoden 2007 toisen neljänneksen aikana. Ensimmäinen osa Cytecin liiketoiminnasta siirtyi Kemiralle jo lokakuussa 2006. OSAKEMARKKINAT Ulkomaisten osakkeenomistajien osuus nousi Kemiran osakekurssi saavutti helmikuun alussa tulosjulkistuksen alla kaikkien aikojen korkeimman tason ja ylitti 19 euroa. Kemiran markkina-arvo nousi näin 2,4 miljardiin euroon. Ulkomaalaisomistus on jatkanut myön teistä kehitystään. Ulkomaisten osakkeenomistajien osuus Kemiran omis tajista oli tammikuun lopussa 22,7 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 18,3 prosenttia. Suomalaiset instituutiot omistivat Kemirasta 17,4 prosenttia ja kotitaloudet 8,1 prosenttia. Kemiralla oli hallussaan 3,2 prosenttia yhtiön osakkeista ja Suomen valtiolla 48,6 prosenttia. Vuoden 2006 aikana 16 pankkia ja pankkiiriliikettä teki Kemirasta sijoitusanalyysejä. Kemiraa seuraavien analyytikoiden yhteystiedot löytyvät Kemiran kotisivuilta www.kemira.com kohdasta Sijoittajat Osake Analyytikot. Kirjoittaja on Kemira Oyj:n sijoittajasuhdepäällikkö Päivi Antola. 20 18 16 14 12 10 8 6 4 01.03 16.4. 2.5. 26.7. 31.10. HEX/KEMIRA KURSSIKEHITYS 01.04 01.05 01.06 KEMIRA HEX GENERAL OMX Helsinki CAP FTSE EUROFIRST 300 CHEMICALS TAPAHTUMAKALENTERI klo 13.00 varsinainen yhtiökokous klo 9.00 osavuosikatsaus 3kk klo 9.00 osavuosikatsaus 6 kk klo 9.00 osavuosikatsaus 9 kk 01.07 1/2007 Kemira 7
Kullakin markkina-alueella ja kullakin asiakkaalla on omat erityispiirteensä, joiden tunteminen on erittäin tärkeää, Harri Kerminen korostaa. 8 Kemira 1/2007
TEKSTI JORMA LEPPÄNEN KUVAT KIMMO BRANDT Tähtäimessä asiakkaan suorituskyky Yritysostojen myötä olemme hankkineet kattavan tuote- ja palvelukokonaisuuden, joka antaa meille mahdollisuuden ainutlaatuisten ratkaisujen luomiseen, Kemiran sellu- ja paperiliiketoimintaa johtava Harri Kerminen sanoo. Viime syksynä työnsä Kemiran sellu- ja paperikemikaaliliiketoiminnan johtajana aloittanut Harri Kerminen toteaa, että vaikeuksistaan huolimatta maailman metsäteollisuus tarjoaa yhtiölle paljon kasvumahdollisuuksia. Metsäteollisuus kokonaisuutena on edelleen pirstaleinen, ja yhdentymistä tapahtuu varmasti kaikkialla. Kemiran on oltava mukana tässä kehityksessä. Alan kemikaalimarkkinat ovat tällä hetkellä noin 20 miljardia euroa vuodessa, ja kasvuvauhti on noin 700 miljoonaa euroa vuodessa. Vaikka asiakkaiden kannattavuudessa on toivomisen varaa, kyseessä on erittäin kiinnostava bisnes, Kerminen toteaa. Vaikka Kemiralla on globaalin markkinajohtajan asema sellu- ja paperikemikaaleissa, sen osuus kokonaisuudesta on vain viitisen prosenttia. Toisaalta asiakasteollisuuden markkinajohtajalla Stora Ensollakaan ei ole kuin viitisen prosenttia maailmanmarkkinoista. Tässä mielessä suurimman toimittajan ja suurimman asiakkaan välillä vallitsee tasapaino. ASIAKASTUNTEMUS ERITTÄIN TÄRKEÄÄ Kerminen toteaa, ettei liikevaihdon kasvattaminen sinänsä ole ainoa tavoite. Olennaista Kemiralle on yritysostojen kautta saavutettu mahdollisuus yhä ainutlaatuisemman tuote- ja palvelukokonaisuuden luomiseen. Asiakas saa Kemiralta kokonaisratkaisut, jotka parantavat heidän kannattavuuttaan. Kannattavuuden parantaminen on myös Kemiralle tavoite numero yksi, Kerminen painottaa. Tietysti meidän on oltava riittävän suuria palvelemaan globaaleja asiakkaitamme siellä missä ne toimivat. Mutta pitemmän päälle varsinaisen kilpailuedun meille antaa toimialan laajimman tuotepaletin ohella kykymme tarjota avainasiakkaillemme kustannustehokkaita ratkaisuja, joilla he saavuttavat lisää suorituskykyä. Avainasiakkaista puhuminen ei tarkoita sitä, että esimerkiksi pelkkiin kemikaalitoimituksiin tyytyvät asiakkaat olisivat Kemiralle