PK-35:n seuralehti 1/2007 Anna Virolainen tehtailee naisille maaleja www.pk-35.fi Räde ja Jami vaalivat punamustaa seurakulttuuria 1
Oikean rahaston löytäminen käy helpommin, kun ensin löydät oikean kumppanin. SEB Gyllenbergin rahastovalikoima on maan kattavimpia ja monipuolisimpia. SEB-ryhmän rahastojen ohella voit valita yli kymmenen kansainvälisen yhteistyökumppanin laadukkaita rahastoja. Alkuun pääset jo 500 euron kertasijoituksella. Autamme sinua löytämään rahastoja, jotka sopivat juuri sinun säästösuunnitelmiin. www.seb.fi/gyllenberg 2
Taas kunnossa! Palveluina saat: Röntgentutkimukset Hermoratatutkimukset Magneettitutkimukset Ultraäänitutkimukset Röntgen Ortopedit Liikuntatieteen erikoislääkärit Käsikirurgit Neurokirurgit Anestesialääkärit Fysioterapeutit Toimintaterapeutit ortolääkärit Ortolääkärit Lääkäriasema Yrjönkatu 36 A 00100 Helsinki Puh. (09) 686 6020 www.ortolaakarit.fi 3
Pärssisetkin saivat OP-bonusta. Laske omat bonuksesi osoitteessa op.fi/bonus 4
Pääkirjoitus PK-35:n seuralehti 1/2007 Julkaisija Pallokerho-35 www.pk-35.fi Päätoimittaja Mitri Pakkanen Toimituspäällikkö Petteri Jutila Ulkoasu ja taitto Hottikatti Paino Painokurki Levikki 2500 kpl Sisältö Perustettu Viipurissa 1935. Puheenjohtajan palsta... 6 Liberaali etsijä... 6 Punamusta lanka... 10 Kapteeni vastaa... 12 Valttina vasuri... 14 Joka paikan Pablo... 16 Ville Klingan kolumni... 18 PK-35 ja Palloilukeskus jatkavat yhteistyötään... 19 Lähikuvassa maalivahti Heikki Kärkkäinen... 20 Joukkueet... 24-39 Ympyrä sulkeutunut Palataan ajassa vuosikymmen taaksepäin, kauteen 1997. PK-35:n miesten edustusjoukkue jyrää Ykkösessä ja nousee erinomaisen kauden päätteeksi Veikkausliigaan, ensimmäistä kertaa historiassaan. Pasi Rautiaisen valmentama värikäs joukkue puhuttaa, herättää tunteita, jakaa mielipiteet. Seuraavalla kaudella helsinkiläinen lähiöseura kuuluu liigan kirkkaimpiin valopilkkuihin ja saavuttaa kunnioitettavan kolmannen sijan. Suomen cupin loppuottelussa joukkue kärsii kirvelevän tappion suurelle ja maineikkaalle paikallisvastustajalle HJK:lle, jolle cupfinaali on vain yksi ottelu keskellä Mestarien liigan vaativaa alkulohko-ohjelmaa. Vaikka PK-35:n kausi sujuu hyvin niin pelillisesti kuin tuloksellisesti, siitä jää jotakin hampaankoloon. Tuntuu kuin punamustien eväät olisivat voineet riittää johonkin saavutettua suurempaankin. Suomen mestaruuteen? Cupmestaruuteen? Varsinainen pommi räjähtää vasta kauden 1998 jälkeen. Talousvaikeuksista kärsivän pikkuseuran omistuspohja ja organisaatio vaihtuvat, kun Jokerien Hjallis Harkimo ostaa PK-35:n. Syntyy FC Jokerit. Punamustien edustusjoukkue on nyt III divisioonassa pelaava ex-kakkosjengi. Muutamassa vuodessa Kolmosesta Suomen huipulle noussut pikkuseura tekee näin paluun lähtöpisteeseen. Liiga-areenat vaihtuvat kyläkenttiin, pääsarjan hohdokkuus aladivarien raadollisuuteen. Kun yksi aikakausi päättyy, seuraava on valmis alkamaan. Siemen uuteen nousuun on jo kylvetty. Punamustien innokas seuraorganisaatio ja vuosi vuodelta kehittyvä juniorityö auttavat edustusjoukkuetta nousemaan ensin Kakkoseen ja sitten takaisin Ykköseen. Kausi 2007 on miesten edustusjoukkueelle jo kolmas peräkkäinen maamme toiseksi ylimmällä sarjatasolla. Ykkönen on PK-35:n kaltaiselle, erinomaista juniorityötä tekevälle kaupunginosaseuralle juuri nyt sopivin mahdollinen sarjataso. Sieltä ei ole kiire pois, ei ylös- eikä alaspäin. Suomen Palloliiton puheenjohtaja Pekka Hämäläinen tiivisti talvella valmistuneen Myllyhallin avajaistilaisuudessa osuvasti PK-35:n nykyisen ilmeen. PK-35 on malliesimerkki Palloliiton näkemyksen mukaisesta laadukkaasta ja toimivasta jalkapalloseurasta. Punamustista löytyy niin harrastus- kuin kilpailutoimintaa, ja miesten edustusjoukkue pelaa juuri ansaitsemallaan sarjatasolla. Maamme tarvitsee lisää tällaisia seuroja. Käsissänne olevan LIEKKI-lehden ensimmäinen numero tutustuttaa lukijansa PK-35:n toimintaan. Lukuiloa ja hyvää futiskautta 2007! Mitri Pakkanen 5
Puheenjohtajan palsta Teksti: Mitri Pakkanen Kuvat: Arto Hämäläinen Seura, joka kasvaa ja kehittyy Jalkapallon menestysresepti on yksinkertainen. Se koostuu kahdesta keskeisestä asiasta. Nämä ovat laadukas valmennus ja hyvät olosuhteet. Valmennuksen oikea laatu on kaiken a ja o, pelataanpa missä ikäluokassa tai millä tasolla tahansa. Olkoon peli sitten vielä leikkiä, kavereiden keskinäistä kisailua tai jo määrätietoista harjoittelua ja tuloksiin tähtäävää kilpailua. Valmennus antaa suunnan toiminnalle ja vie kehitystä eteenpäin. Kun tähän lisätään innostuneet ja motivoituneet pelaajat sekä hyvät taustajoukot, ollaan jo varsin pitkällä. Suomalainen jalkapallo on käynyt liki satavuotisen kamppailun olosuhteita vastaan. Nyt tilanne on muuttunut olennaisesti ja paranee kaiken aikaa maassamme on jo yli 40 tekonurmikenttää ja uusia suunnitelmia kuuluu olevan eri puolilla maata. Hienoa, hyvä niin! Myös PK-35:ssä on lähdetty voimalla raivamaan tietä parempien olosuhteiden puolesta. Seuran käytössä on kaksi tekonurmipohjaista hallia ja kenttää, Myllypurossa ja Pihlajamäessä. Ne luovat erinomaiset edellytykset laadukkaalle harjoittelulle ja siten myös valmennukselle. On päivänselvää, että tarvitaan myös kolmas tekijä taloudelliset edellytykset. Laadukas valmennus ja hyvät olosuhteet edellyttävät toiminnalta kuin toiminnalta tervettä taloudellista pohjaa. Jos haluaisi verrata PK-35:n nykyistä kehitysvaihetta autolla ajamiseen, niin voisi sanoa: nyt on laitettu kolmonen silmään. Kiihdytys voi alkaa, kun haemme sopivaa ja vakaata matkanopeutta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että seurassa on parin, kolmen vuoden aikana käynnistetty useita hankkeita, joiden tarkoituksena on parantaa edellytyksiä toimia aiempaakin