Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi



Samankaltaiset tiedostot
Työturvallisuuslaki /738

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Työkykyjohtamisen malli yrityksille

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi Finlandia-talo

SAK:n 21. Työympäristöseminaari Kiljava Jan Schugk Ylilääkäri

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Reino Kanerva Esitys (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

URAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työturvallisuuslaki. Lakimies Jouni Kallioluoma

Työkykyjohtamisella tuloksiin Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Johda työkykyä, pidennä työuria

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Työsuojelun toimintaohjelma

Nollis tuumaustunnit Tuunataan tutut turvallisuus- käytännöt tähän päivään

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen Eurosafety-messut

Perusasiat kuntoon - Parempi työ

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kemialliset tekijät työpaikoilla

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työturvallisuutta perehdyttämällä

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

Työterveyshuollon ja työhygienian yhteinen tulevaisuus

Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät?

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit

Työpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointi

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Ensihoitopalveluala ja työturvallisuus - Miten Tehy auttaa

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Työhyvinvointi ja johtaminen

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE

Tarkastuskertomus 2016/ (3) Työsuojelutarkastus. Tarkastuspäivä ja -aika klo

Työturvallisuus ja vastuut kuntouttavassa työtoiminnassa Veijo Koskinen Työturvallisuuspäällikkö Jyväskylän kaupunki

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä

Liisa Hakala. Johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Työturvallisuuden perusta Työturvallisuuslain soveltaminen henkilökohtaisen avun työnantajille ja heidän avustajilleen

Työsuojelun vastuualue. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Lakimiehet Aki Eriksson ja Anna Tiainen

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Fysioterapia työterveyshuollossa

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen

YKSOTE-kuormitus haitallinen kuormitus hallintaan yksityisillä sote-työpaikoilla

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Ensihoitopalvelualan opintopäivät Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Tehy ry

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Työhyvinvointia työpaikoille

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET

Työsuojelun toimintaohjelma Saarijärven kaupunki

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Autoalan kysely 2014

Työturvallisuutta perehdyttämällä

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työturvallisuuslainsäädäntö

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Tarkastuskertomus 2019/ (3) Työsuojelutarkastus

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Työterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat

Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas

Transkriptio:

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa

Vaaran ja riskin käsitteet Vaara Työvälineiden, -menetelmien, -materiaalien tai vastaavien ominaisuus tai kyky, joka voi aiheuttaa haittaa Riski Todennäköisyys että haitta syntyy käyttö- tai altistumistilanteessa ja haitan mahdollinen suuruus Riskien arviointi Prosessi, jossa arvioidaan työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle työpaikalla ilmenevästä vaarasta aiheutuva riski Riskien hallinta Havaittujen riskien poistaminen tai minimointi työn suunnittelulla, teknisillä ratkaisuilla tai työmenetelmiä kehittämällä

Työturvallisuuslaki (738/2002) Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tällöin on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavia periaatteita: 1) vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään 2) vaara- ja haittatekijät poistetaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen.

Työturvallisuuslaki (738/2002) Työnantajan yleiset velvollisuudet 10 Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tällöin on otettava huomioon muun ohella: 1) tapaturman ja muu terveyden menettämisen vaara 2) esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä vaaratilanteet 3) työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut hänen henkilökohtaiset edellytyksensä 4) työn kuormitustekijät 5) mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara Jos työnantajalla ei ole toimintaan tarvittavaa riittävää asiantuntemusta, hänen on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita Työnantajalla tulee olla hallussaan tarkoitettu selvitys ja arviointi. Selvitys ja arviointi on tarkistettava olosuhteiden olennaisesti muuttuessa ja se on muutenkin pidettävä ajan tasalla

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työhön, työympäristöön ja työoloihin liittyvät vaaratekijät on selvitettävä ja tunnistettava järjestelmällisesti Jos vaaratekijöitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle = riskien arviointi Tunnistamatonta vaaraa ei voi poistaa, eikä sen aiheuttamaa riskiä pysty arvioimaan!

Vaarojen tunnistaminen ja selvittäminen Työympäristön vaaroja voivat olla Tapaturmavaarat Fysikaaliset vaaratekijät Kemialliset vaaratekijät Biologiset vaaratekijät Fyysiset kuormitustekijät Psykososiaaliset kuormitustekijät Selvitetään Ketkä ovat vaaralle alttiina Missä tilanteessa vaara esiintyy Vaikeimpia arvioitavia Henkinen työkuormitus Väkivallan uhka

Riskien arvioinnin lähtötiedot Työtehtävät ja prosessit Kone- ja laitekanta Kemikaaliluettelot ja käyttöturvallisuustiedotteet Ammattitauti-, työtapaturma- ja sairauspoissaolotilastot Työpaikkatarkastuspöytäkirjat Työterveyshuollon työpaikkaselvitys- ja työpaikkakäyntiraportit Viranomaisten tarkastuskertomukset Tiedot toimialalle tyypillisistä altisteista, vaaroista, tapaturmista ja ammattitaudeista

Riskin suuruuden ja merkittävyyden määrittely Ensin arvioidaan haitallisten seurausten vakavuus ja sitten haitallisen tapahtuman todennäköisyys Jos riski on merkittävä tai sietämätön, tulee toimenpiteet toteuttaa välittömästi

Laadukkaan riskien arvioinnin kriteerit Riskien arviointi on avointa ja läpinäkyvää Riskien arviointi tunnistaa hyvin eri vaaratekijät Työpaikan henkilöstö voi osallistua laajasti riskien arviointiin Riskien arviointi on osuvaa, riskit luokitellaan oikein ja toistettavasti Riskien arviointi huomioi myös erityisryhmät (ikä, sukupuoli jne.) Riskien arviointi on hyvin dokumentoitu, uudelleenarviointi on dokumentoinnin pohjalta mahdollista

