Bioenergiaa sekä lannoite- ja maanparannusvalmisteita tuottava biokaasulaitos ja toiminnan aloittamislupa, Kuopio

PÄÄTÖS Nro 58/2013/1 Dnro ISAVI/70/04.08/2012 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2013 ASIA Bioenergiaa sekä lannoite- ja maanparannusvalmisteita tuottava biokaasulaitos ja toiminnan aloittamislupa, Kuopio HAKIJA VamBio Oy perustettavan yhtiön lukuun TOIMINTA JA SIJAINTI VamBio Oy hakee ympäristölupaa perustettavan yhtiön lukuun biokaasulaitokselle. Biokaasulaitos vastaanottaa ja jalostaa edelleen elintarvike- ja vastaavan teollisuuden ja yhdyskuntien sivutuotteista ja jätteistä biokaasua sekä lannoitevalmisteita; typpipitoista nestejaetta ja fosforipitoista humusjaetta. Laitos käyttää raaka-aineenaan 60 000 tonnia edellä mainittuja sivutuotteita ja jätteitä. Biokaasulaitos sijoittuu Kuopion jätekeskuksen alueelle Heinälamminrinteelle, kiinteistölle Kukkola (297-411-34-3). Alue on noin 16 km Kuopion keskustasta lounaaseen. Biokaasulaitokselle on varattu alueen kaakkoisosasta 2,5 ha:n määrä-ala. ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa 31.8.2012. Hakemusta on täydennetty 1.2.2013. Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 mom. kohdan 4) ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 mom. kohdan 13 f) mukaan jätteen laitos- tai ammattimaisen hyödyntämiseen tai käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n kohdan 13) g mukaan aluehallintavirasto käsittelee luvan, jos jätettä käsitellään tai hyödynnetään vähintään 10 000 t/a. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh. 029 501 6800 fax 015 760 0150 www.avi.fi/ita kirjaamo.ita@avi.fi Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio

YMPÄRISTÖOLOSUHTEET 2 (47) Jätekeskuksen alueella sijaitsee Jätekukko Oy:n jätteen loppusijoitusalue, hyödynnettävien jätteiden vastaanottoalue, kompostointikenttä ja öljyisten maiden vastaanottoalue. Alueella toimii myös Ekokem Oy:n vaarallisten jätteiden jäteasema ja lajittelukenttä, L&T Biowatti Oy:n biopolttoaineterminaali, Kuopion Energian kenttä sekä Vapo Oy:n multakenttä. Ympäröivät alueet ovat pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Lähin asutus sijaitsee noin 0,8 kilometrin päässä jätekeskuksesta luoteeseen. Haminalahden leirikeskus sijaitsee Karttulantien varressa, noin 2 kilometrin päässä jätekeskuksesta pohjoiseen. Länsipuolella, jätekeskuksen välittömässä läheisyydessä, sijaitsee Pelastusopiston harjoitusalue. Noin kilometrin etäisyydellä koilliseen jätekeskuksesta sijaitsee vuosina 1967 1992 käytössä ollut Silmäsuon kaatopaikka. Kaatopaikkatien varressa on Lemminkäinen Infra Oy:n, Morenia Oy:n ja Rudus Oy:n kivenlouhimot sekä Skanska Asfaltti Oy:n asfalttiasema. Lähimmät luonnonsuojelu- ja Natura-alueet sijaitsevat noin 2 5 kilometrin päässä jätekeskuksesta. Aluetta ympäröivät mäet ja puusto antavat hyvän näkö- ja hajusuojan. Heinälamminrinteen lähimaastossa, jätekeskuksen ja Pelastusopiton harjoitusalueen välistä kulkee talvisin hiihtolatu. Haminalahden rantaan, leirikeskuksen sekä Aittakallion ja Suopellonmäen alueelle, lähimmillään noin 1,6 km:n päähän jätekeskuksesta sijoittuu vuoden 2006 lopulla avattu Von Wrightien kulttuuripolku. Jätekeskuksen koillispuolella, noin 2,2 km:n etäisyydellä sijaitsevalla Haminavuorella on maisemallisia ja virkistyskäyttöön liittyviä arvoja. Lisäksi sillä on kulttuurihistoriallista merkitystä osana Haminalahden valtakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisemakokonaisuutta. Pinta- ja pohjavesien virtaussuunnat ovat jätekeskuksen ympäristössä pääpiirteissään yhteneväisiä. Jätekeskuksen alueen kaakkoisreunalla kulkee Lapinjärven laskuoja, joka on ohjattu nykyisen täyttöalueen ohi Heinälamminojaan. Heinälamminoja laskee Myllyjokeen ja siitä edelleen Kyläkeskusjoen kautta Kallaveden Haminalahteen. Alueen länsipuolelle sijoittuvat Korvalammet, joista vedet virtaavat laskuojaa myöten Myllyjokeen. Jätekeskuksen läheisyydessä ei ole tärkeitä pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet ovat Kurkimäki noin 5 km:n, Pellesmäki noin 7 km:n ja Väinölänniemi noin 10 km:n etäisyydellä jätekeskuksen alueesta. Jätekeskuksen aluetta ympäröi noin 350 hehtaarin laajuinen valuma-alue, joka koostuu maastopainanteesta ja sitä reunustavien moreenimäkien rinnealueista. Alueella muodostuu keskimääräisellä sadannalla (700 mm/a) ja imeytymiskertoimella 0,2 pohjavettä 1 300 1 500 m 3 /d. Alueen pohjavesi virtaa kohti keskellä sijaitsevaa maastopainannetta. Kalliopohjavesi virtaa ruhjevyöhykkeissä kohti alueen pohjoisreunaa. Jätekeskus sijoittuu kallioisten, moreenipeitteisten mäkien väliseen painanteeseen. Alueen kallioperä on graniittigneissiä sekä amfibolipitoista liusketta. Kallioperä on valtaosin irtomaakerroksen peittämä. Alimmillaan kallio on alueen koillisosassa, luodekaakko suuntaisessa painanteessa sekä itäosassa pohjois-eteläsuuntaisessa painan-