vähempiarvoisia. Entistä tarkemmalla asiakassegmentoinnilla pyritään siihen, että kullekin asiakkaalle osataan luoda mahdollisimman tarkoituksenmukainen tuote- ja palvelukokonaisuus. Strategia hyvin pitkälti rakentuu asiakassegmentoinnille. Esimerkiksi Etelä-Amerikassa asiakkaamme odottavat meiltä yhä kokonaisvaltaisempaa palvelua ja vastuunottoa. Sikäläinen kulttuuri poikkeaa eurooppalaisesta kulttuurista. Kullakin markkina- alueella ja kullakin asiakkaalla on omat erityispiirteensä, joiden tunteminen on palvelumme laatua ja tehokkuutta ajatellen erittäin tärkeää. LISÄÄ VASTUUTA TOIMITTAJALLE Kattavan tuotepalettinsa ansiosta Kemira on kehittänyt konsepteja, joiden avulla asiakas saa toivomansa tuoteominaisuudet mahdollisimman edullisesti. Oletetaan esimerkiksi, että painotalo asettaa asiakkaallemme tietyt vaatimukset paperin vaaleuden suhteen. Ensimmäiseksi sellutehtaan on valittava oikeat puulajit. Tämän jäl-» 1/2007 Kemira 9
keen me otamme vastuun siitä, että sellu- ja paperiprosessissa käytettävät kemikaalit antavat lopputuotteelle halutun vaaleuden kilpailukykyisimpään hintaan. Analysoimme prosessin eri vaiheet, toimitamme tarvittavat kemikaalit ja opastamme niiden käytössä. Vaikka ratkaisumyynti on vielä suhteellisen pientä, Kermisen antama esimerkki valaisee Kemiran tulevaisuutta. Yhä useammilla asiakkailla etenkin nopeasti kasvavilla markkina-alueilla Aasiassa ja Etelä-Amerikassa on halukkuutta luovuttaa vastuuta toimittajalle. Saamme lisää vastuuta asiakkaiden prosesseista yhtäältä sen takia, että he haluavat keskittyä ydinliiketoimintaansa ja toisaalta sen takia, että heillä ei aina ole riittävästi kemikaaleihin liittyvää asiantuntemusta. Kemiran erottautumisstrategia johtaa parhaassa tapauksessa siihen, että asiakas tilaa siltä kaikki tarvitsemansa kemiantuotteet ja -palvelut. Kehitys kulkee tähän suuntaan. Mitä suuremman osan asiakkaan prosessista saamme vastuullemme, sitä suuremmiksi kasvavat tämän vaihtokustannukset. Asiakkaan kannalta tämä voi tuntua ongelmalliselta, mutta toisaalta toimitusten keskittäminen yhdelle toimittajalle merkitsee sitä, että ongelmatilanteissa vältetään aikaa vievät keskustelut siitä, kenen syytä vaikeudet ovat. Aika on rahaa, ja parinkin prosentin lisäys tuotannossa merkitsee asiakkaalle miljoonia euroja vuodessa. SELKEÄ STRATEGIA OHJAA TOIMINTAA Kyetäkseen hallitsemaan ja johtamaan nopeasti kasvavaa liiketoimintaa Kemira on siirtynyt globaaliin yritysrakenteeseen, joka tähtää entistä voimakkaammin asiakkaan suorituskyvyn parantamiseen. Strategiassa erityinen paino on jalansijan vahvistamisessa kehittyvillä MENESTYKSEN MYÖTÄ ENERGIATASO NOUSEE JA TÄMÄ RUOKKII EDELLEEN MENESTYSTÄ. markkina-alueilla. Tuotteiden ja palveluiden välillä olevia synergioita vahvistamalla sellu- ja paperiliiketoiminnassa päästään yhä lähemmäksi kokonaistarjoomaa (Total Chemical Offering), jonka avulla asiakas saa haluamansa tuoteominaisuudet mahdollisimman kustannustehokkaasti. Strategian perustekijöitä ovat myös vankka tutkimus- ja kehitystyö ja aktiivinen rooli toimialan yhdentymisessä. Se, kuinka hyvin onnistumme strategiamme toteutuksessa, on kiinni henkilöstön osaamisesta, Kerminen painottaa ja jatkaa: On itsestään selvää, että mikään yritys ei kilpailluilla markkinoilla voi pärjätä ilman hyvää strategiaa. Kilpailun kuitenkin lopulta ratkaisee se, kuinka hyvin yritys strategiaansa toteuttaa. Pääjohtaja Lasse Kurkilahti on tehnyt lujasti jalkatyötä esitellessään Kemiran strategiaa ja sen toteuttamiseen liittyvää Good to Great -ohjelmaa. Liiketoimintaalueiden johtajat ja yksiköiden johtajat vievät viestiä eteenpäin omissa organisaatioissaan. PITKÄN LINJAN