HAKEMUS 201410137 TERVEYDEN EDISTÄMISEN MÄÄRÄRAHA HAKEMUS LÄHETTÄMÄTTÄ HANKKEEN LUONNE Hanke-ehdotus sisältää osuuksia, jotka liittyvät Terveyden edistämisen johtamiseen (esim.strategiatyö, toimeenpanorakenteet) Työkalujen kehittämiseen (mallit, toiminta- ja työtavat ja ohjeet) Yhteistyön kehittämiseen eri sektoreiden välillä Tietopohjan ja osaamisen kehittämiseen (tutkimukset, hyvinvointitedon seuranta, terveyden edistämisen arviointi ym.) PAINOPISTEALUEET Hanke-ehdotus sisältää osuuksia, jotka liittyvät Tupakan, alkoholin ja huumeiden käytön ehkäisy ja vähentäminen Mielenterveyden edistämiseen ja/tai syrjäytymisen ehkäisyyn (esim. lähisuhdeväkivallan ehkäisy, osallisuus, varhainen puuttuminen) Terveellisen ravitsemuksen ja/tai terveyttä edistävän liikunnan edistämiseen (esim. ylipainon ehkäisy, toimintakyky) Terveellinen ja turvallinen ympäristö (esim. koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy, esteettömyys) Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseen Muuhun terveyden edistämiseen, mihin? Lisätietoja painopisteestä Väestöryhmien välisten tervyserojen kavantamiseen HAKIJA Hanke-ehdotuksesta vastaava organisaatio, yhteistyöhankkeen koordinaattori Nimi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hakijan arvonlisäverovelvollisuus VASTUUHENKILÖ Hankkeen vastuuhenkilö on päävastuussa hankkeesta ja sen taloudenhoidosta. Vastuuhenkilöllä on oikeus allekirjoittaa mahdolliset sopimukset. Vastuuhenkilölle ilmoitetaan hanketta koskevista päätöksistä. Nimi Pikkarainen Marita Asema Kehittämisjohtaja Yhteystiedot (puhelin, email) 044 7100862, marita.pikkarainen@kainuu.fi Postilokero / Katuosoite Pl 401 87070 Kainuu YHTEYSHENKILÖ Hankkeen yhteyshenkilö on hankkeen käytännön toteutuksessa keskeisesti mukana ja voi tarvittaessa tiedottaa hankkeen etenemisestä. Nimi Pikkarainen Saara Asema Terveyden edistämisen suunnittelija Yhteystiedot (puhelin, email) 044 7970419, saara.pikkarainen@kainuu.fi Postilokero / Katuosoite Pl 401 87070 Kainuu HANKKEEN TIEDOT Hankkeen nimi Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen Kainuussa Jatkohakemus Hanke koordinoi useampaa osahanketta Hanke on osa suurempaa kokonaisuutta Haettu 180 137,10 Esitys Myönnetty Hakemus 201410137 11.6.2013 Sivu: 1
Lyhyt kuvaus hankkeesta. Tiivistelmä voidaan julkaista THL:n nettisivuilla. Päämääränä on lisäta nuoren tietoa, osaamista ja ymmärrystä seksuaali- ja lisääntymisterveydestään, niin että nuori osaa arvostaa seksuaalisuuttaan ja asennoituu luonnollisella tavalla seksuaalisuuteen ja kunnioittaa omaa ja toisen itsemääräämisoikeutta. Tavoitteena on luoda nuorten seks.- ja lisääntymisterv.edistämisen alueell.toimintamalli, integroida seks.neuvonta osaksi toimintaa sekä vahvistaa sosiaali -ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen ammattihenkilöstön osaamista. Kohderyhmänä ovat nuoret ja heidän vanhemmat, seks.häirinnän ja väkivallan kokeneet ja tekijät sekä ammattihenkilöstö. Hakemus 201410137 11.6.2013 Sivu: 2