paremmin suurseurana. Seurana, joka aidosti yhdistää harrastejalkapallon kilpaurheiluun. Jo nyt on nähtävissä monien perustoimintojemme vahvistuneen. Aktiivinen tenava- ja nappulatoiminta, yhteistyö päiväkotien kanssa, kasvava tyttöjoukkueiden määrä, alueellinen laajentuminen poikajoukkueissa sekä monet harrastejoukkueet todistavat meidän olevan oikealla tiellä. Kilpailullinen kärki on poikajunioreissa maan huipulla. Tytöt, naiset ja miehet ovat hyvässä tuntumassa. Silti on hyvä muistaa, että jokaisessa menopelissä on aina myös pitävät jarrut. Meillä se tarkoittaa malttia sitä, että annamme riittävästi aikaa hyville asioille kehittyä. LIEKKI-lehti on uusi todiste siitä, että pohjoishelsinkiläinen Pallokerho-35 haluaa kasvaa ja kehittyä. Ja viedä osaltaan eteenpäin 100-vuotista suomalaista jalkapalloa sen toiselle vuosisadalle. Antoisaa ja iloista jalkapallokautta kaikille futiksen ystäville. Markku Ruokanen Liberaali Mikko Lappalaisen valmentamista leimaavat vapaamielisyys ja tarve kulkea erossa valtavirroista. Henkilö, joka tekee enemmän kuin puhuu, herättää yleensä kiinnostuksen. Ja jos hänestä tiedetään vähemmän kuin teot antaisivat ymmärtää, uteliaisuus vain kasvaa. Silloin tällöin kuulee kyseltävän, kuka tai millainen on Mikko Lappalainen. Mitä hän ajattelee jalkapallosta? Mikä hän on miehiään? Osaava valmentaja? Varmasti. Oman tiensä kulkija? Ilman muuta. Tunnettu mediahahmo? Ei lainkaan. Outo lintu? Kenties. Riippuu, kuinka termi määritellään. Uuden etsijä? Ehdottomasti. Jotkut ovat kutsuneet minua... No, en tiedä onko boheemi oikea sana, mutta jotakin sinnepäin, Lappalainen muotoilee. PK-35:n valmentaja on joka tapauksessa monin kerroin tuntemattomampi kuin hänen useimmat kollegansa samalla sarjatasolla. Kuten Harri Kampman viime kaudella. Tai Hannu Touru tällä kaudella. 6
varojensa, vaan kehittävät toimintaansa järkevin tavoittein. Tiedämme hyvin, mihin nykyiset resurssimme riittävät. Kuuluimme Kakkosessa sarjan suosikkeihin, mutta Ykkösessä asetelma on täysin erilainen, Lappalainen linjaa. Onnistumiset ja epäonnistumiset on suhteutettava resursseihin. Esimerkiksi viime kauden kymmenes sija oli joukkueelta hyvä saavutus. En kuitenkaan hahmota omaa rooliani tai arvioi tekojani pelkän menestyksen kautta. Yhdistäminen kiehtoo etsijä Yhtä varmaa on se, että Lappalaisella on mielenkiintoisia ajatuksia jalkapallosta, valmentamisesta, PK-35:n pelitavasta. Hän ei vain ajattele, vaan myös kyseenalaistaa. Häneen on syytä tutustua. Menestys suhteellista Lappalainen, 40, valmentaa PK-35:n miesten edustusjoukkuetta nyt neljättä kautta peräkkäin. Hän toimii samalla seuran urheilujohtajana, jonka vastuualueeseen kuuluvat ykkösjoukkueen lisäksi A- ja B-juniorit. Lappalaisen ensimmäisellä kaudella PK-35 nousi Kakkosesta Ykköseen. Toinen kausi päättyi erinomaiseen kolmanteen sijaan, ja viime syksynä joukkue sijoittui kymmenenneksi. Kuluvan kauden päätavoite on jälleen sarjapaikan säilyttäminen. Sarja vaikuttaa etukäteen erittäin tasaiselta, joten selviä suosikkeja on vaikea löytää. Usean joukkueen materiaali on muuttunut merkittävästi viime kaudesta. Monissa seuroissa on runsaasti ulkomaalaisia, mikä tekee ennakoinnis- ta entistä hankalampaa, Lappalainen näkee. Jo se, että edustusjoukkueemme pelaa Ykkösessä sekä A- ja B-junnut SM-sarjassa, ovat seuraltamme huimia saavutuksia. Nämä sarjat ovat PK-35:n koko nykyisen toiminnan kannalta ehdottomat maksimitasot. Kun puheenaiheena on PK-35:n kaltainen kaupunginosaseura, keskustelu kääntyy väistämättä rajallisiin resursseihin ja niiden maksimointiin. Lähtökohtana on, etteivät seura ja joukkue elä yli Mistä maan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla erittäin rajallisin resurssein pelaavan joukkueen valmentaja löytää kipinän työhönsä? Mitkä tekijät motivoivat, kun nousu Veikkausliigaan ei ole realistinen tavoite? Nautin siitä, että voin työskennellä keskenään hyvin erilaisten ihmisten kanssa. Joukkueemme koostuu 16-35- vuotiaista, monenkielisistä ja eri kulttuureista tulevista pelaajista. On motivoivaa yrittää saada heidät toimimaan yhdessä ja pelaamaan tehokkaasti yhteen. Parhaimmillaan tämä onnistuu loistavasti. PK-35:ssä pelaa useita nuoria lupauksia, mutta Lappalainen ei fokusoi työtään vain heidän tavoitteisiinsa ja kehitykseensä. Valmentaja painottaa joukkueena toimimista, oppimista joukkueen tavoille, yksilöiden merkitystä joukkueelle. Vallitsevana trendinä on erittäin voimakas satsaaminen nuoriin pelaajiin, mutta heistäkin tulee joskus 25-vuotiaita. Aivan yhtä hyvin joku 25-vuotias voi vielä lyödä itsensä läpi, ja olen tietysti tyytyväinen, jos se tapahtuu valmentamassani joukkueessa. Lappalainen korostaa, että niin edustusjoukkueessa kuin A- ja B-junnuissa on nuoria pelaajia, joiden eväät saattavat riittää hyvinkin pitkälle. Tämä ei kui- MIKKO LAPPALAINEN Syntynyt: 2.5.1967 Valmentajauran seurat: 1985-90: KäPa 1991-95: PK-35 1996-2000: FC HIFK 2000-: PK-35 Nykyinen sopimus: 2009 loppuun. Valmentajakoulutus: A-valmentaja, NuVK ja Ammattivalmentajakoulu (lopputyö puuttuu). 7
