7.5 Juridisia termejä Oikeustermit Tuomioistuimet Maahanmuutto, pakolaisuus, siirtolaisuus 7.5.1 Oikeustermit Alentuneesti tai alentuneesti syyntakeinen = Tekijä ei ole täysin ymmärtänyt tekoaan. Rangaistusta kevennetään verrattuna siihen, että hän olisi ollut täydessä ymmärryksessä. Asianomistaja = Uhri tai joku, jota on teolla loukattu (esimerkiksi murhatun omainen). Asianosainen = henkilö, jonka nimissä oikeutta käydään (kantaja, vastaaja tai asianomistaja). Ehdonalainen vapaus = vanki vapautetaan koeajaksi ennen rangaistusajan loppua. Ehdollinen vankeusrangaistus = tuomion täytäntöönpano riippuu rangaistavan käytöksestä määräaikana Ennakkopäätös = Korkeimman oikeuden päätös, joka linjaa periaatteellisesti merkittävää asiaa. Kaikki KKO:n päätökset eivät ole ennakkopäätöksiä. Ennakkoratkaisu (eurooppaoikeudessa)= Ylimmät kotimaiset tuomioistuimet voivat pyytää ennakkoratkaisua EU-tuomioistuimelta unionin oikeuden tulkinnasta tai lainvoimaisuudesta ennen kuin antavat oman päätöksensä asiassa. Ennakkoratkaisu (vero-oikeudessa)= Monista verokysymyksistä voi saada Verohallinnolta etukäteen sitovan päätöksen siitä, millaisia veroseuraamuksia yksittäisessä asiassa aiheutuu. Epäilty = Rikosjutuissa henkilö, jota rikosta tutkiva viranomainen epäilee syylliseksi rikokseen. Vaikka poliisi (tai muu viranomainen) pitäisi syyllisyyttä varmana, jutussa pitää useimmiten puhua epäillystä. Poikkeuksia ovat tilanteet, joissa epäilty on tunnustanut rikoksen ja syyllisyys vaikuttaa muutenkin selvältä. Silloin myös jutusta pitää ilmetä, mihin käsitys perustuu. Ketään ei voi sanoa epäillyksi, jollei poliisi ole aloittanut esitutkintaa vaan vasta selvittelee, onko syytä epäillä rikosta. Esitutkinta = Koko tutkinta, jossa poliisi tutkii mahdollista rikosta. Ennen esitutkintaa poliisi voi selvitellä, ylittyykö tutkintakynnys. Kun esitutkinta on
aloitettu, poliisi on määritellyt epäillylle rikokselle rikosnimikkeen, tekoajan ja -paikan, usein myös epäillyt. Kaikkia tutkintaan liittyviä henkilöitä kuullaan silloin joko epäiltyinä tai todistajina. Haastehakemus = Kirjelmä, jossa syyttäjä kertoo, ketä syytetään mistäkin rikoksesta. Paperi lähetetään syytetyille ja heidät haastetaan näin oikeuteen. Kansliatuomio = Tuomio, joka annetaan oikeuden kansliasta. Osa tuomioista luetaan suoraan salissa heti oikeudenkäynnin jälkeen, mutta kansliatuomio voi tulla viikon, kahden tai jopa kuukauden päästä viimeisestä käsittelypäivästä. Kantaja = Riitaprosessissa osapuoli, joka laittaa jutun vireille oikeudessa. Kiinniotto = Poliisi voi ottaa rikoksesta epäillyn kiinni. Epäillystä voi sen jälkeen käyttää termiä kiinni otettu. Pakkokeinoistunto = Oikeuden istunto, jossa päätetään pakkokeinoista, kuten vangitsemisesta, matkustuskiellosta tai vakuustakavarikosta. Pidättäminen = Poliisi voi pidättää kiinni ottamansa rikoksesta epäillyn heti tai viimeistään vuorokauden kuluessa kiinniotosta. Muoto: poliisi pidätti Rikosnimike = Kertoo, mistä rikoksesta täsmälleen on kyse, nimike viittaa johonkin rikoslain kohtaan. Ryöstö = toisen henkilön pakottaminen väkivaltaa käyttäen tai sillä uhkaamalla antamaan rahaa tai muuta omaisuutta (vrt. varkaus). Syyntakeeton = Tekijä ei ole kyennyt ymmärtämään tekoaan, eikä häntä tuomita rangaistukseen. Yleensä hänet määrätään hoitoon. Syyntakeinen = Tekijä on kyennyt ymmärtämään tekonsa, ja hänet voidaan tuomita rangaistukseen normaalisti. Syyteharkinta = Esitutkinnan jälkeen poliisi toimittaa aineiston syyttäjälle, joka päättää nostaa syytteen tai jättää syytteen nostamatta. Syytetty = Henkilö, jota vastaan syyttäjä on nostanut syytteen rikoksesta. Syytetystä voi puhua sen jälkeen, kun syyttäjä on jättänyt haastehakemuksen oikeudelle. Tekninen tarkkailu = Poliisi kuuntelee, katselee tai seuraa epäiltyä teknisin apuvälinein, esimerkiksi kiikarilla, videokameralla tai kuuntelulaitteella. Telekuuntelu = Poliisi kuuntelee epäillyn puhelinta tai seuraa sähköpostia ja muita viestejä.
Televalvonta = Puheluja ei kuunnella eikä viestejä lueta, mutta poliisi tarkkailee, mistä numeroista niitä tulee ja mihin numeroihin niitä lähtee. Lisäksi voidaan seurata laitteiden sijaintitietoja. Tuomio = Oikeuden ratkaisu eli oikeuden päätös, jolla syytetty todetaan syyttömäksi tai syylliseksi. Yleiskielessä sana tuomio yksinään ymmärretään kuitenkin ratkaisuksi, jossa syytetty todetaan syylliseksi. Tuottamuksellinen = huolimattomuuttaan tai varomattomuuttaan aiheutettu; kannattaa avata tekstissä Tuottamuksellisesti = huolimattomuuttaan tai varomattomuuttaan; kannattaa avata tekstissä Tutkintavankeus = Ennen tuomiota oikeus voi määrätä epäillyn tutkintavankeuteen poliisin pyynnöstä. Tarkoituksena voi olla esimerkiksi estää rikollisen toiminnan jatkuminen. Valmisteluistunto = Ennen pääkäsittelyä oikeus voi päättää valmisteluistunnossa pääkäsittelyn aikataulusta ja muista lähinnä käytännön järjestelyistä. Vangita = Käräjäoikeus voi vangita rikoksesta epäillyn, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Vangitsemista esittää poliisi. Poliisi ei voi vangita ketään. Muoto: käräjäoikeus vangitsi Vangita todennäköisin syin epäiltynä rikoksesta = Oikeuden mukaan on enemmän todennäköistä, että epäily osoittautuu oikeaksi kuin että se osoittautuu vääräksi. Vahvempi kahdesta mahdollisesta tutkintavankeuden perusteesta. Vangita voidaan myös lievemmällä syytä epäillä -perusteella. Varkaus = toisen ihmisen omaisuuden ottaminen itselleen luvattomasti ja yleensä salaa (vrt. ryöstö). Vastaaja = Rikosjutuissa syytetty, riitajutuissa se, joka oikeuteen on haastettu Vuosikirjapäätös = Korkeimman hallinto-oikeuden päätös, joka linjaa periaatteellisesti merkittävää asiaa. KHO antaa myös muita ratkaisuja. 7.5.2 Tuomioistuimet Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT Euroopan unionin tuomioistuin (EU-tuomioistuin) hallinto-oikeus hovioikeus HO korkein hallinto-oikeus KHO korkein oikeus KKO
