Kt 4a: Heuristinen arviointi Tavoitteena on oppia tekemään heuristinen arviointi ilman käyttötilanteiden suorittamista. Heuristiikkoina käytetään tunnetuinta, Jakob Nielsenin kokoamaa kymmenen kohdan listaa. Heuristisen arvioinnin tekeminen Lue luentomonisteen s. 62-64 ja artikkelit [Nielsen 1992, 1994], ks. luentomonisteen lähdeluettelo. Arvioinnin kohteena on ravintoloiden hakemiseen tarkoitettu sivusto eat.fi, jota arvioidaan seuraavalla sivulla annetun Nielsenin 10 heuristiikan [Nielsen 1994] mukaan. Testitapauksia ei suoriteta. Tutustu seuraavan sivun heuristiikkalistaan. Tarvittaessa voit lukea heuristiikoista myös esimerkiksi Nielsenin Usability Engineering kirjasta [Nielsen 1993]. Huomaa, että listasta on olemassa vanhempia ja uudempia versioita. Kuitenkin suurin osa heuristiikoista on samoja niissä kaikissa. Tarkastele eat.fi-sivustoa ja käy läpi kaikki Nielsenin listan kohdat. Kirjaa muistiin, missä kohdissa havaitsit puutteita suhteessa listan heuristiikkoihin (=käytettävyysongelmat). Etsi vähintään viisi erilaista ongelmaa, jotka osuvat eri heuristiikkoihin. Esitä jokaisesta ongelmakohdasta näyttökuva, ja merkitse kuvaan ympäröimällä ongelmallinen kohta. Kuvaile ongelma ja siihen liittyvä heuristiikka tekstin avulla. Voit merkitä yhteen näyttökuvaan useita heuristiikkoja. Esimerkki etusivulta: Heuristiikka 2. Järjestelmän ja todellisen maailman vastaavuus. Käyttäjä ei välttämättä tiedä, mitä yhteisöä yläreunan valikkopalkissa oleva Yhteisö-välilehti tarkoittaa, eikä ymmärrä, mitä sen takana on. Palauta näyttökuvien avulla kuvattuna vähintään 5 ongelmakohtaa, jotka osuvat eri heuristiikkoihin. 1 (5)
Nielsenin 10 heuristiikan lista [Nielsen 1994, s. 30] 1. Visibility of system status Järjestelmän tilan näkyvyys The system should always keep users informed about what is going on, through appropriate feedback within reasonable time. 2. Match between system and the real world Järjestelmän ja todellisen maailman vastaavuus The system should speak the users' language, with words, phrases and concepts familiar to the user, rather than system-oriented terms. Follow real-world conventions, making information appear in a natural and logical order. 3. User control and freedom Käyttäjän kontrolli ja vapaus Users often choose system functions by mistake and will need a clearly marked "emergency exit" to leave the unwanted state without having to go through an extended dialogue. Support undo and redo. 4. Consistency and standards Yhdenmukaisuus ja standardit Users should not have to wonder whether different words, situations, or actions mean the same thing. Follow platform conventions. 5. Error prevention Virheiden estäminen Even better than good error messages is a careful design which prevents a problem from occurring in the first place. 6. Recognition rather than recall Tunnistaminen muistamisen sijaan Make objects, actions, and options visible. The user should not have to remember information from one part of the dialogue to another. Instructions for use of the system should be visible or easily retrievable whenever appropriate. 7. Flexibility and efficiency of use Joustavuus ja käytön tehokkuus Accelerators -- unseen by the novice user -- may often speed up the interaction for the expert user such that the system can cater to both inexperienced and experienced users. Allow users to tailor frequent actions. 