Trendien vastaisesti toimivat valmentajat ja joukkueet ovat aina kiinnostavia. Minua kiehtoo omapäisyys. tenkaan sulje pois johtoajatusta siitä, että joukkueen etu on Ykkösen tasolla kaiken lähtökohta. Pelitavan ehdoilla Koska jalkapallo on joukkuepeli, avainteemat ovat joukkue ja peli. Lappalaiselle ne ovat pitkälti yksi ja sama asia. Kun annan pelaajille palautetta, en irtaudu joukkueemme pelitavasta. Aikuisten tasolla pelaajat voivat säilyttää hieman virheellisetkin tottumuksensa, mikäli ne eivät ole suuressa ristiriidassa taktiikkamme kanssa. Lappalainen myöntää, että henkilökohtaisen palautteen kiinteä liittäminen valittuun pelitapaan saattaa olla nuorten pelaajien kannalta pieni ongelma. Samalla hän kuitenkin kyseenalaistaa, miksi kehun ja kritiikin rinnastaminen joukkuetaktiikkaan olisi automaattisesti huono asia. Minulla on palautteen antamisessa paljon kehitettävää, mutta jaan sitä aivan varmasti kaikille, jotka sitä pyytävät. En juuri puutu edellisen pelin virheisiin, vaan pyrin kertomaan, kuinka pelaamme seuraavassa ottelussa. Suuntaan katseeni tulevaan enkä menneeseen. PK-35:n harjoittelu on muuttunut vuosi vuodelta yhä pelitapakeskeisemmäksi. Lappalainen teettää entistä enemmän erilaisia ja erikokoisia peliharjoitteita, joiden lähtökohtana on otteluissa käytettävä joukkuetaktiikka. Harjoittelun on oltava tarkoituksenmukaista, ja jokaisen harjoitteen päämääränä on saavuttaa tietty lopputulos. En halua kahlita pelaajia, vaan heidän on kyettävä itse ratkaisemaan ongelmia. Pyrin antamaan mahdollisimman paljon tilaa pelaajan omille oivalluksille. Trendien ulkopuolella Lappalainen haluaa etsiä ja löytää - etsiä uusia taktisia vaihtoehtoja ja löytää niistä joukkueelleen sopivimmat mallit. Hän ei välttämättä tyydy siihen, mitä muut ovat jo keksineet, vaan pyrkii kulkemaan vapaana yleisistä suuntauksista. En ole minkään seuran kannattaja, vaan tarkkailen pikemminkin erilaisia pelitapoja. Trendien vastaisesti toimivat valmentajat ja joukkueet ovat aina kiinnostavia. Minua kiehtoo omapäisyys. Lappalaisesta itsestäänkin löytyy reilu annos omapäisyyttä. Mitä pelitapoihin tulee, hän joko pyrkii kehittämään jotakin uutta tai kääntää katseensa taaksepäin - johonkin sellaiseen, mikä ei juuri tällä hetkellä ole taktisesti muodikasta. Omapäisyyteen liittyy myös päätös antaa pelaajien toimia varsin itsenäisesti. Lappalainen ei vahdi heidän tekemisiään ja korostaa tämän olevan oman persoonansa mukainen valinta. Kun kenenkään ei tarvitse esittää mitään, kaikki voivat olla rehellisiä ja saada äänensä kuuluviin. Joku voi käyttää vapauksia väärin hyväkseen, mutta TAKTIIKKATAULU: PK-35:N PELITAPA Mikko Lappalainen on laatinut joukkueensa pelitavan käytettävien resurssien ja pelaajamateriaalin ominaisuuksien mukaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että joukkuetaktiikka olisi riippuvainen vain yksilöiden vahvuuksista. Lappalainen sanoo pelitapansa olevan pitkän opiskelun tulos ja on vakuuttunut sen eduista. Oma pelifilosofia on hänelle lopulta merkittävämpää kuin mahdollisiin hankintoihin budjetoidut rahasummat. PK-35:n pelijärjestelmää voi kuvata numeroin 3-4-3 tai 5-2-3. Hyökkääminen Pallonriiston jälkeiset syötöt on tarkoitus pelata nopeasti ja suoraviivaisesti pystyyn. Jos pallo pelataan hyökkääjälle jalkaan, toinen kärki tarjoaa syöttösuunnan lähelle, ja kolmas hyökkääjä liikkuu voimakkaasti pystyyn. Lappalainen käyttää kolmikosta nimityksiä keskushyökkääjä ja puolihyökkääjät. Keskushyökkääjänä lähes poikkeuksetta pelaava Petteri Kaijasilta on roolissaan ja maalintekijänä Ykkösen kiistatonta eliittiä. Hyökkääjien tavoitteena on sekoittaa vastustajan alakertaa niin, etteivät puolustajat aina tiedä ketä vartioida. Target-tyyppisen Kaijasillan takaa nousevat puolihyökkääjät pyrkivät suuntaamaan juoksunsa puolustuslinjan väleihin ja sen taakse. PK-35:n kolmen puolustajan alakerta tarjoaa mahdollisuuden laitapelaajien samanaikaisiin taustanousuihin. Kun nämä juoksut ajoitetaan oikein, hyökkääjät saavat kummaltakin laidalta erinomaista tukea. Puolustaminen Pelaajien roolit ovat hyvin pelipaikkasidonnaisia. Osa keskittyy ohjaamiseen, osa vartiointiin, osa puolustaa alueella. Kaijasilta on käytännössä ainoa puolustusvelvoitteeton pelaaja. Kun vastustaja käyttää kahta hyökkääjää, alakerran keskustassa on yhden pelaajan ylivoima. Tällöin kaksi puolustajaa vartioi, ja kolmas varmistaa. Vastustajan yhtä kärkeä vastaan pelaa sen sijaan keskimmäinen toppari, jolloin muut keskuspuolustajat varmistavat omilta puoliltaan. Jos vastustajalla on voimakkaasti hyökkäävät laitapelaajat, PK-35:n laitimmaiset pelaajat putoavat käytännössä pakeiksi. Kolmen topparin tehtävänä on miehittää vaarallisinta maalintekoaluetta eli puolustuskolmanneksen keskustaa. Heidän edessään pelaa kaksi kontrolloivaa ja fyysisesti vahvaa keskikenttäpelaajaa, jotka suojelevat alakertaa pystysyötöiltä ja pystyynjuoksuilta. 8
jatkuva räyhääminen johtaisi varmasti huonompaan lopputulokseen. Vaikka Lappalainen väittää olevansa tiukempi valmentaja kuin kymmenen vuotta sitten, tietynlainen vapaamielisyys on varmasti aina hänen työlleen leimallinen piirre. On se sitten boheemiutta tai ei, se on osa hänen persoonaansa. En koe asioita muutenkaan tiettyjen kaavojen mukaan. Olen tyytyväinen, että tiedostan varsin voimakkaasti omat kykyni. En luule tietäväni kaikesta kaikkea, enkä halua kahlita ajatuksiani liian tiukkoihin muotteihin. Tämä on avain kehitykseen. Osaava valmentaja? Outo lintu? Päätelkää itse. A-Lehdet Oy 09-75961 www.a-lehdet.fi Peliasut painaa: Matchless-tuote 09-7773377 Piilolasit Silmälasit Aurinkolasit Hoitotuotteet Näöntarkastukset Piilolasisovitukset Ajokorttitodistukset Työnäkötarkastukset Silmälääkäripalvelut Paras palvelu, laatutuotteet ja kaupungin nopein toimitus. Lasit jopa seuraavaksi päiväksi! Ja aina pk-35 ystävälliseen hintaan! TähtiOptikko GRANIITTI GRANIITTITALO ANNANKATU 42 P. 321 21 37 WWW.TAHTIOPTIKKOGRANIITTI.FI 9
