12 28.9.2010 Tyttöjä rajoittava kunnia Pysäytä nivelrikko Palkat nousivat odotetusti Tilaa Tehykalenteri! Outi Melin Kantasoluista täsmähoitoa Tehy 12 2010 5 Talvilomakalenteri n Kiinteä lisä reseptistä th12 kansi.indd 1 21.9.2010 14.22
Ammatilliset lähihoitajapäivät 2010 Helsingin Messukeskuksessa pe 29.10.2010 Aamupäivän teema Turvallisuus lähihoitajan työssä merkitys työntekijälle ja potilaalle 8.00 9.00 Aamukahvi ja ilmoittautuminen 9.00 9.15 Avaussanat pj Jaana Laitinen-Pesola, Tehy ry 9.15 10.30 Kun auttajaa uhataan - missä mennään vuonna 2010 Sami Savolainen, kouluttaja Mielenrauha koulutuspalvelut Oy 10.45 11.30 Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Sari Roivainen, tarkastaja, työsuojelun vastuualue, Aluehallintovirasto 11.30 12.15 Turvallinen lääkehoito totta ja tarua toteutuksessa mitä ministeriön ohjeet sanovat, Meri Kauhanen projektipäällikkö, Lääketietokeskus Oy 12.15 13.15 Lounas Tehy ry:n ammatillisten lähihoitajapäivien teemana on turvallisuus ja osaaminen lähihoitajan työssä. Iltapäivän teema Lähihoitaja osaajana hoitotyössä 13.15 14.00 Kuinka äkäpussi kesytetään muistisairaan ihmisen haasteellinen käyttäytyminen, Taina Semi dementiatyön asiantuntija, kouluttaja, Villa Consulting Oy 14.00 14.30 Ulosteinkontinenssin hoitomahdollisuudet Marja-Liisa Mulo-Rantanen, ph/inkontinenssihoitaja, TYKS 14.30 15.00 Kivunhoito osana lähihoitajan työtä Saara Mämmi, kipusairaanhoiaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 15.00 15.30 Kahvi 15.30 16.00 Haavanhoito ammattilainen osaajana Nina Pulkkinen, sairaanhoitaja Haapajärven terveyskeskus 16.00 16.45 Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus Jukka Maarianvaara, johtaja, Tehy ry Tilaisuus on tarkoitettu kaikille lähihoitajatutkinnon (tai sitä vastaavan tutkinnon) suorittaneille tai lähihoitajatutkintoa opiskeleville. Koulutuspäivä on osallistujille maksuton sillä Tehy tarjoaa koulutuksen ja ohjelmaan merkityt ruokailut. Ilmoittautumiset 4.10.2010 mennessä: www.tehy.fi/jasenyys/tehyn_koulutus/lahihoitajapaivat_2010/ kurssisihteeri@tehy.fi, 09 5422 7212 tai 09 5422 7213. Ilmoita: nimesi (myös henkilötunnus), yhteystietosi (osoite, sähköposti ja puhelin) ja mahdolliset ruoka-aineallergiat. Osanotto voidaan peruuttaa 20.10.2010 mennessä kuluitta. Sen jälkeen veloitamme 70 e peruutusmaksun. Mukaan mahtuu 300 ensiksi ilmoittautunutta. 2 Tehy 12 2010 th12 sivuilmot.indd 2 21.9.2010 15:33:04
6 K-25: Sorrettujen suojelija Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet haluaa lisätä inhimillisyyttä. Tässä numerossa 12/10 9 Kehon ja mielen tasapaino 13 Palkka sovittava ensin Hoitajien reseptinkirjoitusoikeus lisää työn vaativuutta. 14 Täsmälääkkeitä ja ihmisen varaosia Laboratoriohoitaja Outi Melin avustaa tutkimusta Tampereen Solu- ja kudosteknologiakeskus Regeassa. 20 Ammatissa: Monen alan tuntija 24 Väkivalloin varjeltu Yhteisön arvoihin kasvaneet ja sitoutuneet varjelevat naisen kunniaa. 30 Pysäyttäkää nivelrikko 35 Lepoa ja kutitusta aivoille. TULOKSEN TEKIJÄT 36 Hoitavat kädet oikeisiin töihin Työtyytyväisyys lisääntyi Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä, kun farmaseutti ja välinehuoltaja vapauttivat hoitajat hoitotyöhön. 40 Palkat tutkittu Tehyn laatima kunta-alan palkkaselvitys kumoaa väitteet Tehy-sopimuksen kalleudesta. 54 Afrikkaa aloittelijalle 57 Brasilia kohti ay-oikeuksia 58 Me kaksi: Äiti ja tytär 60 Vieraannuttamisesta kärsivät kaikki 65 Lomaviikkoja tehyläisille 74 Hankalat tilanteet Vihainen ihminen voi olla oikeasti pelokas. 80 Tieni tähän: Oopperaperheen hoitaja Vaunut järjestykseen 36 82 Ihana arki Vakiot 5 Pääkirjoitus 10 Lyhyesti 23 Kolumni 29 Terveys 44 Puheenjohtajalta 45 Tehy-uutiset Talvilomakalenteri keskiaukeamalla! 46 Tiedotukset 51 Hyötysivut 53 Ystäväni 78 Tutkimus 82 Teresa KANSI: JARI LIFLÄNDER 74 Tilannetaju auttaa Tehy 12 2010 3 th12 3 sisus.indd 3 22.9.2010 10:08:45
th12 sivuilmot.indd 4 21.9.2010 15:33:33
Pääkirjoitus Tehyn keskustoimisto Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1. Avoinna ma pe klo 8.30 16.00 Tehy ry, PL 10, 00060 TEHY Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki (09) 5422 7000, Faksi (09) 6150 0278 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tehy.fi www.tehy.fi Tehyn keskustoimisto ja aluetoimistot ovat kiinni ke to 29. 30.9.2010 koulutuksen vuoksi. Palvelunumerot Edunvalvonta, ma ti ja to pe 9 15 (09) 5422 7100 Jäsenyysasiat, ma ti ja to pe 9 15 (09) 5422 7200 Työttömyyskassa, ma pe 9 15 (09) 5422 7300 Jäsentietomuutokset ma pe 9 15 (09) 5422 7200 tehy.jasenrekisteri@tehy.fi Internetissä omat.tehy.net Toimitus PL 40, 00060 Tehy tehy.lehti@tehy.fi Päätoimittaja Päivi Jokimäki Assistentti, tiedotukset Minna Sassi Toimitussihteeri Tuija Kinnunen-Moilanen Toimittajat Riitta Hankonen Terhi Mäkinen Vesa Turunen Ulkoasu Pia Hietamies AD Työpaikkailmoitukset Anita Suuronen Suomen Business Viestintä Oy PL 356, 00101 Helsinki puh. 010 665 2553 fax (09) 448 358 anita.suuronen@sbv.fi Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Suomen Business Viestintä Oy puh. 010 665 2547 fax (09) 448 358 tuire.sillanpaa@sbv.fi Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN 0358-4038 PunaMusta Täyttä elämää S yksy pimentää illat. Alkaa äkkiä tuntua siltä kuin vuorokauden tunteja olisi radikaalisti vähennetty. Arki on koko lailla täynnä. Ja pyhistä nyt puhumattakaan. Töissä mielessä viuhuvat kymmenet asiat, jotka pitää muistaa tehdä heti tai viimeistään huomenaamulla. Asiat, jotka pitää hoitaa itse tai delegoida, tiedottaa, etsiä, muistuttaa, järjestää. Sitten lähdetäänkin jo renkaat ulvoen kohti kotia, jossa kaksi jääkiekkojunioria odottaa kuljetusta, iltaruoka tekijää, pyykki pesijää ja niin edelleen. Suhaamisen lomassa näprään puhelimella vastauksia sähköposteihin ja tekstiviesteihin. Kattiloiden poristessa junaillaan samalla lasten koulun myyjäisiä puhelimen ja tietokoneen välityksellä. Illalla asiat alkavat singahdella mielessä yhä nopeammin. Paitsi tietysti jos on univelkaa, silloin liikkuu ajatuksia harvakseltaan ja tahmeasti. Päivät täyttyvät, kun kuntoa pitäisi