3 (47) teessa. Alueella ja sen lähiympäristössä kallioperässä on todettu ruhjevyöhykkeitä. Ruhjevyöhykkeissä kallioperä on rakoillutta. Alueen reunoilla olevien mäkien alueella kalliota peittää ohut, enintään 2 metrin kerros, mikä on pääosin moreenia. Alueen keskiosassa, mäkien välisessä painanteessa on pintaosassa turvetta, paksuimmillaan 4 metriä. Turvekerroksen alla on savi/silttikerroksia. Jätekeskuksen alueella toteutettujen ilmanlaatumittausten mukaan hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuorokausiohjearvo (70 µg/m 3 ) ei ylittynyt mittausjaksolla jätekeskuksen mittauspisteessä. Hengitettävien hiukkasten ohjearvoon verrattava pitoisuus oli suurimmillaan 70 % ohjearvosta. Myöskään hengitettävien hiukkasten pitoisuuksille annetut raja-arvot eivät ylittyneet. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudelle annettu vuorokausiohjearvo (10 µg(s)/m 3 ) ylittyi jätetäytön läheisyydessä kahta kuukautta lukuun ottamatta tutkimusjakson jokaisena kuukautena. Korkeimmillaan vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus oli 37 µg(s)/m 3. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, ympäristövaikutusten arviointi ja kaavoitustilanne Toiminnan yleiskuvaus Kyseessä on uusi toiminta, jolla ei ole ympäristölupaa. Heinälamminrinteen jätekeskuksen kehittämisen ympäristövaikutusten arviointiselostus on päivätty 16.2.2005 ja yhteysviranomaisena toiminut Pohjois-Savon ympäristökeskus on 20.6.2005 antanut lausunnon arviointiselostuksesta. Esitetyissä vaihtoehdoissa V2 ja V3 on mukana biologisesti käsiteltävän jätteen käsittelylaitos. Kuopion seudun maakuntakaavassa (Ympäristöministeriön vahvistama 3.7.2010) on jätekeskuksen alue osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi (EJ). Kuopion keskeisen kaupunkialueen yleiskaavassa (Kuopion kaupunginhallituksen päätös 13.8.2001 ja Kuopion hallinto-oikeuden päätös 20.6.2002) Heinälamminrinteen jätekeskus on merkitty kaatopaikka-alueeksi (EK). Osaa kaatopaikka-alueesta ympäröi suojametsävyöhyke (m-1), joka tulee säilyttää rakentamattomana ja alueen metsänhoitotoimenpiteissä tulee ottaa huomioon puuston suojametsämerkitys. Suojametsävyöhykkeen ulkopuolella on 300 metriä leveä maa- ja metsätalousalueen suojavyöhyke (MS-1), jossa maankäyttö- ja rakennuslain nojalla määrätään, että alue tulee säilyttää rakentamattomana. Suunniteltu biokaasulaitoksen sijoituspaikka on kokonaisuudessaan EK-merkityllä alueella. Alueella ei ole asemakaavaa. Biokaasulaitos vastaanottaa ja jalostaa elintarvike- ja vastaavan teollisuuden ja yhdyskuntien sivutuotteista biokaasua sekä lannoitevalmisteita; typpipitoista nestejaetta ja fosforipitoista humusjaetta. Pääprosessit biokaasulaitoksella jakaantuvat käsiteltävien jakeiden vastaanottoon ja esikäsittelyyn sekä niiden päästöjen hallintaan, syötteen hygienisointiin, biologiseen käsittelyyn, vedenerotukseen sekä biokaasun jatkokäsittelyyn. Biokaasulaitoksen ydinprosessina toimii biologinen, anaerobinen käsittely. Anaerobisessa käsittelyssä, eli biokaasua tuottavassa mädätyksessä, orgaanista

4 (47) ainesta käsitellään täyssekoitteisessa ja suljetussa bioreaktorissa, hapettomissa olosuhteissa hallitun mikrobiologisen toiminnan tuloksena biokaasuksi. Biokaasussa on noin 65 75 % metaania ja 25 35 % hiilidioksidia. Anaerobikäsittelyn tuloksena lietemassan tilavuus ei oleellisesti muutu, mutta käsitelty liete eli mädäte eroaa ominaisuuksiltaan huomattavasti käsittelemättömästä lietteestä. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti VamBio Oy hakee lupaa laitoksen toimintaan, joka voi vuosittain käyttää raakaaineenaan 60 000 tonnia teollisuuden ja yhdyskuntien sivutuotteita. Laskennassa on oletettu laitoksella käsiteltävän vuosittain 8 000 tonnia biojätettä ja loppu 52 000 tonnia puhdistamolietettä. Todellisuudessa laitos voi käsitellä raaka-aineita useammasta lähteestä ja jakeiden suhteelliset määrät voivat vaihdella asiakastilanteen mukaan. Kuva: Biokaasulaitoksen prosessikaavio 60 000 t/a käsittelykapasiteetilla. Täydellä kapasiteetilla laitoksella tuotetaan biokaasua noin 5 400 500 Nm 3 vuodessa, josta metaanin osuus on keskimäärin 68 %. Energiaa tästä saadaan noin 36 400 MWh vuodessa. Laitoksen omaan käyttöön kuluu sähköä noin 3 000 MWh ja lämpöä noin 5 400 MWh. Kaasu voidaan hyödyntää CHP-yksikössä tai biokaasukattilassa laitosalueella tai siirtolinjan avulla joko ulkoisen käyttäjän tai hakijan toimesta. Kaasua poltetaan soihdussa vain poikkeuksellisissa huolto- ja häiriötilanteissa. Sähkö voidaan myydä valtakunnan verkkoon. Jatkossa biokaasusta on mahdollista jalostaa myös liikennepolttoainetta.