Teksti: Mitri Pakkanen Punamusta lanka PK-35 on persoonallinen paikallisseura, joka luottaa vahvuuksiinsa. Kun liekin annetaan roihuta, kehitys ei pysähdy. Jalkapalloseuran kehitys ja menestys kulkevat sykleittäin. Kehitys tukee uutta kehitystä, ja onnistumiset ruokkivat uusia onnistumisia. Menestymisen ja voittamisen kulttuuri ei synny itsestään, vaan sen eteen on tehtävä laadukasta työtä. Monesti on otettava askel taaksepäin päästäkseen kaksi askelta eteenpäin. Joskus kehitys polkee paikallaan, ja ongelmiin on löydettävä toimintaa tukevat ja sen mukaiset ratkaisut. Kun kehityksen vauhti kiihtyy, buumia on kyettävä pitämään yllä. Kun PK-35:n miesten edustusjoukkue saavutti liigapaikan vuodeksi 1998 ja joutui luopumaan siitä Osaava valmennus Lupaavien pelaajien on saatava mahdollisimman laadukasta valmennusta. PK-35 tekee parhaansa, jotta seuraan tulisivat Helsingin osaavimmat juniorivalmentajat. Tämä vaatii, että harjoitusolot, sisäinen valmentajakoulutus, ilmapiiri, yhteishenki ja palkkiot ovat asianmukaisella tasolla. Tavoitteena on onnistua pudottamaan valmentajien drop out nollaan. kauden päätteeksi, yksi sykli oli tullut tiensä päähän. Alkoi uuden rakentaminen; oli otettava rohkea hyppy osin tuntemattomaan. Miltä PK-35:n toiminta näyttää vuonna 2007? Ja mihin sen halutaan kehittyvän lähitulevaisuudessa? LIEKKI selvittää lukijoilleen, mistä aineksista punamustan seuran punainen lanka koostuu. Ei syytä lähteä PK-35:ssä on kaksikymmentä poika- ja seitsemän tyttöjoukkuetta sekä kaksi miesten ja kaksi naisten joukkuetta. Seuran valmennuspäällikkö Risto Luomanen painottaa riittävän laajan Pelaajan kehityspolku PK-35:n tavoitteena on rakentaa pelaajille johdonmukainen tie nuorimmista juniori-ikäluokista aina miesten edustusjoukkueeseen saakka. Haasteet ja vaatimustaso nousevat matkan varrella asteittain. Kehityspolku sisältää mahdollisuuden laadukkaaseen lisäharjoitteluun, kuten E-junnuille ja sitä nuoremmille tarkoitetun taitokerhon sekä D- ja C- ikäluokille suunnatun kykykerhon. pelaajapohjan merkitystä. Kun massat ovat suuria, saamme nostettua omia kasvattejamme ikäluokkien edustusjoukkueisiin. C-junnuista alaspäin seitsemästätoista poikajoukkueestamme vain neljä on ns. edustusjoukkueita, Luomanen selvittää. Tavoitteenamme on tarjota pelaajalle mahdollisuus edetä nuorimmista ikäluokista portaittain miesten edustusjoukkueeseen saakka. Olemme päässeet tilanteeseen, jossa lupaavan pelaajan ei tarvitse ainakaan kehityksen vuoksi vaihtaa seuraa ennen aikuisikää. PK-35:n omista junioreista on viiden viime vuoden aikana noussut miesten edustusjoukkueeseen harjoittelemaan ja pelaamaan yli kolmekymmentä pelaajaa. Tämä kertoo paitsi junioritoiminnan laadusta, ennen kaikkea edustusjoukkueen toimintatavoista. Tyttö- ja naisfutis PK-35 on alkanut panostaa tyttö- ja naisfutikseen myös kilpailullisessa mielessä. Tyttöfutisvastaavan palkkaaminen ja taloudelliset satsaukset naisten edustusjoukkueeseen kertovat kunnianhimoisista tavoitteista. Kehityksen lähtökohtana on koko ajan kasvavat pelaajamäärät. Tyttöpelaajalle on tarkoitus luoda samankaltainen kehityspolku kuin poikapuolella. Pystymme tarjoamaan lähes kaiken, mitä nuori pelaaja tarvitsee kehittyäkseen. Herääkin kysymys, olemmeko tottuneet luopumaan lupauksistamme liian helposti. Pelaajalla on usein paremmat oltavat tutussa ympäristössä kuin seuranvaihdon jälkeen. Meidän on suojeltava parhaita yksilöjämme ja tarjottava heille tarvittaessa erityiskohtelua. 10
Vanhaa ja uutta Jokaiselle jotakin PK-35 on harvoja seuroja, joissa kilpailullisuus ja puhdas harrastemahdollisuus kulkevat luontevasti käsi kädessä. On tärkeää, että pelaaja voi valita joukkueekseen tasonsa mukaisen vaihtoehdon. Vaikka seuran kilpailulliset tavoitteet ovat entistä korkeammalla, se ei aio luopua harrastetarjonnastaan. PK-35 on yhä seura, johon voi käytännössä liittyä kuka tahansa. PK-35 ei ole leimautunut puhtaaksi kilpaurheiluseuraksi eikä liioin pelkäksi harrastelähtöiseksi kasvattajaseuraksi. Nämä lähtökohdat sen sijaan yhdistyvät punamustissa toimivammin kuin kenties missään muualla. PK-35 haluaa pysyä seurana, jolla on tarjota jokaiselle jotakin. Olemme hyvä esimerkki siitä, etteivät kilpailullisuus ja harrastepohjainen toiminta nakerra, vaan päinvastoin tukevat toisiaan. On erittäin tärkeää, että pystymme tarjoamaan alueemme lapsille mielekkään harrastuksen ja kantamaan heistä sosiaalista vastuuta. Punamustien ydinaluetta on koillinen Helsinki. Vaikka pelaajamäärä on kasvussa, PK-35 ei aio luopua vahvasta lähiöseuraimagostaan. Paikallisuus on korvaamaton voimavara, jonka pohjalle läheskään kaikki kilpailijat eivät voi rakentaa toimintaansa. Olemme nykyään sopiva sekoitus vanhaa peekoolaisuutta ja uutta virtaa. Seurassamme on hyvä vire ja noste päällä. Emme tuijota muiden tekemisiä, vaan olemme sopivan itsenäisiä, Luomanen jatkaa. Seuramme kehittyy kovaa vauhtia, koska olemme avoimia ja innovatiivisia. Toimintamme ei kärsi vanhoista seurakulttuurisista rasitteista. Viihtyisä ilmapiiri Olosuhteet PK-35:n harjoitusolot ovat kehittyneet viime aikoina merkittävästi. Seuralla on kaksi tekonurmipohjaista harjoitushallia, joista viime vuodenvaihteessa valmistunut Myllyhalli on Suomen suurin ylipaineistettu kuplahalli. Pihlajamäen halli palvelee yhä erinomaisesti etenkin nuorimpia ikäluokkia. Ulkopuolisille vuokrattavat hallit ovat seuralle myös merkittävä tulonlähde. Seuran voimakas kehitys on viime aikoina konkretisoitunut jatkuvasti parantuvina harjoitusoloina. PK-35:llä on talvella valmistuneen Myllyhallin ja muutaman vuoden Pihlajamäessä toimineen treenihallin ansiosta nyt kaksi omaa talviharjoituspaikkaa. Emme saa kuitenkaan tyytyä tähän. Meidän on sekä kehitettävä nykyisiä harjoitusolojamme että kartoitettava uusia vaihtoehtoja. Esimerkiksi Pihlajamäen kenttä ja sen ympäristö saattavat tarjota tulevaisuudessa lisää mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Koko ajan kehittyvät olosuhteet ovat tehneet PK-35:stä tyttöpuolella tapahtuu PK-35 on alkanut satsata entistä voimakkaammin myös tyttö- ja naisjalkapalloon. Seura palkkasi viime kauden jälkeen Joni Ilvosen tyttöfutisvastaavaksi, jonka tehtävänä on organisoida nykyistä