lasten lisäksi hoitaa, samoin puutarhaa ja ihmissuhteita. Näitä kaikkia vain ei pysty hoitamaan sähköisessä maailmassa ja samaan aikaan muuta miettien. Aivojen kuormitusta pitäisi itse osata säädellä niin, että se pysyy hallittavana. Olen kuitenkin samaa mieltä monien tutkijoiden kanssa siitä, että voidakseen hyvin ihminen ei voi elää pelkässä virtuaalimaailmassa. Asioiden tärkeysjärjestys on monessa kohtaa mennyt päälaelleen. Hoitotyössä erilaiset kirjaamisohjelmat nielevät aikaa potilastyöltä. Emme enää ehdi tehdä sitä, mikä todella on tärkeää, kun näperrämme hartiat lysyssä koneidemme parissa. Tietokoneet ovat helpottaneet monia töitä, mutta ne ovat edelleen ärsyttävän hitaita. On naurettavan kömpelöä käyttää vaikkapa sähköistä kalenteria (tilaa siis nyt oma Tehy-kalenteri ensi vuodeksi, sivu 4!). En yhtään ihmettele, että moni kokee työelämän oravanpyöränä ja haluaa elää minimalistisemmin. Arki ei kerta kaikkiaan tyydytä perustarpeitamme. Tarvitsemme liikuntaa. Tarvitsemme käsillä tekemistä, sillä se on suoraan yhteydessä ajatteluun. Tarvitsemme ärsykkeitä kaikille aisteille. Tarvitsemme tunnetta siitä, että teemme tärkeää työtä. Tarvitsemme ohjelmoimatonta aikaa erityisesti lapset, joita hyppyytetään harrastusrumbassa. Hitaita syysiltoja lukijoille! Päivi Jokimäki Päätoimittaja Tehy 12 2010 5 th12 5 paakkari.indd 5 22.9.2010 10:15:03
K-25 Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. Sorrettujen suojelija Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet haluaa antaa kaikille samat mahdollisuudet. Kati Dorsén n Kuvat Henna Aaltonen Millaisissa asioissa vähemmistövaltuutettuun otetaan yhteyttä? 1 Asiat saattavat liittyä arjen kokemuksiin esimerkiksi kaupassa ja ravintolassa tai kanssakäymiseen muiden viranomaisten kanssa. Monesti on kyse syrjinnästä, mutta joskus järjestelmästä ja sen kankeudesta. Millaisia terveydenhuoltoon liittyviä 2 syrjintätapauksia ilmoitetaan? Niitä ei ilmoiteta kovin paljoa. Jonkin verran valitetaan Kansaneläkelaitoksen päätöksistä. Vuonna 2009 terveyspalveluun liittyvien valitusten osuus oli vain 4 prosenttia, mutta yhdessä sosiaali- ja terveyspalvelut keräsivät valituksia 15 prosenttia. Osataanko terveydenhuollossa ottaa 3 riittävästi huomioon kulttuurierot? Siellä, missä on enemmän kokemusta, on opittu huomattavasti enemmän. Monet opit tulevat varmaan kantapään kautta. Kaikesta huolimatta etninen tausta on pienempi tekijä kuin elämäntilanne, sairaus tai yksilön olosuhteet. Esimerkiksi tytöillä ja naisilla on oikeus päättää terveydestään ja seksuaaliterveydestään. Heidän oikeuksiaan loukkaavia käytäntöjä ei pidä hyväksyä siksi, että siten luulee kunnioittavansa kulttuuria. Toisen kulttuurin kunnioittaminen on eri asia kuin se, ettei suojele tai turvaa yksilöiden oikeuksia. 6 Tehy 12 2010 Miten erottaa huonon kohtelun etnisestä 4 syrjinnästä? Se täytyy arvioida tapauskohtaisesti. Kohtelun perusteen ja syyn on oltava nimenomaan ulkomaalaisuus tai vähemmistöön kuuluminen. Aina ei ole helppo ratkaista kummasta on kyse. Joskus henkilö voi kokea tulleensa syrjityksi, vaikka oikeasti kyse on ollut huonosta kohtelusta. Millaisiin toimenpiteisiin voi ryhtyä, 5 kun huomaa syrjintää? Me puutumme asiaan, pyydämme selvityksiä ja lähetämme suosituksia. Jos kyse on selkeästä asiasta ja välittömästä tai välillisestä syrjinnästä, voimme viedä asian esimerkiksi syrjintälautakuntaan. Lain mukaan syrjinnästä voidaan tuomita hyvitystä maksimissaan 15 000 euroa. Me annamme myös lausuntoja viranomaisille, neuvomme ja koulutamme. Eduskunnalle annettava ihmiskaupparaportti on toinen keskeinen osa työtämme. Se sisältää kolmisenkymmentä suositusta päätöksentekijöille ja viranomaisille. Mitä mieltä olet hoiva-alalle esimerkiksi 6 Filippiineiltä tuotavista työntekijöistä? On hienoa, jos ihmiset haluavat tulla töihin Suomeen. Mielestäni ei olisi kuitenkaan suotavaa rekrytoida ihmisiä ilman perhettä. Palvelee kaikkien etua, että ihminen voi asettua yhteiskuntaan, jossa tekee töitä. Mikä on vähemmistövaltuutetun tärkein 7 tehtävä? Mielestäni se on yhdenvertaisuuden, ihmisoikeusmyönteisen ilmapiirin ja asenteen edistäminen. Olemme edistynyt ja hyvin koulutettu yhteiskunta, joten meillä on paljon edellytyksiä myös onnistua integraatiotehtävissä. Mitä sellaista osaat, mitä muut eivät osaa? 8 Ehkä se on se yhdistelmä eri asioista. Uskon, että ihminen menestyy siinä mistä pitää. Pidän ihmisten kanssa työskentelemisestä ja johtamisesta. Luulen olevani kelpo johtaja. Mitä ajatuksia valituksi tulemisesta saatu 9 kritiikki herätti? On hyvä, että monet hakivat tätä haastavaa työtä. Aina voi valita vain yhden, ja paras pyritään löytämään. Tuki ja kannustus jäivät päällimmäisiksi mieleen. Millainen on hyvä elämä? 10 Se on sellainen, jossa ihminen saa toteuttaa eri puolia itsestään, hänellä on sekä perhe-elämä että sosiaalinen elämä, hän saa käyttää osaamistaan ja tehdä töitä sekä kuulua johonkin työyhteisöön. Minulle on hyvin tärkeä sekä perhe että tämä työ. Ei tarvitse valita toista sen takia, että on nainen, jonkun kielinen tai suomalainen. Kaikilla tulee olla samat mahdollisuudet. th12 6-8 K25.indd 6 21.9.2010 14:49:19
Eva Biaudet, 49 Vähemmistövaltuutettu Entinen RKP:n kansanedustaja ja peruspalveluministeri Oikeustieteen ylioppilas Neljän lapsen äiti Tehy 12 2010 7 th12 6-8 K25.indd 7 21.9.2010 14:49:24
