Sisäilman laatunormit nyt ja tulevaisuudessa Terveydensuojelulain muutos 2014 Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö
Terveydensuojelu ja terveyshaitta TsL 1 Lain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa (terveydensuojelu). Tässä laissa tarkoitetaan terveyshaitalla ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä.
Terveydensuojelun roolijako STM:n roolina terveydensuojelun yleisen suunnittelun ja valvonnan ylin johto ja ohjaus Valviran roolina ohjaa terveydensuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten toimeenpanoa ja valvontaa. Aluehallintovirasto ohjaa ja valvoo terveydensuojelua toimialueellaan sekä arvioi kuntien terveydensuojelun valvontasuunnitelmat ja niiden toteutumista. Kunnan tehtävänä on alueellaan, siten kuin jäljempänä säädetään, edistää ja valvoa terveydensuojelua siten, että asukkaille turvataan terveellinen elinympäristö. Kunnan on tiedotettava terveydensuojelusta ja järjestettävä terveydensuojelua koskevaa ohjausta ja neuvontaa. Lautakunta on viranomainen ja valvontaa tekevät viranhaltijat THL, TTL ja STUK ovat STM:n hallinnon alaan kuuluvia tutkimuslaitoksia, jotka tekevät mm. asumisterveyteen liittyvää tutkimusta.
Asunnon ja muun oleskelutilan terveydelliset vaatimukset TsL 26 Asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa. Asunnossa ja muussa oleskelutilassa ei saa olla eläimiä eikä mikrobeja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa. Ylipäätään mikään olosuhdetekijä ei saa aiheuttaa terveyshaittaa TsL 32 1 mom. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä terveydellisin perustein fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista tekijöistä asunnossa ja muussa oleskeluun tarkoitetussa tilassa.
TsL 27 Asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyvä terveyshaitta 1-2 mom. 1.3.2015 alkaen Jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä. Jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja, ellei muualla laissa toisin säädetä. Jos terveyshaitta aiheutuu kuitenkin asunnon tai muun oleskelutilan käytöstä, joka ei ole tavanomaista, terveyshaitan poistamisesta vastaa asunnon tai muun oleskelutilan haltija. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Se, kuka on vastuussa terveyshaitasta, on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin haitan selvittämiseksi ja poistamiseksi. Viranomainen voi myös tarvittaessa velvoittaa. Vastuunjako asunto-osakeyhtiölain mukaisesti.
TsL 27 Asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyvä terveyshaitta 3-4 mom. 1.3.2015 alkaen Jos terveyshaitta on ilmeinen ja on syytä epäillä sen aiheuttavan välitöntä vaaraa, haittaa ei voida korjata tai jos terveydensuojeluviranomaisen määräystä haitan poistamiseksi ei ole noudatettu, eikä muita tämän lain mukaisia toimenpiteitä ole pidettävä riittävinä, terveydensuojeluviranomainen voi kieltää tai rajoittaa asunnon tai muun oleskelutilan käyttöä. Tässä pykälässä tarkoitettujen määräysten antamisen tulee perustua terveydensuojeluviranomaisen tekemään tarkastukseen sekä riittäviin ja luotettaviin mittauksiin, näytteisiin, tutkimuksiin, selvityksiin tai havaintoihin. Terveyshaitan selvittämiseksi voidaan lisäksi antaa määräys rakenteen kuntotutkimuksen suorittamisesta. Rakennus voidaan tarvittaessa laittaa käyttökieltoon tai sen käyttöä voidaan rajoittaa, mutta ei kevyin perustein. Viranomaisten päätösten on perustuttava tarkastukseen ja tarvittaviin tutkimuksiin, ei yksittäisiin mittauksiin. Voidaan määrätä myös rakenteiden kuntotutkimuksia.
