TR -mittauksen aloittaminen Rkl. Halonen Oy:ssä

TR -mittauksen aloittaminen Rkl. Halonen Oy:ssä * Marko Niskanen Siikaranta-opisto Työelämän asiantuntija 10 helmikuu 2008

Sisältö 1. Tiivistelmä 1 2. Alkusanat 2 3. TR-mittari -menetelmä 4 4. TR-mittarin käyttöönotto työmaalla 5 5. Keskeiset ongelmat 10 6. Uusi asia 11 7. Motivaation puute TR - mittausta kohtaan 13 8. Yrityksen vähäinen Työturvallisuus- ja TR koulutus 14 9. Työmaiden pieni koko 15 10. Tarvittavan työsuojelu-/ TR - materiaalin puuttuminen 16 11. Vanhojen tottumusten muuttaminen 18 12. TR-mittaus ja ajankäyttö 18 13. Mittaustavan ja tuloksien vääristely 20 14. Henkiökohtaistaminen 21 15. Saate kyselylle 21 16. Kysely RKL-Halosen työntekijöille 22 17. TR -mittauksen vaikutukset eri osa-alueisiin 24 18. TR- mittauksen käyttöönotto 25 19. Mittauksen suorittaminen 26 20. Yhteenveto kyselyn tuloksista 26 21. Lähteet 27

1. Tiivistelmä Marko Niskanen, Sotkamo. TAT- 10 projektityö. 2008 Siikaranta TR - mittauksen aloittaminen Rakennusliike Halonen Oy:ssä Tiivistelmä Työelämän asiantuntijatutkinnon lopputyöaiheeni on TR- mittauksen aloittamminen Rakennusliike Halonen Oy:ssä. TR- mittari on rakennustyömaille kehitetty työturvallisuuden mittausmenetelmä. Kiistattomilla tutkimustuloksilla onkin osoitettu TR- mittaus menetelmän tapaturmia vähetävä vaikutus. Tapaturmat ovatkin menetelmän pääsaiallinen kohde, mutta sillä saavutetaan myös huomattavia työmaan viihtyvyyteen vaikuttavia asioita. TR- mittarin käyttöönottaminen Rakennusliike Halosessa ei ole ollut aivan yksinkertainen ja helppo tehtävä, sillä vanhat pinttyneet menettelytavat eivät hetkessä muutu. Uusi menetelmä koettiin työnantajan puolelta aluksi työta hankaloittavaksia ja turhan byrokraattiseksi. Lisäksi työntekijöiden puutteellinen tieto TR- mittauksesta oli omiaan hankaloittamaan alkutaivalta. Mittarin toimivuus vaatii jokaisen työmaalla työskentelevän henkilön panoksen. Sen vuoksi uuden menetelmän käyttöönottamisessa, tiedottamisen ja kouluttamisen roolia olis pitänyt huomattavasti lisätä. Työntekijölle pidetyssä kyselyssä TR- mittari osoittautui toimivaksi menetelmäksi työturvallisuuden seurannassa. Menetelmä oli silti epäselvä vielä noin puolelle työntekijöistä. Mittaria pidettiin yleiseti ottaen kuitenkin hyvänä ja käyttökelpoisena välineenä työturvallisuuden mittauksessa rakennusliikkeen työmailla. Rakennusliike Halonen Oy otti vuoden 2008 alusta ns. ryhtiliikkeen, sillä vuoden 2007 lopussa tapaturmataajuus oli 144 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Keskiarvo Suomen rakennustyömailla on, noin 70 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Tässä tilanteessa yritysjohdossa herättiin. Jotain täytyy tehdä! Nyt onkin valittu yritykseen uusi työturvallisuuspäällikkö, sekä aloitettiin työturvallisuuskorttikoulutus kaikille työntekijöille. Vuoden alussa pidetyssä 1

työturvallisuuden keskustoimikunnan kokouksessa asetettiin TR- mittauken tavoitetasoksi 85%. Samalla päätettiin ryhtyä tositoimiin työturvallisuustason parantamisen puolesta. Loppu päätelmänä voikin todeta suunnan olevan parempaan päin, sillä kaksi vuotta sitten työturvallisuuskeskustelua ei juurikaan käyty. Ottaen huomioon yrityksen lähtötilanteen, kehitystä on mielestäni tapahtunut. Yritykseen on muodostumassa työturvallisuuskulttuuri, joka mahdollistaa jatkuvan ja määrätietoisen työturvallisuden kehittämisen. 2. Alkusanat Päästyäni armeijasta vuoden -90 Toukokuussa, sain työpaikan Sotkamossa toimivasta rakennusliike Kaarlo Halonen KY:stä. Siitä tähän hetkeen on jo vierähtänyt reipas kuusitoista vuotta, mutta yhä edelleen työpaikkani on saman yrityksen palveluksessa. Nimi on vaan sittemmin vaihtunut omistajan vaihdosten myötä rakennusliike Halonen Oy:ksi, sekä työntekijä määrä on jonkin verran vuosien varrella kasvanut. Yritys täytti 2005 syksyllä kolmekymmentä vuotta, joka on rakennusfirmalle keskiarvoa pitempi toiminta- aika. Tämä kuudentoista vuoden työskentely rakennusalalla, kirvesmiehen tehtävissä, ei ole ollut yhtäjaksoista Rakennusliike Halosen palveluksessa. Ajanjaksolle mahtuu työllisyyden heikkenemisestä johtuvien irtisanomisten kautta, muutamia lyhyitä työsuhteita yksityisellä omakotipuolella ja muissa yrityksissä. Voin kuitenkin sanoa, että olen työskennellyt valtaosan työhistoriastani Halosen palveluksessa. Näin ollen, olen saanut seurata yrityksen kehitystä työntekijän näkökulmasta katsottuna -90 luvulta tähän päivään saakka. Se on mielestäni aika hyvä ja kattava osa, jonkinlaisen kokonaiskuvan saavuttamisen kannalta. Tänä aikana olen törmännyt työssäni monenlaisiin tilanteisiin, jotkut tilanteista on saanut minut miettimään juuri sillä hetkellä ja vieläpä monesti se jälkeenkin, onko tämä välttämättä oltava näin? Sillä jo armeija aikaan totuin siihen että, jos jotakin tehtäviä annetaan ja niihin liittyy määräyksiä, on niitä noudatettava kaikkien yhteisen hyvän ja turvallisuuden hyväksi. Tämä olikin juuri se seikka, mikä yllätti ja samalla innoitti minua. Koska huomasin kuinka esimerkiksi työturvallisuusasioita ei otettu vakavasti, vaikkakin niistä oli annettu selvät määräykset ja ohjeet työmailla noudatettaviksi. Asenteet työsuojelua kohtaan olivat välinpitämättömiä, niin työnjohdon kuin työntekijöiden puolellakin. Vaikka määräyksissä onkin kyse vain työsuojelun minimitasosta, silti niitä pidettiin liiallisena niuhottamisena. 2