5 (47) Täydellä kapasiteetilla laitoksella muodostuu vuosittain noin 27 500 tonnia kuivattua mädätejäännöstä (humusta), joka välivarastoidaan aumoihin laitosalueelle rakennettavalle tiiviille viemäröitävälle 1 950 m 2 :n varastointikentälle. Varastokentällä tapahtuu tuotteen välivarastointi ja lannoiteasetuksen mukaan tarvittava tuotteen vanhentaminen. Aumassa humusta vanhennetaan sellaisenaan tai lisäämällä aumaan esimerkiksi turvetta. Viemäröitävät valumavedet johdetaan laitoksen omaan prosessiin. Humuksen loppukäyttäjiä ovat viljelijät ja viherrakentajat sekä mullan valmistajat. Toisena jakeena laitoksella syntyy typpipitoista nestejaetta noin 47 200 tonnia vuodessa. Typpineste varastoidaan osin laitokselle rakennettavissa tiiviissä välivarastointisäiliöissä ja osin vastaanottavilla viljelystiloilla. Typpinesteen varastointia varten laitokselle rakennetaan kaksi 5 000 m 3 :n varastosäiliötä. Sulan maan aikaan tuotetta hyödynnetään suoraan pelloilla. Jätteiden vastaanotto ja esikäsittely Jätejakeiden vastaanotto tapahtuu jakeen koostumuksen ja esikäsittelytarpeen mukaan seuraavasti: - Yhdistelmärekoissa ja kuorma-autoissa tuotava materiaali, kuten esim. puhdistamolietteet ja teollisuuden materiaalit, puretaan suljetussa vastaanottohallissa vastaanottoaltaaseen avattavan kannen kautta. - Nestemäinen materiaali puretaan säiliöautoista suoraan altaaseen vastaanottoputken tai luukun kautta. - Biojäte otetaan vastaan erillisessä tilassa. Biojätettä tuovat kuorma- ja pakkariautot purkavat jätteen betonista rakennettuun bunkkeriin eli loosiin. Bunkkeri on viemäröity ja se on pestävissä tarvittaessa. Viemäriin menevät nesteet johdetaan vastaanottoaltaaseen hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta. Bunkkerista biojäte siirretään esikäsittelyyn kahmarin avulla. Esikäsittelyn ensimmäisenä vaiheena toimii murskaus, josta jäte johdetaan hihnalla rumpusiivilälle. Hihnan päällä on magneetti, joka poistaa pääosan biojätteen joukossa olevasta metallista. Rumpusiivilän tarkoituksena on poistaa pääosa muovista. Rumpusiivilältä esikäsitelty biojäte johdetaan vastaanottoaltaaseen, missä se sekoitetaan rejektivesien ja lietteen kanssa homogeniseksi ja pumpattavissa olevaksi syötteeksi. Vastaanottohalli ja vastaanottoallas ovat alipaineistettuja ja niistä poistettava ilma johdetaan hajukaasujen käsittelyyn. Vastaanoton yhteydessä suoritetaan kuljetuskaluston pesut. Pesuvedet johdetaan suoraan vastaanottoaltaaseen jolloin vastaanottotiloista ei muodostu jätevesiä. Vastaanotto tapahtuu pääsääntöisesti kello 6 22 välisenä aikana. Vastaanottoaltaasta sekoitettu materiaali johdetaan murskapumpun kautta 800 m 3 :n hydrolyysisäiliöön. Murskapumppu homogenisoi massan alle 12 mm:in palakokoon ennen hygienisointia. Hydrolyysisäiliön tarkoituksena on osin käynnistää laitoksen prosessin hydrolyysivaihetta. Säiliö toimii myös puskurisäiliönä tasoittaen laitoksen käsittelemän jätteen vuorokautista virtaamaa. Hydrolyysisäiliö toteutetaan tiiviinä reaktorirakenteena, josta esikäymisestä aiheutuvat kaasut johdetaan biokaasulinjastoon niiden energiasisällön hyödyntämiseksi ja hajupäästöjen hallitsemiseksi. Hydrolyysisäiliö toimii näin ollen myös laitoksen esimädättämönä.

