KIRJALLINEN KYSYMYS 600/2004 vp Huumeiden maahantulon tehokkaampi estäminen ja huumeiden kiinnisaamisen takavarikoiden parantamistoimet Eduskunnan puhemiehelle Huumeiden käyttö on hälyttävästi lisääntynyt myös Suomessa. Euroopan unionin laajentuminen ja vapaa liikkuminen maiden välillä ovat vakavasti lisänneet huumeiden maahantuontia ja kaikkea rikollisuutta. Esimerkiksi ekstaasi saapui Suomeen muutaman vuoden viiveellä muuhun Eurooppaan verrattuna. Nyt kuitenkin välimatka on kuroutunut kiinni. Alle 40-vuotiaista suomalaisista kolme prosenttia ilmoittaa joskus käyttäneensä ekstaasia. Nuorempien luvut ovat suurempia: 20 29-vuotiaista miehistä jopa kahdeksan prosenttia ja naisista kolme prosenttia on ainakin kokeillut ekstaasihuumetta. Luvut ovat hälyttäviä ja kertovat kyseisen huumeen helposta saatavuudesta, minkä tosiasian edessä järjestäytynyt yhteiskunta ei voi enää jäädä nykyisten toimien varaan. Vielä 1990-luvun puolivälissä ekstaasi oli Suomessa melko harvinainen huume. Stakesin tutkijan mukaan vuosina 1996 1998 sen käyttö rajoittui vielä kaupunkilaisnuorten tekno- ja ravekulttuuriin Stakesin tutkijan mukaan. Vähitellen tämän alakulttuurin vaikutteet alkoivat kuitenkin tarttua ja ekstaasin käyttö levisi ulos rajatusta käyttäjäryhmästä. Ekstaasin yleistyminen näkyy myös tullin ja poliisin takavarikoissa: kun vuonna 1998 takavarikoitiin noin 3 300 ekstaasitablettia, seuraavana vuonna määrä nousi lähes 18 000 tablettiin ja vuonna 2000 jo 83 000 tablettiin. Ekstaasin osalta on kyse vain yhdestä huumeesta, mutta sen takavarikoidun määrän raju kasvu kertoo huumeiden vakavasta uhasta suomalaiselle yhteiskunnalle. Suomi ei saa seurata liberaalien maiden, kuten Hollannin, esimerkkiä, vaan meidän on löydettävä oma kansallinen ja selkeä linjamme huumeiden maahantulon ja käytön estämiseksi. Vaikka tilanne on jo nyt paha ja hyvin nopeasti pahenemassa, niin vielä on tehtävissä eri hallinnonaloilla nopeasti ja tehokkaasti toimia, joilla voidaan käydä huumeongelman kimppuun. Eräs keino olisi nopeasti lisätä huumekoirien määrää tullin, poliisin ja rajavartioston käyttöön. Huumeiden vaaroista valistaminen ja erityisesti nuorison huumeiden vastainen asennekasvatus on ensiarvoisen tärkeää. Toisaalta nuorten syrjäytyminen on riskitekijä, joka altistaa huumeiden kokeilulle ja käytölle. Mutta vaarana on se, että huumekokeilut tavoittavat yhä enemmän myös muita kuin syrjäytyneitä nuoria. Koska enää ei parhaimmillakaan ennalta ehkäisevillä toimilla voida estää huumeongelman olemassaoloa, tarvitaan viranomaisten entistä tehokkaampia toimia. Kun talo palaa, tarvitaan palokuntaa; palontorjuntavalistus ei silloin enää riitä. Ellei huumeiden maahantuloa ja käyttöä saada vähennettyä, on vaarana huumeiden yleinen hyväksyttävyys, josta merkkejä antaa huumeita kokeilleiden suuri prosenttiosuus nuorten aikuisten parissa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvos- Versio 2.0
ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin aiotaan ryhtyä huumeiden maahantulon ja huumeiden käytön vähentämiseksi ja onko esimerkiksi mahdollisuutta tuntuvasti lisätä huumekoirien määrää viranomaisten käytössä? Helsingissä 10 päivänä elokuuta 2004 Lauri Oinonen /kesk 2
Ministerin vastaus KK 600/2004 vp Lauri Oinonen /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 600/2004 vp: Mihin toimiin aiotaan ryhtyä huumeiden maahantulon ja huumeiden käytön vähentämiseksi ja onko esimerkiksi mahdollisuutta tuntuvasti lisätä huumekoirien määrää viranomaisten käytössä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Huumausainerikollisuus, johon liittyy myös muuta järjestäytynyttä rikollisuutta, on vakava uhka suomalaiselle yhteiskunnalle ja se on Suomessa noussut sille tasolle, että sen torjunta edellyttää niin kansallisten kuin ylikansallisten toimijoiden entistä aktiivisempia toimenpiteitä ja uusien torjuntakeinojen kehittämistä ja niiden käyttöönottoa. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut tekemään huumausainepoliittisen toimenpideohjelman vuosille 2004 2007. Valtioneuvosto hyväksyi helmikuussa toimenpideohjelmaa koskevan periaatepäätöksen. Toimenpideohjelmassa esitetään tämän hallituskauden linjaukset huumausainehaittojen vähentämiseksi ja huumausainetilanteen pysyväksi helpottamiseksi. Ohjelmassa on lukuisia toimenpiteitä, joiden avulla pyritään vähentämään huumausaineiden kysyntää, estämään tarjontaa, vähentämään huumausaineiden käytöstä koituvia haittoja sekä saamaan väärinkäyttäjät hoitoon. Ohjelman toimeenpanosta vastaa sosiaali- ja terveysministeriön asettama huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä, joka raportoi tuloksista vuosittain valtioneuvostolle. Eri viranomaiset toteuttavat toimenpideohjelmassa mainittuja toimenpiteitä. Poliisin valtakunnallisessa strategiassa huumausainerikostorjunta on yhtenä poliisin painopistealueena, jonka pohjalta poliisin ylijohto on päättänyt, että huumausainerikostorjunnan vaatiman tilannekuvan muodostamista parannetaan perustamalla koko maan kattava rikostiedusteluja rikosanalyysitoiminto, jossa poliisi, tulli ja rajavartioviranomaiset (PTR-viranomaiset) ovat mukana, sekä lisätään kansainvälistä yhteistoimintaa. Vakavan rikollisuuden torjuntakohteen määrittely-, valinta- ja tutkintaprosessia kehitetään ja laajennetaan koskemaan myös kansainvälisiä kohteita suoritettavaksi yhdessä muiden maiden viranomaisten kanssa. Törkeiden huumausainerikosten paljastamiseksi ja selvittämiseksi perustetaan yhteisiä kansainvälisiä tutkintaryhmiä. Näiden torjuntatoimenpiteiden vaikuttavuuden aikaansaannin ohella tavoitteena on mm. verkostoitumisen estämiseksi ulkomaalaisten rikoksiin syyllistyneiden rikosvastuun toteuttaminen kotimaassaan. Poliisi on panostanut myös rikoshyödyn pois ottamiseen yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa rikollisen toiminnan pysäyttämiseksi ja vaikeuttamiseksi. Poliisi on laatinut huumausainestrategian vuosille 2003 2006, jossa painotetaan kiinnijäämisriskin lisäämistä Suomessa tehdyissä törkeissä huumausainerikoksissa, Suomen markkinoille tarkoitetun huumausaineen takavarikointia jo maan rajojen ulkopuolella sekä katutason levityksen valvontaa. PTR-viranomaiset ovat laatineet uuden yhteisen vakavan rikollisuuden torjuntastrategian, joka linjaa eri viranomaisille yhteiset tavoitteet ja toimintalinjat huumausainerikostorjunnassa. Myös hallituksen käsittelyyn tulevassa ehdotuksessa sisäisen turvallisuuden ohjelmaksi esi- 3
Ministerin vastaus tetään lukuisia toimenpiteitä huumeiden maahantulon ja huumeiden käytön vähentämiseksi. Huumekoirien kouluttaminen on pitkäjänteistä ja aikaa vaativaa työtä. Näin ollen ainakaan kovin lyhyellä aikavälillä ei ole mahdollista tuntuvasti lisätä huumekoirien määrää. Peruskoulutettuja huumekoiria on poliisin partiokäytössä tällä hetkellä 120 ja näiden lisäksi on 4 erikoiskoulutettua huumekoiraa. Lisäksi huumekoiria on käytössä tullilaitoksella ja rajavartiolaitoksella sekä rikosseuraamusvirastolla. Poliisilla on tällä hetkellä koulutuksessa neljä uutta koiraa erikoishuumekoiraksi ja ensi vuodelle erikoiskoulutukseen on valittu neljä uutta koiraa. Viiden vuoden aikana poliisin käytössä olevien partiohuumekoirien määrää pyritään lisäämään nykyisestään kymmenellä ja erikoishuumekoirien määrää 16:lla. Huumetilanteen kehitystä seurataan ja huume- ja erikoishuumekoirien määrä pyritään saamaan tarvetta vastaavaksi. Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2004 Sisäasiainministeri Kari Rajamäki 4