Silloin kun asioita seuraa itse paikanpäällä ja on näin ollen yhtenä osana sitä työyhteisöä, jossa asiat eivät tunnu menevä niin, kuin niiden omasta mielestä, sekä määräysten mukaan tulisi mennä. Eli syntyy toistuvia kysymyksiä, onko tämän välttämättä oltava näin? Kysymyksiä ilman, että kukaan antaisi niihin tyhjentäviä ja perusteltuja vastauksia. On aika ryhtyä miettimään, pystynkö itse vaikuttamaan tilanteeseen jollakin tavalla? Voinko itse olla mukana kehittämässä työpaikkani asioita parempaan suuntaan ja löytää vastauksia avoimiin kysymyksiin, sekä niihin asioihin jotka vaativat toimenpiteitä? Ja miten? Kuten omalla kohdallani, heräsi halu kehittyä itse työturvallisuusasioissa ja kehittää niitä samalla myös osaksi rakennusliikkeen arkipäivää. Oli myös kiinnostus olla mukana yhteistyössä, yritysjohdon, työntekijöiden, Rakennusliiton ja Työsuojeluviranomaisten kanssa. Kysymykseen miten? Lähdin omalta osaltani hakemaan ratkaisua, ryhtymällä ehdokkaaksi yrityskohtaisiin luottamusmies / työsuojeluvaltuutettu vaaleihin. Tämä tuottikin toivotun tuloksen, ja tulin valituksi kyseisiin tehtäviin vuoden 2006 alusta lukien. Aiemmin syksyllä olin käynyt jo luottamusmiesten peruskurssi, sekä päivän kestävän TR -mittauskoulutuksen, ja saanut sieltä tarvittavaa tukea pyrkimyksilleni. Syksyn kuluessa sainkin testata TR -mittausta omalla työmaallani, jossa toimin työsuojeluvaltuutettu / yhteysmiestehtävissä. Itse koin mittaustavan mielekkääksi, joten otinkin sen heti vuoden alussa yhdeksi tavoitteeksi, omalle työntekijäedustajakaudelle. Keskustelimme asiasta yritysjohdon kanssa ja sovimme yhteisistä päämääristä, johon kuului muun muassa perinteisen viikkotarkastuksen korvaaminen TR mittauksella. Nyt, kun olen toiminut tehtävässäni yhdeksän kuukautta, alkaa pikkuhiljaa muodostua kuva kompastuskivistä, joihin törmää TR mittauksen alkutaipaleella. Eli minkä tason ongelmia ilmenee yrityksessä, missä jo noin 15 vuotta vanha työturvallisuustasoa mittaava menetelmä otetaan uutena asiana käyttöön. Tässä projektityössä aionkin suuntautua aika suppealla sektorilla juuri TR mittauksen käynnistämisvaikeuksiin, sekä alkuvaiheen niin sanottuihin markkinointivaikeuksiin. Pohdin niitä seikkoja, jotka ovat vaikeuttaneet päämäärän saavuttamista, syy ja seuraus periaatteella. 3

3. TR-mittari -menetelmä MIKÄ ON TR-MITTARI? TR-mittari on talonrakennustyömaan työturvallisuuden auditointi- eli havannointimenetelmä, jonka avulla saadaan selville työmaan työturvallisuuden taso (=TR-taso) selkeänä prosenttilukuna. TR-mittari on työmaan oma väline turvallisuuden ja hyvän järjestyksen saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Se lisää viihtyisyyttä ja auttaa aikataulujen pitämisessä. Tavoitteena on myös hyvä työn laatu ja kerralla valmiiksi tekeminen. TR-mittari on työmaalla myös yhteistyön toteuttamisväline. Se antaa yhteistyölle konkreettisen ja tasapuolisen lähtökohdan, sen avulla tiedetään mitkä asiat työmaalla ovat kunnossa ja mitkä kaipaavat kohennusta. TR-mittarin ovat kehittäneet yhteistyönä tutkijat, viranomaiset ja yritykset. Se on käytössä sadoilla työmailla Suomessa. Lisäksi TR-mittari on useiden työsuojelupiirien alueilla järjestettävissä rakennusalan työturvallisuuskilpailuissa tärkein arvosteluperuste. TR on lyhenne sanoista talonrakennus. Maa- ja vesirakennustyömaita varten on oma havainnointimenetelmänsä, MVR-mittari. [2.] TR-MITTARIN PERUSASIAT TR-mittari on helpokäyttöinen ja luonteva menetelmä rakennustyömaan turvallisuustason mittaamiseen. Sillä voidaan myös korvata tavallinen viikoittainen kunnossapitotarkastua [1,13 2 mom.]. Mittaus tapahtuu kiertämällä koko työmaa ja merkitsemällä oikein / väärin - havaintoja tarkistuslomakkeelle ns. tukkimiehenkirjanpidolla. Tarkan ja luotettavan tuloksen saamiseksi havaintoja tehdään paljo. Suositeltavaa on tehdä yli 100 havaintoa yhdellä kierroksella. Mittarilla seurataan kaikkia keskeisiä työmaan turvallisuuteen vaikuttavia asioita, ja ne on ryhmitelty lomakeessa kuuteen kohtaan: 1) työskentely 2) telineet, kulkusillat ja tikkaat 3) koneet ja välineet 4

