Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: Hillintä

Samankaltaiset tiedostot
Ilmastonmuutoksen hillinnän haasteet

Vallankumous energian käytössä ja tuotannossa! Mikä vielä viivyttää?

CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen ClimBus-ohjelman päätösseminaari kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Keinot pääp. Kolme skenaariota

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Ilmasto-vaikutukset-Suomi? Prof. Petteri Taalas Secretary-General

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Sähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto

Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ilmastonmuutoksen hillinnän kansainväliset haasteet

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI

Hanna-Liisa Kangas Suomen ympäristökeskus SYKE. Maaseutuakatemia , Porvoo

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Kestävä bioenergia EU:ssa. Sini Eräjää BirdLife Europe Kohti kestävää bioenergiaa Helsinki

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

CO2-tavoitteet aluesuunnittelussa; Case Lontoo

Metsät ja ilmastonmuutoksen hillintä

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous; katsaus

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Elinkaariajattelu ja kiertotalous

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin soveltaminen Suomen olosuhteissa. CCS-seminaari, Espoo, Tutkija Sebastian Teir, VTT

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj.

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Biotalouden kansainväliset kytkennät

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Low-Carbon Finland Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen

Geoenergian tulevaisuuden visio. Jari Suominen

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan?

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Mitä tutkimustietoa on puun ilmastovaikutuksista suhteessa muihin rakennusmateriaaleihin?

Kiertotalous mitä se on? Mahdollisuuksia, oppeja ja haasteita

Energia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

Kööpenhaminan ilmastokokous

Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Short run, long run and the

Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle?

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

KATSAUS ILMASTONMUUTOKSEEN. Pia Oesch Energiateollisuus ry. ATS-jäsentilaisuus Vuojoen kartano

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Climate Action in Agenda 2030; Finland

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi,

Puu vähähiilisessä keittiössä

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Metsäenergian käytön markkinamuutokset 2030 ja niihin tähtäävät teknologiakehitykset

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Rakennusten energiahuollon näkymiä

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA

Emission savings calculation for ICT services

Tulevaisuuden kestävä energiajärjestelmä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry TTY

Juha Katainen ABB: ratkaisut energiatehokkaaseen logistiikkakeskukseen. ABB Group November 15, 2012 Slide 1

Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa

Maapallon energiavarat

Transkriptio:

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: Hillintä Suomen IPCC-ryhmän seminaari 3.2.2010, Ilmatieteen laitos Ilkka Savolainen VTT

Hillinnän tavoitteet Ilmastosopimus UNFCCC 1992 - Pitoisuuksien rajoittaminen vaarattomalle tasolle (the ultimate objective is to limit the greenhouse gas concentrations in atmosphere to a level that would prevent dangerous anthropogenic interference with the climate system) Kioton pöytäkirja 1997 - Pienehköjä päästöjen rajoituksia teollisuusmaille Kööpenhaminan sitoumus 2009 - Kahden asteen rajoite (2015 arvioidaan mm. tulisiko rajoitteen olla 1,5 astetta) - Päästönrajoitustoimia sekä teollisuusmaissa että kehitysmaissa 2

Foto: Matti Nummelin, Finnish delegation, Copenhagen 2009 3

4

Slow progress but important achievements in Copenhagen : The temperature increase should be below 2 degrees (in 2015 an assessment of the implementation of the Accord will be made, including the consideration of the temperature limit of 1.5 degrees) Both developed contries and developing countries will contribute to the emission reduction Developed countries: Quantified economy-wide emission targets for 2020 Developing countries: Nationally appropriate mitigation actions (NAMAs) Progress in other negotiation points, e.g. in financing of developing countries 5

Global greenhouse gas emissions by sectors in 2005 The emissions sum up to approximately 46,000 MtCO 2 eq. Data source: CAIT, cait.wri.org. *) The estimated effect of land use change & forestry, 8,000 MtCO 2, is for the year 2000. 6