Ministerns svar KK 600/2004 vp Lauri Oinonen /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 600/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Lauri Oinonen /cent: Vilka åtgärder ämnar man vidta för att minska införseln och användningen av droger och finns det t.ex. möjligheter att kännbart öka antalet narkotikahundar som står till myndigheternas förfogande? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Narkotikabrottsligheten, till vilken även annan organiserad brottslighet hänför sig, utgör ett allvarligt hot mot det finska samhället och har i Finland nått den nivån att bekämpningen av den förutsätter att såväl nationella som övernationella aktörer vidtar aktivare åtgärder samt att nya bekämpningssätt utvecklas och tas i bruk. Regeringen har i sitt program förbundit sig till att göra ett narkotikapolitiskt program 2004 2007. Statsrådet godkände i februari ett principbeslut om åtgärdsprogrammet. I åtgärdsprogrammet framläggs riktlinjerna under denna regeringsperiod för att minska narkotikaskadorna och på ett bestående sätt underlätta narkotikasituationen. Programmet innehåller ett flertal åtgärder med hjälp av vilka man strävar efter att minska efterfrågan på narkotika, förebygga utbudet, minska de skador som narkotikabruket ger upphov till samt få missbrukare under vård. För genomförandet av åtgärdsprogammet svarar en av social- och hälsovårdsministeriet tillsatt narkotikapolitisk koordineringsgrupp, som varje år skall avlägga rapporter om resultaten till statsrådet. Olika myndigheter genomför de åtgärder som anges i åtgärdsprogrammet. I polisens riksomfattande strategi utgör bekämpningen av narkotikabrott ett av polisens prioritetsområden, utgående från vilket polisens högsta ledning har beslutat att utarbetandet av den lägesbild som bekämpningen av narkotikabrott kräver skall förbättras genom att en kriminalunderrättelse- och brottsanalysfunktion inrättas som täcker hela landet och i vilken polisen, tullen och gränsbevakningsmyndigheterna (PTG-myndigheterna) deltar. Vidare utökas det internationella samarbetet. Definitions-, urvalsoch utredningsprocessen för objekt för bekämpning av allvarlig brottslighet utvecklas och utvidgas till att även gälla internationella objekt som skall utföras tillsammans med myndigheterna i andra länder. Gemensamma internationella utredningsgrupper inrättas för att avslöja och utreda grova narkotikabrott. Vid sidan av att få till stånd effektivitet hos dessa bekämpningsåtgärder är målet, bl.a. för att förhindra nätverksbildning, att utlänningar som gjort sig skyldiga till brott förverkligar det straffrättsliga ansvaret i sitt hemland. Polisen har även lagt tyngdpunkten på att i samarbete med andra myndigheter avlägsna vinningen av brott för att stoppa och försvåra brottslig verksamhet. Polisen har utarbetat en narkotikastrategi för åren 2003 2006. I den betonas en ökning av risken att bli fast för grova narkotikabrott som gjorts i Finland, beslagtagningen av narkotika som är avsedd för marknaden i Finland redan utanför landets gränser samt övervakningen av det som sprids till gatunivån. PTG-myndigheterna har utarbetat en ny gemensam strategi för bekämpning av allvarlig brottslighet, vilken drar upp riktlinjer för de oli- 5
Ministerns svar ka myndigheternas gemensamma mål och anger riktlinjerna för verksamheten när det gäller bekämpning av narkotikabrott. Också i det förslag till program för inre säkerhet som skall komma till behandling i regeringen presenteras många åtgärder för att minska införseln och användningen av droger. Att utbilda narkotikahundar är ett långsiktigt och tidskrävande arbete. Det är därför inte åtminstone på mycket kort sikt möjligt att kännbart öka antalet narkotikahundar. Det finns för närvarande 120 grundutbildade narkotikahundar i polisens patruller och utöver dessa 4 specialiserade narkotikahundar. Dessutom använder tullverket och gränsbevakningsväsendet samt brottspåföljdsverket narkotikahundar. Polisen utbildar som bäst fyra nya hundar till specialiserade narkotikahundar och till specialiseringen nästa år har fyra nya hundar valts. Strävan är att under en fem års period öka antalet patrullnarkotikahundar med tio och antalet specialiserade narkotikahundar med 16. Utvecklingen av narkotikasituationen följs upp och strävan är att antalet narkotikahundar och specialiserade narkotikahundar skall motsvara behovet. Helsingfors den 31 augusti 2004 Inrikesminister Kari Rajamäki 6