Hajukaasujen käsittely 6 (47) Hygienisointi Anaerobinen käsittely Hajukaasujen käsittely toteutetaan kahdessa vaiheessa. Hajukaasut imetään vastaanottohallista sekä linkohuoneesta ja johdetaan biokemialliseen pesuriin, jossa hajukaasujen sisältämät orgaaniset yhdisteet sidotaan kemikaaleilla ja sitomatta jääneet yhdisteet hapetetaan biologisesti. Käytettävät kemikaalit valitaan käsiteltävän kaasun sisältämien yhdisteiden mukaan; natriumpohjaiset kemikaalit soveltuvat pelkistyneiden rikkiyhdisteiden poistamiseen ja happoa käytetään ammoniakin sitomiseen. Vastaanotto- ja prosessitilojen pinta-alan ollessa noin 550 m 2 on tiloista käsittelyyn johdettavan kaasun määrä noin 5 000 m 3 /h. Laitoksen ilmanvaihdossa kiinnitetään erityistä huomiota korvaus- ja poistoilman suhteiden optimointiin, joka tapahtuu automaattisesti laitoksen päävalvomon avulla. Biokemiallinen pesuri käyttää 5 10 m 3 prosessivettä vuorokaudessa. Pesurin poistovesi on hapanta ja vesi johdetaan anaerobisesti käsitellyn lietteen eli mädätteen jälkikaasuttamisaltaaseen, mikä osaltaan vähentää ammoniumtypen haihtumista lopputuotteista ammoniumtypen reagoidessa rikkiyhdisteiden kanssa ja muodostaessa ammoniumsulfaattia. Biokemiallisen käsittelyvaiheen jälkeen puhdistettu ilma johdetaan vielä aktiivihiilisuodatukseen, jolla varmistetaan hajukaasujen riittävä väheneminen. Hajukaasujen käsittelyn jälkeen poistoilma johdetaan purkuputkeen, joka purkaa käsitellyn ilman vähintään 10 m:n korkeuteen. Kaikki laitoksella käsiteltävät materiaalit hygienisoidaan ennen anaerobiprosessiin johtamista. Hygienisointia edellytetään eläinperäisten sivutuotteiden sekä puhdistamolietteiden esikäsittelynä ennen anaerobista käsittelyprosessia, jotta laitoksen lopputuotteiden hygieeninen laatu on korkea ja lopputuotteet voidaan käyttää peltolannoitteina tai maanparannusaineina. Käsittelyllä on lisäksi positiivista vaikutusta muihin biokaasulaitoksen prosesseihin. Käsiteltävät materiaalit pumpataan puskurisäiliöstä hygienisointiyksiköihin (3 kpl x 25 m 3 ) lämmönvaihtimien kautta. Lämmönvaihtimissa materiaalin lämpötila kohotetaan 70 C:een yhden tunnin ajaksi. Hygienisointiyksiköt toimivat rinnakkaisina panosprosesseina, jolloin materiaalin syöttö biologiseen prosessiin ei katkea. Hygienisointiyksiköt ovat täyssekoitteisia, eristettyjä säiliörakenteita. Säiliöt ovat kaasu- ja vesitiiviitä, eivätkä aiheuta päästöjä ympäristöön. Biokaasulaitoksen valvomojärjestelmä kerää hygienisoinnin käsittelylämpötilat automaattisesti tietokantaan, josta ne ovat toimitettavissa biokaasulaitoksen toimintaa lannoitevalmistelain ja sivutuoteasetuksen kautta valvoville viranomaisille (Evira). Hygienisointivaihetta ei voida ohittaa ja käsittelylämpötilan jäädessä alle tavoitelämpötilan (70 C) kierrätetään materiaali uudelleen käsiteltäväksi. Hygienisointivaiheen jälkeen syöte johdetaan anaerobiseen käsittelyyn, joka toimii biokaasulaitoksen ydinprosessina. Syöte käsitellään hapettomissa olosuhteissa täys-

Vedenerotus Biokaasun jatkokäsittely 7 (47) sekoitteisessa suljetussa reaktorissa, 35 38 C:ssa, noin 18 23 vrk:n aikana siten, että sen mineralisoitumisaste nousee noin 30 %:sta 60 65 %:iin. Syötteen mineralisoitumisen yhteydessä prosessista saadaan talteen biokaasua, joka hyödynnetään energiana. Anaerobireaktorit toteutetaan rinnakkaisina 2 x 2 700 m 3 biokaasureaktoreina, joiden kokonaiskorkeus on noin 18 m ja halkaisija noin 14,5 m. Mikäli biokaasun linjastossa tapahtuu häiriö, purkautuu kaasu reaktorin katolta ilmaan. Riskiä alentaa biokaasuvaraston käyttö, jonka tilavuus riittää mitoitusarvon mukaisesti noin 4 tunnin kaasun tuotantoa varten. Häiriötilanteen sattuessa syötteen pumppaus reaktoriin voidaan lopettaa, jolloin kaasun tuotanto alenee muutamassa tunnissa lähes olemattomaksi. Siten biokaasuvarasto toimii häiriötilanteen aikana mitoitusarvoa merkittävästi pidempiaikaisena varastona. Käsittelyn aikana orgaanisen aineksen hajotessa muodostuu vettä, metaania ja hiilidioksidia eli biokaasua. Biokaasu sisältää myös vähäisiä määriä rikkivetyä (0,01 0,3 %), joka puhdistetaan biokemiallisessa pesurissa ennen biokaasun polttamista. Orgaanisen