HANKKEEN TIEDOT Hankkeen tarve. Miksi juuri tätä hanketta tarvitaan ja mihin näyttöön tai kokemukseen tarve perustuu? Millaiseen yhteiskunnalliseen tarpeeseen hanke vastaa? Kainuun vuoden 2011 kouluterveyskyselyyn vastanneista peruskoulun 8. ja 9. luokan 46% oppilaista oli kokenut seksuaalista häirintää ja 12% seksuaalista väkivaltaa, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 37 % oli kokenut seks. häirintää ja 12% seks. väkivaltaa sekä ammattioppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 45% oli kokenut seks. häirintää ja 18 seks. väkivaltaa. Sukupuoliyhdynnässa olleet 8. ja 9. lk oppilaat, % vastaavan ikäisistä oli 21%. Ilman ehkäisyä 8. ja 9. lk. viim. yhdynnässä, % vastaavan ikäisistä oli 16%. Alle 25 -vuotiaiden raskaudet/1000 15-24 v. naista kohden oli Kainuun shp:ssä 46, muualla maassa oli 47. Raskauden keskeytykset alle 25 vuotiailla/1000 15-24 -vuotiasta kohden oli Kainuun shp:ssä 13, muualla maassa 15. Seks. terveyden puheeksi oton vaikeus, tiedon ja osaamisen haasteet. Tarvitaan uudenlaista tapaa viestiä ja järjestää neuvontaa nuorille. Seksuaaliterv. kielteisiin kokemuksiin nuorilla näyttää liittyvän myös mm. mielenterveys- ja päihdeongelmia. Hankkeen päämäärä. Päämäärä on hankkeen pitkän aikavälin tavoite. Mitä hankkeella halutaan saavuttaa? Lisätä tietoa, osaamista ja ymmärrystä seksuaali- ja lisääntymisterveydestään niin, että nuori osaa arvostaa seksuaalisuuttaan ja asennoituu luonnollisella tavalla seksuaalisuuteen ja kunnioittaa omaa ja toisen itsemääräämisoikeutta. Hankkeen tavoitteena on kehittää: 1) Alueellinen toimintamalli nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen. Malli sisältää sek.neuvonnan integroimisen osaksi organisaation toimintaa, kuvauksen organisaation seksuaaliterveyden edistämisen työnjaosta, yhteistyöstä ja alueellisesta koordinoinnista sekä suunnitelman ehkäisevien ja korjaavien palvelujen kehittämisestä, hoito- ja palveluketjujen kuvaamisen seksuaaliterveyden edistämisestä ja hoidosta sekä seksuaalisita häirintää ja väkivaltaa kohdanneiden nuorten palveluista. 2) Vanhempien ja ammattihenkilöstön (sos., terveys, sivistys) osaamisen kehittämisen (tietous, ohjaus, neuvonta, ohjausmenetelmät). HANKKEEN KOHDERYHMÄ JA SEN KATTAVUUS Hankkeella tavoitellaan muutosta seuraavassa kohderyhmässä Lapset ja nuoret Lapsiperheet Työikäiset Ikääntyneet Muu kohderyhmä, mikä? vanhemmat, sos. ja tervystoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstö Mikä on kohderyhmäsi suuruus toiminta-alueella? 2 400 Kuinka suuren osan kohderyhmästä aiot tavoittaa hankkeen toiminnalla (arvio prosentteina)? 3 Miten kohderyhmä on mukana hankkeen suunnittelussa? Nuorten parissa työskentelevän henkilöstön kautta. Käytettävissä tilastoitua - ja kokemustietoa nuorten seksuaalikäyttäytymisestä. Hanke-ehdotuksen valmistelussa nuoria ei ole ollut mukana. Hankkeen aloittaessa toimintansa nettikyselyllä kartoitetaan nuorten tiedon tarvetta ja toiveita tiedon kanavoimiseksi nuorten kehitystasoa vastaavalla tavalla. Hankkeen aikana toteutetaan säännöllinen kontakti nuoriin verkkoviestinnän ja tapaamisten keinoin. Kohdennetaanko toimenpiteitä erikseen erilaisille väestöryhmille perustuen seuraavaan jaotteluun? Sukupuoli Ikä Alue Koulutustaso Muu, mikä? Miten? Kehittämistyö kohdistuu alle 18 -vuotiaisiin ja heidän vanhempiinsa Kainuussa. Hankkeessa toteutetaan mm. Terveys 2015 - kansanterveysohjelman kansallisia linjauksia sekä Terveyserojen kaventamisen toimenpideohjelmaa, aiheeseen liittyviä lakeja, asetuksia ja suosituksia. Hakemus 201410137 11.6.2013 Sivu: 3
