Lapuan kaupunki Simpsiön alueen kehityshanke II Valtuustontie 1, 62100 LAPUA Päiväys Sivu 11.05.2006 1/5



Samankaltaiset tiedostot
Lapuan kaupunki Simpsiön alueen kehityshanke II Valtuustontie 1, LAPUA Päiväys Sivu /5

rakentaminen tai muu työ on tehtävä loppuun päätöksessä määrätyssä toteutusajassa.

Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustus ja päätösprosessi. tekniset asiakirjat

Kauhavan Monitoimihalli

Monitoimihalli yleishyödyllisenä investointihankkeena

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

MAKSATUSHAKEMUS AIKO-rahoitus

Biokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle

Hankekoulutus Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset

1. HAKIJA 1.1 Hakijan nimi 1.2 Y- tunnus tai yhdistyksen rekisterinumero

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Stadin ammattiopisto Nilsiänkatu 3, Taucher-talo julkisivukorjaus JULKISIVUJEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA

RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA

0530 Helsinki KEHITTÄMISEEN VUONNA 2009

KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm

LUONNONMAAN VISIO 2070

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA?

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKEMUSLOMAKKEESTA

TOIMENPIDEOHJELMA PÄHKINÄN KUORESSA

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

TUKIHAKEMUS KEHITTÄMIS- JA INVESTOINTIHANKE

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus

YRITYSRAHOITUSKATSAUS

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

YHTEISTYÖSOPIMUS MEHTIMÄKI AREENAN / PALLOILUHALLIN

Uusia toteutusmahdollisuuksia energia- ja vähähiilisyysinvestoinneille (EIB, ELENA) Janne Pesu, SYKE

Maaseudun kehittämisohjelma

AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU

Mansikan teemahaut syksyllä 2015

HANKETUKIHAKEMUS Yleishyödyllinen investointihanke

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset

AVAIMET YRITTÄJYYTEEN -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

KH 38 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA

CREMA- rahoitushaku 2018 ( ) Kaupunkien palvelut ja vetovoimaisuus luovan yritystoiminnan alustana

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari Jorma Autio

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta.

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA?

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit

Maaseutuohjelma Etelä-Pohjanmaa Hanke- ja yritystuet. Tilanne Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Hanna Mäkimantila kehittämispäällikkö

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla

Rautjärven sotahistoria- hanke

Ideasta suunnitelmaksi

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peräpohjolan kehitys ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Rahoitus ja kehittäminen

KONGINKANKAAN MONITOIMIMANEESI UUDEN HEVOSURHEILUKESKUKSEN SYDÄN

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Osaaminen ja innovaatiot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (5) Liikuntalautakunta LJ/

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Kempele Kempele

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma

Yhdyskunta ja ympäristöpalvelut

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015

Tienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin ): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman

Infra-alan PK yritysten kehittäminen Pohjois-Suomessa

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Muutoksenhaku Muutoksenhaku hankintapäätökseen, kaupunkiympäristölautakunta Otteet Otteen liitteet

KANKAANPÄÄN SKEITTIPUISTON HANKESUUNNITELMA. HANKE 8760 Skeittipuisto KOHDE JA SIJAINTI

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

Yhteistoimintaa alueurakointiin allianssimallit Helsingin yleisten alueiden ylläpidossa

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 19/

Mitä kehittämishankkeilla on tehty tai voi tehdä? Marko Tanttu Etelä-Savon maakuntaliitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

TYÖTÄ JA RESTAUROINTIOSAAMISTA JOENSUUN MAASEUDULLE

Lattiasta kattoon, pihalta luontoon - teemahanke

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Otteet Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 19.3.