4) putoamissuojaus 5) sähkö ja valaistus 6) järjestys ja jätehuolto Mittausta varten ylläolevassa kuvassa, valmis lomake ja havannoitiohjeet. Havainnot tehdään oikein / väärin periaatteella. Kohde merkitään oikeaksi, jos se täyttää työsuojelutarkastyksessa hyväksytyn turvallisuustason ja muussa tapauksessa vääräksi. Jos arvioitava tilanne on poikkeuksellisen epäselvä, se voidaan jättää merkitsemättä. Tärkeimmät asiat kuitenkin painottuvat, sillä ojeiden mukaisesti toimittaessa niistä tehdään enemmän havaintoja kuin vähmmän tärkeistä asioista. Mittaajien on tunnettava riittävän hyvin rakennustyön turvallisuusmääräykset, mutta uusia sääntöjä ei mittausta vartene tarvitse opetella. Mittaajat sopivat keskenään, minkä tason he hyväksyvät kussakin asiassa. Mittauksen jälkeen lasketaan oikein ja väärin - havaintojen kokonaismärät ja työmaan turvallisuustaso. [1. s. 6 ja 8 ] OIKEIN (KPL) TR-taso = ------------------------------- x 100 = % OIKEIN + VÄÄRIN (KPL) 4. TR-mittarin käyttöönotto työmaalla Kun työmaalla on päätetty ottaa tavallisen kunnossapitotarkastuksen asemasta käyttöön TR-turvallisuusseuranta, merkitsee se aluksi hieman lisätyötä. Ensimmäinen vaihe on, että työmaan johto ja työntekijöiden edustajat valmistelevat yhdessä pelisäännöt, joita työmaalla halutaan noudattaa. Työnjohdon ja työsuojeluvaltuutettujen on myös perehdyttävä mittauksen tekemiseen. Heidän on tehtävä yhdessä pari harjoituskierrosta yhteisten hyväksymissääntöjen löytämiseksi. Tarvittaessa he voivat osallistua mm. Työterveyslaitoksen järjestämään mittauskoulutukseen. [1, s. 10.] 5

TR- MITTARIN KÄYTTÖÖNOTON VAIHEET 1. KOULUTUS 2. ALKUTASON MITTAUKSET TYÖMAALLA 3. PELISÄÄNTÖJEN LAATIMINEN 4. TYÖMAATILAISUUS JA TAVOITTEEN ASETTAMINEN 5. VIIKOITTAISET KIERROKSET 6. VIIKOITTAINEN PALAUTE 7. TOINEN TYÖMAATILAISUUS TARVITTAESSA [1, s.14.] KOULUTUS Koulutusta TR- mittaukseen saa nykyää hyvin monilta eri tahoilta, esimerkkinä mainittakoon RATEKO:n TR- mittari tavaksi - rakennustyömaan turvallisuusseuranta. Kysymyksessä on yrityksille tarkoitettu koulutus, joka on kohdennettu TR -mittarin käyttöä aloittaville. YRITYSKOHTAINEN TR- MITTARI -KOULUTUS Koulutuksen tavoitteena on oppia havainnoimaan työmaan olennaiset turvallisuustekijät ja turvalliset työtavat sekä tunnistamaan turvallinen työympäristö ja mittaamaan turvallisuustasoa TR- mittaria käyttäen. Koulutuspäivä sovitaan erikseen, koulutuksen kesto on esim. klo 11.30-16.00. Koulutuspaikkana on tilaajayrityksen työmaakohde. Koulutuksen kohderyhmänä on osallistuvan yrityksen tuotantohenkilöstö. Koulutuksen järjestää Rakennustellisuuden Koulutuskesku RATEKO Lisätietoja: Kouluttaja Arja Vainio, arja.vainio@rateko.fi, (09) 42428240 ja Koulutusassistentti Päivi Eskelinen, paivi.eskelinen@rateko.fi,(09) 42428238 [3.] ALKUMITTAUKSET SEURANTAKIERROS JA RUUTUJAKO 6