KEMIRALAINEN Kermisellä on 20 vuoden kokemus johto tehtävistä Kemirassa. Aluksi hän veti tehtaiden suunnittelu- ja rakennusprojekteja eri puolilla maailmaa, sen jälkeen hän toimi tehtaanjohtajana ja joitakin vuosia myös henkilöstöjohtajana. Vuodesta 2000 syksyyn 2006 Keminen johti Kemiran teollisuuskemikaali liiketoimintaa eli nykyistä Kemira Specialtya. Minulla on ollut onni saada ammentaa kokemusta monenlaisesta bisneksestä, niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Sen voin sanoa, että johtajana kehittyminen vaatii sen, että ihminen menee muutaman mankelin läpi. Kilpaillussa bisneksessä vaikeuksia ei tarvitse etsiä, ne tulevat kyllä muutenkin vastaan. Itsetunto ja kyvykkyys kasvavat kovissa paikoissa, jos kasvaakseen ovat. Kerminen korostaa, että johtajan on kyettävä käyttämään kumpaakin aivopuoliskoaan. Terveen itsetunnon omaava henkilö uskaltaa luottaa intuitioonsa tilanteissa, joissa on tehtävä tärkeitä päätöksiä nopeasti. Tietysti faktoja tarvitaan päätösten pohjaksi, mutta asioiden loputon analysointi johtaa siihen, että kilpailija vie markkinat. Johtajan on uskallettava ottaa riskejä ja luottaa tunteisiinsa. Ja onhan tunnejärjestelmäkin tietynlainen informaatiojärjestelmä. Kermisen mukaan johdon keskeisin tehtävä on luoda ja näyttää liiketoiminnan suunta sekä tukea strategiaa toteuttavia ihmisiä. Kemiran kaltaisessa, teknologiapohjaisessa yrityksessä asiajohtaminen helposti korostuu, mutta linjaorganisaatiossa henkilöjohtamisen kyvyt lopulta ratkaisevat menestyksen. Sen jälkeen kun strategia ja rakenne ovat kunnossa, ihmisille on annettava kovia mutta realistisia tavoitteita ja heitä on kannustettava työssään. Menestyksen myötä energiataso organisaatiossa nousee ja tämä ruokkii edelleen menestystä. Erityisen iloinen Kerminen on siitä, että Kemiran kilpailukyky on selvästi parantunut myös työmarkkinoilla. Kemirassa on todella positiivinen muutos meneillään. Sen takia kyvykkäät ihmiset ovat alkaneet hakeutua meille töihin. Tämä on tietysti strategian toteuttamisen kannalta valtavan tärkeätä. Ihmiset tekevät tuloksen. 10 Kemira 1/2007
Eurooppa nyt HYVÄÄ VUOTTA SEURAA KOHTUULLINEN 2007 Eurooppalaiselle kemianteollisuudelle vuosi 2006 oli suotuisa. Vielä vahvistamattomien tietojen mukaan kemianteollisuuden tuotanto ilman lääketeollisuutta kasvoi viime vuonna 2,5 prosenttia, mikä on prosenttiyksikön enemmän kuin vuotta aiemmin ja ylittää selvästi viiden viimeisen vuoden keskimääräisen kasvun. Vaikka Euroopan kemianteollisuuden kattojärjestö Cefic odottaa kasvun lievästi hiipuvan tänä vuonna, lääketeollisuuden ulko puolisen kemianalan liiketoiminnan odotetaan yltävän 2,2 prosentin lisäykseen. Kemikaalien myynti kasvoi jatkuvasti viime vuoden alusta lähtien. Kotimaan myynnin arvioidaan lisääntyneen 4,6 prosenttia vuonna 2006. Ylämäkeä vauhditti pääasiassa asiakasyritysten liiketoimintojen suotuisa kehitys. Toisena EU:n kemian kasvun kiihdyttäjänä oli kaupan kehittyminen EU:n pääkauppakumppaneiden kanssa. Vienti on kasvanut tuontia nopeammin, minkä seurauksena kaupan ylijäämä on vahvistunut. Useimmat kemian sektorit ovat hyötyneet parantuneesta liiketoimintaympäristöstä. Peruskemikaalien, polymeerien ja petrokemikaalien tuotannon kasvu jatkui 2006. Erikois- ja hienokemikaalien tuotannon arvioidaan kasvaneen 2,8 prosenttia viime vuonna ja toipuneen näin edellisvuoden 1,2 prosentin pudotuksesta. Kuluttajien luottamus talouden terveeseen kehitykseen näkyy kuluttajille suunnattujen kemikaalien menekin lähes 4 prosentin kasvussa. Cefic arvioi viime vuoden viimeisen neljänneksen aikana liiketoimintaympäristön hieman taantuneen. Luottamus kemian alalla on edelleen