Yksittäisistä mittauksista kokonaisuuden arviointiin OIREET/VALITUKSET RAKENTEIDEN JA JÄRJESTELMIEN RISKIARVIO HENKILÖKUNNAN HAASTATTELUT KÄYTTÄJIEN OIREKYSELYT PINTAPUOLISET KARTOITUKSET: kosteusvauriot, iv:n toiminta, sisäilman laatu OIREKYSELYJEN TULKINTA TUTKIMUSSUUNNITELMAT: RAKENNE, LVI, MATERIAALIT, SISÄILMA RAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUKSET: -Kosteusmittaukset -Rakenteiden avaukset -Mikrobianalyysit näytteistä -Rakenteiden tiiveysmittaukset -Painesuhteiden mitatukset -Vauriomekanismien määritys IV:N KUNTOTUTKIMUKSET: -Ilmamäärät -Puhtaus -Painesuhteet -Tiiveys LVV-kuntotutkimukset SISÄILMA- YM. MITTAUKSET: -Mikrobit -Kuidut -VOC -Ammoniakki -yms. RAPORTOINTI (TULKINTA): KORJAUSSUOSITUKSET, KIIREELLISYYSJÄRJESTYS, TILOJEN TURVALLISUUS KÄYTTÄJÄLLE
51 Terveydensuojelua koskevat määräykset Kunnan terveydensuojeluviranomaisella on oikeus antaa yksittäisiä kieltoja ja määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveyshaitan poistamiseksi tai sen ehkäisemiseksi Kiireellisessä tapauksessa valvontaa suorittava kunnan viranhaltija saa antaa 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai määräyksen. 53 Uhkasakko sekä teettämis- ja keskeyttämisuhka 54 Rangaistussäännökset Terveydensuojeluviranomaiselta löytyy työkaluja terveyshaitan poistamiseen.
TsL 46 Asunnontarkastus / 1.3.2015 lähtien Tarkastus tai siihen liittyvä muu valvontatoimi voidaan tehdä pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa muutoin kuin tilan haltijan tai omistajan omasta aloitteesta vain, jos se on välttämätön sen selvittämiseksi, aiheutuuko haltijalle tai muulle tilassa oleskelevalle taikka naapurille terveyshaittaa. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyn tilan tarkastus asukkaan tahdon vastaisesti voidaan tehdä vain, jos viranomaisella on perusteltu syy epäillä välittömiä toimia edellyttävää vakavaa terveyshaittaa. Tällöin tarkastuksen tai siihen liittyvän toimen suorittamiseen tulee olla kunnan terveydensuojeluviranomaisen antama kirjallinen määräys. Lisäksi 1 momentissa tarkoitettu tarkastus tai muu valvontatoimi voidaan tehdä tässä laissa rangaistavaksi säädetyn menettelyn selvittämiseksi, jos lakia on perusteltu syy epäillä rikotun tai rikottavan ja valvontatoimi tässä tarkoituksessa on välttämätön. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävän tilan tarkastuksen voi toimittaa vain viranomainen. Kotirauha on vahvasti suojattu, mutta terveyden suojelemiseksi siihen voidaan tietyin ehdoin puuttua.
49 Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttäminen terveydensuojeluvalvonnassa / 1.3.2015 alkaen Asunnon ja muun oleskelutilan tutkimuksia ja selvityksiä tämän lain mukaista viranomaisvalvontaa varten tekevällä ulkopuolisella asiantuntijalla tulee olla tarvittava pätevyys terveyshaittaa aiheuttavien kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden selvittämiseksi. Mittaukset, tutkimukset ja selvitykset on tehtävä sekä näytteet otettava luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Jos viranomaisvalvontaa varten tarvitaan ulkopuolista asiantuntijaa sellaisen mittauksen, tutkimuksen tai selvityksen tekemiseen taikka näytteen ottamiseen, johon 49 d :n 1 momentissa tarkoitettu pätevyys ei sovellu tai ole tarkoituksenmukainen, on tehtävässä käytettävä muutoin pätevää henkilöä. Jos edellä tarkoitettu ulkopuolinen asiantuntija käyttää apunaan henkilöä, joka ei ole osoittanut pätevyyttään 49 d :n 1 momentissa säädetyllä tavalla, hän vastaa siitä, että tutkimukset ja selvitykset on tehty asiantuntevasti ja pätevästi. Ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen tehdessään tässä laissa tarkoitettuja tutkimuksia ja selvityksiä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974). Viranomaisvalvonnassa on tärkeää, että tutkimukset ja selvitykset tehdään luotettavasti ja asiamukaisesti sekä hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti.