aineksen hajoaminen alentaa käsiteltävien materiaalien kuivaainepitoisuutta, pitoisuuden aleneminen riippuu kuiva-aineksen sisältämän orgaanisen aineksen osuudesta ja sen hajoamisasteesta. Prosessin tuottama biokaasu vähentää käsiteltävän materiaalin massaa ja tilavuutta 4 8 %, käytännössä laitoksen massataseeseen materiaalista tuotetun biokaasun määrällä ei ole merkittävää vaikutusta, koska laitoksella käytetään erityisesti kuljetuskaluston puhdistamiseen vettä, joka johdetaan prosessiin. Lisäksi hajukaasujen ja biokaasun käsittelyssä kulutetaan vettä, joka samoin lisää lopputuotteiden kokonaismäärää. Reaktoreista käsitelty materiaali eli mädäte puretaan pumppaamalla mädätteen välivarastoaltaaseen. Allas on kaasutiivis mädätteen sisältämän ja sen jatkohajoamisen tuottaman biokaasun talteen ottamiseksi. Mädätteen välivarastoallas on maanpäällinen 800 m 3 :n terässäiliö. Anaerobisen käsittelyn ja välivarastoinnin jälkeen mädäte johdetaan vedenerotukseen joka sijoittuu vastaanottohallin yhteyteen rakennettaviin prosessitiloihin. Vedenerotus toteutetaan lingolla, jossa mädätteestä saadaan erotettua kaksi ravinnejaetta, fosforipitoinen kuiva-aines (humus) ja typpipitoinen nestejae (typpineste). Vedenerotuksessa saatava typpineste osin kierrätetään prosessin alkupäähän ja osin johdetaan välivarastosäiliöihin ja edelleen loppukäyttäjille varastoitavaksi ja hyödynnettäväksi peltolannoitteena. Humus johdetaan erilliselle varastoalueelle ja edelleen asiakkaille hyötykäyttöön. Biokaasun varastointia varten rakennetaan kaksoiskalvorakenteinen, 1 800 m 3 :n kaasupallo. Kaasupallosta biokaasu ohjataan jatkokäsittelyyn. Biokaasun käsittelyn tarpeen määrittelee kaasun loppukäyttö. Laitoksella voidaan tuottaa lämpöenergiaa biokaasukattilassa, sähköä ja lämpöä CHP-laitoksella, sekä liikennepolttoainetta. Liikennepolttoaineen tuottaminen edellyttää markkinoiden kehittymistä ja sitä pidetään optiona tulevaisuuteen.

Raaka-aineet 8 (47) Kattila- ja CHP-käyttö edellyttää biokaasun käsittelyltä veden erotusta, biokaasun puhdistamisen rikkivedyn osalta tasolle < 200 ppm sekä kaasun paineistuksen noin 80 100 mbar tasolle. Kaasun kuivaaminen (veden erotus) toteutetaan jäähdyttämällä biokaasu lähelle kastepistettä, jolloin kaasun sisältämä vesihöyry kondensoituu ja erottuu kaasusta. Prosessin käyttämä vesi (5 15 m 3 /vrk) johdetaan mädätteen välivarastosäiliöön, veden sisältämät rikkiyhdisteet reagoivat erityisesti ammoniumtypen kanssa muodostaen ammoniumsulfaattia ja vähentäen ammoniumtypen vapautumista ilmakehään lopputuotteista. Kaasun puhdistus tehdään myös pelkässä kattilavaihtoehdossa. Biokaasun liikennekäyttö edellyttää esikäsittelyn jälkeistä jatkojalostusta hiilidioksidin poistamiseksi, rikkivedyn pitoisuuden alentamisen < 10 ppm tasolle sekä kaasun paineistuksen 200 300 bar tasolle tai jäähdyttämisen -160 C lämpötilaan. Hiilidioksidi voidaan poistaa ilmakehään tai ottaa talteen ja hyödyntää lannoitteena esimerkiksi kasvihuoneissa tai elintarviketasoisena hiilidioksidina. Kaasun lopullinen hyödyntämistapa ei vielä ympäristölupavaiheessa ole ratkennut. Vaihtoehtoina on sijoittaa laitosalueelle oma sähkön- ja lämmöntuottoyksikkö (kattila + CHP) ja myydä tuotettu sähkö valtakunnan verkkoon sekä hyödyntää tuotettu lämpö laitoksen omassa toiminnassa ja jätekeskuksen alueella. Tuotettua lämpöä voidaan myydä myös paikalliselle lämpölaitokselle suoraan; tämä edellyttää lämpökanaalin rakentamista. Toisena vaihtoehtona on hyödyntää olemassa olevaa kaasun siirtolinjaa jätekeskuksen alueelta Kuopion Energian Pitkälahdessa sijaitsevalle biolämpölaitokselle. Biolämpölaitoksella hyödynnetään jo jätekeskusalueelta kerätty kaatopaikkakaasu. Biokaasulaitos käyttää raaka-aineenaan pääasiassa, elintarvike- ja muun vastaavan teollisuuden ja yhdyskuntien orgaanisia sivuvirtoja sisältäen mm. jätevedenpuhdistamoiden ylijäämälietettä ja erilliskerättyä biojätettä. Laitoksen toimintaa harjoitetaan kaupallisten liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti ja raaka-aineiden toimittajien kanssa solmittavien palvelusopimusten pituudet voivat vaihdella. Näin ollen myös laitokselle vastaanotettavien