hyvä, mutta optimismi on hieman laskussa. Maailmantalouden kasvun arvioidaan hidastuvan vuonna 2007, erityisesti Yhdysvalloissa. Öljyn hintakehitys ja heikko dollari luovat lisää epävarmuutta. Näistä laskusuuntaan vaikuttavista tekijöistä huolimatta Cefic odottaa EU:n kemianteollisuuden tuotannon lääketeollisuus mukaan luettuna kasvavan tänä vuonna 3 pro senttia. Siinä olisi hieman Tuotannon kasvu % 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 3,5 6,5 5,0 3,0 3,8 2,7 pudotusta vuoden 2006 kasvusta, joka oli 3,6 prosenttia. Suomessa kemianteollisuus ylsi viime vuonna euroop palaistakin teollisuutta nopeampaan kasvuun. Tuotanto kasvoi 10 ensimmäisen kuukauden aikana 5 prosenttia, ilmenee Kemianteollisuuden talouskatsauksesta. Tänä vuonna kasvuvauhti on järjestön mukaan Suomessakin maltillisesti hidastumassa. Kemianteollisuus on hyötynyt sekä viennin kehityksestä että kotimarkkinoiden vedosta. Nyt on kuitenkin nähtävissä merkkejä kysynnän kasvun hidastumisesta lähes kaikissa tuoteryhmissä. Kotimainen massa- ja paperiteollisuuden tuotanto ei ole vieläkään päässyt kasvu trendille, mikä heijastuu 3,5 3,1 1,8 2,8-1,2 Erikois- ja hienokemia 2,5 2,2 myös metsäteollisuuden tarvitsemien kemikaalien kysyntään. Kemianteollisuus arvioi myös talouskasvun hidastuvan Euroopassa, mikä pitänee massa- ja paperiteollisuuden tuotannon jatkossakin vaisulla tasolla. Venäjän pyrkimys jalostaa aiempaa enemmän metsävarojaan paikallisesti, on järjestön mielestä huono uutinen suomalaisille massaja paperinvalmistajille, vaikkei välttämättä paperikemikaalien valmistajille. Kemiallisten tuotteiden valmistus oli vuonna 2006 ensimmäisellä puoliskolla voimakkaassa kasvussa, teknokemian tuotteita lukuun ottamatta. Syksyllä kasvu kuitenkin hidastui. Maali- ja väriteollisuuden tuotanto on pysynyt korkealla tasolla eikä tuotannon kääntymisestä laskuun ole näkyvissä. KEMIANTEOLLISUUDEN TUOTANNON KASVU Epäorgaaninen peruskemia 1,7 TEKSTI JUKKA-PEKKA JÄRVENTAUS 2005 2006 2007 1,5 1,4 Lääketeollisuus Kuluttajakemikaalit Kemianteollisuus pl. lääketeollisuus 2,3 3,6 Petrokemia 3,0 1,5 1,1 Muovit, kumi, keinokuidut Lähde: Cefic 1/2007 Kemira 11
TEKSTI HANNU VIRTANEN KUVAT TIMO TALUS UUTTA TEKNOLOGIAA 12 Kemira 1/2007
KIERRÄTYKSEEN Rautaruukki Oyj:n terästehtaalle Raahen rakennettava suolahapon kierrätyslaitos toteuttaa osuvasti Kemiran KIES-yksikön liikeideaa. Ruukki luopuu ydinosaamisensa ulkopuolisesta toiminnasta ja Kemira saa käyttöönsä vedenpuhdistuskemikaalien raaka-ainetta. Tästä hyötyy myös ympäristö. Kemira toimittaa Rautaruukin Raahen tehtaalle kuumavalssatun teräksen pinnan puhdistuksessa eli peittauksessa käytettävän hapon elvytys laitoksen. Hanke on osa Kemiran kasvavaa vesikemikaaliliiketoimintaa. Hapon regenerointi perustuu yhtiön omaan teknologiaan, jonka avulla peittauksessa käytettävä suolahappo voidaan kierrättää lähes 100-prosentti sesti. Laitoksen on tarkoitus käynnistyä ensi kesänä. Ruukille elvytyslaitoksen etuja ovat aiempaa menettelyä pienemmät käyttökustannukset. Uuden prosessin energian kulutus on alhaisempi ja säästöjä syntyy myös kuljetuksissa, Raahen tehtaan toiminnan ohjauksen päällikkö Erkki Pisilä sanoo. Peittaushappo kuskataan nykyisin säiliöautoilla Ruukin Raahen tehtailta yhtiön Hämeenlinnan tehtaille käsiteltäväksi. Siellä peittaushaposta erotetaan siihen liuennut rauta oksidi. Prosessi tapahtuu kuumenta malla käyt täen maa- kaasua energialähteenä. Elvy tetty suolahappo ja rautaoksidi matkaavat auto- ja junakyydeillä takaisin Raaheen. Kuumennettaessa peittaushappoa vapautuu kaasuja, jotka pitää käsitellä. Hämeenlinnassa on tarkat rajaarvot piipuista ilmaan pääseville