Kiinteistönomistaja /-haltija Ulkopuolinen asiantuntija Terveydensuojeluviranomainen Rakennusvalvontaviranomainen Vireilletulo Ensimmäinen asunnontarkastus Arvio terveyshaitasta ja jatkotutkimustarpeen määrittely Lisäselvitysten tilaaminen viranomaisen velvoitteen pohjalta Asiantuntijan tekemät lisäselvitykset Arvio lisäselvitysten riittävyydestä, tutkimuksista ja terveyshaitan olemassaolosta Selvitysten toimittaminen terveydensuojeluviranomaiselle Jos terveyshaittaa esiintyy, velvoite haitan poistamiseksi Toimenpiteiden käynnistäminen haitan poistamiseksi. Korjauksista yhteys rakennusvalvontaviranomaiseen Asiantuntijaa voidaan käyttää apuna jatkotutkimustarpeen määrittelyssä Korjausten luvanvaraisuus ja siihen liittyvät toimet määräytyvät MRL:n mukaan ja toimivaltainen viranomainen on rakennusvalvontaviranomainen Arvio terveyshaitan poistumisesta Toimenpiteet haitan poistamiseksi ja selvitys tehdyistä toimenpiteistä terveydensuojeluviranomaiselle Jos terveyshaitta poistuu, asia päättyy
Ulkopuolisen asiantuntijan rooli Tekee tutkimuksia terveyshaitan arviointia varten. Selvittää rakennuksesta, mitä vaurioita ja epäpuhtauslähteitä esiintyy ja minkälaisina pitoisuuksina sekä sen, voiko asunnossa oleskelevat niille altistua. Terveydensuojeluviranomainen päättää tutkimusten ja selvitysten perusteella sen, esiintyykö asunnossa tai muussa oleskelutilassa terveyshaittaa ja onko toimenpiteisiin haitan poistamiseksi ryhdyttävä ja kuinka nopeasti. Terveydensuojeluviranomaisen yhteistyö ulkopuolisen asiantuntijan kanssa tärkeää.
Ulkopuolisen asiantuntijan rikosoikeudellinen virkavastuu Ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen tehdessään tässä laissa tarkoitettuja tutkimuksia ja selvityksiä. Lievemmissä tapauksissa kunnan terveydensuojeluviranomainen antaa huomautuksen asiantuntijalle. Viime kädessä koko sertifikaatti voidaan peruuttaa, jos asiantuntijan pätevyydessä tai toimintatavoissa on puutteita. Virkarikoksia ovat lahjuksen ottaminen, salassapitorikos, virka-aseman väärinkäyttäminen sekä virkavelvollisuuden rikkominen. Rangaistus virkarikoksen johdosta voi olla varoitus, sakko, vankeus taikka viraltapano. Virkavelvollisuuden rikkomisesta voi seurata sakkoa taikka vankeutta enintään yksi vuosi. Tällöin virkamiehen on pitänyt tahallaan rikkoa virkavelvollisuuksiaan. Lisäksi edellytetään, ettei teko ole vähäinen.
49 a Tutkimuslaboratoriot Viranomaisille tarkoitetut tutkimukset tulee tehdä Eviran hyväksymässä laboratoriossa. Laboratoriot ja menetelmät löytyvät Eviran www-sivuilta: http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/esittely/toiminta/laboratoriotoiminta/eviran+h yvaksymat+laboratoriot/hyvaksytyt+laboratoriot/asumisterveys/ 49 b Tutkimuslaboratorioiden valvonta Evira valvoo laboratorioita yhdessä Valviran kanssa ja voi tarvittaessa myös poistaa rekisteristä.
49 c Henkilösertifioijana toimimisen edellytykset, voimaan 1.3.2015 Sosiaali- ja terveysministeriö nimeää toimijan, joka sertifioi henkilön ulkopuoliseksi asiantuntijaksi. Toimijalla tulee olla: a) riittävä ja asiantunteva henkilöstö sertifioinnin toteuttamiseksi b) muut käytännön edellytykset sertifiointitoiminnan järjestämiseen c) toiminnallisesti ja taloudellisesti riippumaton asema sertifioitaviin nähden Nimeäminen voidaan peruuttaa, jos hyväksymisen edellytykset lakkaavat tai sertifioinnissa havaitaan olennaisia puutteellisuuksia eikä toimija ole korjannut toimintaansa sosiaalija terveysministeriön kehotuksesta huolimatta annetussa määräajassa. Sosiaali- ja terveysministeriö valvoo henkilösertifioijan toimintaa.