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/ artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

Talent Vectia Oy Tarjous

INFO Teatteri Vanha Juko

HANKESUUNNITELMA PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HANKESUUNNITELMA Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen hallirakenteiden peruskorjaus

Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys

Aluehallintoviraston diaarinumero. Puhelin

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

Transkriptio:

Päiväys Sivu 11.05.2006 1/5 KEHITYSHANKKEEN INVESTOINTIHAKEMUKSEN HANKESUUNNITELMA (EU:n Leader+ -hanke nro 23184, Dnro 3939/3524-2005) HANKE: SIMPSIÖN LIIKENNEPUISTO HAKIJA: Lapuan kaupunki (0209113-7) Tekninen keskus, YHTEYSHENKILÖT: Hankkeen johtaja: Ahti Latvala, kaupungininsinööri Projektin vetäjä: Veli-Pekka Naumanen, projektipäällikkö Projektin osoite: Lapuan kaupunki/ Sähköposti: veli-pekka.naumanen@lapua.fi Puhelin: 044 438 4056 INVESTOINTIKUSTANNUKSET YHT: 103.616 euroa (ALV 22%) HAETTU AVUSTUS: 77.712 euroa (EU+ kunta), 25.904 euroa (yksityisrahoitusosuus) HANKESUUNNITELMA Kehityshankkeen liikennepuistoinvestointi 1. Kehityshankkeen yleiskuvaus :n ja sitä edeltäneiden kehityshankkeiden tavoitteena on kehittää Simpsiön alueelle ympärivuotinen, monipuolinen ja vetovoimainen matkailukeskus vuoteen 2010 mennessä. Alueelle on annettu alustavasti nimeksi Lapua Simpsiö Outdoor Resort. Nykyisin alueella toimii ainoastaan laskettelukeskus, mutta kesällä alueella ei ole juuri mitään toimintaa. Lapuan Virkiä ry:n pyörittämä laskettelukeskus luo sinänsä hyvän pohjan kehittämiselle, sillä kävijöitä on jo nykyisellä toimintamallilla n. 70.000 henkeä vuosittain ja viime talvikaudella yli 80.000. Jo pelkästään nämä luvut nostavat Simpsiön alueen yhdeksi suurimmista matkailukohteista entisen Vaasan läänin alueella. Kasvua rajoittavat lyhyt sesonki, vuokrattavissa olevan majoituskapasiteetin puute sekä vaatimattomat ja yksipuoliset palvelut. Simpsiön kyljessä on myös Natura-alue ja muita mielenkiintoisia luontokohteita, joita ei ole vielä juuri hyödynnetty matkailumielessä. Simpsiön kohdalla tavoitteena on olla lopulta koko Suomen suurimpien matkailukeskusten joukossa. Tämä edellyttää suuria investointeja ja laajaa kohdeyleisöä tyydyttävää, monipuolista palvelukokonaisuutta. Mikään suunniteltu osa-alue ei yksinään olisi tarpeeksi vetovoimainen ja saisi aikaan tarpeeksi suuria asiakasvirtoja, mutta kaikki palvelut yhteen koottuna tuovat riittävän vetovoiman ja asiakasvirran kaikille alueella toimiville yrittäjille. Lapuan kaupunki Puh: 06 4384 111 www.lapua.fi / www.simpsio.fi