Tavoitellaanko näillä toimenpiteillä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamista ja miten? Kyllä. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen alueellista kehittämistyötä on alueella ollut riittämättömästi. Useat tutkimustulokset (esim. kouluterveyskeyselyt 2011, Lasten ja nuorten terveyskysely LATE 2008, Sosioekonomiset terveyserot ja niiden kaventaminen Kainuussa) osoittavat huolestuttavaa kehitystä perheiden, lasten ja nuorten tilanteesta alueella. Ylisukupolvista syrjäytymiskehitystä on havaittavaissa. Terveyserot väestöryhmien välillä ovat Kainuussa muuta maata syvemmät. Hankkeella pyritään pureutumaan yhteen lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen osa-alueeseen seksuaaliterveyden edistämiseen, jolla ajatellaan olevan laajempaa merkitystä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kehitysvaihetta vastaavan tiedon lisääminen nuorille ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen koulutuksen, eri menetelmien ja mittareiden keinoin. Kavennetaan väestöryhmien välisiä sosioekonomisia terveyseroja kohdentamalla toimintaa ja palveluja kaikille ikäryhmiin kuuluville,tytöille ja pojille HANKKEEN TOIMINTA-ALUE Mikä on hankkeen toiminta-alue niiden toimenpiteiden osalta, mitä hankkeessa tehdään tai mitä hankkeessa kehitetään/testataan? Koko Suomi Alue/maakunta Kunta Muu, mikä? Hakemus 201410137 11.6.2013 Sivu: 4
HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIMET, TULOKSET JA ARVIOINTI Tavoitteet. Minkälaista muutosta tavoitellaan? Hyvä tavoite on täsmällinen, aikataulutettu, realistinen, mitattavissa oleva ja oleellinen. Toimenpiteet ja keinot. Mitä tehdään konkreettisesti ja kuinka paljon? Kuka tekee, kenelle ja minä hankevuonna? Miten kohderyhmä saadaan mukaan? Ovatko toimet sellaisia, että ne vakiintuvat osaksi normaalia toimintaa? Tulokset ja vaikutukset. Mitä saadaan aikaiseksi? Mikä muuttuu? Arviointisuunnitelma. Miten osoitatte, että hankkeen tavoitteet on saavutettu? Mitkä ovat hankkeen onnistumisen kriteerit? 1. Kehittää alueellinen toimintamalli nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen. Malli sisältää seksuaalineuvonnan integroidun toimintamallin, suunnitelman alueellisesta työnjaosta, yhteistyöstä ja koordinaatiosta sekä suunniteman ehkäisevien ja korjaavien palvelujen toteuttamisesta ja hoito- ja palveluketjuista. v. 2014 tehdään palveluja kuvaava nykytilakartoitus ja nettikysely nuorille sekä viestintäsuunn., 14-15 tehdään suunnitelma alueell. työnjaosta ja koordinaatiosta. 2014 kuvataan ja mallinnetaan (QPR) ehkäisevän ja korjaavan työn hoito- ja palveluketju ja toteut.neuvontapalv. integroitu malli,14-15 pilotoidaan Vastaamo -palvelua (Väestöliitto). Saadaan tietoa siitä, mitä ja millaista tietoa ja palveluja nuorille tulisi olla tarjolla. Hoito- ja palveluketjukuvaukset tukevat asiakaskeskeistä toimintaa. Vastaamo - palvelu on pilotoitu ja toiminnasta on tullut osa nuorten seks. terveyden palvelua. Matalan kynnyksen info-palvelut toteutuvat osin verkossa. Viestintäsuunnitelman mukainen tiedotus Aluellinen toimintamalli kuvattu, työnjaosta ja koordinoinnista sovittu, vastuuhenkilöt nimetty. Hoito-ja palveluketjut mallinnettu ja kuvattu sähköiseen muotoon. Itse-arviointi (Tupu Holma) 2 x vuodessa. Ohjausryhmän kokoukset 4 x vuodessa. 