K-25 Eva Biaudet ei voi elää ilman korvakoruja. Unisieppariin tarttuvat lasten pahat unet. Kalenteri ja puhelin ovat vähemmistövaltuutetun tärkeitä työvälineitä. Kuka on oma esikuvasi? 11 Elisabeth Rehn on hyvä esikuva siinä, että hän jaksaa taistella vääryyksien korjaamiseksi hyvinkin kaukana olevien ihmisten oikeuksien puolesta, etenkin naisten ja tyttöjen. Se on minullekin läheinen teema. Mitä haittaa on monikulttuurisesta 12 integraatiosta? Ihmiset tuovat aina mukanansa ongelmia, mutta ei voi sanoa tuoko monikulttuurisuus enemmän ongelmia kuin monokulttuurisuus. On harhakäsitys kuvitella, että me suomalaiset olisimme kaikki samanlaisia. Tietämättömyys tuo mukanaan pelkoja. Joskus ne ovat perusteltuja, mutta voi myös pelätä jotain vain sen takia, että se on vierasta. Miten kannustat itseäsi? 13 Kannustan itseäni toimimalla muiden ihmisten kanssa, innostun heidän innostuksestaan. Myös työn tulos kannustaa. Yleensä ne ovat arkisia asioita. Mikä on henkilökohtaisesti tärkein 14 tavoitteesi työssä? En halua olla liian mahtipontinen, mutta haluaisin että voisimme vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin ja ilmapiiriin siten, että yhdenvertaisuusajattelua juurtuisi enemmän Suomeen ja inhimillisyys lisääntyisi. Kuinka neljän lapsen äitinä sovitat 15 yhteen perheen ja työn? Se on yksi suurimmista haasteista ja jatkuvaa tasapainoilua. Kumpaakaan ei voi hoitaa täydellisesti, vaan on löydettävä oikealta tuntuva tie. 8 Tehy 12 2010 Minkä vähemmistön asiaan 16 panostaisit eniten? Kyse ei ole ryhmän etujärjestönä toimiminen, vaan ihmisyyden puolustaminen. Suvaitsemattomuutta voi olla myös eri vähemmistöjen välillä. Puolustat työksesi ihmisiä. 17 Oletko hyvä ihminen? Ei ole täydellistä ihmistä. Olen vikoineni inhimillinen ja tavallinen. Ihmisille pitää antaa tilaa tehdä älykkäitä virheitä ja pyrkiä oppimaan niistä. Miten rentoudut? 18 Luen kirjoja, löhöän ja olen lasten kanssa. Mistä asiasta Suomessa nostetaan 19 turha meteli? Niitä on paljon. Meillä on tyypillistä, että yksi asia kerrallaan saa valtavan paljon huomiota. Mielestäni asioista ei keskustella liikaa, mutta keskusteluun olisi sitouduttava omalla nimellään. Esimerkiksi nimettömät nettikeskustelut tuovat ihmisten pimeimmät puolet esille. Onko ihmiskauppa Suomessa 20 ongelma? Kyllä se on. Se on selkeästi suurempi ongelma kuin ymmärrämme tai tunnistamme. Ajattelemme, ettei sellaista tapahdu täällä. Silloin jopa silmien edessä tapahtuvat ihmiskauppatapaukset eivät herätä. Miten selviät pettymyksistä? 21 Suklaalla, toimii muuten hyvin hetkellisenä ensiapuna. Myös omaisten ja työkavereiden tuen avulla, yhdessä olemisella ja keskustelemisella. Turha setvittely ja itsensä syyllistäminen eivät kuitenkaan ole terveellisiä. Erityisesti naisjohtajien tulisi enemmän toimia kuin koira: saatat tipahtaa veteen, mutta nouset nopeasti ylös, karistat vedet turkista ja jatkat juoksemista. Ei saisi yleistää, mutta miesjohtajilla on terveempi asenne siinä suhteessa. Millainen on onnistunut vapaapäivä? 22 Se on joko yhdessä perheen kanssa vietetty aika tai oma aika Ursulan kahvilassa. Missä haluat olla viiden vuoden 23 kuluttua? Siihen aikaan lopettelen mandaattiani. Olen aika harvoin tiennyt etukäteen missä tulen olemaan muutaman vuoden päästä. Nytkin on varmaan aika turha yrittää arvailla. Toivon kuitenkin, että saan olla mielekkäiden tehtävien parissa. Millainen äiti olet? 24 En ole mystisyyteen taipuva, mutta lasten kohdalla olen huomannut muutamien juttujen tehoavan. Kun heillä oli vatsa kipeänä, saatoin piirtää siihen kukan. Se auttoi. Omasta lapsuudestani muistan, kuinka äitini otti päänsärkyni pois. Se tuntui todella hyvältä. Lapsuuden unelma-ammatti? 25 Kätilö. Koen sen maailman myönteisimpänä työnä. th12 6-8 K25.indd 8 21.9.2010 14:49:32
Ajankohtaista Kehon ja mielen tasapaino Mielenterveyspotilasta pitäisi hoitaa kokonaisvaltaisesti. Ylipaino kohottaa riskiä sairastua somaattisiin sairauksiin. Vesa Turunen Vuorovaikutustaidot ovat sairaanhoitajan työn ydin. Vastoin yleistä käsitystä taidot eivät ole synnyinlahja, vaan niitä voi ja pitää harjoitella, muistutti Suomen sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Katriina Laaksonen kansainvälisessä mielenterveyshoitotyön konferenssissa. Hänen mukaansa sairaanhoitajan vuorovaikutus on ammatillista, suunnitelmallista ja tavoitteeseen pyrkivää. Tavoitteellinen vuorovaikutus tekee hoidosta laadukasta. Eri potilaiden kanssa käytetään erilaisia vuorovaikutuksen keinoja. Joidenkin auttaminen vaatii esimerkiksi voimaa antavaa keskustelua, jotta ihminen kykenee tekemään päätöksiä omasta elämästään. Laaksonen huomautti, että somaattisen puolen hoitotyössä työergonomia on ollut tärkeää jo pitkään. Tämä näkyy esimerkiksi laitteina, jotka on tarkoitettu potilaiden nostoihin ja siirtoihin. Myös mielenterveyspuolella tarvitaan hänen mielestään ergonomiaa. Mielenterveys- ja päihdehoitotyötä tekevien tärkein instrumentti on mieli, jonka ergonomiasta on huolehdittava muun muassa riittävällä työnohjauksella ja koulutuksella. Ylipaino ja somaattiset sairaudet Konferenssin yhtenä aiheena oli psyykkisen sairauden yhteys fyysiseen terveyteen. Australiassa on havaittu, että nuorista mielenterveyspotilaista jopa 69 prosenttia on ylipainoisia ja heillä on siksi merkittävä riski sairastua esimerkiksi diabetekseen. Metaboliset komplikaatiot olivat kaksi kertaa yleisempiä kuin väestöllä yleensä, kertoi kliininen asiantuntija Bradley Roser Prince of Walesin sairaalasta Sydneystä. Yhdessä moniammatillisen hoitotyön tiimin kanssa hän on kehittänyt Metabolic Matters -ohjelman. Ohjelman avulla hoitajat ovat pystyneet vaikuttamaan 18 25-vuotiaiden mielenterveyspotilaiden fyysiseen terveyteen sairaalassaolon aikana. Aikaisemmin nuoret saattoivat lihoa 5 15 kiloa parissa kolmessa viikossa. Nytkin paino nousee sairaalahoidossa, mutta huomattavasti vähemmän. Sairaalan ruokalistat ovat menneet uusiksi. Aikaisemmin potilaille tarjoiltiin kolme lämmintä ateriaa päivässä. Aterioita on kevennetty ja juoma-automaattien valikoimista on poistettu sokeripitoiset virvoitusjuomat. Sairaalan ruokalistat ovat menneet uusiksi. Myös liikuntamahdollisuuksia on parannettu. Sairaalaan on perustettu kuntosali, jota potilaat voivat käyttää pari kertaa päivässä. Ohjelman tavoitteena on vähentää metaboliseen oireyhtymään liittyvää sairastavuutta ja kuolleisuutta. Roserin mukaan nuorten mielenterveyspotilaiden eliniänennuste on peräti 20 vuotta alhaisempi kuin väestöllä keskimäärin. Joka kolmas tekee itsemurhan tai joutuu onnettomuuteen. Fyysiset sairaudet ovat tavallisia, sillä kaksi kolmesta kärsii verenkiertoelin- tai keuhkosairauksista tai erilaisista tulehduksista. 25 44-vuotiailla psykoosipotilailla oli 6,6-kertainen riski sairastua verenkiertoelinsairauksiin muihin samanikäisiin verrattuna. Mielenterveyskysymykset puhuttivat syyskuun alussa Helsingissä, jossa Suomen sairaanhoitajaliiton koulutusyhtiö Fioca Oy, The Nordic Co-operation of Psychiatric Nurses -yhdistys ja Turun ammattikorkeakoulu järjestivät aiheesta konferenssin. Kolmipäiväinen tilaisuus kokosi 350 osallistujaa ja luennoitsijoita yli 20 maasta. Tehy 12 2010 9 th12 9 mielenterv.konf.indd 9 21.9.2010 14:44:28