Mittauskierroksella käydään läpi koko työmaa. Hyvä järjestys on esimerkiksi nousta hissillä ylimpään kerrokseen, aoittaa vesikatolta, tulla järjestyksessä alas kerroksittain ja mitata lopuksi piha-alueet, varastot ja sosiaalitilat. Mittausreitti jaetaan alueisiin, eli mittausruutuihin ja havainnot tehdään yhde ruudun alueelta kerrallaan. Ruudun koko ratkaistaan mittaustilanteessa. Nyrkkisääntönä on, että mittaajan on pystyttävä näkemään ruutu kokonaisuudessaan yhdeltä seisomalta. Pienistä ruuduista saa yleensä luotettavamman mittaustuloksen kuin suurista. Täytettyt seurantalomakkeet ovat samalla poytäkirjoja ja ne säilytetään TRkansioissa. Niistä nähdään myös yksityiskohtaisemmat tulokset siitä, mitkä asiat ovat kunnossa ja missä on parantamisen varaa. Seurantalomakkeessa on myös huomautukset -kohta erityisten puutteiden kirjaamiseksi korjaustoimenpiteitä varten, kuten säädöksissä edellytetään. Tähän kohtaan kirjataan kirroksella vain välitöntä vaaraa aiheuttavat puutteet, joita ei pystytä heti hoitamaan kuntoon. [1, s. 15. ja 17.] Kun työmaan johto ja työntekijöiden edustajat ovat muutamien harjoitusmittauksien jälkeen saaneet luotettavan mittautuloksen, alkaa selvitä työmaan turvallisuulähtöstaso. Tämän lähtötason määrittäminen on erittäin tärkä työmaatilaisuutta silmälläpitäen, jossa TR- mittaus markkinoidaan ensimmäistäkertaa. Tämä tason perusteella voidaan asettaa realistisia tavoitteita, sekä tehdä mahdolliseksi työturvallisuustason kehityksen seuraamisen. PELISÄNNÖT Työmaan alussa työmalla sovitaan yhteisistä pelisäännöistä. Ne ovat selkeitä ohjeita työtavoista ja menettelytavoista, joita noudattaen työmaa säilyy turvallisena ja hyvässä järjestyksessä. Pelisääntöjen tarkoituksena on, että jokainen tietää mitä häneltä odotetaan. Hyvät pelisäännöt on hyväksytty yhteisesti. Sääntöjen tulee olla helppoja ymmärtää. Kieltojen sijaan on parempi kirjoittaa ohjeita oikeasta toiminnasta. Sääntöjen noudattaminen on oltava mahdollista.työvälineille on oltava sovitut ja merkityt säilytyspaikat, jos ohjeena on niiden palauttaminen paikoilleen. Jäteastioiden tyhjennys on järjestettävä jonkun vastuulle, jos sääntönä on laittaa roskat jäteastioihin.hyvissä pelisäännöissä otetaa huomioon paitsi turvallisuu, myös työmaan järjrstys ja laatuasiat. Ohessa olevia esimerkkejä voi käyttää pohjana työmaan omista pelisäännöistä sovittaessa. [1, s.10. ] 7

TYÖMAATILAISUUS Kun pelisäännöt on valmisteltu ja mittauksen teko sujuu, pidetää koko työmaan väelle yhteistoimintatilaisuus. Siinä käsitellään pelisäännöt ja hyväksytään ne yhteisesti noudatettaviksi. Tilaisuudessa esitellään myös mittausten tekotapa ja miten palautetta tullaan antamaan. Lopuksi kerrotaan tehtyjen mittausten tulokset ja keskustellaan mahdollisista yhteisistä tavoitteista, esimerkiksi tason nousu 15-20 % - yksiköllä ensimmäisen kahden kuukauden aikana. Tavoitteen saavuttamiseksi voi luvata myös pienen palkkion. Mieleenpainuva palkkio on esimerkiksi pullakahvit kaikille. Tilaisuuden jälkeen kiinnitetään TR - palautetaulut seinälle kaikkien nähtäville. Niihin merkitään sihen asti tehtyjen mittausten tulokset ja sitten viikoittain uusien seurantakierrosten tulokset. [1, s. 12.] VIIKOITTAISET KIRROKSET TR-mittauksen avulla seurataan pelisääntöjen noudattamista luotettavasti ja taspuolisesti. TR-mittaus on samalla työmaan viikoittainen turvallisuusseuranta (kunnossapitotarkastus). Tarkastuksen aikana kierretään koko työmaa ja tehdään havaintoja jokaisesta työturvallisuuteen vaikuttavasta kohteesta. Kierroksen 8

tekevät työnanatajan ja työntekijöiden edustajat yhdessä. Mukaan voi ottaa myös esimerkiksi aliurakoitsijan edustajan. Tuloksena saadaan työmaan turvallisuustaso prosenttilukuna, joka merkitään palautetauluun. [1, s. 12.] Kuvassa, Rkl. Halosen luottamusmies / työsuojeluvaltuutettu Marko Niskanen viikoittaisella kunnossapitotarkstuksella Katin Kullan työmaalla, hiekkaniemessä. VIIKOITTAINEN PALAUTE TR-palautteena käytetään turvallisuusseurannan mittaustuloksia. Jos tulos on 80%, se kertoo, että 80 kohdetta sadasta oli kunnossa. Tällainen palaute on tasapuolista ja luotettavaa, eikä sitä koeta kelteisenä. Työnjohto ja työntekijät luottavat palautteeseen ja uskovat sen olevan totta ja oikeudenmukaista. Se antaa tunnustusta parannuksista ja kannustaa niihin. [1, s. 14.] 9

Kuva, esimerkki työmaarukalan ilmoitustaululle kinnitettävästä palautetaulusta. Mittaustulokset merkitään kaikkien näkyville palautetauluun. Paikka voi olla esimerkiksi ruokalan seinä. Siten jokainen työmaalla näkee tilanteen kehittymisen ja voi verrata sitä tavoitteisin. Palautetta annetaan säännöllisesti viikoittain. Vanhan huonon rutiinin muuttaminen edellyttää, että sitä muistetaan tietoisesti välttää niin kauan, että on opittu uusi parempi rutiini. Kokemus on osoittanut, että viikoittainen palaute on riittävän tiheä asian muistamiseksi. [1, s. 14.] 5. Keskeiset ongelmat - Uusi asia yritykselle, niin johto, työnjohto kuin myös työntekijä tasolla. - Motivaation puute. - Yrityksen sisäisen TR koulutuksen puute. - Työmaiden pieni koko. - Tarvittavan työsuojelu-/ TR - materiaalin puuttuminen. 10