kaasuille. Myös näiltä osin tilanne helpottuu ja prosessin ympäristöystävällisyys lisääntyy. Haitallisia jakeita ei joudu vesistöön eikä ilmaan. Oman ongelmansa muodostaa rauta oksidin kierrätys. Sitä on myyty ja myydään edelleen pieniä määriä muun muassa maaliteollisuu delle ja magneetti nauhoja valmistaville yrityksille. Valtaosa niin Raahen kuin Hämeenlinnankin tehtaan peittaushapoista erotetusta rautaoksidista on kuitekin käytetty Raahessa. Rautaoksidi korvaa osaltaan osto - rikastetta. Sen rautapitoisuus on jopa 70 prosenttia. Rautaoksidin hyödyntämiseen teräksen valmistuksessa liittyy kuitenkin omat vaikeutensa sen käsiteltävyyden takia ja olemme» 1/2007 Kemira 13
Peittaushapon kierrätyksen uudelleen järjestely sopii hyvin yritysten strategioihin keskittyä entistä enemmän ydin liiketoimintoihinsa, tuotantopäällikkö Timo Karjalahti (vas.) ja tuotannon ohjauksen päällikkö Erkki Pisilä katsovat. pyrkineet myymään sitä muun teollisuuden käyttöön. POHJOISMAIDEN SUURIN TERÄSTEHDAS Raahen terästehdas on Suomen suurimpia yksittäisiä teollisia työpaikkoja ja Pohjoismaiden suurin teräksen tuotantolaitos. 530 hehtaarin tehdasalueella työskentelee yli 3 000 ruukkilaista ja noin 500 urakoitsijan työntekijää. Terästä syntyy vuodessa 2,8 miljoonaa tonnia. Tehtaalla valmistetaan kuumavalssattuja levy- ja nauhatuotteita sekä komponentteja omaan jatkojalostukseen ja loppuasiakkaille. Pääosa teräsnauhakeloista kuljetetaan jalostettavaksi Ruukin Hämeenlinnan tehtaalle, jossa ne kylmävalssataan ja pinnoitetaan. Kuumavalssattua teräsnauhaa käyttävät myös konsernin putkitehtaat. Kuumavalssattuja teräslevyjä toimitetaan suoraan asiakkaille, kuten telakoille, konepajoille ja offshore-teollisuudelle. Ruukki toimittaa metalliin perustuvia tuotteita, komponentteja ja avaimet käteen -periaatteella kokonaistoimituksia, jotka vaativat entistä enemmän erikoisteräksiä. Raahessa ollaankin investoimassa tekno logiaan, jolla pystytään valmistamaan ja lisäämään muun muassa erittäin lujien teräslaatujen osuutta, Pisilä kertoo UUSI LAITOS PEITTAUSLINJAN JATKOKSI Yli kymmenesosa eli 250 000 tonnia teräs nauhatuotannosta peitataan. Kuuma valssauksen yhteydessä, jäähdytysvaiheessa, teräksen pintaan syntyy rautaoksidia, joka puhdistetaan pois suolahapolla. Näin teräksen pinta on jatkossa helposti maalattavissa tai muuten käsiteltävissä. Kemiralaiset ovat lähestyneet ongelmia uudesta näkökulmasta ja etsineet niihin monin tavoin hyödyllisiä ratkaisuja, Erkki Pisilä sanoo. Peittausta varten teräsnauha kelataan auki ja oikaistaan. Suolahappoa sisältävän altaan jälkeen teräsnauha matkaa peittauslinjalla kolmeen huuhtelualtaaseen. Lopuksi teräksen pinta vielä öljytään. Käytämme suolahappoa noin 5 000 tonnia vuodessa. Prosessissa happo muuttuu ferrokloridiksi ja vedeksi. Se on liki kokonaisuudessaan kierrätettävissä ja regeneroitavissa niin, että uutta happoa prosessiin lisätään vuosittain vain noin 70 100 tonnia. Nyt ferrokloridi johdetaan varastosäiliöön, josta se kuljetetaan säännöllisin väliajoin Hämeenlinnaan. Hapon kierrättämiseksi Raahen ja Hämeenlinnan välillä on matkannut toistasataa säiliöautokuormaa vuodessa. Kemira rakentaa valssaamohallin päätyyn noin sadan neliön suuruiset prosessitilat ja laitteiston, jonka kautta suolahappo kiertää takaisin peittausaltaisiin. Laitoksesta tulee miehittämätön ja täysin automatisoitu. Peittauslinjan hoitaja valvoo prosessia. KESKITYTÄÄN YDINTOIMINTOIHIN Kyse on palvelusopimuksesta, jossa Kemira vastaa laitoksen toteuttami- 14 Kemira 1/2007