Lyhyesti n Koonnut Vesa Turunen, vesa.turunen@tehy.fi Vapaus valita n Perustuslaissa säädetty yksilön oikeus valita vapaasti oma asuinpaikkansa toteutuu tulevaisuudessa nykyistä paremmin. Muutos koskee käytännössä eniten pitkäaikaishoidossa olevia vammaisia ja vanhuksia. Eduskunta on käynyt lähetekeskustelun kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muuttamiseksi. Liikkumisvapautta ja asuinkunnan valintaoikeutta on rajoittanut kotikuntalain säännös. Sen mukaan kotikunta ei muutu, jos asuminen toisessa kunnassa johtuu pääasiassa laitoshoidosta. Lainsäädäntö ei myöskään ole vastannut vammaisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 19 artiklaa, että vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaiset valinnanmahdollisuudet. Esitetyn säädösmuutoksen mukaan henkilön ei tarvitse esittää perusteluja muutolleen. Uusi kotikunta olisi velvollinen järjestämään tarvittavat palvelut siten, että muutto olisi mahdollinen. Lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2011 alusta. (RH) Rekisterissä on yli 370 000 laillistetun tai nimikesuojatun terveydenhuollon ammattihenkilön tiedot. Eurooppalainen toimintapäivä n Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY (The European Trade Union Confederation ETUC) järjestää Euroopan laajuisen toimintapäivän 29. syyskuuta. Päätapahtuma on Brysselissä, jossa järjestettävään ay-liikkeen yhteiseen mielenosoitukseen odotetaan jopa 100 000 osallistujaa. Mielenosoitus ottaa kantaa eurooppalaisten hallitusten säästötoimia vastaan. Tarkoituksena on muistuttaa eurooppalaisia päättäjiä siitä, että työntekijät ovat joutuneet finanssialan vastuuttomasta toiminnasta johtuvan talouslaman maksumiehiksi. Eurooppalainen ay-liike reagoi erityisesti kasvaviin työttömyyslukuihin ja epätasa-arvoisuuteen. Prekaaristen työsuhteiden yleistyessä kiinnitämme huomiota myös kunnon työn kysymykseen, kommentoi EAY:n pääsihteeri John Monks. Protestitoimia kansallisen hallituksen talouspolitiikkaa vastaan on suunnitteilla esimerkiksi Espanjassa, Portugalissa, Italiassa, Latviassa ja Puolassa. (VT) Terhikki aukeni netissä n Terveydenhuollon ammattihenkilön pätevyyden voi tarkistaa netistä. Valvira avasi julkisen Terhikki-palvelun syyskuun 9. päivä. Jo kahden ensimmäisen tunnin aikana käyntikertoja oli 120 000. Terhikki-rekisteri on vanhaa perua, mutta tiedot on haluttu tuoda helpommin työnantajan ja kansalaisten saataville. Netin kautta ei saa sellaista tietoa, jota kuka tahansa ei jo aiemmin olisi saanut Valvirasta kysymällä. Niin sanotun JulkiTerhikin tavoitteena on parantaa potilasturvallisuutta. Jos ammattihenkilön toimintaoikeuksia on rajoitettu, nettipalvelu antaa siitä tiedon. Ainoastaan soittamalla Valviraan selviää, mitä rajoitukset koskevat. Jos henkilön toimintaoikeudet on poistettu tai hän ei saa käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä, hänen tietojaan ei rekisteristä löydy. Palvelusta voi hakea kerrallaan yhden henkilön tiedot. Hakusana on henkilön nimi tai 11-numeroinen rekisteröintinumero. Tuloksena saa henkilön nimen, ammattipätevyyden ja syntymävuoden. Syntymävuosi ilmoitetaan, koska samannimisiä saattaa olla useampia. Haulla ei saa osoite- eikä työpaikkatietoja. Palvelu ei myöskään anna luetteloita ammattihenkilöistä, eikä tietoja voi massakopioida. Tämä on estetty tietoteknisin ratkaisuin. Jos ammattihenkilö ei halua tietojensa löytyvän rekisteristä, hänen on luovuttava ammatinharjoittamisoikeudestaan tai nimikesuojatun ammattinimikkeen käytöstä. Valelääkäritapauksen jälkeen työnantajat ovat tarkistaneet Valvirasta yli 70 000 ammattihenkilön tiedot. (TM) julkiterhikki.valvira.fi KIRSI TUURA 10 Tehy 12 2010 th12 10-12 lyhyet.indd 10 22.9.2010 10:42:02
Väkivallasta eroon n Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset saavat valtakunnallisen tietopankin, joka auttaa tunnistamaan vammaisten kohtaaman väkivallan. Pankkiin kootaan tietoa siitä, miten kohdata vammainen, tunnistaa ja ottaa puheeksi lähisuhde- ja perheväkivalta sekä seksuaalinen väkivalta ja ohjata väkivaltaa kokenut avun piiriin. Tietopankki valmistuu 2013. Sen tekemisestä vastaavat sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Yhteistyöhön otetaan mukaan vammaisjärjestöt ja Kirkkohallitus. STM on julkaissut myös ohjelman naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi. Se käsittää 66 toimenpidettä, jotka liittyvät muun muassa väkivallan ehkäisyyn ja uhrien auttamiseen. (TM) Vihreä kirja eläkkeistä n EU:n komission kesällä julkaistu eläkkeiden vihreä kirja käynnisti kuulemisen eläkejärjestelmien tulevaisuudesta. Komissio esittää 14 kysymystä ja toivoo niihin vastauksia mahdollisimman laajalta joukolta. Vastausaikaa on marraskuun puoliväliin. STTK:ssa vastausta valmistelee lakimies Heli Puura. Suomen bruttokansantuote kasvaa 3,7 % tänä ja ensi vuonna. Palkansaajien tutkimuslaitos Tähystys Löydöksiä mediasta n Toimihenkilöiden näkökulmasta on käsittämätöntä, että Suomen palkankorotusnormin tason yrittävät asettaa työntekijä- ja työnantajajärjestö ilman toimihenkilöitä, joiden osuus työmarkkinoilla on työntekijöitä suurempi. Hajota ja hallitse -periaatteella ei rakenneta kestäviä ratkaisuja. Elinkeinopoliittinen asiantuntija Antti Aarnio STTK-blogi 30.8. Lukivaikeuksien viikko n Lokakuun alussa vietetään Euroopan laajuisesti Dysleksiaviikkoa. Suomalaiset lukijärjestöt järjestävät useita tapahtumia eri puolilla maata Erilaisen oppimisen hulluista päivistä lukiseulontaan, -neuvontaan ja -lauantaihin. Samalla ilmestyy kirja nimeltä Apuvälineitä erilaisen oppijan arkeen äänikirjasta älykynään, läppäristä lankakerään, nauhurista navigaattoriin. Se on ensimmäinen lukivaikeuksisen apuvälineitä esittelevä kirja. erilaistenoppijoidenliitto.fi n Alle kahdessa viikossa vastaanotolle pääsee vain Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla, mutta muualla tilanne on huonompi. Pahin ongelma on Itä- Savossa, jossa lääkäriin ei ole pariin vuoteen päässyt alle neljässä viikossa. Itä-Savon sairaanhoitopiirin lääkärinviroista osa on täyttämättä. Ilta-Sanomat 30.8. n Ehdottomasti minun kanssani pääsee parhaaseen ratkaisuun neuvottelemalla. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Helsingin Sanomat 2.9. n Uskon, että miehet ovat väärässä siinä, jos luulevat että perinteisillä miesten aloilla on aina parempi palkka ja työllisyys. Eivät paperityöläisetkään näytä enää hyväosaisilta vaan uhanalaisilta. SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm Uutispäivä Demari 2.9. Mahdollisuuksien Suomi n STTK valmistautuu 2011 eduskuntavaaleihin Mahdollisuuksien Suomi -kampanjalla. Keskusjärjestö on koonnut hallitusohjelmatavoitteet yhdessä jäsenliittojensa kanssa samannimiseen asiakirjaan. Hallitusohjelma määrittelee seuraavaksi neljäksi vuodeksi linjaukset Suomen talouden, kansalaisten hyvinvoinnin ja työelämän kehittämiseksi. STTK:lle tärkeitä teemoja tulevissa vaaleissa ovat muun muassa verotus ja julkinen talous, työelämän muutos ja murros sekä koulutus, sivistys ja osaaminen. Kampanja esittelee hallitusohjelmatavoitteita puolueille ja eduskuntavaaliehdokkaille ja vahvistaa ehdokkaiden työelämätietämystä. Tarkoituksena on lisätä äänestysaktiivisuutta. Kampanjan osana järjestetään 15 paikkakunnan kattava kiertue. Kiertuepaikkakunnilla on myös jäsentilaisuuksia. (VT) Tilaisuudet syksyllä 2010 27.09. Jyväskylä Agora Center 11.10. Oulu Hotelli Holiday Inn Oulu 18.10. Turku Koivisto keskus 08.11. Kouvola Kouvola-talo 22.11. Seinäjoki SEDU 13.12. Tampere Museokeskus Vapriikki n Kunta, joka yksityistää palvelunsa, ilmoittaa julkisesti sen, että kuntaa johdetaan huonosti. Mielestäni se on kuntalaisten kannalta hatara peruste yksityistämiselle. Kannattaisi ehkä kokeilla johdon vaihtoa ennen kuin annetaan kyvyttömän yksityistää kunnan palveluja. Jos vaikka yksityistää kyvyttömästi? Kalle Isokallion kolumni Iltalehti 13.9. n Aina löytyy ihmisiä, joiden mielestä on hienoa olla eri mieltä asiantuntijoiden valtajoukon kanssa. Olennaista on se, millä kova rasva ruokavaliossa korvataan. Sekä rasvoissa että hiilihydraateissa tärkeää on laatu. Sydänliiton kehittämispäällikkö Marjaana Lahti-Koski Kansan Uutiset 17.9. Tehy 12 2010 11 th12 10-12 lyhyet.indd 11 22.9.2010 10:42:05
Lyhyesti Laulunlyömät Terveysmessuilla n Yhdessä laulaminen tekee hyvää terveydelle. Siksi Terveysmessujen monipuoliseen ohjelmaan on varattu oma tuntinsa myös yhteislaululle. Lauluhetki on avoin kaikille, sillä laulutaitoa ei kysellä. Laulaminen virittää kehon hyvään oloon. Se tekee hyvää sielulle ja ruumille, vakuuttaa laulunopettaja Ava Numminen. Lauluhetki koittaa perjantaina 15.10. klo 17 ja se on osa Terveysmessujen Stressless Friday -erikoisohjelmaa. Terveysmessut ovat Pohjoismaiden suurin terveystapahtuma, joka järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 15. 17. lokakuuta. (VT) SUOMEN MESSUT terveysmessut.fi Hyvinvoinnin polulle n Työterveyslaitos on luonut uudenlaisen työyhteisön kehittämisen prosessin. Työn imu -polulla työporukka etsii omat vahvuutensa ja voimavaransa sekä oppii hyödyntämään ja kehittämään niitä. Työstettäviä alueita ovat työyhteisöjen voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen, työntekijöiden hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden vahvistaminen, työhön sitoutuminen sekä uudistushakuinen työkulttuuri. Menetelmää on testattu kolmen vuoden aikana noin kymmenessä työpaikassa. Tulokset osoittavat, että menetelmä vaikuttaa organisaation menestykseen. Henkilöstö on sitoutuneempaa, ottaa enemmän vastuuta ja on aloitteellisempaa. Lyhyet sairauspoissaolot vähenevät ja henkilökunnan vaihtuvuus pienenee. Kehittämisprosessi kestää 7 8 kuukautta. (TM) Kalenteri 28.9. 19.10. 30.9. 1.10. Hyvä ikä 10 -messut Tampereen Messu- ja Urheilukeskus www.hyvaika.fi 2011 noin sata päihdeongelmaista äitiä ja lasta jää ilman hoitoa. Ensi- ja turvakotien liitto Ravinto-opasta ilmaiseksi n Leipätiedotuksen julkaisema Uusi suomalainen Ravinto-opas vuodelta 2005 on tilattavissa postituskulujen hinnalla. Opasta käytetään terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien työvälineenä terveysneuvonnassa sekä oppimateriaalina. Uusi opas ilmestyi keväällä 2010 ja se on maksullinen. Ravintosuositukset eivät ole muuttuneet ja edellinen painos sisältää edelleen ajankohtaista asiaa ja havainnollisia kuvia. Tilaukset leipatiedotus.fi/materiaalit n Koonnut Minna Sassi, minna.sassi@tehy.fi 5.-17.10. Kuin ensimmäistä päivää - tragikoominen näytelmä kurjistuvalta hoitoalalta Cappas teatteri, Teatterikuoppa Haukipudas www.kiiminkijoenopisto.fi 7.-12.10. MuistiMarkkinat vanhustyön luentotilaisuuksia opiskelijoille useilla eri paikkakunnilla www.muistimarkkinat.fi/ muistimarkkinat/ 15. 17.10. Terveysmessut Helsingin Messukeskus www.terveysmessut.fi 18. 24.10. Pohjoismainen Imetysviikko www.imetys.fi/imetysviikko2008/ tiedote.html 19. 21.10. Suomen kädentaidot 2010 messut Tampereen Messu- ja Urheilukeskus www.kadentaidot.fi 12 Tehy 12 2010 th12 10-12 lyhyet.indd 12 22.9.2010 10:42:11