8. Aesthetic and minimalist design Esteettinen ja minimalistinen suunnittelu Dialogues should not contain information which is irrelevant or rarely needed. Every extra unit of information in a dialogue competes with the relevant units of information and diminishes their relative visibility. 9. Help users recognize, diagnose, and recover from errors Auttaminen virhetilanteiden tunnistamisessa, vianmäärityksessä ja virheistä toipumisessa Error messages should be expressed in plain language (no codes), precisely indicate the problem, and constructively suggest a solution. 10. Help and documentation Ohjeet ja dokumentit Even though it is better if the system can be used without documentation, it may be necessary to provide help and documentation. Any such information should be easy to search, focused on the user's task, list concrete steps to be carried out, and not be too large. Lähde: Nielsen J., Heuristic Evaluation. Teoksessa Nielsen J., Mack R. L. (editors), Usability Inspection Methods. John Wiley & Sons, USA, 1994, s. 25-62. 2 (5)
Kt 4b: Ravintolahaastattelut Tässä selvitetään haastattelemalla kaksi käyttötilannetta ravintolahaun arviointia varten. Tehtävä Lue luentomonisteen s. 10-11 ja 19-22 (ravintolaesimerkki s. 21-22). Haastattele yhtä tai useampaa henkilöä, kunnes saat selville kaksi ravintolahakujärjestelmän käyttöön osuvaa tilannetta. Huomaa, että esille tulevat tilanteet ovat tyypillisesti sellaisia, joissa haastateltavat eivät ole käyttäneet mitään olemassa olevaa ravintolahakua tai varausjärjestelmää. Kirjoita haastattelujen tuloksista käyttötilannekuvaukset, jotka sisältävät motiivin ja ratkaistavan ongelman lisäksi tarpeelliset yksityiskohdat tilanneasetelmasta. Jäsennä tilannekuvaus niin, että kuvaat asetelmaan liittyviä tosiasioita ja käyttäjän tietämystä / puuttuvaa tietämystä. Vältä epämääristä ilmausta käyttäjä haluaa ja sen sijaan jäsennä haluamisen takana oleva (puuttuva) tietämys ja muut tilanteen virittämiseen liittyvät seikat, kuten sijainnit, ajankohdat ja tilanteeseen liittyvä tarjonta (esim. mitkä ravintolat ovat nyt auki, missä ne ovat jne.). Kirjaa tilannekuvauksen alkuun myös tilanteen aktivoitumishetki: milloin tilanne käynnistyy ja missä. Sisällytä tilannekuvaukseen sopivaksi katsomasi määrä taustatietoa haastateltavasta henkilöstä, kuten ikä, elämäntilanne tms. kuvailevaa tietoa, jotta lukijan olisi helpompi hahmottaa tilanne. Muuta henkilön nimi kuvitteelliseksi, mutta säilytä sukupuoli oikeana. Halutessasi voit sisällyttää käyttötilannekuvauksiisi myös kuvia, mutta se ei ole välttämätöntä. Valitse haastateltavaksi sellainen henkilö, joka ei ole mukana tämän tällä kurssilla. Haastateltavalta kannattaa selvittää etukäteen, että hän on viimeisen vuoden kuluessa käynyt pari kertaa syömässä jossain ulkona: kahvilassa, ravintolassa tai vaikkapa huoltoaseman baarissa. Ainoastaan Unicafessa tai työpaikan omassa ruokalassa lounastaminen eivät sovellu tämän järjestelmän suunnittelun esimerkkitapauksiksi. Jos sinulla on kontakteja muihin kuin opiskelijakavereihisi, kannattaa ottaa haastateltavaksi joku erilainen henkilö kuin sinä itse, jotta saisit hieman laajempaa otosta esimerkkitapauksiksi. Esimerkiksi äidit ja isät, tädit ja sedät sekä muut sukulaiset, työkaverit tai harrastusten parista löytyvät ihmiset ovat hyviä haastateltavia. Jos