49 d Henkilön sertifiointi ulkopuoliseksi asiantuntijaksi 1-2 mom, voimaan 1.3.2015 Edellä 49 :n 1 momentissa tarkoitetun henkilön tulee osoittaa pätevyytensä suorittamalla hyväksytysti sosiaali- ja terveysministeriön edellyttämä koulutus ja osaamistesti taikka hyväksyttämällä aiemmin koulutuksella tai työkokemuksella hankkimansa vastaava osaaminen. Tarkempia säännöksiä pätevyyden osoittamiseksi suoritettavan koulutuksen sisällöstä ja laajuudesta sekä edellytettävästä työkokemuksesta tai muusta osaamisesta annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Edellä 49 c :ssä tarkoitettu toimija arvioi henkilön pätevyyden toimia ulkopuolisena asiantuntijana ja tekee merkinnän hyväksytystä pätevyydestä ylläpitämäänsä julkiseen tietojärjestelmään sertifioinnin voimassaoloajaksi. Merkinnällä osoitetaan henkilön sertifiointi ulkopuoliseksi asiantuntijaksi. Lisäksi sertifioija antaa henkilölle osoituksena sertifioinnista todistuksen, jonka mallin sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa. Sertifiointi on voimassa 5 vuotta, jonka umpeen kuluttua, jollei sertifiointia uudisteta, tulee sertifioijan poistaa merkintä rekisteristä. Pätevyys (koulutus + työkokemus) voidaan osoittaa usealla tavalla. Pätevät asiantuntijat merkitään julkiseen rekisteriin. Pätevyys on voimassa 5 vuotta, jonka jälkeen se on uusittava.
49 d Henkilön sertifiointi ulkopuoliseksi asiantuntijaksi 3-4 mom, voimaan 1.3.2015 Jos henkilö ei täytä enää pätevyysvaatimuksia tai toistuvasti laiminlyö tehtävissä edellytettävää riippumattomuutta tai asiallista raportointia taikka oikeita mittausja tutkimusmenetelmiä, sosiaali- ja terveysministeriö voi päättää merkinnän poistamisesta tietojärjestelmästä. Merkinnän tietojärjestelmästä poistaa sertifioija. Ennen tietojärjestelmästä poistamista henkilölle on kuitenkin varattava tilaisuus korjata pätevyydessään oleva puute, jollei puute ole niin olennainen, ettei sen korjaaminen ole mahdollista kohtuullisessa ajassa. Ulkopuolisen asiantuntijan tulee pitää ammattitaitoaan yllä asunnon tai muiden oleskelutilojen terveydellisten olosuhteiden arvioinneilla, koulutuksella tai näihin rinnastettavalla tavalla, jotta hänen sertifiointinsa voidaan uudistaa. Asiantuntijan on esitettävä ammattitaitonsa ylläpitämisestä selvitys hakiessaan sertifioinnin uudistamista 49 c :ssä tarkoitetulta toimijalta. Asiantuntija voidaan poistaa rekisteristä, jos pätevyys tai toimintatavat eivät vastaa ulkopuoliselta asiantuntijalta edellytettyä. Ammattitaitoa on ylläpidettävä.
Siirtymäsäännös ulkopuolisille asiantuntijoille Aika Nykyhetki Sertifioitu rakennusterveysasiantuntija Asiantuntija Voimassaolevan lain mukainen ulkopuolinen asiantuntija, jolla ei ole rakennusterveysasiantuntijasertifiointia Muut asiantuntijat Siirtymäaika 1.3.2015 28.2.2017 Siirtymäajan päätyttyä 1.3.2017 Voi toimia ulkopuolisena asiantuntijana lain voimaantullessa. Sertifiointi on voimassa päätöksessä määrätyn ajan ja tämän jälkeen sertifiointi uusitaan uuden lain mukaisesti. Lain voimaantulo Voi toimia ulkopuolisena asiantuntijana siirtymäajan. Siirtymäaikana on mahdollisuus hankkia henkilösertifiointiin tarvittava koulutus ja hakea sertifiointia. Koulutussuunnitelman laadinnassa voidaan huomioida aikaisemmin hankittu osaaminen. Siirtymäajan jälkeen ulkopuolisella asiantuntijalla on oltava lain mukainen henkilösertifiointi toimiakseen ulkopuolisena asiantuntijana. Henkilön on hankittava henkilösertifioinnin edellyttämä koulutus hyväksytysti ja haettava henkilösertifiointia. Koulutussuunnitelm an laadinnassa voidaan huomioida aikaisemmin hankittu osaaminen.
Sisäilman laatunormit nyt ja tulevaisuudessa Asumisterveysasetus 2015 Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö
Ohje muutetaan perustuslain mukaisesti asetukseksi 32 1 momentti; Asuntoja, yleisiä alueita ja laitoksia koskevat tarkemmat säännökset Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä terveydellisin perustein fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista tekijöistä asunnossa ja muussa oleskeluun tarkoitetussa tilassa.
