1. 3 4 p.: Perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Suhteet EU:n jäsenmaihin kuuluvat kuitenkin ensisijassa valtioneuvostolle; pääministerin rooli ulkopolitiikan johdossa on vahva suhteessa presidentin rooliin. Ulkoministerin rooli ulkopolitiikan käytännön asioiden hoitajana. Eduskunta vahvistaa tärkeimmät ulkopoliittiset päätökset, esimerkiksi päättää sodasta ja rauhasta presidentin kanssa. 5 6 p.: Presidentti ja valtioneuvoston ministerit koordinoivat ulkopolitiikkaa hallituksen ulkoasiainvaliokunnassa. Valtioneuvosto vastaa EU:ssa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta. Lähemmin eduskunnan asemasta ulkopoliittisten päätösten teossa, esimerkiksi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan rooli. Pohdintaa presidentin ja valtioneuvoston ulkopoliittisesta työnjaosta. 2. 3 4 p.: Kansanäänestykset ovat kunnallisia tai valtakunnallisia. Valtakunnallinen on järjestetty kahdesti: kieltolaki (1931) ja EU jäsenyys (1994). Kunnissa on ollut neuvoa antavia kansanäänestyksiä, esimerkiksi kuntaliitoksista. Neuvoa antava kansanäänestys ei sido eduskuntaa/kunnanvaltuustoa. Hyvänä puolena esimerkiksi kansalaisten mahdollisuus tulla kuulluksi. Heikkoutena esimerkiksi vaikeiden kysymysten kärjistyminen kyllä ei asetelmaksi (ei kompromisseja). 5 6 p.: Tarkemmin kunnallinen kansanäänestys: kunnan asukkaat tekevät aloitteen, toimeenpanosta päättää valtuusto. Tarkempaa tietoa toteutuneista valtakunnallisista kansanäänestyksistä. Laajempaa pohdintaa suoran ja edustuksellisen demokratian eduista ja heikkouksista: etuina esimerkiksi kansalaisten aktivoiminen ja osallistaminen päätöksentekoon, heikkouksina esimerkiksi, että kansanäänestyksissä yhteiskunnallinen päätöksenteko hidastuu ja vaaleilla valittujen edustajien asiantuntemus sivuutetaan. nov 23 08:05 1
8A a) Tuloerot ovat kasvaneet. Suurituloisten osuus tuloista on lisääntynyt huomattavasti. Pienituloisten osuus tuloista on vähentynyt. b) 1 2 p.: Yksipuolinen vastaus puolesta tai vastaan. Näkökulmia puolesta esimerkiksi tulot muodostuvat selvemmin oman työpanoksen tai taidon perusteella, tukee yritteliäisyyttä. Näkökulmia vastaan esimerkiksi sosiaalinen oikeudenmukaisuus vaatii tasaamaan hyvinvoinnin eroja, suuret tuloerot saattavat heikentää yhteiskunnan vakautta, kuluttaminen jakautuu tasaisemmin. 3 4 p.: Vastauksessa esitetään useampia näkökohtia kummankin kannan tueksi. Esimerkiksi tasainen tulonjako lisää talouskasvua, koska köyhemmät kuluttavat suurimman osan tuloistaan. Toisaalta rikkaiden tulonlisäykset lisäävät palveluiden kysyntää ja lisätulot siirtyvät sijoituksina esimerkiksi osakemarkkinoille. Tehtävässä voi pohtia myös verotuksen progressiivisuuden vaikutusta tuloeroihin. nov 23 08:06 2
nov 23 08:06 3