raaka-ainejakeiden väliset suhteet voivat vaihdella. Laitokselle voidaan ottaa sivutuoteasetuksen [(EY) N:o 1069/2009] piiriin kuuluvista sivutuotteista vain kolmannen luokan materiaalia sekä lantaa. Luokan 3 materiaaleja ovat: ihmisravinnoksi hyväksytyistä eläimistä saatavat sivutuotteet, joita ei kuitenkaan käytetä elintarvikkeiksi (esim. keuhkot, mahat, likaantuneet osat, vertymät) elävänä tarkastuksessa hyväksyttyjen eläinten veri, vuodat, nahat, sorkat, kaviot, sarvet, sianharjakset, höyhenet ja sulat ravintoloiden, pitopalveluiden ja keittiöiden (mm. keskuskeittiöt ja kotitalouksien keittiöt) ruokajäte, kun se on tarkoitettu eläinten ruokintaan tai käsiteltäväksi biokaasu- tai kompostointilaitoksessa entiset eläinperäiset elintarvikkeet (peräisin esim. tukku- ja vähittäiskaupasta ja elintarviketeollisuudesta), kuten liha ja lihatuotteet sekä kala ja kalatuotteet, joita ei ole

9 (47) enää tarkoitettu ihmisravinnoksi valmistuksessa tai pakkauksessa esiintyneiden ongelmien vuoksi ja jotka eivät aiheuta vaaraa ihmisille tai eläimille elintarvikkeiden käsittelyssä ja valmistuksessa syntyvät sivutuotteet tuoreet kalasta saatavat sivutuotteet, joita saadaan kalatuotteita ihmisravinnoksi valmistavilta laitoksilta Lisäksi laitokselle voidaan ottaa vastaan mm. yhdyskuntien jätevesilietteitä. Vastaanotettava määrä vuosittain on enimmillään 60 000 tonnia biohajoavaa raakaainetta, jonka keskimääräinen kuiva-ainepitoisuus on n. 23 %, mutta voi vaihdella suuresti. Osa laitokselle tulevasta materiaalista on kuiva-ainepitoisuudeltaan kuivempaa (esim. biojäte 32 %), osa laimeampaa (esim. jätevesiliete 22 %). Oikea kuivaainepitoisuus saavutetaan ensisijaisesti raaka-ainesuhteiden optimoinnilla prosessivesien kierrätyksellä, minkä johdosta raaka-aineen homogenisointiin tarvittavan veden käyttö vähenee. Biokaasulaitoksella hyödynnettävien materiaalien laatua ja määrää rajoittaa lainsäädännön lisäksi myös soveltuvuus prosessiin. Uusien materiaalien soveltuvuus biokaasuprosessiin selvitetään ennen niiden laitokselle ottamista. Alkuvaiheessa biokaasulaitoksella käsiteltäviä materiaaleja arvioidaan vastaanotettavan seuraavasti: erilliskerätty biojäte 8 000 t/a (TS 32 %) ja puhdistamolietteet ja teollisuuden lietteet 52 000 t/a (TS 22 %) Syötteen laimentamiseksi, tavoite TS 10 12 %:in, lisätään ja kierrätetään prosessiin vettä yhteensä noin 65 000 m 3 /a, josta pääosa laitoksella kierrätettävää rejektivettä. Biokaasulaitoksen potentiaalisia jäteluokituksen mukaisia raaka-aineita ovat: 02 Maataloudessa, puutarhataloudessa, vesiviljelyssä, metsätaloudessa, metsästyksessä ja kalastuksessa syntyvät jätteet 02 01 01 Pesu- ja puhdistuslietteet 02 01 02 Eläinkudosjätteet 02 01 03 Kasvijätteet 02 01 06 Eläinten ulosteet, virtsa ja lanta (likaantunut olki mukaan luettuna) sekä erikseen kootut ja muualla käsiteltävät nestemäiset jätteet 02 01 07 Metsätalouden jätteet 02 02 Lihan, kalan ja muiden eläinperäisten elintarvikkeiden valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvät jätteet 02 02 01 Pesu- ja puhdistuslietteet 02 02 02 Eläinkudosjätteet 02 02 03 Kulutukseen tai jalostukseen soveltumattomat aineet 02 02 04 Jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet 02 02 99 Jätteet, joita ei ole mainittu muualla 02 03 Hedelmien, vihannesten, viljojen, ruokaöljyjen, kaakaon, kahvin, teen ja tupakan valmistuksessa ja jalostuksessa, säilykkeiden valmistuksessa, hiivan ja hiivauutteen valmistuksessa sekä melassin valmistuksessa ja käsittelyssä syntyvät jätteet

02 03 01 Pesu-, puhdistus-, kuorinta-, sentrifugointi- ja erotuslietteet 02 03 02 Säilöntäainejätteet 02 03 05 Jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet 02 03 99 Jätteet, joita ei ole mainittu muualla 10 (47) 02 04 Sokerin jalostuksessa syntyvät jätteet 02 04 01 Sokerijuurikkaiden pesussa ja puhdistuksessa syntyvä maa-aines 02 04 03 Jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet 02 04 99 Jätteet, joita ei ole mainittu muualla 02 05 Maidonjalostusteollisuudessa syntyvät jätteet 02 05 01 Kulutukseen tai jalostukseen soveltumattomat aineet 02 05 03 Jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet 02 