Riskien arvioinnin menetelmiä STM:n työkirja Riskinarviointi työpaikoilla Riski-Arvi ASKELMA Five Steps BS 8800/OHSAS 18001 standardi PK-RH menetelmä Safety Check tarkistuslistat TIKKA Pienyrityksen työturvallisuus ja työterveysriskien hallinta -opas

Riskien arvioinnin kattavuudesta Arviot riskien arvioinnin suorittamisen kattavuudesta Suomen työpaikoilla vaihtelevat 30-80 prosentin välillä EU-maissa tehtyjen selvitysten perusteella suurilla työpaikoilla (> 250 työntekijää) riskien arviointi on lähes poikkeuksetta tehty, mutta pienillä työpaikoilla riskien arvioinnin kattavuus on 30-50 % Pienillä työpaikoilla kannattaa yhdistää työpaikan riskien arviointi ja työterveyshuollon työpaikkaselvitys > Työterveyslaitoksen tuore opas Pienyrityksen työturvallisuus ja työterveysriskien hallinta

Riskien hallinta Työhön liittyvät riskit pyritään poistamaan tai minimoimaan kehittämällä työn suunnittelua, työmenetelmiä tai teknisiä ratkaisuja Koska riskejä ei useinkaan pystytä kokonaan poistamaan, jäännösriskejä hallitaan henkilösuojaimin tai vakuutuksin, vaaroista tiedottamalla sekä koulutuksin Riskien hallinta on merkittävä osa työturvallisuusjohtamista, joka on nimenomaan ylimmän johdon tehtävä Tavoitteiden asettaminen Esimerkin näyttäminen Tulosten seuranta Korjaavien toimenpiteiden edellyttäminen jos ongelmat eivät poistukaan > Työturvallisuuskulttuuri

Työterveyshuolto ja riskien hallinta Työterveyshuolto voi auttaa työpaikkoja riskien hallinnassa Selvittämällä altisteet ja altistumistilanteet Antamalla tietoa altisteiden vaikutuksista Seuraamalla altistumista terveystarkastuksin Toimittamalla tietoa työperäisistä oireista ja sairauksista Arvioimalla syy-yhteyksiä Ylläpitämällä ensiapuvalmiutta Ohjaamalla ja neuvomalla työntekijöitä terveystarkastusten yhteydessä Työterveyshuollon tekemät työpaikkaselvitykset palvelevat työterveyshuollon omaa vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia, mutta ne myös täydentävät työpaikkojen riskien arviointia Prosessien yhdistäminen usein hyödyllistä muuallakin kuin pientyöpaikoilla

EK:n työkykyjohtamisen mallin osa-alueet Aktiivinen vuorovaikutus Sairauspoissaolojen seuranta ja hallinta Työkyvyttömyyden ehkäisy Ongelmien varhainen puheeksi ottaminen Työhön paluun tuki Työpaikan terveellisyys ja turvallisuus Työkykyä edistävä yhteistyö työpaikalla Terveysriskien kartoittaminen Työhyvinvoinnin ja työkyvyn mittarit Elämäntavat Palautuminen Kiireen ja stressin hallinta YDINPROSESSIT APUVÄLINEET ELÄMÄN HALLINTA

Työpaikan terveellisyys ja turvallisuus Työpaikan vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Toiminta säännöllistä ja jatkuvaa myös työpaikkaselvitysten ulkopuolella Toimenpiteiden toteutumista ja niiden vaikuttavuutta seurataan Työpaikkaselvitystoiminta Määritelty toteutus, sisältö, seuranta ja korjaavat toimenpiteet Korjaavien toimenpiteiden toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan Työtapaturmien lukumäärän ja niiden syiden seuranta ja analysointi Myös läheltä piti tilanteiden seuranta Ammattitautien ja sairauksien työperäisyyden seuranta Aina kannanotto sairauden työperäisyydestä

Työkyvyttömyys hallintaan järjestelmällisin toimin Pitkäaikaisen/pysyvän työkyvyttömyyden riskit tunnistettu Toimenpiteet riskien pienentämiseksi (esim. ergonomia, työjärjestelyt, työyhteisön pelisäännöt) Työkyvyttömyyden syyt ja kustannukset selvillä Säännöllinen raportointi johdolle Työkyvyttömyyden hallintaohjelma käytössä Ennaltaehkäisy Tehokas ja oikea-aikainen hoito Sairauspoissaolojen seuranta ja hallinta Varhainen kuntoutus (lääkinnällinen, ammatillinen) Hallittu työhön paluu

Terveysriskien kartoittaminen Terveysriskikartoituksen sisältö ja kyselytaajuus määritetty Kartoitusmenetelmä on luotettava ja perustuu validoituihin kysymyksiin > 70 % henkilöstöstä osallistuu terveyskartoitukseen Terveysriskien pohjalta laaditaan suunnitelma ennaltaehkäisevistä ja korjaavista koko yritykseen tai määriteltyihin henkilöstöryhmiin kohdentuvista toimenpiteistä Terveysriskien pohjalta laadittu yksilöllinen terveyssuunnitelma Jatkotutkimukset Työterveyshuollon toimenpiteet Oma terveyttä edistävä ohjelma Seuranta Tavoitteena oleva organisaation riskiprofiili määritelty Esim. > 50 % matala riski, < 30 % kohonnut riski, < 20 % korkea riski Seurannassa riskiprofiili kehittyy tavoitteiden mukaisesti