+ 9. a) Väestön kokonaismuutos sisältää syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen; muuttovoitto pelkästään kunnasta poismuuttaneiden ja kuntaan muuttaneiden positiivisen erotuksen. b) Kunta A vanhusvoittoinen, niukasti lapsia; kunnassa D verraten nuori väestörakenne, myös työikäistä väestöä eniten. Kunnissa A ja C verraten paljon maatalousväestöä, kunnissa B ja D ei ole juuri lainkaan maatalouselinkeinoa. Kaikissa enemmistö palveluelinkeinojen alalla, kunnassa B poikkeuksellisenkin suuri osa. Jalostuksen osuus vaihtelee kovasti, selvästi teollisuusvaltaisimpana kunta D. c) 2 3 p.: Sosiaalisia ja taloudellisia haasteita tarkastellaan esimerkiksi ikärakenteen pohjalta: väestön ikääntyminen (terveys ja hoivapalvelut), suuri alle 15 vuotiaiden osuus (koulu yms. palvelut); työttömyystilanne erilainen eri kunnissa, samoin tulovero ja lainakanta (A huonossa tilanteessa: korkea työttömyys, korkea veroäyri, isot lainat; B päinvastoin hyvässä tilanteessa). 4 5 p.: Luodaan kokonaiskuvaa eri kuntien yleistilanteesta esim. seuraavasti: A melko maatalousvaltainen, ikääntyvä, tyhjenevä ja velkainen kunta; B vakavarainen, joskin myös staattinen (väestö ei kasva); C väestöltään kasvava ja melko maatalousvaltainen kunta, jonka on oltava taloudenpidossaan tarkka (verotus jo tiukkaa, työttömyys keskitasoa, mutta toisaalta velkaa melko vähän); D voimakkaasti kasvava kunta (selkeä muuttovoitto) mutta todennäköisesti juuri siksi myös talous pingotettu tiukalle (korkeahko verotus, suurehko lainakanta); työttömyys verraten korkealla. nov 23 10:38 4
1. 3 4 p. Hallitus valmistelee ja antaa lakiesityksen. Eduskunnassa esitys lähetetään valmisteltavaksi asianmukaiseen valiokuntaan. Eduskunta käsittelee valiokunnan laatiman mietinnön eli lakiehdotuksen ja päättää ehdotuksen sisällöstä (I käsittely). Eduskunta äänestää lain hyväksymisestä (II käsittely); yksinkertainen ääntenenemmistö. Perustuslakia säädettäessä laki on hyväksyttävä kuten edellä ja sitten uudelleen muuttamattomana yhdessä käsittelyssä kahden kolmasosan enemmistöllä vaalien jälkeisessä uudessa eduskunnassa. Perustuslakiehdotus voidaan julistaa kiireelliseksi viiden kuudesosan äänillä ja hyväksyä samassa eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistöllä. Presidentti vahvistaa lain. 5 6 p. Hallituksen esitysten lisäksi myös yksittäisillä kansanedustajilla on lakialoiteoikeus. Vähintään sadan kansanedustajan aloitetta kohdellaan kuten hallituksen lakiesitystä. Ennen valiokuntaan lähettämistä eduskunta käy esityksestä lähetekeskustelun. Valiokunnat kuulevat asiantuntijoita. Lakiesitys voidaan lähettää I käsittelyn yhteydessä suureen valiokuntaan. Tavallisen lain kohdalla I ja II käsittelyn välillä on oltava vähintään kolme päivää. Presidentti voi jättää lain vahvistamatta; jos eduskunta hyväksyy lain samassa muodossa uudelleen, laki tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta. Lain julkaiseminen säädöskokoelmassa. 2. 3 4 p. Vastauksesta tulee näkyä, että työmarkkinajärjestöt on ymmärretty sekä työntekijöiden että työnantajien järjestöiksi. Järjestöillä on suuri rooli yhteiskunnassa. Järjestöt neuvottelevat ja sopivat työehdoista (mm. palkat, lomat) määrätyksi ajaksi. Työehdoista ne taistelevat tarvittaessa lakoilla ja työsuluilla. Ne lobbaavat, valvovat jäsentensä etuja, tukevat työttömäksi joutuneita jäseniään ja tarjoavat erilaisia palveluja (mm. oikeusapu, neuvonta, koulutus ja virkistys). Järjestöt ovat voineet vaikuttaa laajemminkin mm. maassa tehtyihin eläke ja veroratkaisuihin (tupo). 