käräjäoikeus markkinaoikeus (MO, lyhennettä kannattaa välttää) työtuomioistuin vakuutusoikeus valtakunnanoikeus 7.5.3 Maahanmuutto, pakolaisuus, siirtolaisuus Maahanmuutto ja maastamuutto ovat monitahoisia ilmiöitä, joihin liittyy sekä laajoja kattokäsitteitä että hyvin tarkkoja ja rajattuja termejä. Mieti, mistä milloinkin on kyse. Väärät termit voivat antaa asiasta väärän kuvan ja johtavat usein myös suoranaisiin virheisiin, koska osa termeistä perustuu kansainvälisiin sopimuksiin ja kotimaiseen lainsäädäntöön. Tyypillisiä virheitä ovat - käännyttämisen ja karkottamisen sekoittaminen - maahanmuuttajien kutsuminen laittomiksi, kun kyse on maahanmuuton laittomuudesta - perheenyhdistämisen eri muotojen sekoittaminen - pakolaisten kutsuminen siirtolaisiksi tai toisin päin - sekaannukset pakolaiskäsitteissä (yleiskäsite pakolainen, rajatusti kiintiöpakolainen tai YK:n pakolaisaseman saanut henkilö) MUISTA AINA MAAHANMUUTTAJISTA JA PAKOLAISISTA KIRJOITTAESSASI, ETTÄ KYSE ON IHMISISTÄ, EI PELKISTÄ TILASTOISTA, KIINTIÖISTÄ TAI ONGELMISTA. Muuttajista käytetään usein luonnonilmiöistä tuttuja sanoja: siirtolaisvirta, pakolaistulva. Niiden käyttö edellyttää tyylitajua. Lukijalle ei saa antaa kuvaa, että kyse olisi tahdottomista luonnonvoimista. Ulkomaalaistausta, kansalaisuus tai etninen alkuperä kerrotaan jutuissa, jos se on journalistisesti perusteltua. Kun niiden kertominen on tarpeen, on yleensä perustellumpaa kertoa tarkka tausta tai alkuperä kuin pelkkä ulkomaalaistausta. JOS OLET EPÄVARMA HENKILÖN KANSALAISUUDESTA, KÄYTÄ TERMIÄ ULKOMAALAISTAUSTAINEN. Sanastoa: EU:n vastuunjako (ei taakanjako) = Eurooppaan pyrkivien pakolaisten jakaminen sovittuina kiintiöinä eri EU-maiden vastuulle Karkottaa = Kun ulkomaalaisella on tai on ollut oleskelulupa ja hänet päätetään poistaa maasta, on kyse karkottamisesta.
Kiintiöpakolainen = Suomen (tai muun maan) vuotuiseen pakolaiskiintiöön valittu ihminen. Kiintiöpakolaisiksi otetaan vain YK:n pakolaisaseman saaneita pakolaisia. Kotouttaa = auttaa maahanmuuttajaa asettumaan uuteen yhteiskuntaan niin, että hän pystyy osallistumaan aktiivisesti sen toimintaan ja säilyttämään myös oman kielensä ja kulttuuripiirteensä. (Keinona muun muassa koulutus.) Käännyttää = Käännyttämisestä on kyse silloin, kun ulkomaalaisella ei ole ollut oleskelulupaa Suomeen eikä hän saa sitä ja hänet päätetään poistaa maasta. (Käännyttäminen voi tapahtua joko Suomen rajalla tai rajojen sisäpuolella.) Laiton = lainvastainen, sääntöjen vastainen, esimerkiksi laiton maahantulo. Sanaa ei voi käyttää kuvaamaan ihmistä. Laittomasti maahan pyrkivää ihmistä voi sen sijaan kuvata sanoilla maahanpyrkijä tai maahantulija. Silloin voi olla tarpeen kertoa, että ihminen on pyrkinyt maahan laittomasti. Laittomasti maassa oleskelevasta voi käyttää sanaa paperiton. Maahanmuuttaja = Henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kansalaisuutta vailla oleva henkilö ja muuttaa