ja visioida tulevaa toimintaa. Ensimmäinen suuri tavoitteemme on perustaa jokaiseen ikäluokkaan vähintään yksi joukkue. Kuten poikapuolella, tarkoituksenamme on rakentaa tyttöpelaajalle kehitysputki, joka auttaa häntä etenemään uralla, Ilvonen valottaa. Seura on asettanut naisten edustusjoukkueelle kunnianhimoiset tavoitteet. Joukkue aikoo nousta ensi kaudeksi ykkösdivisioonaan ja vuoteen 2010 mennessä Naisten Liigaan. Jotta visio olisi realistinen, satsaukset tyttöorganisaation kehittämiseen ovat välttämättömiä. Tarvitsemme lisää pelaajia, mikä vaatii tiedon välittämistä lähialueen kouluihin ja päiväkoteihin. Toiminnan kehittäminen vie aikaa, joten meidän on pysyttävä kärsivällisinä. Kaikki ei voi tapahtua hetkessä. entistä kiinnostavamman vaihtoehdon myös valmentajille. Seuran tavoitteena onkin tarjota nuorille pelaajille pääkaupunkiseudun laadukkainta valmennusta. Tämä vaatii erinomaisten harjoitusolojen lisäksi keskittymistä sisäisen valmentajakoulutuksemme kehittämiseen, täsmällisyyttä seurajohdon puolelta sekä jatkuvaa pyrkimystä parantaa ilmapiiriämme, Paikallisuus PK-35:n imago on vahvasti koillishelsinkiläinen. Vaikka seuraan saapuu yhä enemmän pelaajia varsinaisen ydinalueen ulkopuolelta, paikallisuus on voimavara, josta ei aiota luopua. Seuran henkinen ja toiminnallinen koti on yhä Pihlajamäen urheilukenttä. PK-35 kasvaa ja kehittyy, mutta pitää ylpeänä kiinni lähiöseuraimagostaan. Seuralla on oltava juuret. Luomanen näkee. Lisäksi valmentajille maksettavien korvausten on oltava Helsingin kärkipäätä. Meidän on kaikin tavoin luotava seuraan ilmapiiri, jossa valmentajan on hyvä olla. PK-35 on omaleimainen, monipuolinen ja -ilmeinen paikallisseura, joka aikoo tulevaisuudessakin kulkea omia polkujaan. LIEKKI tiivisti oheisiin laatikoihin punamustien nykyisen ja tulevan toiminnan tärkeimmät suuntaviivat. 11
Teksti: Mitri Pakkanen Kuvat: Arto Hämäläinen 1) Mitä seuroja olet edustanut ennen PK-35:tä? FC Sport-35 (D-tytöt), Pattijoen Tempaus (C-pojat), Tampereen Ilves (B-tytöt ja naisten SM), MPS (naisten SM). Olen pelannut PK-35:ssä vuodesta 2003. 2) Olet pukeutunut myös Suomipaitaan. Kerro maajoukkueurastasi. Kun olin 18-vuotias ja pelasin Ilveksessä, sain ensimmäisen kutsuni naisten maajoukkueleirille. Samana keväänä pelasin myös ensimmäiset naisten maajoukkueminuutit Algarvessa. Tämän jälkeen pelasin sekä 18- että 21- vuotiaiden maajoukkueissa ja kuuluin naisten maajoukkuerinkiin. Kaikkiaan pelasin viisi 18-vuotiaiden ja seitsemän 21-vuotiaiden maaottelua sekä kuusi naisten maaottelua. Maajoukkueurani päättyi ollessani 22-vuotias (2002), kun lopetin jalkapallon halutessani keskittyä opiskeluihini. 3) Miksi päätit aikoinaan siirtyä naisten kakkosdivisioonajoukkueeseen, vaikka voisit taitojesi puolesta pelata yhä pääsarjatasolla? Kapteeni vastaa Anna Virolainen, 27, kuuluu PK-35:n naisten joukkueen kokeneeseen kaartiin. Aiemmin urallaan SM-sarjassa pelannut hyökkääjä valittiin viime kaudella seuran parhaaksi naispelaajaksi. LIEKKI päätti tehdä Virolaisen tutuksi lukijoilleen ja esitti kapteenille kymmenen kysymystä. Olin siis jo kertaalleen lopettanut jalkapallon, ja pitänyt lähes muutaman vuoden tauon. Mutta syksyllä 2003 kaverini, joka pelasi PK:n naisten kakkosdivisioonajoukkueessa, sai houkuteltua minut auttamaan pelaajapulasta kärsivää joukkuettaan. Siitä asti olen pelannut PK:ssa. Koen, että olen saavuttanut jalkapallossa jo kaiken sen minkä halusinkin, jolloin jäljelle on vain jäänyt halu pelata iloista fudista hyvässä porukassa, ja tähän PK:n naisten joukkue on ollut täydellinen valinta. 4) Millaisin tavoittein valmistaudut sarjakauteen 2007? Nousu ykkösdivisioonaan on tietenkin tärkein tavoitteeni tulevalle kaudelle. Tavoitteenani on myös olla mukana maalinteossa, mutta ei niinkään maalitykkinä vaan joukkuepelaajana. Tärkeintä ei ole se, kuka pelaaja maalit tekee, kunhan vain joku tekee ne! 12
Nuoremmat pelaajat voivat nähdä minusta, että harjoitus tekee mestarin. 5) Aiotko pelata vielä tulevaisuudessa kakkosdivisioonaa korkeammalla tasolla? Pelaan kauden kerrallaan ja teen parhaani, että joukkue saavuttaisi tämän kauden tavoitteensa ja nousisi kaudeksi 2008 ykkösdivisioonaan. Korkeammalla sarjatasolla pelaaminen PK:n paidassa kiinnostaa, jos vain paikat kestävät ja peli-iloa löytyy. 6) Mitkä ovat pelilliset vahvuutesi ja heikkoutesi? Vahvuuteni on varmasti vuosien aikana kertynyt kokemus, mikä tulee esille sekä peliälyssä että tekniikassa. Vahvuuksiani ovat myös nopeus ja hyvä tekniikka. Heikkouksiani ovat potkutekniikka sekä liiallinen sooloilu. 7) Kuinka kokemuksesi palvelee joukkueen nuoria pelaajia? Huippujalkapalloilija tarvitsee hyvät tekniset ja fyysiset ominaisuudet, mutta myös henkisen puolen pitää olla kunnossa. Lahjakkuuden lisäksi vaaditaan myös paljon treeniä. Toistojen kautta kasvaa todennäköisyys, että voi tehdä pallon kanssa sen mitä haluaakin. Nuoremmat pelaajat voivat nähdä minusta, että harjoitus tekee mestarin. Kokemus näkyy tietenkin myös pelikäsityksessä. Olen ollut aika paljon äänessä taktiikkapalavereissa, mistä uskon olevan hyötyä koko joukkueelle. On tärkeää synnyttää keskustelua ja kyseenalaistaa. Vanhempana ja kokeneempana pelaajana uskon, että voin antaa hyviä vinkkejä nuorille pelaajille myös henkisellä puolella. Ei pidä lannistua vastoinkäymisistä ja pitää tsempata niin itseään kuin muitakin. Myös palautteen antaminen ja ottaminen ovat erittäin tärkeitä asioita. 8) Kuinka PK-35 saavuttaa kauden 2007 tavoitteensa eli nousun ykkösdivisioonaan? Pitää tehdä paljon duunia, keskittyä tekemiseen ja olla nöyrä. 9) Mikä jalkapallossa on Sinulle tärkeintä? Jalkapallossa tärkeintä on haasteellisuus ja se, että on kivaa. Aikaisemmin tärkeintä minulle olivat henkilökohtaiset onnistumiset niin peleissä kuin treeneissäkin, mutta nykyään tärkeämpää on joukkueena onnistuminen. 10) Millaisia terveisiä haluat lähettää LIEKIN lukijoille? Tervetuloa katsomaan iloista jalkapalloa! Naisten peleissä on aina säpinää ja yllätyksiä. Nostetaan naiset ykkösdivisioonaan! Kir-Fix Oy Elannontie 5 PL 122 01510 VANTAA Puh. 010 400 6120 Fax. 010 400 6129 www.kir-fix.fi info@kir-fix.fi 13