2. Vahvistetaan ja kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen henkilöstön osaamista seksuaaliterveyden edistämisestä. Vanhempien seks.terveys tiedon ja taidon lisääminen. Osaamisen nykytilakartoitus sos., terveys, ja sivistystoimen henkilöstölle v.2014, Koulutusta mentelmäistä ja mittareista. Otetaan käyttöön seksuaalisuuden puheeksi oton malli (vrt. Varsinais-Suomen shp). Lisätään vanhempien, kotien ja koulujen teitämystä ja tietoisuutta seks. terv. liitt. asioista (mm. vanhempain illat). Vahvistunut osaaminen, tieto- ja taitotaso lisääntynyt. Tietoisuus seks. terv. edistämisestä lisääntynyt merkittävästi. Sovitut menetelmät ja mittarit systemaattisessa käytössä. Seks. terveyden edistäminen on osa ammattihenkilöstön työtä. Johdon, esimiesten ja henkilöstön sitoutuminen (johtoryhmäinfojen määrä ja päätökset). Koulutuksiin osallistuneiden määrä, osaamisen kehittyminen lähtötilanteeseen (nykytilakartoitus) verrattuna. Käytettävät mentelmät ja mittarit (mitä menetelmiä, miten mitataan).itsearviointi (Tupu Holma) 2 x vuodessa. Ohjausryhmän kokoukset 4 x vuodessa. Hakemus 201410137 11.6.2013 Sivu: 5
HANKKEEN LISÄTIEDOT Hankkeen järjestäytyminen ja hallinnointi toimet ja aikataulut. Esim. ohjausryhmän perustaminen, hankkeen johto, yhteistyöverkostojen rakentaminen Hankkeelle perustetaan ohjausryhmä, joka tukee projektipäällikön tötä. Käytännön kehittämiseen kootaan moniammatillisen työryhmä ("työrukkanen"). Hanke sijoittuu Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kehittäminen ja suunnittelu - tulosyksikköön. Yhteistyöverokosto muostuu hankkeessa mukana olevien kuntein (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi), Kainuun sosiaali- ja terveyden huollon kuntayhtymän sekä muiden alueella toimivien tahojen kanssa yhteistyössä. Yhteistyöverostoon on lupautuneet kansallisest toimijat, mm. Väestöliitto, Delfins ry, Sekspo ry. Hankkeen tuotokset. Mitä esitteitä, julkaisuja ym. hanke tuottaa? Nykytilakartoitus Henkilöstön osaamisen kartoitus Hoito- ja palveluketjukuvaukset Nuorten seksuaali- ja lisääntymisneuvontapalvelumalli (Intergroitu malli) Vastaamo -palvelun pilotointikuvaus Muistio ja pöytäkirjat Loppuraportti Tuotettava aineisto soveltuu aistivammaisille Suoraan Muokattuna Sokeille Kuuroille Kuurosokeille Hankkeen vaikutusten arviointi. Mitä saadaan aikaiseksi suhteessa hankkeelle asetettuun päämäärään ja miten sitä suunnitellaan arvioitavan? Kehittämiskohteiden vaikukutusten arvioinnissa käytetään Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointia, IVA+ ( += otetaan huomioon terveyerojen kaventaminen). Itsearviointi hankkeen tavoitteiden toteutumisesta. Ohjausryhmä kokouksissaan osaltaan arvioi hankkeen tavoitteiden toteutumista. Hankkeessä toteutettavia kehittämiskohteita peilataan STM:n julkaisuun Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen, toimintaohjelmaan 2007-2010 ja sen linjauksiin. Hankkeen juurtuminen. Miten hankkeen toimenpiteet mahdollistavat juurtumisen? Miten taataan se, että toiminta jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen Hankkeessa toimivat yhteistyötahot ovat pääosin kuntien ja kuntayhtymän henkilöstöä, jotka toimivat lapsiperheiden ja nuorten parissa. Juurruttamistyötä tehdään hankkeen alusta alkaen tiedottaen, kouluttaen ja olemalla yhteistyössä johdon, esimiesten ja henkilöstön kanssa. Toimintamallin juurruttaminen toteutuu pikkuhiljaa niin, että se hankkeen päätyttyä on osa toimivien organisaatioiden normaalia työtä. Miten hankkeen tuloksia levitetään? Tuloksia levitetään alueen tiedotusvälineissä ja kohdennetusti työyhteisöille ja henkilöstölle. Yhteistyötahoille järjestetään tapaamisia ja tilaisuuksia kehittämisen eri vaiheissa. Saavutetuista tuloksista kerrotaan kohdennetusti ja viestintävälineissä hankkeen loppuvaiheessa. Henkilöstön ja taloudellisten