NÄYTTÖ OSAAMISESTA Raahen tehdas on Pohjoismaiden suurin teräksen tuotantolaitos. Terästä valmistuu 2,8 miljoonaa tonnia vuodessa. sesta ja toiminnasta. Pisälän mukaan toimintamalli sopii hyvin yritysten nykystrategioihin, joiden mukaisesti ne keskittyvät entistä enemmän ydinosaamisiinsa. Kun terästehdas 1960-luvun alussa rakennettiin, kaikki tarvittava piti tehdä itse. Sittemmin esimerkiksi tehdas alueella tapahtuva kalkin polttaminen ja hapen valmistus ovat siirtyneet kauppojen myötä yrityksille, joille ne ovat ydinosaamista. Peittaushapon kierrätyksen uudelleen järjestely on jatkoa tälle kehitykselle. Ruukki valmistaa ja myy terästuotteita ja pyrkii laajenemaan omassa asiakaskunnassaan entistä kokonaisvaltaisempien ratkaisujen toimittajaksi. Happojen käsittely ja kierrätys eivät ole ydinosaamistamme. Koska Kemiralla on tarjota siihen nykyistä parempi ratkaisu, asia kannattaa antaa kemiralaisten hoidettavaksi, Pisilä korostaa. Raahen regenerointilaitoksen toimituksesta vastaa Kemiran viime syksynä hankkima tytäryhtiö Galvatek Oy. Käytettävä teknologia on kehi tetty valtaosin Kemiran Oulun tutkimuskeskuksessa. IDEA JALOSTUI PROSESSIKSI Pisilän mukaan idea peittaushapon elvytysprosessin uudistamisesta sai alkunsa Ruukin Hämeenlinnan teh taalla. Vaikeasti hyödynnettävä rauta oksidi sekä Hämeenlinnan ja Raahen välinen rekkaralli koettiin ongelmiksi. Asia nousi esiin keskusteltaessa Kemiran kanssa vesihuollon uudelleen järjestämisestä. Kemiralaisten keskuudessa heräsi ajatus muuttaa elvytysprosessia niin, puhtaan suolahapon lisäksi syntyykin rautaoksidin asemasta rautasulfaattia, jota voidaan hyödyntää Kemiran vesikemikaalituotannossa. Kemiallisesti tämä onnistuu puhdistamalla ferrokloridiliuos rikkihapolla. Kyseessä on pilottihanke. Näin se haluttiin toteuttaa Hämeenlinnan sijasta Raahessa, jossa peittausmäärät jäävät tuntuvasti Hämeenlinnaa pienemmiksi. Kun Hämeenlinnan laitos aikanaan uusitaan, Kemiran prosessista on jo kokemuksia ja uusi prosessi on yksi vaihtoehto sielläkin. Raahe sijaitsee lähellä Kemiran Oulun yksikköä, jonka kanssa Rautaruukilla on muutenkin paljon yhteistyötä. Uuden prosessin käyttöönoton riski on sikälikin pieni, että varajärjestelynä peittaushappo voidaan edelleen kuljettaa Hämeenlinnaan käsiteltäväksi, Pisilä toteaa. Kemiran aloitteellisuus peittaushapon elvytysprosessin kehittämiseksi on ollut kiitettävää. Kemiralaiset ovat osanneet lähestyä ongelmiamme uudesta näkökulmasta ja etsineet niihin monin tavoin höydyllisiä ratkaisuja. Itse olemme hyödyntäneet rauta oksidia ongelmista huolimatta miettimättä sen kummemmin elvytysprosessin muuksi Luhtala toteaa. muuttamista. Raahen peittaushapon kierrätyslaitos on ensimmäinen Kemiran kehittämälle uudelle teknologialle rakennettu täyden mittakaavan tuotantolaitos. Näin se on tärkeä esimerkki yhtiön KIES-liiketoiminnan (Kemira Industrial and Environmental Services) osaamisesta. Ollaksemme uskottava toimittaja meillä täytyy olla toimiva referenssilaitos. Uudelle teknologialle on kysyntää, kun metalliteollisuusinvestoinnit suuntautuvat kasvaville markkinoille Venäjälle, Kiinaan ja Intiaan. Terästehtaat lisäävät peittauskapasiteettiaan, siirtyvät rikkihappopeittauksesta suolahappopeittaukseen ja hakevat uusia tehokkaita vaihtoehtoja vanhojen regenerointilaitosten vaatiessa suuria korjausinvestointeja, Kemira Watersin KIES-yksikön johtaja Hannu Luhtala sanoo. Luhtalan mielestä Raahen hanke kuvaa hyvin KIES-yksikön tapaa toimia. Asiakkaan tarpeet ja tavoitteet kartoitetaan yhdessä. Niitä voivat synnyttää esimerkiksi uudet ympäristövelvoitteet tai pyrkimys tehdä asiat entistä kustannustehokkaammin. Tarjoamme ratkaisuja, joista molemmat osapuolet hyötyvät. Pyrimme muuttamaan teollisuuden sivuvirrat ja jätteet käyttökelpoiseen muotoon. Näin saamme