Teksti: Mitri Pakkanen Kuvat: Arto Hämäläinen Vasurit Pihliksen kentällä. Valttina vasuri Jami ja Räde ovat paljas- ja vasenjalkaisina peekoolaisina kuin veljekset. Hyökkääjä Jami Inkinen, 14, ja valmentaja Rami Rantanen, 38, syöttelevät palloa ja juttelevat futiksesta Pihlajamäen keväisellä hiekkakentällä. Tuntuu kuin he olisivat aina tehneet niin. Jamia ja Rädeä yhdistää kaksi merkittävää asiaa: vasenjalkaisuus ja paljasjalkainen peekoolaisuus. Vaikka keskustelussa kohtaa kaksi eri sukupolvea ja aikakautta, 24 vuoden ikäero menettää merkityksensä, kun puheenaiheina ovat PK-35, vasenjalkaisuus ja jalkapallo ylipäätään. Olen aina tykännyt pelata PK:ssa. Tämä on minulle rakas seura, ja joukkueessamme on hyvä henki. Minua on pyydetty monta kertaa HJK:hon, mutten ole halunnut vaihtaa seuraa, PK-35:n C15-joukkueessa pelaava Jami kertoo. Vaikka lupaavalla vasurilla ei ole punamustista kiire pois, hän myöntää, että jossakin vaiheessa seuranvaihto saattaa tulla ajankohtaiseksi. Jami tietää, mitä haluaa uraltaan. Niin kauan kuin olen pelannut futista, tavoitteenani on ollut kehittyä ammattilaiseksi. Sydämen seura Räde aloitti pitkän pelaajauransa 1970- luvulla PK-35:n legendaarisessa nappulasarjassa, jossa hän edusti Perun joukkuetta. Myöhemmin Veikkausliigassa, Allsvenskanissa ja A-maajoukkueessa pelannut keskikenttämies on kokenut pihlajamäkeläisseuran aina henkiseksi kodikseen. PK on kehittynyt nappula-ajoistani, mutta seurassa elää yhä sama henki kuin aikoinaan. Tietynlaisen kilpailullisuuden kehittyminen ei ole poistanut sitä tosiasiaa, että PK:lla on yhä tarjota jokaiselle jotakin, Räde sanoo. Tunsin vahvaa nostalgiaa, kun palasin seuraan kaudella 1998. Koin palanneeni juurilleni. PK:ssa toimii yhä samoja ihmisiä kuin nappulavuosinani. Minua on aina kiehtonut seuran vahva paikallisjengifiilis. 14
Räde toimii nykyään seuran kykykoulun sekä BSM-joukkueen valmennustiimissä. Hän ei ole suunnitellut valmentajauraansa vielä tämän pidemmälle ja pitää kasvattajaseuraansa juuri nyt sopivalta paikalta tyydyttää futisnälkäänsä. Painavaa oppia Kun Räde vaihtoi roolinsa pari vuotta sitten pelaajasta valmentajaksi, hän päätti tarjota PK-35:n nuorten pelaajien käyttöön menestyksekkään pelaajauransa monipuolisia kokemuksia. Jami on yksi niistä pelaajista. Jami on suomalaiseksi junnuksi poikkeuksellisen taitava. Hän on yllätyksellinen pelaaja, jolla on kentällä koko ajan pilke silmäkulmassa. Ja vasenjalkaisuus on tietysti aina arvokasta ekstraa, Räde luonnehtii. Jamin on kehitettävä yhä vasuriaan ja muita vahvuuksiaan. Hänen potkunsa ja keskityksensä on saatava entistä monipuolisemmiksi. Nyt tavoitteeksi kannattaa asettaa pitkien avaavien syöttöjen kehittäminen. Jami painottaa, että Räden kaltainen ex-huippupelaaja on juuri sopiva valmentaja opettamaan tiettyjä teknisiä yksityiskohtia. Kun takana on pari vuosikymmentä pelejä Suomen ja Ruotsin jami inkinen Syntynyt: 22.7.1992, Helsinki. Seurani: PK-35. Suosikkiseurani: Barcelona. Suosikkipelaajani: Lionel Messi. Suosikkimaajoukkueeni: Espanja. Paras ominaisuuteni pelaajana: 1v1-tilanteet pallollisena. Räden paras ominaisuus valmentajana: Tarkka opettaja. Missä pelaan viiden vuoden päästä: Veikkausliigassa ja nuorten maajoukkueessa. rami rantanen Räde ja Jami taktiikkapalaverissa. pääsarjassa, uskottavuusongelmaa ei pääse syntymään. Olen saanut Rädeltä hyviä vinkkejä keskityksiin ja potkutekniikkaan muutenkin. On tärkeää, että hän pystyy itse näyttämään oikeat suoritukset, Jami kehuu. Syntynyt: 25.11.1968, Helsinki. Seurani: PK-35, HJK, Lahden Reipas, FC Kuusysi, Trelleborgs FF, FC Jokerit, FC Atlantis, AC Allianssi. Suosikkiseurani: Manchester United. Suosikkipelaajani: Bryan Robson. Suosikkimaajoukkueeni: Englanti. Paras ominaisuuteni pelaajana: Joukkuepelaaja. Jamin paras ominaisuus pelaajana: Vasen jalka ja pilke silmäkulmassa. Mitä teen viiden vuoden päästä: Seuraan Jamin liigapelejä ja maaotteluja. Erikoisosaamista Vasenjalkaisuus on teema, joka on jatkuvasti esillä niin huippufutiksessa kuin alemmilla tasoilla. Laadukkaat vasurit ovat valmentajien kaipaamia, seurojen etsimiä ja agenttien suosittelemia kultakimpaleita. Heitä ei ole koskaan liikaa. On pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että vasurien parhaisiin ominaisuuksiin kuuluu juuri monipuolinen vasen jalka. Kyse on erikoisosaamisesta, joka tekee usein ratkaisevaa eroa niin vastustajiin kuin oikeajalkaisiin. Sääntö pätee tasolla kuin tasolla Diego Maradonasta Roberto Carlosiin ja Rami Rantasesta Jami Inkiseen. Melkein kaikilla vasureilla on hyvä potku. Olen itse pelannut lähes aina laidassa, mutta tällä kaudella minut on siirretty keskemmälle. Yritän nyt hyödyntää vasenjalkaisuuttani siellä, Jami sanoo. Suomessa tapaa erittäin harvoin oikeassa tai kummassakin laidassa pelaavia vasureita. Tämä on suuntaus, joka saattaa jättää osan vasenjalkaisuuden tarjoamista eduista hyödyntämättä. Jami pärjäisi hyvin myös oikealla. Hän saisi mahdollisuuden luoda itselleen enemmän vetopaikkoja kuin vastakkaisella laidalla, mutta silloin oikea jalka olisi kehitettävä sellaiseksi, että se riittää tarpeeksi laadukkaisiin keskityksiin, Räde analysoi. Jami kuuntelee, kun vasuri puhuu. Kentällä sen annetaan jälleen laulaa. 15