Raupach et al 2007; Le Quere et al. 2009 7

Hiilidioksidipäästöt (fossiilisten polttoaineiden osuus) LeQuéré et al. (2009) - v. 2000-2007: päästöt kasvoivat n. 26% (3.3% vuodessa) - v. 2008 päästöt ~2% suuremmat kuin 2007 - v. 2009: päästöt taantuman vuoksi ~2.8% pienemmät kuin 2008? Päästöjen kasvu keskittynyt kehittyviin (Non-Annex B) maihin: Kiina ym. 8

CHAPTER CONTENTS Primary energy supply by source 9

CO 2 emission from fossil energy use Emission reduction scenarios for limiting the emission by 50% and by 85% corresponding the overlimit emissions and underlimit emission for a temperature rise level of 2 C. 10

Päästöjen vähentäminen Parempi teknologia (esim. energian tuotannossa ja käytössä) Kulutuksen muuttuminen Eivät aina erillisiä (esim. uusi teknologia voi helpottaa uusien käyttötapojen omaksumista ja päinvastoin) Ohjauskeinot mm. päästöjen hinta, normit, valistus 11

Khk-päästöjen vähentäminen Khk-päästöjen rajoittamisessa tarvitaan laaja keinovalikoima. Merkittävimpiä keinoja päästöjen rajoittamisessa ovat: - Energian käytön tehostaminen - Uusiutuvan energian lisäys - Ydinvoiman lisäys - Hiilidioksidin erotus ja varastointi (CCS) - Muiden khk-kaasujen päästöjen rajoittaminen - Hiilen varastointi biosfääriin (nielu) (- Vaikutus säteilytasapainoon: Geoengineering suuria riskejä) 12

Khk-päästöjen vähentäminen Energian käytön tehostaminen ja uusiutuvan energian lisääminen: - osa kestävää kehitystä, - muiden saasteiden väheneminen, - kotimaisuus, työpaikkavaikutukset, - energiavarmuuden paraneminen 13

WEO 2009 14

VTT: Energy Visions 2009 15

Relative position within innovation chain (IEA 2008) 16

Uusiutuva energia Bioenergia Yksi merkittävimmistä uusiutuvan energian lähteistä Bioenergiaketjujen talouden ja tehokkuuden kehittäminen tärkeää Sähkön ja lämmön yhteistuotanto yhä pienemmissä kokoluokissa Tuotetun sähkön määrän lisääminen suhteessa lämpöön Liikennepolttoaineet vs. biofuel carbon debt Bioenergian maailmanlaajuisen potentiaalin arviointi vaikeaa Kilpailu maan käytöstä ja kasteluvedestä 17

Aurinkokennojen tuotanto Produktion av solceller 18

19

Tuulienergia - myllyjen koko kasvaa Vindkraft turbinerna blir större 20

GLOBAL CAPACITY DEVELOPMENT EWEA 2009, GWEC 2009, Wiser and Bolinger 2009 21

APPROXIMATE WIND PENETRATION IN TOP 20 WIND POWER COUNTRIES Wiser and Bolinger 2009 22

23

Visio tulevaisuuden sähköverkosta (Krewitt 2008, Trieb & Müller-Steinhagen 2007) 24

VTT: Energy Visions 2009 25

26

Illustrative map of future climate change impacts related to freshwater which threaten the sustainable development of the affected regions. Ensemble mean change in annual runoff (%) between present (1980 1999) and 2090 2099 for the SRES A1B emissions scenario. Areas with blue (red) colours indicate the increase (decrease) of annual runoff. ( Bates et al. 2008.) 27

External Costs Decrease of emissions in the power system depends heavily on the system 28

Yhteenveto Panostus teknologioihin voimakkaassa kasvussa - Energiatehokuus, uusiutuvat (bio, tuuli, aurinko), CCS - Syntymässä ovat valtavat uudet teknologiamarkkinat - Luokkaa 1000 mrd euroa/vuosi vuoden 2050 tasolla - Suomi voi hyötyä teknologian viennistä - Päästöjen rajoittamisen kustannukset 1-2 % BKT:stä (vastaa alle vuoden keskimääräistä talouden kasvua lähivuosikymmenien aikana, viivästää vaurastumista alle vuoden), voidaan kattaa teknologian viennillä 29

VTT creates business from technology 30