et saa haastateltavaltasi selville kuin yhden ravintolatapauksen, haastattele joltain toiselta henkilöltä lisää tapauksia. Haastattelupaikalla ei tässä ole merkitystä. Kun selvität esimerkkitilanteita haastattelemalla, hyödynnä ensimmäisen viikon kotitehtävässä 1b oppimiasi taitoja ja yritä korjata niitä virheitä ja puutteita, joita tuossa ensimmäisessä haastattelussa tuli tehtyä. Aloita kysymällä, milloin viimeksi ja jatka motiivia kartoittavilla miksi-kysymyksillä. Tee haastattelun aikana muistiinpanoja kaikista niistä ravintolatilanteeseen liittyvistä seikoista, jotka saattaisivat vaikuttaa käyttöliittymän arviointiin. Käyttötilannekuvaukset kannattaa kirjoittaa mahdollisimman pian haastattelun jälkeen, koska tilanne unohtuu nopeasti muistiinpanoista huolimatta. Halutessasi voit myös nauhoittaa haastattelun, mutta se ei ole ollenkaan välttämätöntä. Palauta molemmat käyttötilanteet asianmukaisesti otsikoituina. Jos myös toteuman kuvaaminen vaikuttaa informatiiviselta, sijoita se käyttötilanteen loppuun otsikon Toteuma alle. Käyttötilanne 1: Halpaa Kebabia keskustassa <käyttötilanteen 1 kuvausteksti> Käyttötilanne 2: Äidin syntymäpäiväbrunssi <käyttötilanteen 2 kuvausteksti> 3 (5)
Kt 4c: Unicafe-havainnointi Tässä tehtävässä selvitetään käyttäjän toiminnan havainnoinnin avulla yksi Unicafe-ruokailuun liittyvä käyttötilanne. Tavoitteena on oppia uusi käyttötilanteiden selvitysmenetelmä. Termit ja käsitteet Käyttäjien todellisessa toimintaympäristössä tapahtuvia selvityksiä kutsutaan kirjallisuudessa kenttätutkimuksiksi (field study, site visit). Kontekstuaalisella haastattelulla (contextual interview) tarkoitetaan käyttäjän omassa työympäristössä tehtävää haastattelua, jonka aikana käyttäjää pyydetään myös näyttämään, miten hän suorittaa työtehtäviään. Jos tutkija menee käyttäjän luo ensisijaisesti tarkkailemaan tämän toimintaa yrittäen olla häiritsemättä työskentelyä, kyse on havainnoinnista (user observation). Joskus käytetään myös termiä käyttäjätarkkailu. Käytännössä kontekstuaalista haastattelua ja havainnointia kannattaa yhdistää sopivassa suhteessa. Näin tehdään esimerkiksi Beyerin ja Holtzblattin kehittämässä Contextual Inquiry - menetelmässä (joka kuuluu osana heidän Contextual Design -suunnittelumenetelmäänsä). Tässä tehtävässä havainnoitava käyttäjä käy oikeasti syömässä Unicafessa ja havainnoija selvittää, mitä käyttäjälle tapahtuu ja millaista päätöksentekoa hän tekee tai on ennen havainnointitilannetta jo tehnyt. Tehtävässä tehdään siis kenttätutkimus, joka perustuu ensisijaisesti havainnointiin. Havainnoinnin lisäksi havainnoija esittää selventäviä kysymyksiä ymmärtääkseen tilannetta paremmin, joten havainnointiin yhdistetään jonkin verran kontekstuaalista haastattelua. Tehtävän tekemisen vaiheet 1. Kirjallisuuteen perehtyminen. Ks. seuraavan sivun taulukko 1 ja lue sen vasemmassa sarakkeessa esitetty kirjallisuus, joka on jaettu ensimmäisellä luennolla. Perehdy myös taulukon oikeanpuoleisen sarakkeen kysymyksiin. 2. Havainnointiin valmistautuminen. Valitse havainnoitavaksi henkilöksi kuka tahansa Unicafe:hen syömään menevä opiskelija, lukuun ottamatta tämän kurssin osallistujia. Sovi käyttäjäsi kanssa, että aloitat havainnoinnin Unicafe-ruokailua edeltävässä paikassa, esimerkiksi luentosalissa, jossa käyttäjän luento on vielä kesken (noin 20 min), tai vaikkapa käyttäjän kotona. 