Teksti: Mitri Pakkanen Kuvat: Arto Hämäläinen Monipuolinen ja -käyttöinen maajoukkuepelaaja, jolla on suomalainen äiti ja espanjalainen isä. Mielenkiintoista, joten annetaan punamustien miesten edustusjoukkueessa kolmatta kautta pelaavan Pablo Gomez-Marttilan itse kertoa lisää. Aloin pelata jalkapalloa......heti kun olin oppinut kävelemään. Pallo taisi olla ensimmäinen lahjani, kuten Espanjassa on tapana. Pelasin kaverien kanssa synnyinkaupunkini Barcelonan puistoissa lähes päivittäin. Äitimme juttelivat samaan aikaan omista asioistaan ja odottelivat, kunnes lopetimme pelaamisen. Sain puistopeleistä paljon uusia kavereita. Liityin pian koulun joukkueeseen, jossa ehdin pelata neljä vuotta. Kun olin kahdeksanvuotias, muutin perheeni kanssa Suomeen. Isäni oli pelannut nuorena Barcelonassa ja myöhemmin harrastusmielessä. Jalkapallourani toistaiseksi parhaat muistot liittyvät......erilaisiin edustustehtäviin, kuten piiri-, alue- ja maajoukkuetapahtumiin. Voitot ja onnistumiset niissä ovat antaneet uutta virtaa. Mieleeni on jäänyt erityisesti viime kesänä pelattu poikien maaottelu Suomi-Ruotsi, jonka voitimme 3-1. Tein ottelun ratkaisseen 2-1-maalin. Muistan hyvin myös ensimmäisen otteluni miesten Ykkösessä. Se oli toissa kauden viimeinen sarjapeli. Myös ensimmäiseen Pohjola Cupiin ja aluejoukkueturnaukseen liittyy hyviä muistoja. Onnistumiset aluejoukkueturnauksessa avasivat portit maajoukkueeseen, jossa olen ollut siitä saakka mukana. Ihailen joukkueita, jotka pelaavat......teknistä futista ja pyrkivät pitämään pallon maassa. Hyökkäävä ja yleisöä viihdyttävä pelitapa, jonka seurauksena syntyy paljon maaleja, on lähellä sydäntäni. Espanjalainen futis on aika pitkälti juuri sellaista. Espanjassa annetaan hyökkääville pelaajille paljon vapauksia, mikä lisää pelin näyttävyyttä. Haluan Joka paikan Pablo Lupaava Pablo Gomez-Marttila on PK-35:lle kullanarvoinen pelaaja, sillä hän sopeutuu käytännössä rooliin kuin rooliin. PABLO GOMEZ-MARTTILA Syntynyt: 9.10.1988, Barcelona. Seurat: Ramon Llul (koulujoukkue), PK-35, Gnistan, MPS. Suosikkiseura: Barcelona. Suosikkipelaajat: Romario, Hristo Stoitshkov, Ronaldo, Carles Puyol, Romaldinho. Pelinumero: 25. Muuta: Perheen ainoa lapsi. Äiti helsinkiläinen, isä barcelonalainen. Muutti 8-vuotiaana Espanjasta Suomeen. Meneillään 3. peräkkäinen kausi PK-35:ssä. 16
Keskityn seuraavat vuodet vain futikseen ja olen valmis tekemään kaikkeni noustakseni liigatasolle. Haluan varmistaa, ettei tavoite kaadu ainakaan niihin asioihin, joihin voin itse vaikuttaa. itsekin olla pelaaja, joka käyttää hyväkseen juuri teknisiä vahvuuksiaan. Yritän välttää räiskimistä. Barcelona on ehdoton suosikkiseurani, vaikka se pyrkii pelaamaan välillä ehkä turhankin kaunista futista. Real Madridia en sen sijaan voi sietää. Saan itsestäni eniten irti......kun saan olla koko ajan pelissä sisällä. Koen olevani enemmänkin hyökkäävä kuin puolustava pelaaja, vaikka olenkin viime aikoina pelannut myös alakerrassa. Viihdyn keskikentällä, koska siellä saa olla jatkuvasti pallon kanssa tekemisissä. Vahvuuteni pääsevät oikeuksiinsa myös laidassa, jossa pärjään aika hyvin 1v1-tilanteissa. Olen alkanut pikkuhiljaa arvostaa myös puolustavia rooleja. Esimerkiksi viime kaudella opin pitämään puolustavan keskikenttäpelaajan paikasta. Kun siinä roolissa onnistuu katkomaan ja pelaamaan varmasti omille, on jo aika pitkällä. Sinänsä yksinkertaista, mutta kaikkea muuta kuin helppoa. Harjoittelen......noin kymmenen kertaa viikossa. Osallistun joukkueharjoitusten lisäksi Mäkelänrinteen lukion aamutreeneihin, joita on kolme kertaa viikossa. Teen omalla ajallani juoksu- ja punttiharjoituksia. Pallotreeneihin tulee käytettyä omaa aikaa enemmän kesällä kuin talvella. Harjoittelen omatoimisesti juuri niin paljon kuin tuntuu hyvältä. Viihdyn PK-35:ssä, koska......täällä on paljon hyviä joukkuekavereita. Ryhmään ei kuulu suuria egoja, vaan kaikki ovat tasaarvoisia keskenään. Joukkueessa on rento ilmapiiri. Osaamme sekä nauraa että suhtautua futikseen riittävän vakavasti. Materiaali on muuttunut aika paljon viime kaudesta, mutta uudet pelaajat ovat sopeutuneet erinomaisesti. Meillä ei taida olla realistisia mahdollisuuksia nousuun, mutta voimme ehdottomasti yltää sarjan puolivälin yläpuolelle ja aiheuttaa vaikeuksia kärkijoukkueillekin. Menestyksemme riippuu pitkälti alkukauden otteluista. Esimerkiksi viime vuonna sarjan heikko alku turhautti ja vaikutti negatiivisesti harjoituksiimme. Tavoittelen urallani......sopimusta liigaseuraan. Tavoite on mielestäni realistinen jo parin kolmen vuoden sisällä. Keskityn seuraavat vuodet vain futikseen ja olen valmis tekemään kaikkeni noustakseni liigatasolle. Haluan varmistaa, ettei tavoite kaadu ainakaan niihin asioihin, joihin voin itse vaikuttaa. Seura voi olla kotoisin jostain muualtakin kuin pääkaupunkiseudulta. Haaveenani on pelata joskus ulkomailla ja mieluiten Espanjassa. Unelmieni täyttymys olisi tietysti pukeutua joskus Barcelonan paitaan. Aion pelata......kuluvan sarjakauden jokaisessa ottelussamme. Tavoitteenani on saada paljon onnistumisia ja tuntea jokaisen pelin jälkeen, että olen tehnyt kaikkeni joukkueen eteen. Jos joukkue ei kuitenkaan voita, syitä siihen on pohdittava erikseen. Aion myös avata maalitilini Ykkösessä. Mietin tulevaisuuttani vasta kauden jälkeen. Sopimuksessani on pykälä, jonka mukaan voin mennä liigaseuran testattavaksi. Jos tätä mahdollisuutta ei tule, jatkan uraani aivan yhtä innokkaasti kuin tähänkin saakka. Nykyinen sopimukseni päättyy vasta ensi kauden jälkeen. Ammattitaitoista isännöintiä www.skv.fi/isannointi www.skv.fi/majakka SKV Isännöinti on maan suurin isännöintialan palveluyritys. Toimimme 80 paikkakunnalla ja palveluksessamme on n. 500 alan ammattilaista. Isännöimme yhteensä 5.850 asunto- ja kiinteistöyhtiötä, joka kattaa 135.000 suomalaista kotia. TM Majakka yhteys taloyhtiöösi Meiltä saat vastauksen isännöinnin niin suuriin kuin pieniinkin kysymyksiin. Kun tarvitset luotettavan ja osaavan yhteistyökumppanin isännöintiasioissa, soita meille. 17