- Vanhojen tottumusten muuttaminen. - TR mittaus ja ajankäyttö. - Mittaustavan ja tuloksien vääristely. - Työsuojelun ja TR mittauksen henkilökohtaistaminen. 6. Uusi asia Uusi asia yritykselle, niin johto, työnjohto kuin myös työntekijä tasolla. Kuinka se voi olla ongelma? Ongelmallisen asiasta tekee se, että kyseisen yrityksen työsuojeluasioihin ei ole aiemmin paneuduttu kovinkaan vakavasti. Yrityksen työsuojelutoimikuntaa ei tiettävästi ole koskaan perustettu tai se ei ainakaan ole kokoontunut, joten mitään yhteistä toimintasuunnitelmaa ei ole voinut olla. Tästä johtuen, johdonmukainen työsuojeluasioiden valvonta ja kehitys on ollut pelkästään työmaatason varassa. Koska edeltävillä työsuojeluvaltuutetuilla ei ollut tapana tehdä viikkotarkastuskäynteja yrityksen eri työkohteisiin, on ollut enemmänkin käytäntö kuin poikkeus, että työmaiden viikkotarkastukset on tehty pelkästään paperille. Varsinainen työmaakierros on jätetty tai jäänyt tekemättä, tai sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi.tästä johtuen aikaa ei ole tuhlautunut niin paljoa perinteisellä viikkotarkastuksella, kun verraten tähän uuteen TR- mittausmenetelmään. Työsuojeluasioiden ollessa pelkästään työmaiden omassa valvonnassa on yrityksen työtyrvallisuustason kokonaisvaltainen kehitys ja sen seuranta miltei mahdottomuus. Työnjohdon lähtöajatus uudistusta kohtaa onkin osalla johtajista ollut seuraavanlainen: siihen menee niin paljon aikaa. Sekä, tällä tavallahan näistä asioista saadaan byrokraattisia, eihän tuota ennen tarvinnut näin tehdä. Juuri tässä kohtaa pääsemmekin itse ongelmaan, sillä uudessa mittausmenetelmässä seurantakierros kattaa koko työmaa. Tällöin työnjohdolla ei ole mahdollisuutta täyttää mittauspöytäkirjaa toimistossa ja tämän jälkeen hyväksyttää sitä yhteysmiehellä, niin kuin perinteisesti on tehty. Tämä onkin hyvä asia, sillä se 11

mahdollistaa työmaan ja koko yrityksen työturvallisuustason jatkuvan kehityksen ja seurannan. Mittaustulos antaa juuri sen hetken työturvallisuusprosentin, eli kuinka turvallista tai turvatonta on työskennellä kyseisellä työmaalla juuri sillä hetkellä. Työntekijäpuolella voi ongelmaksi hyvin pitkälle katsoa juuri tämän perinteisen viikkotarkastuksen, lähinnä tavan,jolla se toteutettiin. Jos viikkotarkastus olisi toteutettu kiertämällä koko työmaa, ei uusi TR mittausmenetelmä juurikaan eroittuisi entisestä viikkotarkastuksesta. Entisessä viikkotarkstuksessahan puututtiin vaan ja ainoastaan virheisiin, tämä helposti turruttaa ja turhauttaa työntekijät antaen kielteisen kuvan koko työsuojelutoiminnasta. Kun taas tällä uudella TR -mittauksella mittataa oikeiden ja väärien havaintojen suhdetta keskenään, joten palautteen luonne on enemmän positiivisempi ja palkitsevampi. Kun uutta TR mittausmenetelmää ryhdytään työmaalla toteuttamaan, syntyy helposti työntekijöiden keskuudessa väärä olettamus. Onpas tämä nyt virallista. Ainoastaan siitä syystä että, joku tai jotku kiertävät työmaalla ja tekevät merkintöjä. Näin siksi, koska tätä ei aikaisemmin ole käytetty viikoittaisena menettelytapana, vaikka olisi pitänyt. Viikoittaisella tarkastuskerroksellahan tulisi olla mukana työmaamestarin lisäksi työsuojeluvaltuutettu. Eli työnantajalla on velvollisuus ja työntekijällä oikeus osallistua tähän tarkastukseen. Ratkaisun löytäminen vaatii mielestäni ensinnäkin yrityksen johdon sataprosenttisen hyväksynnän, sekä tuen uusia menettelytapoja kohtaan. Tämänhän täytyisi olla ensisijaisesti yrityksen etu ja tietenkin velvollisuus, että työsuojeluasiat tulee hoidettua lakien ja asetusten mukaan. Käsittääkseni näin ei kuitenkaan kyseisessä yrityksessä ole. Joten lähtötilanne on hankala, joka jollain tapaa täytyisi saattaa kuntoon. On hyvin vaikeaa ryhtyä mihinkään toimivaan yhteistyöhön työsuojeluasioissa, jos kaikilla yrityksen osapuolilla ei ole samaa käsitystä tai päämäärää siitä, mitä ollaan tekemässä ja miksi. Peruslähtökotien ollessa kutakuinkin kunnossa, olisi uudentyyppisten menettelytapojen käyttöönottaminen paljon kitkattomampaa. Maaperä olisi niin sanotusti otollinen TR mittausta silmälläpitäen. Yrityksen johdon tulisi kuitenkin ensisijaisesti suuntautua uusiin toimintatapoihin ja lähteä rakentamaan tätä kautta pohjaa koko työsuojelutoiminnalle. TR- mittauksen käyttöönottaminen korvaavana menetelmänä, viikoittaisen työmaan kunnossapitotarkastuksen tilalla ei pysty tapahtumaan yksistään työntekijäpuolen vetämänä projektina. Tähän tarvitaan suuri panos myös työnantajalta. Ennakkoluuloton yhteistyö tuo tuloksia. 12