Sivu 2/5 Simpsiön matkailukeskus perustuu alueella toimivien yrittäjien yhteistoimintaan ja laajaan palvelujen verkostoon, mutta kaupunki joutuu tekemään alueelle alkuinvestointeja ja mahdollistamaan yritystoiminnan aloittamista eri keinoin. Päätoimintojen osalta käydään vielä monivaiheisia neuvotteluja isompien yritysten ja ketjujen kanssa, ennen kuin alueen investointien rahoituksellinen ja liiketaloudellinen pohja on kunnossa ja voidaan siirtyä toteutusvaiheeseen. Matkailukeskus pyrkii toimimaan yhteistyössä maakunnan muiden suurten matkailukeskusten kanssa. Simpsiön alueelle on tässä vaiheessa suunniteltu seuraavia aktiviteettejä: LUONTO-SIMPSIÖ: - Rytilammen kunnostus retkeilykäyttöön - Luontopolkuverkosto - Hiihtolatuverkosto AKTIVITEETTI-SIMPSIÖ: - Laskettelukeskus - Golf-kenttä - Kylpylä-hotelli - Hiihtoputki ja monitoimihalli (toistaiseksi jäädytetty hanke) - Camping-alue - Keskipiste (mm. camping-vastaanotto, elintarvikemyymälä, ravintolapalvelut, Golf-klubi, suksivuokraamo, Luontokeskus jne. sekä kaikkien alueen palvelujen myynti ja info keskitetysti) - Maauimala (Tykkilampi ja sen laajennus + lämmitetty viihdeallas + vesiaktiviteetteja) - Mäkiautorata - Liikennepuisto - Pallokentät - Minigolf - Ratsastus - Eläimet laitumella - Kesäteatteri - Koirapuisto - Tilaussaunat - jne Lisäksi majoituskapasiteettia on tarkoitus laajentaa n. 350 mökillä, joista suurin osa olisi viikkolomaosakeperiaatteella tai muulla tavalla keskitetysti vuokrattavissa, jolloin asiakkaat vaihtuvat koko ajan ja alueen palvelujen käyttövolyymi on riittävä. Myös muita aktiviteetteja on tarkoitus ideoida kehityshankkeessa 2006 ja sen jälkeen vielä palveluja tuottavien yrittäjien kanssa. Suunnitelmat ja aikataulut elävät vielä paljonkin, mutta tavoitteena on, että ensimmäiset palvelut alkavat toimia vuonna 2009 ja suurin osa olisi käytössä 2010. Omat rajoituksensa aikataululle tuo se, että Simpsiön alueen kaavoitus etenee todennäköisesti hitaasti. Simpsiön matkailukeskukselle pyritään rakentamaan omaleimainen teema, joka todennäköisesti tulee rakentumaan pohjalaisuuden ja katoavan agraariperinteen ympärille. Teema näkyisi rakennusten ja alueen tyylissä, ohjelmapalveluiden sisällössä ja jopa henkilökunnan pohjalaishenkisessä pukeutumisessa. Lapua Simpsiö Outdoor Resortin kaltaisen suuren matkailuhankkeen maakunnan matkailua kehittävä, elinkeinoelämää piristävä ja maaseudun perinteisistä elinkeinoista vapautuvaa työvoimaa työllistävä vaikutus on todennäköisesti todella merkittävä. Matkailukeskus tarjoaa pohjalai- Lapuan kaupunki Puh: 06 4384 111 www.lapua.fi / www.simpsio.fi

