Reunahuomautuksia ekososiaalisesta politiikasta Seminaari Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus 30.11.klo 12.15 15.45. Tieteiden talo (Kirkkokatu 6),Sali 505 Ilmo Massa 30.11. 2016 I. Sosiaalipolitiikan tutkijoiden laaja erikoistuminen I. Politiikan tornittuminen II. Pieni kestävyys III. Ekomodernisaatio vielä kerran IV. Katkeaako moderni kehitys? V. Tähän on tultu
I. Sosiaalipolitiikan tutkijoiden laaja erikoistuminen o Suomessa sosiaalipolitiikalla on ympäristötutkimuksessa perinteitä todennäköisesti enemmän kuin millään muulla yhteiskuntatieteen haaralla (Massa 1993) o Saksalainen historiallisen kansantaloustieteen koulukunta (Gustav Schmoller). o Heikki Waris: Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolella (1932,1934). o Heikki Waris (1948/1975) Sosiaalipolitiikka tieteenä ja käytännössä. Teoksessa Työväenkysymyksestä Sosiaalipolitiikkaan. Toim. Risto Eräsaari & Keijo Rahkonen. Gaudeamus. o Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen eräät pääjuuret ulottuvat nimenomaan sosiaalipolitiikan tieteenalalle o ja osin koskettivat suoraan sosiaalipolitiikkaa (ks. Ilmo Massa: Ryysyranta ja riskiyhteiskunta. Ympäristökysymys suomalaisessa sosiaalipolitiikassa. Janus 2/1993).
Pekka Kuusi: Tämä ihmisen maailma,1983 Tuuli Hirvilammi: Kestävän hyvinvoinnin jäljillä. 2015.
Vakaa talous: säästäminen ja aineeton rajattomuus Ekologinen hyvinvointivaltio Moraalinen kulutusmaksimi, downshifting Talouslasku, perustulo Ekomoderni ja ekotehokas yhteiskunta Kestävä elintarvikejärjestelmä Dialoginen oppimisprosessi Keskinäisriippuvuus ja yhteinen etu Sosiaalipolitiikan tutkimuksen uusi paradigma luomapuilla Ydintalous Uusi hyvinvointimalli Tieteiden -välinen tutkimus Kokeilut Korttelikeittiö Sukupolvitaju
II. Politiikan tornittuminen opoliittista keskustelua kestävästä kehityksestä käydään ikään kuin keskustelijat olisivat kukin omissa torneissaan (Bryan G. Norton) oniklas Luhmannin idea ekologisesti kommunikaatiokyvyttömästä yhteiskunnasta. otarvitaan torneja yhdistäviä siltakäsitteitä ja neuvottelevaa eli deliberatiivista demokratiaa, jossa kompromissi on tärkeämpää kuin ideologinen puhdasoppisuus. oonko maailmanyhteiskunta tornittumassa? (uusi geopolitiikka ja talousnationalismi). okestävän kehityksen kulttuurinen koteloituminen. osyyllistymiskilpi.
III. Pieni kestävyys oyhteiskuntapoliittiset kokeilut (mm. Yhetyksien kirjassa esimerkkejä) oarkielämän ympäristöpolitiikka: suuri ja pieni ympäristöpolitiikka. oympäristöelämäntavan pakkorako. operheen merkitys kulttuurisena nivelkohtana. otaloyhtiöiden kestävä kehitys opienen ja suuren yhteiskuntapolitiikan uusi leikkaus?
IV. Ekomodernisaatio vielä kerran o Ekologinen modernisaation on strategia ohjelmallisena tavoitteena on tutkia, kehittää ja levittää ympäristöystävällisiä teknologisia, yhteiskuntapoliittisia, kulttuurisia ja tieteellisiä innovaatiota. o Saksalainen radikaali ympäristöliike ja kansalaisaloitteet (die Bürgerinitiativen). o Vorsorge ja Vorsicht : (ennaltaehkäisy mieluummin kuin hoito) o Vorsprung durch Technik (teknologinen edistys, ympäristöteknologiset innovaatiot) o Ajatus ekomodernisaatiosta levisi nopeasti poliittiseen retoriikkaan ja siitä vallitsi 1990-luvulle tultaessa jo laaja konsensus läntisessä Euroopassa. o Suomessa omaksuttiin kestävän kehityksen strategia (Sauli Rouhinen: Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa, 2014)
Ekologisen modernisaation prosessi Säästäminen Ekotehokkuus Uudet teknologiset ja sosiaaliset innovaatiot
Yhteiskunnalliset/sosiaaliset innovaatiot o Suomalaisen kulttuurin perinteet: sauna, talkoot, naisten äänioikeus, Tornio- Haaparanta kaksoiskaupunki o Suomalainen teknologia: Ahlströmin leijukerroskattila, ydinvoimalajätteiden varastoiminen, Slush- tapahtuma o Hyvinvointivaltion kehitykseen liittyneet innovaatiot: äitiyspakkaus, terveyskeskukset, kirjastot, tupakkalaki o Digitalisaation liittyvät innovaatiot: Linux, Tekstiviesti, IRC (Internet Relay Chat), videokokoukset ja -konferenssit o Uusi kaupunkipolitiikka: ravintolapäivä, kaupunkiviljely, kaupunginosaliikkeet, Kolo (kaikille avoin kohtaamispaikka ja vegaaninen kahvila Kalliossa) o Mitkä ovat 100 tärkeintä kestävän kehityksen innovaatiota Suomessa? Ilkka Taipale (toim.):100 sosiaalista innovaatiota Suomesta, SKS.
V. Katkeaako moderni kehitys? Niklas Luhmann Zygmunt Bauman Ulrich Beck Joseph A. Tanter
Pilviä kestävän kehityksen taivaalla 2010-luvulla Kylmät, haaleat ja kuumat sodat, pakolaisaallot Uusi geopolitiikka ja talousnationalismi. Kapseloidaanko hankalat ongelmat yhteiskunnan ulkopuolelle? Kilpistyykö ekomodernisaatioprosessi tuotannon kasvuun? (kilpistymisvaikutus, rebound effect) Ylittääkö ilmastonmuutos kynnysarvon, jonka jälkeen (maailman)yhteiskuntaa ei voi enää palauttaa aikaisempaan tilaan.
IV. Tähän on tultu okaikki ovat aikansa lapsia ja olosuhteet olivat erilaiset. Jostain on aina aloitettava. osyntyi tutkijaverkosto, joka on vakiinnuttanut alaa 30-40 vuoden aikana. oalan kehittyminen on kestänyt kauan, vaikka globaali ekologinen niukkuus ja pyrkimys kestävämpään kehitykseen ovat tärkeitä aiheita. opolitiikan tutkijan on kuitenkin helppo ymmärtää prosessin viiveet. ouudet kehittämisideat innostavat. onyt ollaan siinä, että alan opettajia, tutkijoita ja opiskelijoita voi vilpittömästi onnitella hyvästä uravalinnasta.
Kiitos! Ilmo Massa 2009