Asumisterveysohje asetukseksi Asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvontaan Tarkkarajainen ja lyhyempi kuin asumisterveysohje, jonka asetus korvaa. Pohdittavana, mistä voidaan säätää asetuksella ja mistä voi antaa vain ohjeita. Valvira laatii asetukselle soveltamisohjeen, jossa täsmennetään asetuksen sisältöä, tutkimusmenetelmiä jne. Valmistelu on vielä kesken. Voimaantulon kevät 2015 HUOM! Seuraavat asiat voivat siis muuttua vielä.
Toimenpiderajoja fysikaalisille, kemiallisille ja biologisille tekijöille Asetuksen pohjana Asumisterveysohjeen ohjearvot, jotka muutetaan tarvittavine päivityksineen toimenpiderajoiksi Lämpötila ja veto Huoneilman kosteus Ilmanvaihto Radon Melu VOC Formaldehydi Häkä Tupakansavu Asbesti Teolliset mineraalikuidut Pienhiukkaset Mikrobit Lämmin vesijohtovesi CO 2
Soveltamisala Terveydensuojelulain mukaisessa asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvonta. Muiden kuin asetuksessa mainittujen tekijöiden aiheuttamat terveyshaitat on arvioitava tapauskohtaisesti riskinarvioinnin perusteella. Terveydensuojelulaki on voimassa myös muissa tiloissa, mutta asetuksen toimenpiderajoja voidaan soveltaa suoraan vain asuntojen ja muiden oleskelutilojen olosuhteiden arviointiin.
Muutamia keskeisiä määritelmiä Asunto maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 113 :ssä tarkoitettu asuinkäyttöön hyväksytty rakennus tai sen osan huonetila, joka on päätarkoituksen mukaisesti tarkoitettu asumiseen; Muu oleskelutila muuta kuin asuinkäyttöön hyväksytyn rakennuksen huonetila, jota käytetään yleisön tai asiakkaiden oleskeluun ja josta on tehtävä terveydensuojelulain 13 :n 1 momentin 2 tai 5 kohdassa tarkoitettu ilmoitus tai jota muutoin käytetään julkisina kokoontumistiloina tai pitkäaikaiseen oleskeluun; (esim. koulut, päiväkodit, palvelutalot) Toimenpideraja pitoisuus, mittaustulos tai ominaisuus, jolloin sen, kenen vastuulla haitta on, on ryhdyt terveydensuojelulain (763/1994) 27 :n tai 51 :n mukaisiin toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Huom! ei siis tarkkoja raja-arvoja!
Asunnon ja muun oleskelutilan fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä koskevat yleiset arviointiperusteet Kun asetuksessa tarkoitettuja asunnon ja muun oleskelutilan fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä koskevia vaatimuksia, kuten toimenpiderajoja sovelletaan, on otettava huomioon altistuksen esiintymisen todennäköisyys, mahdollisuudet muutoin välttyä altistukselta, haitan poistamisen mahdollisuudet ja poistamisesta aiheutuvat olosuhteet sekä haitan kokonaisarviointi. Eli toimenpiderajojen soveltamisessa käytetään siis myös maalaisjärkeä! Kun tässä asetuksessa tarkoitettuja fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä koskevia vaatimuksia asuntoon ja muuhun oleskelutilaan sovelletaan rakennuksen tai sen osan korjauksen tai muutostyön aikana, on otettava huomioon erityisesti altistuksen kesto ja mahdollisen terveysvaikutuksen toteutumisen riski. Korjausten kesto yleensä tilapäinen, eivätkä pysyvään asumiseen tarkoitetut toimenpiderajat välttämättä sovellu terveyshaitan arviointiin. Toimenpiderajojen suora soveltaminen voisi myös estää korjausten tekemisen.