Ajankohtaista Palkka sovittava ensin Reseptinkirjoitusoikeuden pitäisi tuoda kuukausipalkkaan 300 500 euroa lisää. Riitta Hankonen n Kuva Annika Rauhala Sairaanhoitajat ovat saaneet rajatun oikeuden määrätä lääkkeitä. Edellytyksenä on palvelussuhde terveyskeskukseen, lisäkoulutus ja vastaavan lääkärin antama kirjallinen määräys. Käytännössä sairaanhoitajat määräävät ensimmäiset lääkkeensä vasta noin vuoden kuluttua, sillä Suomessa ei vielä ole hoitajia, jotka täyttäisivät vaatimukset. Reseptioikeuden saaminen edellyttää laajaa, noin vuoden kestävää lisäkoulutusta, jota Jyväskylän ammattikorkeakoulu parhaillaan suunnittelee. Koulutuksesta vastaavat useat ammattikorkeakoulut, koska kyseessä on iso lisäkoulutusprojekti. Pelkästään pääkaupunkiseudulla on satoja lisäkoulutettavia sairaanhoitajia. Laaja lisäkoulutus Koulutuksesta on tulossa 45 opintopisteen arvoinen, mikä vastaa noin yhdeksän kuukauden täysipäiväistä opiskelua. Farmakologian, reseptinkirjoitusopin ja kliinisen tutkimisen lisäksi hoitajat opiskelevat lääkehoidon eettistä ja juridista perustaa. Opintoihin sisältyy myös harjoittelu ja valtakunnallisesti yhtenäinen päättökoe. Lisäkoulutetut sairaanhoitajat voivat oman arvionsa perusteella määrätä lääkkeitä nielu-, silmä- ja virtsatietulehdukseen. He voivat myös uusia verenpainetautia, diabetesta ja astmaa sairastavien potilaiden reseptejä. Tehy neuvoo jäseniään huolehtimaan sii- tä, että palkasta, uusiin työtehtäviin liittyvästä vastuusta ja osaamisesta on työnantajan kanssa sovittu jo ennen lisäkoulutuksen aloittamista. Joillakin työpaikoilla hoitohenkilökunnalle pikkuhiljaa liu utetaan lisätehtäviä ilman, että työnjaon vastuualueet ovat selkeät ja palkkauksesta on etukäteen sovittu. Palkkauksesta ja uusista vastuualueista on sovittava tarkasti jo ennen uuden tehtävän vaatimaa lisäkoulutusta, tutkimuspäällikkö Marja-Kaarina Koskinen sanoo. Osaaminen palkkaan Työnjakamisen on oltava järjestelmällistä, ja sen on sisällyttävä kuntien palvelustrategioihin. Reseptinkirjoitusoikeuden ja hoitajavastaanottojen lisäksi siirtyneet tehtävät liittyvät muun muassa lääkehoitoon, ultraäänitutkimuksiin ja joukkoseulontojen papanäytteiden esitarkastukseen. Uusista tehtävistä maksettavat korvaukset vaihtelevat työnantajittain. Tehyn mielestä asianmukainen korvaus työn vaativuuden lisääntymisestä tulisi olla 300 500 euroa kuukaudessa. Tehy haluaa korotuksen könttäsummana, eikä esimerkiksi kirjoitettujen reseptien perusteella maksettavaksi. Lisäosaaminen ei valitettavasti näy kaikkien palkassa. Palkanlisäyksen pitää olla huomattava, jos vastuu lisääntyy huomattavasti, Koskinen korostaa. Tehy on julkaissut oppaan Työnjakomallit Laajennetaanko tehtäväkuvaa vai siirretäänkö tehtäviä. Opas käsittelee työnjakoa koskevaa keskeistä lainsäädäntöä, sopimuksia ja suosituksia sekä antaa esimerkkejä työnjakomalleista ja niiden hoitamisesta. Pdf-versio osoitteessa www.tehy.fi/selvitykset Tehy 12 2010 13 th12 13 reseptikirj.indd 13 22.9.2010 10:09:58
Täsmälääkkeitä ja i Kantasolututkimus ei lupaa ikuista elämää, vaan täsmälääkkeitä vaikeasti hoidettaviin sairauksiin ja uutta kudosta tuhoutuneen tilalle. Sinikka Sajama n Kuvat Jari Lifländer Alkion kantasoluista erilaistettujen hermosolujen muodostama verkosto on kuin taideteos fluoresenssimikroskoopilla otetussa kuvassa. RIIKKA ÄÄNISMAA Tampereen yliopiston hallinnoiman Solu- ja kudosteknologiakeskus Regean tutkimuslaboratorioiden kasvatusmaljoissa sykkivät kantasoluista erilaistetut sydänlihassolut, hermosolut lähettävät impulsseja, luusoluista kasvaa uutta luumassaa, suun limakalvon solut muuttuvat sarveiskalvoksi. Suomalainen kantasolututkimus on kansainvälistä huipputasoa, joten odotukset ja lupauksetkin ovat korkealla. Kantasoluhoidoista tulee kehittymään uusi hoitolinja tavanomaisen kirurgian ja lääkehoitojen rinnalle, keskuksen johtaja, professori Riitta Suuronen sanoo. Hän uskoo, että tulevaisuudessa solu- ja kudosteknologialla voidaan hoitaa monia nykyisin parantumattomina pidettyjä sairauksia ja kasvattaa uutta kudosta, jopa kokonaisia elimiä, tuhoutuneen tilalle. Regean tutkimusryhmät ovat keskittyneet etsimään uusia hoitoja lähinnä sydä- 14 Tehy 12 2010 th12 14-19 kantasolut.indd 14 22.9.2010 10:05:21
ihmisen varaosia Soluviljely vaatii paljon työskentelyä laminaarikaapilla, missä kaikki tapahtuu aseptisesti laminaarivirtauksen alla. Tehy 12 2010 15 th12 14-19 kantasolut.indd 15 22.9.2010 10:05:25
Silmän verkkokalvon pigmenttiepiteelisolut erilaistuvat kuoppalevyllä. Solupalleroiden kokoa ja pigmentoitumista seurataan stereomikroskoopilla. Mitä on lupa tutkia? Alkion kantasolujen ja abortoitujen sikiöiden tutkimuskäyttö on kielletty lailla useissa, erityisesti katolisissa maissa. Suomessa sallitaan sikiöiden ja hedelmöityshoidoista ylijääneiden alle kaksiviikkoisten alkioiden tutkimuskäyttö vanhempien luvalla. Länsimaista Ruotsi ja Englanti edustavat liberaaleinta linjaa, joka sallii alkioiden tuottamisen pelkästään tutkimuskäyttöön. Ihmisalkion kloonausta ei sallita missään päin maailmaa. men, silmien ja hermoston sairauksiin tai vammoihin sekä luu- ja hammasvaurioihin. Keskuksen vahvinta osaamisaluetta ovat kantasoluja ja biomateriaaleja yhdistävä tutkimus ja sen kliiniset sovellukset, joita kehitetään yhteistyössä suurimpien yliopistollisten sairaaloiden kanssa. Pisimmällä ollaan luukudosvaurioiden kantasoluhoidoissa, jotka ovat edenneet ensimmäisenä maailmassa potilashoitovaiheeseen. Ensimmäiset potilaan omista kantasoluista ja biomateriaalista kasvatetut luuimplantit siirrettiin vuoden 2006 lopussa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa kahdelle otsaontelotulehdusta sairastavalle potilaalle. Seuraavana vuonna kasvatetulla 16 Tehy 12 2010 luusiirteellä korvattiin potilaalta kasvaimen vuoksi poistettu yläleuan oikea puoli. Tämä tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan kanssa. Yläleuan resepti Yksinkertaistettuna uuden yläleuan kasvattaminen tapahtui seuraavasti. Leukaluusiirteeseen tarvittavat kantasolut eristettiin potilaan omasta rasvakudoksesta ja ohjelmoitiin laboratoriossa kehittymään luusoluiksi. Solut yhdistettiin biomateriaaliin ja laitettiin kasvamaan mittojen mukaan rakennettuun muottiin potilaan vatsalihaksen sisälle. Noin yhdeksän kuukauden kuluttua muotista saatiin verisuonia ja pehmytkudoksia myöten täydellinen yläleuan puolikas, joka operoitiin paikalleen Hyksin Kirurgisessa sairaalassa. Tähän mennessä omista kantasoluista kasvatetun luusiirteen on saanut pään ja kasvojen alueelle noin 30 potilasta. Tulokset ovat olleet erinomaisia. Potilaiden toipuminen on nopeaa ja elämänlaatu parempaa kuin tavanomaisen kirurgisen hoidon jälkeen. Vain kahdessa tapauksessa kantasoluista ei kasvanut uutta luuta, Riitta Suuronen kertoo. Regean onnistuminen luusiirteiden kasvatuksessa on merkittävä edistysaskel kantasoluhoitojen kehitystyössä, sillä hoitosovellutukset ovat edelleen hyvin harvinaisia. Täl- th12 14-19 kantasolut.indd 16 22.9.2010 10:05:34