05 99 Jätteet, joita ei ole mainittu muualla 02 06 Leipomo-, konditoria- ja makeisteollisuudessa syntyvät jätteet 02 06 01 Kulutukseen tai jalostukseen soveltumattomat aineet 02 06 02 Säilöntäainejätteet 02 06 03 Jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet 02 06 99 Jätteet, joita ei ole mainittu muualla 02 07 Jätteet, jotka syntyvät alkoholijuomien ja alkoholittomien juomien valmistuksessa 02 07 01 Raaka-aineiden pesussa ja puhdistuksessa sekä mekaanisessa käsittelyssä syntyvät jätteet 02 07 02 Alkoholin tislausjätteet 02 07 03 Kemiallisessa käsittelyssä syntyvät jätteet 02 07 04 Kulutukseen tai jalostukseen soveltumattomat aineet 02 07 05 Jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet 02 07 99 Jätteet, joita ei ole mainittu muualla 19 05 Kiinteiden jätteiden aerobisessa käsittelyssä syntyvät jätteet 19 05 01 Yhdyskuntajätteiden ja niihin rinnastettavien jätteiden kompostoimaton osa 19 05 02 Eläin- ja kasvijätteiden kompostoimaton osa 19 05 03 Komposti, joka ei täytä sille asetettuja laatuvaatimuksia 09 05 99 Jätteet, joita ei ole mainittu muualla 19 06 Jätteiden anaerobisessa käsittelyssä syntyvät jätteet 19 06 03 Yhdyskuntajätteiden anaerobisessa käsittelyssä syntyvä neste 19 06 04 Yhdyskuntajätteiden anaerobisessa käsittelyssä syntyvä liete 19 06 05 Eläin- ja kasvijätteiden anaerobisessa käsittelyssä syntyvä neste 19 06 06 Eläin- ja kasvijätteiden anaerobisessa käsittelyssä syntyvä liete 09 06 99 Jätteet, joita ei ole mainittu muualla 19 07 Kaatopaikan suotovedet 19 07 03 Muut kuin nimikkeessä 19 07 02 mainitut kaatopaikan suotovedet 19 08 Jätevesipuhdistamoissa syntyvät jätteet, joita ei mainittu muualla 19 08 05 Asumisjätevesien käsittelyssä syntyvät lietteet 19 08 12 Muut kuin nimikkeessä 19 08 11 mainitut teollisuuden jätevesien biologisessa käsittelyssä syntyvät lietteet

11 (47) 19 08 14 Muut kuin nimikkeessä 19 08 13 mainitut teollisuuden jätevesien biologisessa käsittelyssä syntyvät lietteet 19 12 Jätteiden mekaanisessa käsittelyssä syntyvät jätteet, joita ei ole mainittu muualla 19 12 01 Paperi ja kartonki 19 12 12 Muut kuin nimikkeessä 19 12 11 mainitut, jätteiden mekaanisessa käsittelyssä syntyvät jätteet (eri materiaalien seokset mukaan luettuina) 20 Yhdyskuntajätteet (asumisesa syntyvät jätteet ja niihin rinnastettavat kaupan, teollisuuden ja muiden laitosten jätteet), erilliskerätyt jakeet mukaan luettuina 20 01 08 Biohajoavat keittiö- ja ruokajätteet 20 01 25 Ruokaöljyt ja ravintorasvat 20 01 99 Jätelajit, joita ei ole mainittu muualla 20 02 Puutarha- ja puistojätteet, hautausmaiden hoidossa syntyvät jätteet mukaan luettuina 20 02 01 Biohajoavat jätteet 20 03 Muut yhdyskuntajätteet 20 03 01 Sekalaiset yhdyskuntajätteet 20 03 02 Torikaupassa syntyvät jätteet 20 03 04 Sakokaivolietteet 20 03 06 Viemäreiden puhdistuksessa syntyvät jätteet Kuljetukset ja varastointi Laitoksen kuljetukset hoidetaan pääasiassa tankki- ja yhdistelmäautokuljetuksina. Laitosalueella ei normaalitoiminnan aikana varastoida vastaanotettavaa jätemateriaalia. Puhdistamoliete ja teollisuuden sivuvirrat lasketaan autoista suoraan vastaanottosäiliöön, biojäte vastaanotetaan esikäsittelytilassa sijaitsevaan vastaanottobunkkeriin. Laitoksella varaudutaan kuitenkin poikkeustilanteisiin rakentamalla vastaanottohallin viereen betoniloossi, johon voidaan poikkeustilanteessa (esim. huoltokatkokset tai asiakkaan poikkeustilanteet) vastaanottaa jätejaetta tilapäisesti. Kemikaalit Biokaasulaitoksella käytetään hyvin vähän kemikaaleja ja myrkyllisiä yhdisteitä. Rutiinikäytössä olevat kemikaalit ovat lähinnä pesu- ja desinfiointiaineita. Lisäksi hajukaasujen käsittelyprosessissa saatetaan käyttää natriumhydroksidia (NaOH), natriumhypokloriittia (NaOCl) tai rikkihappoa (H 2 SO 4 ) prosessin ph-tason säätämiseksi ja rikin tai typen yhdisteiden sitomiseksi. Tarvittaessa mädätteen vedenerotusta voidaan tehostaa polymeerin lisäämisellä. Kemikaalit varastoidaan asianmukaisesti palo- ja pelastusviranomaisten hyväksymällä tavalla vastaanottohallissa, erikseen merkityillä ja toisistaan erotetuilla alueilla. Kemikaalien käsittelypaikat varustetaan asianmukaisilla suoja-altailla.