neitseellisiä raaka-aineita korvaavia raaka-aineita vedenpuhdistuskemikaalien valmistukseen. Tämä on tärkeää jo siksi, että neitseellisten raaka-aineiden hinnat ovat nousseet tuntuvasti viime vuosina. KIES-yksikön tähtäin on suunnattu kolmelle teollisuuden alalle: teräs- ja alumiiniteollisuuteen sekä elintarviketeollisuuteen. Elintarviketeollisuudesta on kahta muuta toimialaa vaikeampi löytää kierrätysraaka-aineita. Siellä jätevesien käsittelyssä voidaan kuitenkin hyödyntää muiden alojen sivu virroista valmistettuja tuotteita, 1/2007 Kemira 15
Taideteokset lattiassa auttavat suunnistamaan Joulun alla Lempäälässä avatun suuren Ideapark-kauppakeskuksen käytäviä koristavat ennennäkemättömät betoniin syövytetyt taideteokset. Tikkurilan pinnoitteet suojaavat taideteoksia arviolta kahdeksan miljoonan jalkaparin kulutukselta vuodessa. TEKSTI MARKO MANNILA KUVAT ARI IJÄS Joulukuun alussa avattu, Helsinki Tampere-moottoritien varrella sijaitseva Ideapark on Pohjois maiden suurimpia kauppakeskuksia. Kolmen Helsingin Messu kes kuksen kokoisessa eli 104 000 neliömetrin rakennuksessa toimii 180 myymälää ja 20 ravintolaa. Kauppakeskuksen valtavan koon vuoksi suunnittelijoilla oli lukuisia haasteita, joista yksi oli suunnistaminen; toisin sanoen se, miten asiakkaat löytävät keskuksen eri osat. Ideaparkin suunnittelijat olivat nähneet yhdysvaltalaisen Jesus Gonzalezin expressiivisiä, betoniin tehtyjä taideteoksia ja ihastuneet niihin. Menetelmä on suosittu Atlantin takana, mutta lähes tuntematon Suomessa. Ideaparkin osakas ja Teräselementti Oy: Lattian kuviot voivat toimia myös ennalta sovittuina tapaamis paikkoina jättimäisessä yli 100 000 neliön kauppakeskuksessa. n toimitusjohtaja Jarmo Viitala keksi hyödyntää ideaa myös täällä. KADUT NIMETTY TEOSTEN MUKAAN Tarkoituksenamme oli välttää yksitoikkoisuutta ja luoda selkeä muotokieli, arkkitehti Taina Väisänen kertoo. Suunnittelijat päättivät sijoittaa kauppakeskuksen lattiaan taideteoksia, joiden avulla sen eri osat löy tyisivät helposti. Samalla taideteokset antaisivat ainutlaatuista ilmettä valtaisalle sisätilalle. Kauppakeskusta halkoo neljä katua: Palapelikatu, Sauruskatu, Pallokatu ja Kompassikatu. Katujen nimet juontavat taideteoksista, jotka Jesus Gonzalez toteutti yhdessä poikansa William Gonzalezin kanssa. Teoksien suunnitteluun osallistui heidän lisäkseen myös muita taiteilijoita. Kompassikatua värittää nimensä mukaisesti lattiaan muotoiltu kompassi, Sauruskadun aukiolla on dinosauruskuvio, joka on valmistettu poly- 16 Kemira 1/2007
Pianonkoskettimet johtavat muotiosasto Catwalkille. Ostos- ja kävelykaduilla on mittaa liki 1,2 kilometriä. meerimassaan upotetuista cortenteräsliuskoista. Palapelikadulta löytyy puolestaan palapelin osasia. Pallokadulla on taiteilija Thomas Byströmin suunnittelema kineettinen teos, jonka kuviot muuttuvat katselukulman mukaan. Osa kuvioista ohjaa kulkijaa. Kävijä huomaa, kummasta suunnasta hän on tullut. Palloja seuraamalla esimerkiksi pääsee Pallokadulle, Väisänen opastaa. Kuviot toimivat myös tapaamispaikkoina. Laajassa kauppakes kuk - ses sa riittää katseltavaa, joten seurueen jäsenet voivat lähteä eri teille ja sopia tapaamisen vaikkapa pianonkoskettimille. Ne johtavat muoti osasto Catwalkille. CURLING-MAAOTTELU KARTAN PÄÄLLÄ Ideaparkin erikoisuutena on Keskuspuisto, jossa on 48 metriä pitkä ja 12 metriä leveä Suomen kartta. Sieltä löytyvät maamme paikkakunnat Sauruskadun aukiolla on dinosauruskuvio, joka on valmistettu polymeerimassaan upotetuista corten-teräsliuskoista. Kääpiövillakoira Bellona harkitsee Sauruskadulle menoa... 1/2007 Kemira 17