3. Havainnointitilanteen aikana toimiminen. Havainnoi käyttäjääsi ennen Unicafe-ruokailua noin 20 minuutin ajan ja tee muistiinpanoja. Kiinnitä erityistä huomiota käyttäjän motiiveihin ja siihen, mitä hän tietää tai ei tiedä ja miksi. Kun käyttäjä menee Unicafehen, älä syö itse. Tarvitset kaiken tarkkaavaisuutesi tilanteen ymmärtämiseen ja muistiinpanojen tekemiseen, mikä ei onnistu kunnolla, jos samalla yrität miettiä omaa ruokaasi ja esimerkiksi suoriutua kassalla maksamisesta. Tee muistiinpanoja jokaisesta yksityiskohdasta ja kysele tarvittaessa. Jatka havainnointia siihen asti, kunnes käyttäjä on aloittanut uuden tehtävän, esim. istuu bussissa matkalla tenttiin keskustaan (mene mukaan bussiin). Seuraa uutta tehtävää noin 20 minuuttia. 4. Havainnoinnin jälkeen vastaukset kysymyksiin ja käyttötilannekuvaus. Vastaa taulukon 1 kysymyksiin. Laadi käyttötilannekuvaus siitä tilanteesta, jota havainnoit. Kuvaa erityisesti käyttäjän motiivit ja hänen tietämyksensä: mitä hän tietää ja mitä ei tiennyt ja miksi. Jos tilanteen toteuman kuvaaminen vaikuttaa informatiiviselta, lisää se varsinaisen käyttötilannekuvauksen loppuun otsikolla Toteuma. 4 (5)
1. Vastaukset taulukon 1 kysymyksiin a-g. 2. Havainnoinnin aikana selville saamasi Unicafe-käyttötilanne asianmukaisesti otsikoituna. Luettava kirjallisuus Havainnointitilanne Asking the user to talk to you and to think aloud (s. 258-259) Noting what triggers the task (s. 260-261) Käyttäjän toiminnan ymmärtäminen kyselemällä Knowing what you are trying to learn (s. 278) Realizing the power of different types of questions (s. 279-280) Asking neutral questions (s. 281-287) Muistiinpanot Separating observations and inferences (s. 264-267) Capturing exactly what the user says (s. 290-291) Kysymykset a) Anna yksi esimerkki käyttäjäsi päätöksenteosta (yhdenlainen 'mental task'), jonka sait selville. Mitä käyttäjä teki ja missä? Miten sait sen selville? Mihin vaihtoehtoon hän lopulta päätyi ja miksi? b) Mikä käynnisti (trigger) Unicafessa syömisen tässä tapauksessa, jota havainnoit? Kun lopetit havainnoinnin, missä olit ja mitä käyttäjä teki? c) Anna yksi esimerkki suljetusta (closed) ja avoimesta (open) kysymyksestä, joita käytit, sekä molempien vastaukset. d) Anna esimerkki johdattelevasta kysymyksestä (leading question), jonka teit vahingossa. Jos et tehnyt yhtään johdattelevaa kysymystä, anna esimerkki sellaisesta kohdasta, jossa se oli lähellä: millainen johdatteleva kysymys tähän kohtaan olisi voinut tulla? Anna lisäksi vastaava neutraali kysymys (neutral question). e) Esititkö vahingossa syyttävän kysymyksen (blaming question)? Anna esimerkki. Jos et esittänyt, kirjoita esimerkki syyttävästä kysymyksestä, jonka olisit saattanut esittää tälle käyttäjälle vahingossa. f) Kuvaa hyödyllisin havainto (observation), jonka teit havainnoinnin aikana. Laadi vastaavaan havaintoon liittyvä johtopäätös (inference). g) Muunsitko mielessäsi käyttäjän käyttämiä ilmauksia ja termejä (translating what the user said)? Anna esimerkki jostakin käyttäjän omasta termistä tai ilmaisutavasta (user's actual words) suorana lainauksena sekä vastaava oma ilmauksesi (translation). Taulukko 1. Luettava kirjallisuus ja sitä käsittelevät kysymykset. Lähde: Hackos J. T., Redish J. C., User and Task Analysis for Interface Design. John Wiley & Sons, USA, 1998. 5 (5)