Kolumni Ville Klinga valmentaja PK-35, d-12 Olosuhteet + valmennus + lahjakkuudet = tulos Yhtälö olosuhteet + valmennus + lahjakkuudet = tulos on yksinkertainen, mutta se toimii. Jos jokin kolmesta tekijästä toimii vaillinaisesti tai puuttuu kokonaan, tulokset eivät voi olla parhaita mahdollisia. Täällä Pohjolan perukoilla olosuhteilla on suuri merkitys. Ympärivuotisen harjoittelun mahdollistamiseksi on olosuhteisiin kiinnitettävä huomiota. PK- 35:ssä on viimeisten vuosien aikana paiskittu hartiavoimin hommia kunnon harjoitteluolosuhteiden luomiseksi. Kaksi lämmitettävää keinonurmihallia takaavat loistavat harjoittelumahdollisuudet punamustien pelaajille ja valmentajille. Hallien ja hyvien harjoitusten vaikutus näkyy pelaajien taidoissa ennakoitua nopeammin. Kun joukkueet harjoittelevat pääosin saman katon alla, saadaan kaupan päälle nostettua seurahenkeä. Myös eri ikäluokkien välinen yhteistyö ja tiedonsiirto toimii saumattomasti. Valmennuksen taso on olosuhteiden ohella toinen junioriurheilun koetinkivi. Ammattitaitoiset valmentajat osaavat opettaa oikeita asioita oikeaan aikaan. Hyvät valmentajat puolestaan arvostavat oikeita olosuhteita ja siksi hakeutuvat seuroihin, joissa näiden asioiden eteen on nähty vaivaa. Valmennuksen ammattitaitoa ei pidä mitata ainoastaan huippujalkapallon menestyksellä. Toiminnan on oltava laadukasta jo siinä vaiheessa, kun hiekkakakut kiinnostavat kentällä yhtä paljon kuin pallo. Kun olosuhteet ja valmennus ovat kunnossa, jono urheiluseuran ovella on valmis. Tämä ei koske ainoastaan Pallokerhoa vaan monia muitakin seuroja, joissa on tehty samanlaista työtä kehityksen eteen. On hienoa, että pääkaupunkiseudulle on saatu nimenomaan talviharjoitteluun paljon uusia kenttiä ja halleja. Laadukas toiminta houkuttelee myös kansainvälisiä joukkueita vierailemaan Suomeen. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon PK:n 94-ikäluokan helmikuussa järjestämä halliturnaus, missä oli kotimaisten huippujoukkueiden lisäksi mukana mm. Ruotsin junnufutiksen ylpeys IF Brommapojkarna. Olosuhteiden ja valmennuksen kautta saatu tason nousu vie kaikkien toimia eteenpäin. On kaikille eduksi, että nuoretkin pelaajat pääsevät pelaamaan kotikentillään haastavia otteluita olkoon paidan raitayhdistelmä kelta-musta, sini-valkoinen tai puna-musta. Hyvää futiskesää kaikille! Pelissä mukana! 18
nike tuotteet toimittaa: Toivonkatu 1 3, 00250 Helsinki Stadionin ja Kisahallin kulmassa 09-43 42 700 www.palloilukeskus.fi Yhteistyö toimii Teksti: Mitri Pakkanen Palloilukeskus luottaa kokemukseensa ja asiantuntemukseensa. Kaksi vahvaa PeeKoota, eli PK-35 ja Palloilukeskus jatkavat toimivaa yhteistyötään, jonka kolmantena osapuolena on punamustien varusteet tuottava Nike. PK-35:n ja Palloilukeskuksen vuosia jatkunut yhteistyö perustuu luottamukseen ja molemminpuoliseen tyytyväisyyteen. Kun löydämme seuran, joka haluaa tehdä kanssamme kauppaa, yhteistyöstä ei ole syytä kieltäytyä. PK-35- :n kaltaiset vakioasiakkaat ovat meille erittäin tärkeitä, ja pyrimme tarjoamaan heidän käyttöönsä kaiken asiantuntemuksemme, Palloilukeskuksessa kahdeksantoista vuotta työskennellyt Juha Lempinen linjaa. Palloilukeskus on palloilun yleisliike, joka on erikoistunut futikseen. Vaikka jalkapallovarusteita myydään ympärivuotisesti, futismyynti ei tarjoa enää merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Liike aikookin satsata yhä enemmän käsi-, kori- ja lentopalloon sekä salibandyyn. Kilpailu kovenee koko ajan. Suuret ketjut muuttuvat entistä vahvemmiksi, mutta olemme heti niiden takana kilpailussa hyvin mukana. Valttimme on pitkäaikainen asiantuntemus, joka ulottuu nuorimmista junioreista aina huippupelaajiin saakka. Lempinen korostaa, että Palloilukeskuksen kaltaisen pienyrityksen on kohdeltava erityisen hyvin juuri vakioasiakkaitaan. Esimerkiksi Helsinki Openissa - PK-35:n järjestämässä perinteisessä kevätturnauksessa - hyvä palvelu näkyy siten, että Palloilukeskus saapuu myyntikojuineen paikan päälle. Palloilukeskus täyttää tänä vuonna 26 vuotta. Lempinen myöntää, että toiminta on kasvavan kilpailun myötä nykyään huomattavasti vaativampaa kuin pari vuosikymmentä sitten. Pieni joutuu keksimään jatkuvasti uusia keinoja pysyäkseen suurten vauhdissa mukana. Luotamme kuitenkin kokemukseemme. Tavoitteenamme on, että liikkeessämme nykyään käyvät pikkujunnut ovat asiakkaitamme vielä kymmenenkin vuoden kuluttua. Helsingin Palloilukeskus Oy Toivonkatu 1-3 00250 Helsinki Puh. 09 434 2700 19
Teksti: Mitri Pakkanen Kuvat: Arto Hämäläinen Pallot kiinni Heikki Kärkkäisen maalivahtiura on kovassa myötätuulessa. Sinisten maalivahti torjuu ensin käsin ja heti perään jaloin. Näyttävä tuplatorjunta käynnistää joukkueen vaarallisen vastahyökkäyksen. Maalivahti kävelee kohti rangaistusalueen rajaa ja hieroo hanskojaan. Tärkeä onnistuminen, hän tuuminee. Sinisissä pelaavat vuonna 1991 syntyneet maajoukkue-ehdokkaat. Vastustaja on vuotta vanhempien vastaava ryhmä. Vauhdikas testi- ja harjoitusottelu pelataan Eerikkilässä. Sinisten maalivahti on Heikki Kärkkäinen, PK-35:n lupaava B-junnu. Mikä hän on miehiään? Otetaanpa selvää. Rajua itsekritiikkiä Kärkkäinen, 16, on ikäisekseen Urheilija - kyllä, isolla U:lla. Hänen ykköslajinsa on vaihtunut vasta hiljattain hiihdosta jalkapalloksi. Heikki voitti hiihdossa parhaimmillaan ikäluokkansa Suomen huippuja. Hiihdosta on ollut futiksessa hyötyä etenkin henkisesti, Kärkkäinen sanoo. Kun maalivahtilupauksen henkisistä ominaisuuksista keskustelee sekä 20