Solututkimuksen perustyökaluina toimivat mikroskooppi ja soluille tehtävät erilaiset värjäykset, joiden avulla solujen ominaisuuksia voidaan tarkastella tarkemmin. Tietokoneen näytöllä on fluoresenssimikroskoopilla otettuja kuvia. Rutiinit tuottavat innostavia löytöjä - Kantasolututkimus on kiinnostavaa! Vaikka laboratoriossa tehdään paljon rutiinitöitä, uudet tutkimuslöydökset ovat aina yhtä innostavia. Ja koko alahan menee hurjaa vauhtia eteenpäin. Näin kuvailee työtään vastaava laboratorionhoitaja, bioanalyytikko Outi Melin Regeasta. Tutkimusta avustava laboratoriohenkilökunta koostuu kolmesta bioanalyytikko/laboratorionhoitajasta ja kuudesta laboratorioanalyytikosta. Regealla molemmat koulutussuunnat tekevät samoja töitä, sillä tutkimuslaitoksessa ei tehdä lainkaan potilastyötä. Kaikki potilashoidot toteutetaan yliopistosairaaloissa niiden oman henkilökunnan voimin. Outi Melin kuuluu tutkimusryhmään, joka tuottaa ja ylläpitää alkiokantasolulinjoja hedelmöityshoidoista ylijääneistä ja vanhempien lahjoittamista alkioista. Niistä erilaistetaan muun muassa hermosoluja, sydänlihassoluja ja verkkokalvon pigmenttiepiteeliä, kaikki pelkästään tutkimuskäyttöön. Perussolunviljelyn lisäksi työhöni kuuluvat muun muassa soluille tehtävät analyysit, kuten immunohistokemialliset värjäykset ja geenien ilmentymiseen liittyvät tutkimukset. Suurin osa solukasvatuksista tehdään tavallisissa laboratorioissa. Regeassa on myös huipputason puhdaslaboratorio, jossa voidaan kasvattaa suoraan potilaaseen siirrettäviä solu- ja kudossiirteitä. Näissä tiloissa erilaistetaan ja kasvatetaan muun muassa potilashoidoissa käytettyjen luuimplanttien solukko. Tutkimustyössä Outi Meliniä miellyttää ammatillisen haasteellisuuden lisäksi työn vapaus Vastaava laboratorionhoitaja Outi Melin kuuluu työryhmään, joka tuottaa ja ylläpitää alkiokantasolulinjoja. ja itsenäisyys. Se toteutuu muun muassa liukuvina työaikoina ja mahdollisuutena suunnitella itse oma työjärjestyksensä. Joskus työn itsenäisyyteen kuuluva vastuu myös painaa. Töiden kasaantuminen ja priorisoinnin vaikeus stressaavat. Siivousrutiinit, tavarahankinnat ja muut puuhastelut tuntuvat ylimääräisiltä silloin, kun pitäisi keskittyä laboratoriotyöskentelyyn, Outi Melin kuvailee tutkimuslaboratorion kiireaikoja. Hän myöntää, ettei oman työpaikan maine yhtenä maailman huippuyksiköistä ole arjen kiireissä päällimmäisenä mielessä. Aina kun tutkimusryhmien saavutuksista uutisoidaan, muistaa, miten hienoa olla mukana tässä työssä. Tehy 12 2010 17 th12 14-19 kantasolut.indd 17 22.9.2010 10:05:43
Järkevästi hyödynnettynä kantasoluhoidot vähentävät kustannuksia. lä hetkellä ainoastaan luuytimen ja napaveren kantasolusiirrot ovat vakiintuneessa käytössä syöpäsairauksien hoidossa. Maailmalla tehdään kantasoluhoidon nimissä mitä ihmeellisimpiä temppuja, joista voi olla potilaalle enemmän haittaa kuin hyötyä. Vastuullinen tutkimustyö edellyttää kuitenkin malttia odottaa ja varmistaa, että hoidot ovat potilaalle ehdottoman turvallisia, Riitta Suuronen muistuttaa. Kantasoluhoidoista ei ole myöskään luvassa uutta Graalin maljaa, ikuisen elämän lähdettä. Ikääntymiseen liittyvä elimistön rappeutuminen on niin kokonaisvaltainen biologinen prosessi, ettei sen pysäyttäminen onnistu uutta kudosta kasvattamalla. Pitää muistaa, että hoidot ovat kudostuhon aiheuttamien sairauksien ja vammojen täsmähoitoa, eivät totaalihoitoa. Niiden merkitys tulee olemaan elämänlaadun parantamisessa, ei keskimääräisen eliniän pidentämisessä. Diabetes kuriin Riitta Suuronen ennakoi, että seuraavat tutkitut ja turvalliset, laajamittaiseen käyttöön tulevat kantasoluhoidot saattavat olla silmän ikärappeuman ja sarveiskalvon vaurioiden hoidot. Japanissa on jo tehty ja siirretty sarveiskalvoa, ja me olemme käyneet siellä opiskelemassa uutta tekniikkaa. Haluamme kuitenkin kehittää hoidon ennen omia potilaskokeita sellaiseksi, ettei mukana ole lainkaan eläinperäisiä materiaaleja. Näin eliminoimme hylkimisen ja eläinperäisten tautien mahdollisuuden. Myös diabeteksen hoidon odotetaan mullistuvan kenties jo kymmenen vuoden kuluttua, kun haimaan opitaan siirtämään uusia, insuliinia tuottavia saarekesoluja. Kantasoluista kasvatettu kudossiirre voi olla joskus käypä hoito myös tuhoutuneen aivokudoksen, kirroottisen maksan tai raajapuutoksen hoidossa. Yhdysvalloissa on alkamassa selkäydinvamman hoitokoe, jonka tuloksia odotamme mielenkiinnolla. Tavoitteena ei ole vielä potilaan kävelykyvyn palauttaminen, mutta jo rakon ja suolen saaminen hallintaan parantaisi elämänlaatua, Riitta Suuronen selvittää. Sen sijaan Parkinsonin tai Alzheimerin Tutkimusten etiikkaa Maailmalla kantasolututkimus herättää paljon ja suuria tunteita. Suomessa keskustelu on vähäistä ja korostetun asiallista. Kantasolututkimuksesta keskustellaan meillä niin vähän, että sen perusteella on vaikea saada realistista käsitystä edes siitä, mitä tutkitaan ja mitä tavoitellaan, teologian maisteri Hanne-Maaria Rentola arvioi. Hän on seurannut aiheeseen liittyvää eettistä keskustelua väitöstutkimustaan varten. Ulkomailla eettinen keskustelu on keskittynyt alkiokantasolujen tutkimuskäyttöön. Erityisesti katolisissa maissa, missä hedelmöittynyt alkio rinnastetaan ihmisyksilöön, niiden tutkimuskäyttöä vastustetaan kiivaasti. Suomessa aihe ei ole herättänyt mainittavaa keskustelua sen enempää kirkollisissa kuin maallisissa piireissä. Rentolan mukaan tyypillistä suomalaiselle keskustelulle on vahva jalat maassa -asenne. Hedelmöityshoidoista ylijääneiden alkioiden käyttöä ei vastusteta, koska niiden tiedetään joka tapauksessa tuhoutuvan. Sama maanläheisyys pätee tutkimuksen tavoitteisiin. Kun kukaan ei lupaa eikä tavoittele kuolemattomuutta tai ihmeparannusta, ei synny tilaa perusteettomien hoitojen kaupittelulle. Se on tärkeää, koska kantasolututkimus vetoaa voimakkaasti haluun elää terveenä ja mahdollisimman pitkään. Eriarvoisuus Hanne Maaria Rentola muistuttaa, että munasolujen ja alkioiden saaminen vaatii aina naiselta rankan ja riskialttiin hormonihoidon läpikäymistä. Se