Mittaukset Mittaukset tulee tehdä asunnon tai oleskelutilan tavanomaista käyttöä vastaavissa oloissa. Mittauksissa ja mittaustulosten tulkinnassa on myös noudatettava mittausmenetelmää koskevia erityisiä vaatimuksia ja ohjeita. Mittauslaitteiden on oltava kalibroituja valmistajan ohjeiden mukaisesti. Terveyshaittaa kuvaavien suureiden mittauksessa ja mittaustulosten tulkinnassa on käytettävä standardoituja menetelmiä tai vastaavia muita luotettavia menetelmiä. Näytteiden oton ja analysoinnin tulee perustua laboratorion laadunvarmistusjärjestelmään kirjallisine menettelytapaohjeineen. Analyysituloksia koskevassa lausunnossa on aina ilmoitettava käytetty näytteenkeräys- ja analysointimenetelmä, määritysraja sekä tulosten tulkinnassa noudatetut periaatteet. Mittauksille, joita käytetään terveydensuojelulaissa tarkoitetun terveyshaitan arviointiin, on laadittava niiden mittausepävarmuutta kuvaava selvitys. Näytteiden osalta mittausepävarmuutta koskevassa selvityksessä on oltava sekä näytteenottoa että analysointia koskeva tarkastelu. Mittausepävarmuudesta johtuvaa, tässä asetuksessa tarkoitettujen epäpuhtauksien numeeristen arvojen ylittymistä, ei voida pitää toimenpiderajan ylittymisenä. Uuden mittausmenetelmän luotettavuus ja toistettavuus terveyshaittojen selvittämiseksi on osoitettava asiantuntevan ja riippumattoman sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymän toimijan toimesta. Mittausten oltava edustavia!
Lämpötila ja ilman virtausnopeus lämpötilan TI toimenpiderajat [ C] Asunto Huoneilman lämpötila lämmityskaudella ( C) 18 C 26 C Huoneilman lämpötila lämmityskauden ulkopuolella ( C) 18 C 32 C Seinäpinnan alin keskiarvolämpötila ( C) 16 C 81 Lattiapinnan alin keskiarvolämpötila ( C) 18 C 87 Alin pistemäinen pintalämpötila ( C) 11 C 61 Palvelutaloissa, vanhainkodeissa, lasten päivähoitopaikoissa, oppilaitoksissa ja vastaavissa tiloissa Huoneilman lämpötila lämmityskaudella ( C) 20 C 26 C Huoneilman lämpötila lämmityskauden ulkopuolella ( C) 20 C 30 C Koskee erityisesti vanhuksia Seinäpinnan alin keskiarvolämpötila ( C) 16 C 81 Lattiapinnan alin keskiarvolämpötila ( C) 19 C 92 Alin pistemäinen pintalämpötila ( C) 11 C 61
Lämpötila ja ilman virtausnopeus Sovelletaan pääasiassa aikaisempia asumisterveysohjeen mukaisia lämpötila- ja veto-ohjearvoja. Käytetään lämpötilaindeksiä, jos olosuhteet poikkeavat vertailuolosuhteista. (-5 C, +21 C) Ilman virtausnopeudessa vetokäyrä 3. Lämmin vesijohtovesi vähintään + 50 C ja enintään + 65 C.
Lämpötilaindeksi Pintalämpötiloja arvioidaan lämpötilaindeksiä käyttämällä silloin, kun lämpötiloja ei voida mitata 5 C ± 1 C:n ulkolämpötilassa ja 21 C ± 1 C:n sisälämpötilassa. Taulukon 1. lämpötilaindeksiä voidaan käyttää rakennuksen vaipan lämpöteknisen toiminnan arviointiin silloin, kun alipaine rakennuksen vaipan yli on alle 5 pa. Laskentakaava; jossa TI = lämpötilaindeksi; Tsp = sisäpinnan lämpötila, C; Ti = sisäilman lämpötila, C; To = ulkoilman lämpötila, C
Huoneilman kosteus Huoneilman kosteus ei saa tiivistyä rakenteiden pinnoilla vedeksi eikä huoneilman kosteus saa nousta rakenteissa pitkäkestoisesti niin korkeaksi, että se aiheuttaa mikrobikasvun riskiä. Asumisterveysohjeen suositus Huoneilman suhteellisen kosteuden suositellaan olevan välillä 20-60 %... jää pois säädöksestä, koska ilmastollisista syistä sisäilman kosteus voi poiketa hyvin paljon myös normaalisti siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa ja toisaalta RH 60 % aiheuttaa mm. talvella suuren mikrobikasvun riskin.
7 Asunnon ilmanvaihto Ilmanvaihdon ulkoilmamäärän (ilman vaihtuvuus) tulee olla vähintään 0,35 dm 3 /s kaikissa asuinhuoneissa neliömetriä kohden. Asunnoissa voidaan hyväksyä pienempi ilman vaihtuvuus, mikäli varmistutaan siitä, etteivät sisäilman epäpuhtauspitoisuudet, lämpötila tai kosteus nouse niin suuriksi, että ne aiheuttavat terveyshaittaa. On hyvin erilaisia asuntojen käyttötilanteita ja ne vaikuttavat myös ilmanvaihdon tarpeeseen. Tarpeenmukainen ilmanvaihto on myös sallittu, jos terveyshaitta vältetään.