7. Motivaation puute TR - mittausta kohtaan Motivaation puute on suuri ongelma TR -mittausta ajatellen kun puhutaan työturvallisuusprosentin tavoitetasosta, siitä tasosta mihin työmaalla täytyisi pyrkiä. Aika-ajoin syntyy keskustelua työnantajan ja työnteijöiden välllä, mitä hyötyä siitä meille on? Sitä kannattaakin pohtia. Miettiä onko siitä meille mitään haittaakaan? On kuitenkin monissa yhteyksissä todettu, että hyöty on todella suuri työssä viihtyvyyden ja työssä jaksamisen kannalta. Siisti ja turvallinen työympäristö vähentää huomattavasti tapaturmariskiä, sekä lisää työtehoa ja parantaa sitä kautta työn tuottavuutta. Myös rakennusmateriaalin hukkaprosetti pienenee, kuten myös rakennusjäteiden määrä. Ottaen huomioon viimeaikaisen jätemaksujen sekä rakennusmateriaalien huiman hinnannousun, tämän pitäsikin olla yritysjohdolle eräs helpoiten rahaksi muutettava motivointi keino. Koska raha on kuitenkin yritysmaailman tärkein mittari. On kuitenkin totta, ettei kaikille työntekijöille pelkkä työviihtyvyyden ja työturvallisuuden lisääntyminen tahdo riittää motivointiin. Täytyisi olla jotakin henkilökohtaisesti motivoivaa. Sellaista, jossa jokainen voisi tuntea onnistuneensa myös yksittäisenä työntekijänä. Kokisi antaneen tärkeän panoksen yhteisen hyvän eduksi ja hyötyneensä myös itse siitä kongreettisesti. Miten se voisi olla? Miten se olisi toteutettavissa? Olen pohtinut tätä asiaa ja päätynyt osittain tähän yritysmaailman käyttämään tärkeimpään mittariin, eli rahaan. Se toimii myös erittäin hyvin tuotannon työntekijöiden motivoinnin tehostajana. Eräs hyvä keino jota NCC käyttää ainakin Oulussa on rahallinen palkkio. Työmaalle on sovittu kahdeksan viikon tarkastelujakso, jonka aikana TR - mittauksen antama työturvallisuusprosentti ei saa alittaa 85%:n tasoa. TR -prosentin pysyessä sovitun tason yläpuolelle. Maksetaan jokaiselle yrityksen työntekijä, kyseisessä kohteessa sovittu palkkio. Esimerkiksi 20 euroa, kuten tässä kyseisessä NCC:n järjestelmässä. Lisäksi tarkastelujaksoon oli sisällytety nolla tapaturma kampanija. Jos samaisen tarkastelujakson aikana ei sattunut ainuttakaan työtapaturmaa, saivat työntekijät vielä 20 euroa lisää. Eli mahdollisuus oli saada hyvästä työturvallisuudesta yhteensä 40 euroa / arkastelujakso. 13

Yksi motivointia parantava seikka, voisi mielestäni olla myös vastuualueiden jakaminen. Tämä ajatus syntyi minulle täysin sattumalta, enkä tiedä onko näin menetelty missään. Työmaamestari ja tsv / yteysmies voisivat yhdessä jakaa kokeneimmille työntekijöille vastuualueet, ne määräytyisivät TR mittauksen kohdeluettelon perusteella seuraavasti: - työskentely - telineet, kulkusillat ja tikkaat - koneet ja välineet - putoamissuojat - sähkö ja valaistus - järjestys ja jätehuolto Kyseiset vastuualueet olis helppo jakaa eri ammattiryhmissä tyskenteleville henkilöille. Jakamalla ja nimeämällä laajemmin vastuuta tyntekijöille, asiat voisi pysyä helpommin hallinnassa. Tämä voisi olla niin sanottu työmaan työsuojeluryhmä, jonka vetäjänä toimisi työmaan Tsv / yhteysmies. Tämä olisi varsinkin isommissa kohteissa mielestäni käyttökelpoinen ja kokeilemisen arvoinen asia.tämä lisäisi näkyvyyttä ja kiinnostusta TR mittaukseen, sekä myös yhteistyötä työsuojelun hyväksi koko työmaalla. Liittämällä tähän edellämainittu bonus järjestelmä, kyseessä voisi olla varsin hyvä ja toimiva menetelmä. 8. Yrityksen vähäinen Työturvallisuus- ja TR koulutus TR mittauksen tärkein toimintaedellytys on koulutus, sekä tätä kautta jatkuvan kehityksen luominen. Ongelma meidän tapauksessa onkin juuri koulutuksen puuttuminen, joka mahdollistaisi työsuojelukulttuurin syntymisen. Ei riitä, että osa työntekijöistä on käynyt RT mittaus koulutuksen ja osa työturvallisuuskortti kolutuksen. Se on toki hyvä alkujuuri kehitystyön aloittamiselle, tietoa pitäisi pystyä kuitenkin jakamaan yrityksen sisällä mahdollisimman monille työntekijälle. Tämä on kuitenkin lähes mahdottomuus, ilman sille varattua aikaa, paikkaa ja aseenteellista muutosta. Kysymykseen voisikin tulla aika-ajoin työmailla järjestettävät info- tilaisuudet, jossa kerrataan työturvallisuuteen ja TR- mittaukseen liittyviä asioita. Viikoittainen työmaapalaveri olisi myös hyvä pienelle työturvallisuus osiolle, kuten esimerkiksi 14