5 6 p. Työntekijä ja työnantajajärjestöjen erilaisen yhteiskunnallisen roolin ymmärtäminen: esimerkiksi työntekijät tavoittelevat parempaa palkkaa ja parempia työoloja, työnantajat puolestaan tavoittelevat työrauhaa ja kilpailukykyä. Korkea järjestäytymisaste on pönkittänyt järjestöjen painoarvoa. Viime vuosina työehtoja on alettu sopia enemmän myös paikallisesti järjestöjen sopimien valtakunnallisten yleisraamien pohjalta. Järjestöillä on usein tiiviit suhteet poliittiseen kenttään. Työmarkkinajärjestöt ovat olleet tärkeä osa koneistoa, jossa käsitellään yhteiskunnallisia konflikteja. Kokelas voi tarkastella kysymystä sekä yhteiskunnallisesta että taloudellisesta näkökulmasta. 3. 3 4 p. Ansiotulojen valtionverotus on progressiivinen: veroprosentti nousee tulojen kasvaessa. Tasaveron vaikutus riippuu kansalaisen tuloista: ylimmissä tuloluokissa tasavero keventää verotusta ja alimmissa se voi kiristää verotusta, mikäli veroprosentti nostetaan korkealle. Tasavero lisäisi työhaluja, koska bruttotulojen kasvu johtaisi suoraan nettotulojen kasvuun. Tuloerot kasvaisivat ja eriarvoisuus lisääntyisi, sillä progressio tasoittaa eroja. 5 6 p. Yksityisen kansalaisen kannalta tasavero poistaa kannustinloukkuja ja tekee helpommaksi laskea ennakolta nettotulot. Vaikutus yhteiskuntaan: verotulot voivat laskea, jolloin paine julkisten menojen karsimiseen tai muiden verojen (esim. kunnallisvero) nostamiseen kasvaa. Ylimpien tuloluokkien verotuksen keventäminen parantaa Suomen asemaa kansainvälisessä verokilpailussa osaavasta työvoimasta. Tasavero yhdenmukaistaa ansiotulojen ja pääomatulojen verokohtelua. nov 23 08:07 5
8A. 3 4 p. Samanaikainen työttömyys ja työvoimapula selittyvät rakennetyöttömyydellä. Työpaikkoja on hävinnyt vanhoilta teollisuuden aloilta, eikä työttömäksi jääneitä työntekijöitä ole voitu helposti kouluttaa uusille aloille. Työpaikkoja on syntynyt ja hävinnyt epätasaisesti maan eri puolilla, eikä työvoima aina liiku joustavasti paikkakunnalta toiselle (mm. perhesyyt). Parannuskeinoja ovat mm. työttömien uudelleenkouluttamisen, elinkeinotoiminnan ja aluepolitiikan tukitoimet. 5 6 p. Vastauksessa on otettu huomioon globalisaation vaikutus elinkeinorakenteeseen, esimerkiksi teollisuustyön siirtyminen halpatyömaihin ja hyvin koulutetun työvoiman liikkuvuus. Tilanteen syinä myös teknologisen osaamisen kasvaneet vaatimukset, kasvu ja palvelualojen työvoimatarve ja työvoiman alueellisen liikkuvuuden esteet, mm. korkeat asumiskustannukset kasvukeskuksissa. Vastauksessa voi pohtia myös suurten ikäluokkien vaikutusta työvoimapulaan sekä matalapalkka alojen työn houkuttelevuuden ja korkean sosiaaliturvan mahdollista yhteyttä työhalukkuuteen. Parannuskeinoja mm. yritystoiminnan edellytysten parantaminen, työvoiman liikkuvuuden tukeminen, työvoima ja koulutusneuvonta, maahanmuuttopolitiikka sekä eläkkeellesiirtymisen myöhentäminen ja työelämään astumisen aikaistaminen erilaisin kannustimin. nov 23 08:08 6
nov 23 08:09 7