oikeilta paikoiltaan. Kartta on koottu kaikkiaan 120 muovipäällysteisestä tulosteesta. Lisäominaisuutena on se, että kartan voi jäädyttää esimerkiksi cur lingia varten. Kartan päällä pelataan keväällä 2007 Suomen ja Ruotsin välinen curling - maaottelu. Keskuspuiston läheisyydessä sijaitsee Vanha Kaupunki, joka henkii vanhaa rakennustyyliä. Lattiapintaan on esimerkiksi maalattu aidonnäköisiä viemärinkansia. Väisänen pitää betonilattian kuviointia mielenkiintoisena. Betonilattia on perinteisesti ollut teollisuuslattia. Siitä on tullut vaihtoehto laatta lattialle. Kysymyksessä on tyylilajin valinta, hän sanoo. Yhdysvalloissa on havaittu, että kuviot kestävät hyvin kulutusta. Toisaalta taideteokset on suunniteltu siten, että ne sallivat kulumisen. Suomen olosuhteet toivat yllätyksen arkkitehdeille ja taiteilijoille. Väreistä tuli toisinaan tummempia kuin ajattelimme. Se johtuu siitä, että kivilajit, joista betoni valmistetaan, ovat Suomessa tummempia kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Tummuus ei kuitenkaan ole haitannut, Väisänen sanoo. LATTIAURAKKA KESTI PUOLI VUOTTA Taideteosten ja lattioiden valmistuminen kesti puoli vuotta. Työ alkoi viime heinäkuussa ja päättyi luovutukseen vastaanottajalle juuri joulun alla. Käytännössä lattiapintojen oli pakko valmistua ennen avaamista. Tekemisen aikana lattian päällä ei pysty kävelemään, Alpo Rannankari Pohjanmaan Erikoislattiat Oy:stä toteaa. Kokonaisuudessaan noin miljoona euroa maksanut lattiaurakka oli monivaiheinen. Ensin valettu betonilattia timanttihiottiin, imuroitiin ja pestiin. Sen jälkeen Gonzales värjäsi kuviot, ja LAKKOJEN HYVISTÄ OMINAISUUKSISTA KIELII SEKIN, ETTÄ TAITEILIJA CONZALEZ HALUAA VIEDÄ TEMAFLOOR- TUOTTEITA MUKANAAN YHDYSVALTOIHIN. Betonilattia on perinteisesti ollut teollisuuslattia. Siitä on tullut vaihtoehto laattalattialle julkisissakin tiloissa. Kysymyksessä on tyyli lajin valinta, arkkitehti Taina Väisänen arvioi. lattia pestiin jälleen pariin kertaan. Väri ikään kuin paloi kiinni betoniin. Tämän jälkeen Pohjanmaan Erikoislattioiden urakkaporukka lakkasi pinnat kolmesta viiteen kertaan. Pääasiallisena lattialakkana oli käytössä Tikkurilan yksikomponenttinen polyuretaanilakka Temafloor 25. Polyuretaanilakka kestää tuote päällikkö Kari Kyttäsen mukaan hyvin kulutusta ja soveltuu liiketilojen ohella myös asuinrakennusten teknisiin tiloihin ja vaikkapa parvekkeille. Keskuspuiston aukiolla oli tarpeen kaksi muutakin Temafloor-tuoteperheen jäsentä. Suomen kartan alusta maalattiin valkoiseksi TF 150:llä ja kartta-alue pintalakattiin TF 210:lla. Temafloor-tuoteperhe on Suomen myydyimpiä lattiapinnoitteita, Kyttänen sanoo. TAITEILIJA IHASTUI TIKKURILAN LAKKAAN Lakkojen hyvistä ominaisuuksista kielii sekin, että taiteilija Gonzalez haluaa ehdottomasti viedä Temafloor-tuotteita mukanaan Yhdysvaltoihin. Alue valtaus on uusi, sillä tällä hetkellä kyseisiä lakkoja viedään lähinnä Eurooppaan ja Venäjälle. Temafloor-lakka kestää hyvin kulutusta. Sen kestävyys riippuu ensisijaisesti käytöstä ja lakkakerroksen paksuudesta. Estetiikka määrää usein huollon tarpeen, Kyttänen sanoo. Suomen sääolosuhteet vaikuttavat lakkakerroksen kestävyyteen. Kengissä kulkeutuva hiekka ku luttaa pintaa, Rannankari sanoo. Hänen yrityksensä antaa työlleen kuuden vuoden takuun. Lattian kestävyys on kiinni myös taideteoksesta. Niin hyvin kuin teos on kiinni lattiassa, niin hyvin lattiakin kestää. Uusi taidemuoto on huomattu. Pohjan maan Erikoislattiat on saanut useita yhteydenottoja erityisesti Tampereen talousalueelta. 18 Kemira 1/2007
Johtoasema valituilla liiketoimintaalueilla edellyttää Kemiralta aktiivista tutkimus- ja kehitystyötä, Illka Pollari muistuttaa. 20 Kemira 1/2007