Sivu 3/5 suus -teemansa ansiosta myös monenlaisia tilaisuuksia maatalousyrittäjien sivuelinkeinoiksi. Samalla se edistää pohjalaisen kulttuurin säilymistä monin eri tavoin, mm. myönteisiä pohjalaisuusmielikuvia rakentamalla, tarjoamalla kulttuuriin perustuvia ohjelmapalvelumahdollisuuksia ja edistämällä harrastajateatteripohjaista kesäteatteria. Siksi kehityshanke kokonaisuutena ja kehityshankkeeseen liittyvät alkuinvestoinnit palvelevat mitä suurimmassa määrin Leader+ ohjelman maaseudun kehittämistavoitteita. 2. Investointihankkeen yleiskuvaus Yhdeksi lukuisista Simpsiön alueen matkailua tukevista aktiviteeteista on suunniteltu Liikennepuisto. Se rakennetaan alueen palvelujen kannalta hyvin keskeiselle paikalle, eräänlaiselle vapaa-ajanviettoalueelle, jossa varsinkin lapset voivat liikkua turvassa autoliikenteeltä. Liikennepuisto jäljittelee Lapuan kaupungin keskustan asemakaavaa. Myös kaupungin rakennuksia jäljitteleviä mökkejä, joihin liikeyrityksillä on mahdollisuus laittaa liikemerkkejään tai mainoksiaan on suunniteltu liikennekaupunkiin, mutta ne eivät sisälly tähän investointihakemukseen. Alueen monipuolista käyttöä ajatellen kaikki rakenteet tehdään tarvittaessa, esim. tapahtumien yhteydessä pois siirrettävistä elementeistä ja ne varastoidaan talvikaudeksi. Simpsiön matkailukeskukseen on syntymässä myös huomattava määrä muita palveluja, joiden ansiosta asiakasvirrat ovat suuria ja liikennepuisto tulee olemaan tehokkaassa käytössä. Yksi liikennepuistoa tukeva palvelu on mäkiautorata, jossa voi olla isompia autoilijoita, kun taas pienemmillä lapsilla on sillä aikaa mahdollisuus ajella liikennepuistossa tai liikkua alueella vanhempien työntämissä auton mallisissa kärryissä. Vaikka liikennepuisto palvelee pääasiassa Simpsiön alueen matkailukäyttöä on puistolla tärkeä tehtävä oman kaupungin ja seutukunnan asukkaiden ja etenkin koululaisten liikennekasvatuksessa. Varsinkin koululuokille ja esikoululaisille tarjotaan aktiivisesti liikennepuiston palveluja. Kasvatustyö ajoittuu pääasiassa matkailusesongin ulkopuolelle ja lisää siten puiston käytön tehokkuutta. Tavoitteena on nykylasten jokapäiväiseen kasvuympäristöön väistämättä kuuluvan ja jatkuvasti lisääntyvän liikenteen parempi hahmottaminen ja yleisen liikenneturvallisuuden parantaminen. Ovathan lapset osa liikennevirtaa ja heidän käyttäytymisensä osaltaan vaikuttaa paitsi omaan, myös muidenkin liikkujien turvallisuuteen. Simpsiön alueella ei ole vielä matkailuyrittäjiä, joten kaupunki joutuu järjestämään investoinnin aluksi itse ja vuokraamaan toiminnan hoitovastuun alueen yrittäjille, kun alueen toiminta laajassa mitassa käynnistyy. Vuokratuloilla katetaan lähinnä investointikulut. Puistosta ei ole tarkoitus kerätä taloudellista hyötyä muuten kuin epäsuorasti. Epäsuora hyöty on lähinnä sitä, että puisto lisää alueen palvelujen monipuolisuutta ja vetovoimaisuutta ja siten koko alueen palvelujen kysyntää. Liikennepuisto ei ole kaupungin omaa toimintaa, vaan matkailupalvelu. 3. Toteuttavat osapuolet Investoinnin tilaaja: Lapuan kaupunki Suunnittelija: Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy, Lapua (kilpailutettu) Rakennustyö: Urakoitsijat valitaan myöhemmin urakkakilpailulla Materiaaliostot: Tavarantoimittajat valitaan myöhemmin tarjouskilpailulla Käytönaikainen vastuu: Liikennepuistoa ylläpitävät alueella toimivat matkailuyrittäjät 4. Investointi käytännössä Liikennepuiston tarkka sijoitus määritellään Camping-alueen suunnittelun yhteydessä, joka valmistuu vasta toukokuun aikana. Hakemuksen liitteenä on hakemushetkellä tiedossa ollut toden- Lapuan kaupunki Puh: 06 4384 111 www.lapua.fi / www.simpsio.fi