+9. a) 3 p. Presidentinvaalit järjestetään joka kuudes vuosi. Ehdokkaita voivat asettaa eduskuntapuolueet ja yli 20 000 hengen valitsijayhdistykset. Vaali on kaksivaiheinen kansanvaali, jossa äänestetään suoraan ehdokkaita. Koko maa on yhtenä vaalipiirinä. Jos kukaan ei saa I kierroksella yli puolta äänistä, kahden viikon kuluttua pidetään II kierros, jolla ovat vain I kierroksella kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Ehdokkaiden on oltava syntyperäisiä Suomen kansalaisia. Ehdokkaana ei voi olla kaksi kautta presidenttinä jo ollut henkilö. b) 3 p. Halosen kannatus oli suurinta kautta maan, merkittävinä poikkeuksina Vaasa, Oulu ja Ahvenanmaa. Halosen kannatukseen vaikutti istuvan presidentin saama etu; Niinistön kannatus oli suurinta Kokoomuksen perinteisillä kannatusalueilla Etelä ja Länsi Suomessa, vahvimpina alueina Helsinki ja Uusimaa; Vanhasen kannatus oli vahvinta Itä ja Pohjois Suomen Keskustan perinteisillä kannatusalueilla. SDP saa kannatusta sekä työväestöltä että toimihenkilöiltä; Pohjanmaa on ollut perinteisesti kielteisin alue vasemmistolaisuudelle. Kokelas voi pohtia myös oikeiston useamman ehdokkaan ja vasemmiston yhden ehdokkaan sekä sukupuolen vaikutusta vaalitulokseen. c) 3 p. Suora kansanvaali kiinnostaa äänestäjiä (korkea äänestysaktiivisuus) ja se on hyvä demokratian kannalta. Presidentti koetaan omaksi kansanjohtajaksi. Kansanvaalissa presidentin vastuu kansalle, eduskunnan valitessa presidentin vastuu ja riippuvaisuus suuntautuisi puolueisiin. Eduskunnan suorittamassa vaalissa presidentin valta ilmeisesti vähenisi. Kansanvaalissa viihteellisyys on lisääntynyt; eduskunnan suorittama vaali olisi todennäköisesti asiakeskeisempi mutta ei herättäisi yhtä laajaa kiinnostusta. Nykyvaali vie helpommin kaksintaisteluun, jolloin ehdokkaiden erot voivat selkeytyä tai kärjistyä. Kansanvaali on kalliimpi toteuttaa. nov 23 10:45 8
nov 23 08:10 9
1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa (vaalit, päätösvallan käyttö). Järjestöjen kautta voi olla vaikuttamassa tiettyihin täsmäkohteisiin (mm. yhden asian liikkeet), puolueiden kautta taas haluamansa suuntaiseen yhteiskunnan kokonaiskehitykseen. Puolueiden kautta voidaan vaikuttaa suoremmin kunnallisiin ja valtakunnallisiin päätöksentekoelimiin. 5 6 p.: Syventävässä vastauksessa on hyvä käsitellä esimerkiksi seuraavia asioita. Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden välinen ero ei ole jyrkkä: puolueet osin taustaltaan kansalaisjärjestöjä (esim. vihreät). Kansalainen voi helpommin perustaa järjestön kuin puolueen. Järjestöillä on usein arvo ja asiantuntijavaltaa oman alansa kysymyksissä. Puolueissa toimittaessa on usein taivuttava kompromisseihin (politiikan pakettiratkaisut ). Osa kansalaisjärjestöistä on kansainvälisiä järjestöjä (mm. Greenpeace, Amnesty), joissa voi toimia suoraan paikallisesti kaukaistenkin asioiden puolesta. Vaikuttamisen erilaiset keinot, esim. kansalaisjärjestöjen lobbaus ja suora toiminta. 3. 3 4 p.: Harmaa talous on hyödykkeiden (palvelut / tavarat) myymistä ja työvoiman palkkaamista ilman asiaan kuuluvien verojen ja veronluonteisten maksujen (esimerkiksi työeläkemaksu, arvonlisävero) suorittamista. Pimeät keikat eivät tuo henkilölle esimerkiksi työeläkettä ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa; henkilö voi joutua edesvastuuseen lain rikkomisesta (veronkierto). Yhteiskunta jää vaille tuloa, joka normaalisti palautuisi valtiolle/kunnille veroina ja maksuina; julkisen sektorin rahoituspohja heikkenee. 