Muiden oleskelutilojen ilmanvaihto Sen lisäksi, mitä edellä 7 :ssä säädetään, ulkoilmavirran tulee olla käyttötilanteissa vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden kouluissa, päiväkodeissa ja muissa vastaavissa oleskelutiloissa. Erityisestä syystä voidaan sallia ulkoilmavirta, joka on vähintään 4 dm 3 /s henkilöä kohden, mikäli varmistutaan siitä, etteivät sisäilman epäpuhtauspitoisuudet, lämpötila tai kosteus nouse liian suuriksi aiheuttaen terveyshaittaa. Rakennuksen käyttöajan ulkopuolella ilmanvaihdon on estettävä rakennusja sisustusmateriaaleista vapautuvien ja kulkeutuvien epäpuhtauksien kertyminen sisäilmaan siten, että käyttöaikana epäpuhtauksista ei aiheudu tiloissa oleskeleville terveyshaittaa. Henkilömäärä on yleensä tärkein ilmanvaihtoa mitoittava tekijä. Tarpeenmukainen ilmanvaihto on myös sallittu, jos terveyshaitta vältetään. Ilmanvaihdon pysäyttämistä käyttöajan ulkopuolella ei voida terveydensuojelun näkökulmasta kieltää kategorisesti. Ainoastaan silloin, jos toimenpide aiheuttaa terveyshaittaa.
Ilmanvaihdon yleisiä arviointiperusteita Ilmanvaihdon ulkoilman määrän tulee olla riittävää suhteessa rakennuksen käyttöön ja sen laadun tulee olla riittävän puhdasta. Ilmanvaihdon tulee olla riittävän tasaisesti jakautunut siten, ettei ilmanvaihto jää paikallisesti riittämättömäksi. Ilmanvaihdon riittämättömyys ei saa aiheuttaa rakenteiden pinnoille mikrobikasvun riskiä. Asuinrakennuksen tai muun oleskelutilan korjauksen aikana voidaan hyväksyä edellä 7 ja 8 :ssä säädettyä pienempi ilmanvaihto, jos ilmanvaihtoa voidaan tarvittaessa lisätä esimerkiksi tuulettamalla. Kohonnutta hiilidioksidin määrää sisäilmassa voidaan pitää ihmisistä peräisin olevien epäpuhtauksien esiintymisen indikaattorina. Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja on 2700 mg/m 3 (1500 ppm). Ilmanvaihdon toimivuutta voidaan selvittää havainnoimalla aistinvaraisesti sisäilman laatua ja tarkistamalla ilmanvaihtolaitteiden toiminta ja puhtaus. Tarvittaessa ilmanvaihdon toimivuus ja puhtaus on tarkastettava mittauksilla ja analyyseillä.
Radon Asunnon huoneilman radonpitoisuuden vuosikeskiarvo saa olla enintään 300 Bq/m 3 BSS-directive, Basic Safety Standards Directive, olemassa olevien asuntojen osalta enimmäistaso saisi olla enintään 300 Bq/m 3, (Pitää implementoida 6.2.2018 mennessä kansalliseen lainsäädäntöön.)
Melun mittaaminen Melumittauksissa on käytettävä tarkkuusluokan 1 täyttäviä mittauslaitteita, joilla saatuja mittaustuloksia voidaan verrata tämän asetuksen toimenpiderajoihin. Melu mitataan vähintään siinä oleskelupaikassa, johon meluhaitta kohdistuu käyttötarkoituksen mukaisella alueella. Mittaus tehdään pään korkeudella. Mittauspisteeksi katsotaan myös vuode ja siinä pään alue. Mittapiste ei saa kuitenkaan sijaita alle 0,2 m mistään huonepinnasta. Kun melutasot mitataan asunnossa tai muussa oleskelutilassa, ikkunoiden tulee olla kiinni.