Skanskan työmailla on tapana. Toimivia malleja onkin jo monissa yrityksissä ympäri Suomen, näistä voisimme valita mallin joka parhaiten sopii juuri Rakennusliike Haloselle. Rakennusliike onkin käyttänyt jo osaa työntekijöistääntyöturvallisuuskortti koulutuksessa, mutta koulutus täytyisi mielestäni järjestää kaikille yrityksen työntekijöille. TR - mittaus koulutukseen, joka järjestettiin jokin vuosi sitten, osallistui mielestäni myös liijan pieni osa työntekijöistä. Ottaen huomioon yrityksen työntekijämäärän joka vaihtelee 50-100 työntekijään, riippuen vuodenajasta. Olisi TR -mittauksen perusteet hallitsevien työntekijöiden määrän oltava huomattavasti suurempi. Tällä hetkellä yrityksessämme on seitsemän TR -mittaus -koulutuksen saanutta henkilöä. Tästä määrästähän vain kolme kuuluu tuotantoon, kaksi työnjohtoon ja kaksi yrityjohton. Tämän vuoksi toimivan ja lutettavan TR -mittauksen edellytykset eivät vielä yrityksessämme täyty. Tämänkaltaisen perutoiminnan lisäksi olis erittäin tärkeää panostaa uusien työntekijöiden, sekä työssäoppijoiden läsnäoloon TR -mittauskierroksilla. Tämä olisi luonnollinen osa perehdyttämistä, missä myös rakennusliikkeellämme on erittäin paljon parannettavaa. Tällä määrätietoisella toiminnalla saisimme tehokkaasti kattavan tietopohjan, niin TR -asioihin, kuin työsuojeluunkin. Tämän jälkeen oisi mahdollista keskustella, niin sanotusta yrityksen työsuojelukulttuurista. Mihin painopiste yrityksen työsuojelussa asetetaan ja mitkä ovat ne keskeisimmät päämäärät, sekä tavoitteet ja toimintatavat. 9. Työmaiden pieni koko Työsuojeluseurantaa toteutettaessa TR mittauksella, jonkinasteiseksi ongelmaksi voi muodostua työmaiden pieni koko. Mittaustuloshan on sitä tarkempi, mitä suurempi määrä havaintoja on. Sadan havainnon ylittäviä mittauksia voidaankin pitää jo hyvin luotettavina. Tyypillinen pienkohde alueellamme on 3-4 huoneistoa käsittävä rivitalo. Tämäntyyppisessä työkohteessa havaintojen määrä ei ole kovinkaan suuri, joten TR prosentin paikkansapitävyys on hieman kyseenalaista. Mittaus, jossa havaintojen määrä on vähäinen, tuloksen vääristymiseen on suuri riski. Mittausprosentin paikkansapitävyys voi olla epävarma myös kohteissa, jotka ovat aivan alussa tai vastaavasti loppusiivousta vaille valimiita. Tärkeintähän mittauksessa on kuitenkin havaittujen virheiden välitön korjaaminen. Vaikka havaintoja olisikin niukasti, on TR - mittai hyvä työkalu tarkistettavien asioiden läpikäymiseksi. Se toimii eräänlaisena muistilistana. 15

Onkin aina mietittävä, missä kohteissa TR mittarin käyttö on tarkoituksen mukaista. Eihän työsuojelun itsetarkoitus ole käyttää vaan ja ainoastaan tiettyä menetelmää, niin kuin tässä tapauksessa TR- mittausta. Mielestäni pienten työmaiden kohdalla voidaan aivan hyvin turvautua perinteiseenkin viikkotarkastuslomakkeeseen ja tehdä viikoittainen kierros sen pohjalta. Tärkeintä kuitenkin on, että vikoittainen tarkastuskierros tehdään ja näin asia tulee hoidettua. Kaiken työsuojelutoiminnan päämääränähän on turvallinen työympäristö, joten vanha tyyli ei tässä tapauksessa ole sen huonopi vaihtoehto. 10. Tarvittavan työsuojelu-/ TR - materiaalin puuttuminen TR - mittauksen toimivuuden kannalta on ensisiaisen tärkeää, että jokaiselta työmaalta löytyy tarvittava aineisto. Tätä ei kuitenkaan tällä hetkellä tahdo yrityksemme työmailta löytyä, ainakaan TR - mittauksen osalta. Jotta mittauksella päästään sille asetettuihin tavoitteisiin on tärkeää miettiä kokonaisuutta, eli se kokonaispakettia millä itse seurantaa toteutetaan. TARVITTAVAT SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET Ensimmäinen tärkeä tehtävä yrityksen työsuojelutuoiminnan kehittämisessä on aidosti perustettu Työsuojelutoimikunta. Tästä löytyy laissa kohta. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelutoiminnasta 1.luku 38.Työsuojelutoimikuntahan toimii Työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti, eli työsuojelutoiminta on jo lakiekin osalta tiuksati säädettyä. Tähän kyseiseen ohjelmaa tulisikin kirjata, seuraavia asioita. Mitä menetelmää yritys ensisiaisesti käyttää työsuojeluseurannassa? Miten se käytännössä toteutetaan? Henkilöt jotka sitä toteuttaa ja ovatko he sitoutuneet kyseiseen tehtävään? Tavoite mihin pyritään ja missä ajassa? Tämä onkin yrityksessämme eräs syy siihen, miksi mittaus on ollut niin sanotusti vastatuulesta. Eli toimintaohjelman sisältämiä asioita ie ole käsitelty yhteistyössä, saatika laadittu niitä. Tämä onkin asia mikä täytyisi korjat, että työsuojelun seuranta ja sen toteuttaminen olisi helpompaa ja määrätietoisempaa. 16