5 6 p.: Harmaan talouden menetysten ja riskien tarkempi käsittely yksilön kannalta (esimerkiksi työtapaturman vakuutuksen, palkkaturvan ja kuluttajansuojan puuttuminen). Harmaa talous haittaa lakia noudattavien elinkeinonharjoittajien toimeentuloa (vääristää yritysten välistä kilpailua). Harmaa talous voi rapauttaa yhteisvastuuta ja lisätä epäluottamusta yhteiskunnassa (ns. vapaamatkustajien ongelma). Harmaa talous voi lisätä myös järjestelmällistä rikollisuutta. 2. a) 2 p.: Ensimmäisen avioliiton solmimisen keski ikä naisilla on noussut hiukan alle 25:stä lähes 30 vuoteen, ensisynnyttäjien keski ikä runsaasta 25:stä 28 vuoteen. 1980 luvulla ja 1990 luvun taitteessa naiset synnyttivät ensimmäisen lapsen vajaan vuoden korkeammassa iässä kuin solmivat ensimmäisen avioliittonsa, mutta 1990 luvun puolivälin jälkeen ensimmäinen synnytys on tapahtunut selvästi aiemmin kuin ensimmäisen avioliiton solmiminen (2000 luvulla ero 1 1½ vuotta). b) 1 2 p.: Avioitumisikää on nostanut avoliittojen yleistyminen (avioliittoa edeltää usein pitkä avoliitto), ensimmäisen lapsen hankkimisikää naisten opiskelu ja työelämän muuttuminen: perheenperustamisen edellytykset osin aiempaa heikommat (mm. epävakaa työtilanne). 3 4 p.: Avoliiton suosion syistä tarkemmin: esimerkiksi se koetaan avioliittoa joustavammaksi ja asenteiden muututtua avoliittoon ja aviottomiin lapsiin suhtaudutaan hyväksyvästi. Lasten hankkimiseen liittyviä näkökohtia on selitetty lähemmin viittaamalla esimerkiksi työllisyyttä, opiskelua ja lapsiperheiden taloutta koskeviin tietoihin. On myös mahdollista pohtia modernia trendiä jatkaa vapaata nuoruutta ja lykätä aikuisuuteen siirtymistä. nov 23 10:39 10
+9. a) 2 p.: Suurimmat muutokset ovat kuvion ala ja yläosassa (Uusimaa ja Kainuu). Vähäisimmät muutokset kuvion keskivaiheilla (Päijät Häme ja Pohjanmaa). b) 3 p.: Etelä Suomen väestö on kasvanut tavalla, joka paljolti vastaa Tuomiojan ennustusta (mm. Uusimaa, Itä Uusimaa, Varsinais Suomi), samaten ennustuksen mukaista on eräiden Pohjois ja Itä Suomen aiemmin maatalous ja teollisuusvetoisten alueiden väkiluvun vähentyminen (Kainuu, Lappi, Pohjois Karjala). Ennustusta sen sijaan ei vastaa se, että erityisesti teollisuusja maatalous Suomen osalta Pohjois Pohjanmaan ja maltillisemmin myös mm. Keski Suomen väkiluku on kasvanut 1990 2005 eikä pohjoinen Suomi siten ole kaikin osin pelkästään taantunut. Kokelas on osannut eritellä kaikkien Tuomiojan esille tuomien alueiden (tekno Suomen, teollisuus ja maatalous Suomen sekä free time Suomen) ennustusten toteutumista. c) 1 2 p.: Aluepoliittisia toimia, esimerkiksi valtion taloudellinen tuki kunnille (valtionosuudet), mikä on siirtänyt voimavaroja rikkailta alueilta köyhemmille; myös maatalouden kansallinen tuki hyödyttää maatalousvaltaisia alueita. 3 4 p.: Esimerkiksi valtion toiminta EU:n alue ja maataloustukien säilyttämiseksi Suomessa, valtionhallinnon virastojen ja oppilaitosten hajauttaminen maakuntiin, infrastruktuurin (tiet, rautatiet) ylläpito myös syrjäisillä alueilla, kehitysalueiden yrityksille suunnatut tuet. nov 23 08:12 11