voimavarojen kuvaus. Kuvataan toimijan erityisosaaminen ja esitetään puitteet (tilat, välineet ja laitteet), toimintaympäristö, taloudelliset voimavarat, palkattava henkilöstö ja heidän työkuukausiensa määrä henkilöittäin, vakituisen henkilöstön osallistuminen (työkuukaudet), vapaaehtoistyön osuus/määrä sekä mitä toimintoja/tehtäviä aiotaan korvata palkkioperusteisesti tai ostaa muualta Hanke totetetaan Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän Kehittänen ja suunnittelu -yksikössä, jossa on hyödynnettävissä vahvaa kehittämisosaamista ja asiantuntijuutta. Hankkeeseen haetaan palkattavaksi yksi kokoaikainen projektipäällikkö (12 kk/vuosi). Vakituisen henkilöstön osallistuminen hankkeeseen (kehittämisjohtaja, kehittämissihteeri ja terveyden edistämisen suunnittelija) on yhteensä noin 1 kk/vuodessa. Hankkeen työryhmässä ja ohjausryhmässä toimivat käyttävät hankkeesa toimiessaan normaalia työaikaa, jota ei ole työpanokessen erikseen laskettu. Palkkioperusteisia palveluja hankkeessa ei suunnitella käytettäväksi. Henkilöstön osaamisen lisäämineen tilaisuuksissa, esim. seminaari, käytetään tarvittaessa ulkopuolista kouluttajaa. Yhteistyötahot Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto (AVI) Väestöliitto Sekspo ry. Suomen Delfins ry. Kainuun kunnat Hakemus 201410137 11.6.2013 Sivu: 6
Eettiset näkökohdat. Millaisia eettisiä kysymyksiä hankkeeseen mahdollisesti liittyy? Miten ne otetaan hankkeessa huomioon? Tutkimusten osalta selvitetään, milloin tutkimus on käsitelty eettisessä toimikunnassa, ja liitetään mukaan toimikunnan lausunto. Kaikessa toiminnassa korostuvat eettiset periaatteet eriarvoisuuden taustatekijöiden ja niistä johtuvien prosessien esille tuonnissa. Hakemus 201410137 11.6.2013 Sivu: 7
BUDJETTI Haettava TE-määräraha eriteltynä 2014 2015 2016 Palkat 42 000 42 000 42 000 Palkkojen sivukulut (22,35 9 387 9 387 9 387 %) Palkkiot 0 0 0 Palkkioiden sivukulut (0 %) 0 0 0 Matkakulut, kotimaa 1 500 1 500 1 500 Matkakulut, ulkomaat 0 0 0 Palvelujen ostot 500 500 500 Aineisto- ja tarvikekulut 400 400 400 Raportointi- ja julkaisukulut 200 200 500 Laitteet- ja laitevuokrat 500 500 500 Muut kulut 0 0 0 Hallintokulut (10 %) 5 449 5 449 5 479 Haettava TE-määräraha yhteensä 59 936 59 936 60 266 Lisätietoja haettavasta avustuksesta. Esim. työntekijä+työkuukaudet, matkat, palkkioperusteet, palvelujen ostot Yksi kokoaikainen projektipäällikkö, 12 kk/vuosi ajalla 2014, 2015 ja 2016. Matkakulut henkkeen toiminata-alueella ja yhteistyöverkostoissa. Palvelujen osotot (500 /vuosi) asiantuntijuuden osto henkilöstön osaamisen vahvistamisen alueelle. Muut rahoituslähteet Kululaji 2014 2015 2016 Rahoituksen tilanne Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Muut kulut 5 000 5 000 5 000 Varataan Kehittäminen ja suunnittelu -yksikön budjettiin. Lisätietoja muista rahoituslähteistä. Ilmoita tässä haetko samaan tarkoitukseen rahoitusta muualta vai onko muualta haettu rahoitus tarkoitus käyttää hankkeen johonkin toiseen, erilliseen osioon. Muut rahoituslähteet: Muhin kuluihin varataan 5000 vuosi asiantuntijapalveluiden ostoihin/koulutuksen järjestämiseen. Kyseinen kulu on kuntayhtymän omarahoitusosuus. Kolmen viime vuoden aikana saadut avustukset tämän hankkeen osalta. Avustuksen myöntäjä, määrä, myöntövuosi ja tarkoitus. Jokainen avustus omalle rivilleen. Kysessä uusi hanke-ehdotus. HAKEMUKSEN LIITTEET Hakemus 201410137 11.6.2013 Sivu: 8