Melun toimenpiderajat Huoneisto ja huonetila Laeq,07-22 db Laeq,22-07 db Asuinhuoneisto Asuinhuoneet, paitsi keittiö 35 db 30 db Asunnon muut tilat ja keittiö 40 db 40 db Hoito- ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat Potilashuoneet, majoitushuoneet 35 db 30 db Päiväkodit, lapsien ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet 35 db 30 db Kokoontumis- ja opetushuoneistot Luokkahuoneet, luentosalit, kirkot yms. Muut kokoontumistilat 35 db 40 db Työhuoneistot Yleisön vastaanottotilat ja toimistohuoneet 45 db
Melun toimenpiderajat Pienitaajuinen melu Kaista/Hz 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Leq,1h/dB 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32 Kun musiikin tai vastaavien voimakkuudeltaan ajallisesti vaihtelevien tai jaksollisesti käyvien melulähteiden aiheuttama melu on taustamelusta selvästi erotettavissa, melulähteen yöajan klo 22 07 aiheuttaman melun L Aeq,1h tulee olla enintään 25 db. Teknisten laitteiden aiheuttaman melun tulee olla liitteen 2 taulukon 1 ja 2 arvoja pienempää. Teknisten laitteiden ja koneiden yöaikaisen melun enimmäistasojen L AFmax klo 22-07 tulee olla alle 33 db. Jos melutapahtumia on erityisen vähän, voidaan hyväksyä tätä suurempia arvoja kuitenkin siten, että yli 45 db:n tasoja ei esiinny lainkaan. Arvo ei koske samassa huoneistossa laskettavan veden aiheuttamaa ääntä. Kuulovaurion välttämiseksi, melun tulee olla korkeintaan L Aeq,8h 85 db, L AFmax 115 db ja L Cpeak 140 db. Jos kuulovaurioriski ylittyy, on melualtistusta rajoitettava joko suojaamalla kuulo, vähentämällä melutasoa tai rajoittamalla melua aiheuttavaa toimintaa.
Melumittaustulosten korjaaminen Impulssimaisen melun häiritsevyyden huomioon ottamiseksi keskiäänitasoon tehdään laskennallinen korjaus, impulssimaisuuskorjaus, jonka suuruus 5 db tai 12 db riippuu melun impulssimaisuudesta. Kapeakaistaisen melun taustasta erottuvuuden mukaan keskiäänitasoon tehdään laskennallinen korjaus, jonka suuruus on 3 db tai 6 db riippuen melun kapeakaistaisuudesta. Impulssimaisuus- ja kapeakaistaisuuskorjaukset tehdään vain sille ajalle, jolloin melussa esiintyy altistuvassa kohteessa impulssimaisuutta ja/tai kapeakaistaisuutta.
Kemiallisten tekijöiden mittaus Ilmanäyte on kerättävä tutkittavasta tilasta oleskeluvyöhykkeeltä siten, että näytteenotto tapahtuu huoneen keskeltä, noin 1,1 metrin korkeudelta. Näyte otetaan sellaisesta huoneesta tai oleskelutilasta, joka parhaiten edustaa tutkittavan kemiallisen yhdisteen esiintymistä. Ilmanvaihdon on näytteenottotilassa vastattava altistumisen kannalta tavanomaista tilannetta. Mittausaika on kunkin kemiallisen aineen mittausmenetelmässä ilmoitettu näytteen keräysaika. Otetaan siis edustava näyte!
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 400 µg/m³. (myös tämän pitoisuuden alapuolella voi esiintyä terveyshaittaa) Minkä tahansa yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen huoneilman pitoisuuden toimenpideraja on 50 µg/m³. (myös tämän pitoisuuden alapuolella voi esiintyä terveyshaittaa) Seuraavien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden toimenpiderajat ovat: Yhdiste Toimenpideraja TXIB 10 µg/m 3 2-etyyli-1-heksanoli 10 µg/m 3 Naftaleeni ei saa esiintyä hajua, 10 µg/m 3 Styreeni 40 µg/m 3
Muita kemiallisia yhdisteitä Sisäilmassa ei saa esiintyä formaldehydin hajua. Formaldehydipitoisuus sisäilmassa saa olla enintään 100 µg/m³. Huom! Herkistyneet voivat saada oireita hyvin pienissä pitoisuuksissa. Hiilimonoksidi 7 mg/m³. Sisäilmassa ei saa toistuvasti esiintyä aistinvaraisesti tunnistettavaa tupakansavun hajua. Sisäilman ympäristön tupakansavun tulee olla nikotiinipitoisuutena arvioituna enintään 0,05 µg/m³. Savun kulkeutuminen sisäilmaan voidaan selvittää savun aistinvaraisen havainnon ja nikotiinimittauksen lisäksi koetupakoinnilla tai merkkiainetutkimuksella. Asuntojen tupakansavuongelmista suunnitteilla säädöksiä myös tupakkalakiin.