on helpompi hyväksyä, jos tavoitteena on lapsi. Mutta onko hyväksyttävää kypsyttää munasolut hormonihoidolla vain luovutusta varten ja rahallista korvausta vastaan? Entä mikä olisi sopiva hinta munasolulle? Jos kantasoluista pystytään kehittämään merkittäviä hoitoja, tarve kasvaa ja kysymyksiin on löydettävä vastaukset. Tilanne nostaa näkyviin myös rikkaiden ja köyhien naisten eriarvoisen aseman. Toisilla on varaa kalliisiin hedelmöityshoitoihin toisten myydessä munasolujaan rahasta. Kantasolututkimusta on kritisoitu rikkaiden maiden itsekkääksi elitismiksi. Tuolla määrällä rahaa ja lahjakkuutta pystyttäisiin ratkaisemaan globaalisti merkittävämpiä terveysongelmia. Rentolan mielestä kritiikkiin on aihetta, mutta kyse ei ole pelkästään kantasolututkimuksen tai lääketieteen ongelmasta. Ongelma on eettinen, mutta ratkaisut poliittisia. Itse uskon, että ihmiskunnalla olisi varaa molempiin, jos niin päätetään. Uhka yksilöllisyydelle Kantasolututkimuksen edetessä nousee eettisten pulmien sijaan itseymmärrystä koskettavia kysymyksiä. Miten alkion kantasoluilla tehtävät hoidot tulevat vaikuttamaan käsitykseemme elämän jatkumosta? Miten käsitys ihmisen elämänkulusta ja yksilöllisyydestä muuttuu, kun osa aikuisen elimistön soluista korvataan alkion eli elämän alun soluilla, Hanne-Maaria Rentola pohtii. Toinen tärkeä kysymys on, miten yksilöiden välinen solujen ja yksilöllisen dna:n vaihto vaikuttaa ihmiskäsitykseemme. Tuleeko siitä arkipäivää, että kehossamme on muiden soluja ja me luovutamme omiamme muille? Muuttaako se yksilöllisyyttä korostavaa kulttuuriamme yhteisöllisempään suuntaan? Mielletäänkö koko ihmisyhteisö yhteiseksi soluvarannoksi, jonka jokaisen jäsenen suojeleminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen on kaikkien etu? 18 Tehy 12 2010 th12 14-19 kantasolut.indd 18 22.9.2010 10:05:43
taudit ovat hankalampia tapauksia, vaikka niidenkin taustalla on kudostuho. Koska aivokudoksen tuhoutumisen aiheuttaa elimistön oma toiminta, ei pelkkä uusien aivosolujen tuottaminen riitä. Myös niiden tuhoutumisen mekanismi pitäisi ymmärtää, jotta pystyisi estämään tuhon jatkumisen. Näin monisyisten ongelmien ratkaiseminen on pitemmän matkan päässä, muttei sekään mahdotonta ole. Uusi Nokia Vaikka kantasolututkimus ja -hoito ovat kalliita, Riitta Suuronen vakuuttaa sijoituksen kannattavan sekä terveys- että kansantaloudellisesti. Järkevästi hyödynnettynä kantasoluhoidot eivät tule lisäämään vaan vähentämään terveydenhuollon kustannuksia, kun vaikeiden sairauksien hoito helpottuu ja ihmisten työkyky palautuu. Olennaisinta on miettiä, mitä hoitoja yhteisistä varoista kustannetaan. Esimerkiksi selkäydinvamman ja diabeteksen hoito ovat taatusti yhteiskunnalle järkevä sijoitus. Ryppyjä voi silotella omalla kustannuksellaan. Kantasolututkimusta on usein verrattu toimintaympäristöltään ja tavoitteiltaan lääketutkimukseen, josta on kasvanut merkittävää kansainvälistä liiketoimintaa. Tässä hengessä myös kantasolututkimuksen saavutukset halutaan tuotteistaa ja kaupallistaa maailmanlaajuisesti. Suomi on kantasolututkimuksessa kansainvälistä huippuluokkaa. Meillä on erinomaisia tutkijoita ja pätevää henkilökuntaa, hyvät yhteistyöverkostot kotimaassa ja ulkomailla. Kantasoluhoidoista voi hyvin kehittyä Suomelle uusi Nokia, jos tutkimukselle taataan riittävä rahoitus, Riitta Suuronen maalailee tulevaisuutta. Alkion kantasolut kasvavat pienillä petrimaljoilla. Ravintoliuos vaihdetaan päivittäin; vain sunnuntaisin solut ovat ilman ravintoa. Kantasolut Solujen erilaistumattomia kantamuotoja, joista muut solut muodostuvat ja erilaistuvat eri solutyypeiksi Saadaan ihmisalkioista, sikiöistä, syntyneen ihmisen elinten ja kudosten omista kantasolupopulaatioista Alkion kantasolut Saadaan hedelmöittyneestä alkiosta Rajaton lisääntymis- ja erilaistumiskyky Hallitsemattomaan jakautumiseen liittyy syöpäriski Vain tutkimuskäytössä, toistaiseksi ei potilashoitoja Sikiön kantasolut Saadaan abortoidun sikiön kudoksista Erilaistumiskyky hyvä, mutta lukumäärä vähäinen Voivat kantaa vanhemmilta saatuja viruksia yms. taudinaiheuttajia mm. Parkinsonin taudin potilashoitokokeiluja; Suomessa ei potilashoitoja Aikuisen kantasolut Eristetään omista kudoksista Lukumäärä ja erilaistumiskyky rajoitetumpi kuin alkiokantasoluilla Eivät aiheuta hylkimistä tai kanna vieraita sairauksia Jakautuminen ja ei-toivottu kasvu hallitaan paremmin kuin alkiokantasoluilla Tutkimuskäyttö potilashoitovaiheessa ips-solut Alkion kantasolujen kaltaisia monikykyisiä soluja Muokattu virusten ja geeniteknologian avulla erilaistuneista aikuisen kantasoluista Eivät aiheuta hylkimistä tai kanna vieraita sairauksia Teoriassa ips-soluista voidaan tuottaa kaikkia kudostyyppejä Tutkimus vasta alkuvaiheessa, kaukana käytännön hoitokokeiluista Tehy 12 2010 19 th12 14-19 kantasolut.indd 19 22.9.2010 10:05:48
Täsmälääkkeitä ja i Kantasolututkimus ei lupaa ikuista elämää, vaan täsmälääkkeitä vaikeasti hoidettaviin sairauksiin ja uutta kudosta tuhoutuneen tilalle. Sinikka Sajama n Kuvat Jari Lifländer Alkion kantasoluista erilaistettujen hermosolujen muodostama verkosto on kuin taideteos fluoresenssimikroskoopilla otetussa kuvassa. RIIKKA ÄÄNISMAA Tampereen yliopiston hallinnoiman Solu- ja kudosteknologiakeskus Regean tutkimuslaboratorioiden kasvatusmaljoissa sykkivät kantasoluista erilaistetut sydänlihassolut, hermosolut lähettävät impulsseja, luusoluista kasvaa uutta luumassaa, suun limakalvon solut muuttuvat sarveiskalvoksi. Suomalainen kantasolututkimus on kansainvälistä huipputasoa, joten odotukset ja lupauksetkin ovat korkealla. Kantasoluhoidoista tulee kehittymään uusi hoitolinja tavanomaisen kirurgian ja lääkehoitojen rinnalle, keskuksen johtaja, professori Riitta Suuronen sanoo. Hän uskoo, että tulevaisuudessa solu- ja kudosteknologialla voidaan hoitaa monia nykyisin parantumattomina pidettyjä sairauksia ja kasvattaa uutta kudosta, jopa kokonaisia elimiä, tuhoutuneen tilalle. Regean tutkimusryhmät ovat keskittyneet etsimään uusia hoitoja lähinnä sydä- 14 Tehy 12 2010 th12 14-19 kantasolut.indd 14 22.9.2010 10:05:21