Sivu 4/5 5. Aikataulu näköinen sijoituspaikka. Liikennepuiston laajuus tai sisältö ei silti tule oleellisesti muuttumaan, koska se muuttaisi myös kustannuksia ja rahoitusta. Maanrakennustyöt ja päällystystyöt yhdistetään mahdollisesti Camping -alueen suunnitelmien perusteella kilpailutettaviin urakoihin ja ne myös tehdään samassa yhteydessä kun Campingalueen vastaavat työt, jotta säästettäisiin työmaan perustamiskustannuksissa ja saataisiin suuremmasta urakasta syntyvät muut edut. Myös alueen vedenpoistojärjestelmät edellyttäisivät yhtäaikaista rakentamista. Hakemuslomakkeessa on ajateltu, että toteutus aloitettaisiin maanrakennustöiden osalta jo kesällä 2006. Asiasta päätetään kuitenkin erikseen kevätkesän aikana. Liikennepuisto sijaitsee routivalla maapohjalla, jonka vuoksi maakerrosten kokonaisrakennepaksuus tulee olla vähintään 1 m. Tarkempi rakennekuva maakerroksista on hakemuksen liitteenä. Yksityiskohtainen aikataulu ei ole vielä tiedossa, koska se riippuu Camping-alueen toteutuksen yksityiskohdista. On kuitenkin todennäköistä, että urakat kilpailutetaan viimeistään syksyllä, jotta ne voitaisiin budjetoida kaupungin budjettiin. Maanrakennustyöt Tykkilammen ympäristössä ja liikennepuisto kokonaisuudessaan tehdään todennäköisesti kesän 2007 aikana. Lopputarkastus voitaneen tehdä viimeistään lokakuun lopussa 2007. Investointihanketta on suunnittelun yhteydessä valmisteltu 01.03.2006 lähtien Loppuselvityksineen hanke on valmis 31.12.2007 mennessä. 6. Kustannukset Investointihankkeen kokonaiskustannukset ovat arviolta 103.616 euroa. Kustannusarviolaskelmat tarkemmin eriteltynä ovat hakemuksen liitteenä. Kustannukset on esitetty arvonlisäverollisina, koska arvonlisävero jää lopulta Lapuan kaupungin maksettavaksi. Näin siksi, että kunnat saavat kyllä huomioida arvonlisäveron valtiolle tilitettävissä verotuloissaan, mutta arvonlisäverot vähennetään uudelleen kunnalle takaisin maksettavista valtionosuuksista. Arvonlisävero jää siis kunnan lopulliseksi menoksi. Hankinnat ja urakat kilpailutetaan ennen tilausta, joten kustannuserittely on vain tavarantoimittajien tai kustannuslaskentamenetelmien antamiin arvioihin perustuva kustannusraami. Tarkoitus on pysyä hakemuksessa ilmoitetuissa kustannusraameissa niin, että varusteita (esim. autot, kalusteet) hankitaan se määrä johon rahat riittävät. Investointihankkeen hallinnoinnista ei synny projektille kirjattavia kustannuksia, koska se toteutetaan osana :sta ja kaikki neuvottelut ja muut järjestelyt tapahtuvat muiden hankkeiden käsittelyn pienenä sivujuonteena. Ohjausryhmällekään ei makseta kokouspalkkioita, koska kokoukset pidetään kehityshanke II:n kokousten yhteydessä. Suunnittelija on arvioinut työkustannukset oman kokemuksensa ja viimeaikaisiin toteutuneisiin urakoihin perustuvana ennusteena. Suunnittelija on erikoistunut pohjatutkimuksiin ja ympäristötekniikkaan ja maanrakennussuunnitteluun, joten arvioita voidaan pitää luotettavina. Todellista hintatasoa ei voi arvioida tarkasti, koska urakkahintoihin vaikuttaa kilpailutuksen ja toteutuksen ajankohta, urakoitsijoiden työtilanne, suhdannetilanne ja urakkalaskennan resurssitilanne sekä tilastollinen kustannuskehitys. Lapuan kaupunki Puh: 06 4384 111 www.lapua.fi / www.simpsio.fi

Sivu 5/5 7. Rahoitus KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 103.616,00 Julkinen rahoitus (75%) EU-rahoitus (80 %) 62.169,60 Kuntarahoitus (20 %) 15.542,40 77.712,00 Yksityinen rahoitus (25%) Lapuan Virkiä ry (100 %) 25.904,00 Muu rahoittaja 0,00 25.904,00 RAHOITUS YHTEENSÄ 103.616,00 Yksityisrahoitusosuudesta on sovittu Lapuan Virkiä ry:n kanssa. Rahoitus sisältää arvonlisäveron. 8. Ohjausryhmä Ohjausryhmään on valittu (KH 18.04.2006 15) samat henkilöt, jotka ovat Simpsiön alueen kehityshanke II:n ohjausryhmässä, eli: Pekka Hella Kai Pöntinen Paavo Lakaniemi Heikki Tervasmäki Martti Kivisaari Hannu Kankaanpää Ahti Latvala Jarmo Hietala Markku Turja Mervi Mikkola Jouko Vuolle Ari Perälä (Aisapari) Hanna Mäkimantila (TE-keskus) Samalla hankevetäjäksi valittiin Ahti Latvala. Lapualla, 11.05.2006 LAPUAN KAUPUNKI psta Veli-Pekka Naumanen projektipäällikkö Lapuan kaupunki Puh: 06 4384 111 www.lapua.fi / www.simpsio.fi