KIRJALLINEN MATERIAALI TR - mittaus materiaalin osittainen puuttuminen on myös eräs ongelmista. Jokaiseen työkohteeseen tulisi työnanatajan hankkia mittaukseen liittyvät ohjekirjat, joista voi tarvittaessa kertailla arviointiperusteita. Myös mittauspöytäkirjat, sekä kansiot täytetyjen pöytäkirjojen arkistointia varten tulisi löytyä aina työmaalta. Sekä palautetaulu, seurantakäyrän ylläpitämiseksi on erittäin tärkeä. Koska juuri siitä, työntekijät näkevät tyokohteensa työturvallisuustason. Se toimii samalla merkkinä, että turvallisuusseurantaa tehdään ja se on kaikkien yhteinen asia. TR - mittauksen pohjaksi löytyy Rakennusteollisuuden Kustannus RTK Oy:n laatima kattava paketti, vlmiiksi kansioon kasattuna. Tällaisten kansioiden hankinnalla saataisiin työmaalle heti kerralla kaikki tarvittava aineisto, mikä liittyy TR - mittaukseen. SÄHKÖINEN MATERIAALI Olen jo noin kaksi vuotta syöttänyt mittaustulokseni tietokoneelle, josta voin helposti seurata työmaan TR -tason kehitystä. Seuraaminen on mahdollista kokonaiskäyrän tai jokaisen kuuden havaintoalueen käyrän avulla. Olen kokenut sen erittäin helpoksi ja käyttökelpoiseksi tavaksi TR -seurannassa. Palauteen antaminen työkohteessa on yksinkertaista ja se on myös madollista yksilöittää johkin tiettyyn näistä kuudesta havaitoalueesta. Tällä tavalla voin heti osoittaa työturvallisuustasoon vaikuttavan tekijän, esimerkiksi järjestys ja jätehullossa ilmenneen notkahduksen tai parannuksen. Rakennusliike Halosen työmaatoimistoissakin on yleistynyt tietokoneet, joita työnjohtajat käyttää päivittäisten asioiden hoitamiseen. Usein on myös internet mahdollisuus. Tämän vuoksi olenkin yrittänyt saada tätä sähköistä seurantamallia laajemmin yrityksemme jokapäiväiseen toimintaan, mutta turhaan. En ymmärrä miksi tamänkaltainen asia ei kinnosta yrtyksemme johtoa, tämähän antaisi hyvän mahdollisuuden työtrvallisuuden kokonaisvaltaiseen seurantaan. Sekä johtajille välittömän reagointi mahdollisuuden yrityksen työturvallisuustasossa tapahtuviin muutoksiin. 17

11. Vanhojen tottumusten muuttaminen Vanhoja tottumuksia ja toimintamalleja on usein hyvin vaikeaa muuttaa, taikka ottaa niiden tilalle korvaavia uudempia menetelmiä. Tämä tulee esille myös, kun vanhan viikottaisen kunnossapitotarkastuksen tilalle ollaan ottamassa uusi TR-mittaus menetelmä. Vaikka kysymyksessä onkin 1992 kehitetty mittaustapa, eli jo kauan käytössä ollut menetelmä. Ei siitä ole karttunut kokemuksia vielä Rakennusliike Halonen Oy:ssä, kuin noin kolmen vuoden ajalta. Tämän vuoksi ennakkoluulot ovatkin olleet alussa aika suuria. Alkuvaiheessa kun uuden menetelmän käyttöönotto vaatii myös rahallista panosta, se ei ainakaan ole lisäämässä intoa toiminnan uudistamiseen. Siispä tässä valossa juuri TR-mittauksesta laadittujen valtakunnallisten tilastojen tutkiminen olisikin yritysjohdolle ensiarvoisen tärkeää. Tilastot nimittäin osoittavat, yrityksen saavuttavan selvää rahallista hyötyä toimiva TR -seurannan myötä. Halosessa pitäisikin asettaa pitemmän aikavälin tavoitteita ja sitoutua määrätietoiseen kehitystyöhön. Alkuvaiheen kustannuspiikin jälkeen järjestelmä toimisikin aivan normaalien kustannusten rajoissa. Pitemmällä aikavälillä mitaten, työturvallisuuden paranemisen ja työympäristön siistiytymisen myötä yritykselle tulee selvää rahallista hyötyä. Työtapaturmien määrä laskee, työn kurmittuvuus vähenee ja tämän myötä työn tuottavuus lisääntyy, koska työssä viihtyvyys on myös lisääntynyt. TR-mittarin käyttöä ottamista voi mielestäni hyvin verrata puutarhan hoitoon. Kun taimi on istutettu, ei heti voi poimia hedelmiä. Kasvia on hoidettava ja sen kasvuympäristö on pidettävä suotuisana, tämä mahdollistaa puulle hyvän kasvukehityksen. Tietyn ajan kuluessa alkaa kukinta, jonka jälkeen alkaa kehittyä hedelmiä. Mutta kokoajan on vaara sadon epäonnistumisesta. Jossakin vaiheessa sato kuitenkin kypsyy ja onnistuu, hedelmät ovat silloin valmiita poimittavaksi. Kaikki riippuu kokoajan olosuhteista, jos jokin asia mättää, ei myskään hedelmiä tarvitse poimia. 12. TR-mittaus ja ajankäyttö Jokaisen työmaan työsuojeluvaltuutetulla / yhteysmiehellä, sekä yrityksen työsuojeluvaltuutetulla on oikeus ja työnjohtajalla on velvollisuus tehdä viikkotarkastuksia. Tämä seikka näyttää ajoittain unohtuvan työmailla. Niin työnjohto, kuin työntekijätkään eivät aina sisäistä asian tärkeyttä ja lakivelvoitetta. Olen usein huomannut, ettei viikkotarkstukset ole ajantasalla. Trkastusta ei ole tehty, "kun tällä 18