maahan pidemmäksi aikaa. Maahanmuuttajiin kuuluvat kaikki ulkomailta muuttaneet, niin siirtolaiset, pakolaiset kuin EU-kansalaisetkin. Ks. myös ulkomaalaistaustainen. Maahanpyrkijä, maahantulija = laillisesti tai laittomasti maahan saapuva ihminen. Myös esim. Eurooppaan pyrkijät, kun kohdemaasta ei ole tietoa tai se ei ole jutussa olennainen. Pakolainen = Henkilö, joka on joutunut pakenemaan kotimaastaan esimerkiksi ihmisoikeusloukkauksia tai sotaa. Myös sotapakolaiset ovat siis pakolaisia. (Taustaa siirtolaisen ja pakolaisen erosta http://www.unhcr.org/55df0e556.html) Pakolaisasema, pakolaisstatus = YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR: http://www.unhcr.org/cgi-bin/texis/vtx/home) myöntämä asema, joka takaa pakolaiselle YK:n Geneven pakolaissopimuksen (http://www.unhcr.org/cgibin/texis/vtx/home) mukaiset oikeudet. HUOM: Sanaa pakolainen tarvitaan ja käytetään uutisissa ilman tietoa kyseisten henkilöiden pakolaisasemasta, ks. yllä. Mainitse siis aina jutussa erikseen, jos se koskee nimenomaan virallisen pakolaisaseman saaneita. Paperiton = Luvattomasti maassa oleskeleva tai sinne pyrkivä ihminen. Perheenyhdistäminen = Oleskeluluvan saaneet pakolaiset voivat hakea perheenyhdistämistä eli oleskelulupaa perheenjäsenilleen. Käytämme termiä ainoastaan pakolaisista. Oleskelulupaa perhesiteen perusteella voivat hakea myös muut ulkomaalaiset kuin pakolaiset. Sekaannusten välttämiseksi STT ei silloin käytä termiä perheenyhdistäminen.
Siirtolainen = Vapaaehtoisesti ja pysyvästi toiseen maahan asumaan ja työskentelemään muuttanut henkilö. Sanaa ei kannata käyttää esimerkiksi pakolaisista tai turvapaikanhakijoista. Laajana käsitteenä siirtolaisuus voi kuitenkin pitää sisällään eri syistä muuttavia ihmisiä. Turvapaikanhakija = Henkilö, joka hakee turvaa ja oleskelulupaa vieraasta valtiosta. Vain pieni osa turvapaikanhakijoista saa YK:n pakolaisstatuksen, mutta turvapaikka voidaan myöntää ilman sitäkin suojelun tarpeen takia tai humanitaarisin perustein. (Lisätietoa http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/turvapaikan_hakeminen) Ulkomaalainen, ulkomaalaistaustainen = Suomen kansalaiset ovat taustastaan riippumatta suomalaisia. Jos heidän taustansa kuitenkin on uutisessa olennainen, heitä kutsutaan ulkomaalaistaustaisiksi. Maahanmuuttaja sopii kuvaamaan myös Suomen kansalaisia, jos juttu käsittelee esimerkiksi maahanmuuttajaperheitä tai maahanmuuttajalapsia tai kyse on joukosta erilaisia ulkomaalaistaustaisia ihmisiä, joiden kansalaisuustilannetta ei tunneta. HUOM. Kun ulkomaalaisuuden tai ulkomaalaistaustan kertominen on perusteltua, on yleensä perusteltua kertoa myös, mistä maasta on kyse. Lähteinä on käytetty mm. Opetushallituksen EDU.fi-sivuston Globaali-ikkunaa ja Pakolaisneuvonta ry:n sivuja. Lisää pakolais- ja maahanmuuttokäsitteitä, ks. http://www.pakolaisapu.fi/fi/tietoa/tietoapakolaisuudesta/pakolaissanastoa.html http://www2.edu.fi/globaali-ikkuna/