Veden käyttö, hankinta ja viemäröinti 12 (47) Syötteen laimentamiseen, polymeerin valmistamiseen ja autojen pesuun tarvitaan teknistä vettä noin 10 000 m 3 vuodessa. Puhdasta vettä tarvitaan laitoksen sosiaalitiloissa. Tarvittava talousvesi hankitaan liittymällä Kuopion kaupungin vesijohtoverkkoon. Laitoksella ei synny viemäröitävää vettä. Kaikki raaka-aineen mukana tullut, sekä pesuista muodostuva vesi on hygienisoiduissa lopputuotteissa (pääasiassa typpinesteessä), joka toimitetaan välivarastoinnin kautta hyötykäyttöön. Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta Biokaasulaitos tuottaa bioenergiaa biokaasun muodossa. Biokaasu on jalostettavissa edelleen lämmöksi, sähköksi ja tulevaisuudessa liikennepolttoaineeksi. Tuotetun biokaasun määrä riippuu laitoksella prosessoitavien raaka-aineiden orgaanisen aineen pitoisuudesta. Alkuvaiheessa todennäköisillä raaka-aineilla: erilliskerätty biojäte 8 000 tonnia vuodessa (TS 32 %) ja puhdistamolietteet ja teollisuuden lietteet 52 000 tonnia vuodessa (TS 22 %) Biokaasupotentiaali on yllä mainituilla jätemäärillä noin 5 400 500 Nm 3 vuodessa. CHP tuotannossa sähköenergiaa voidaan tuottaa noin 13 800 MWh vuodessa. Biokaasulaitoksen oma sähkönkulutuksen on arvioitu olevan 3 000 MWh vuodessa (22 %). Lämpöenergiaa muodostuu vuodessa 14 500 MWh, josta biokaasulaitos hyödyntää syötteen ja kiinteistön lämmitykseen noin 37 %, 5 400 MWh. Lämpöä voidaan hyödyntää myös lämpökanaalia pitkin paikallisen energiayhtiön kaukolämpövoimalassa. Edellä esitetyt hyötysuhteet ja lämmönkäyttö mahdollistavat yli 75 %:n kokonaishyötysuhteen. Laitoksen energiatase on vahvasti positiivinen. Laitoksen tuottama energia on uusiutuvista jäte- ja sivuvirroista jalostettua, paikallisesti tuotettua puhdasta bioenergiaa. Laitoksen tuottama energia hyödynnetään kokonaisuudessaan. Kaasua poltetaan soihdussa vain poikkeuksellisissa huolto- ja häiriötilanteissa. Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet Biokaasulaitoksen toiminnan riskit liittyvät erityisesti raaka-aineiden kuljetukseen ja pumppaukseen sekä kaasumaisten yhdisteiden konsentroitumiseen. Prosessin toimintahäiriö voi aiheutua myös esimerkiksi kone- tai laiterikosta tai sähkökatkoksesta. Häiriötilanteet ovat todennäköisimpiä laitoksen käynnistysvaiheessa. Biohajoavan jätteen käsittelytoimintaan liittyvät ympäristöriskit on otettu huomioon laitoksen suunnitteluvaiheesta lähtien. Ennaltaehkäisevän kunnossapito-ohjelman avulla pyritään välttämään toimintahäiriöitä ja niistä aiheutuvia haju- ym. päästöjä. Laitoksen omavalvontaohjelman avulla varmistetaan toiminnan ja lopputuotteiden hygieeninen laatu. Pelastussuunnitelmalla on ohjeistettu toimiminen onnettomuustilanteissa.

13 (47) Riskien vähentämisessä tärkeintä on henkilökunnan ammattitaito. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävä asiantuntemus. Lisäksi onnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin varaudutaan mm. seuraavilla tavoilla: tekniset ratkaisut laadittavat toimintaohjeet asianmukaiset hälytys- ja sammutusjärjestelmät henkilökunnan koulutus Toiminnan vaikutuksia seurataan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuilla. Mahdollisissa häiriötilanteissa haittojen välttämiseksi tarvittavat toimenpiteet aloitetaan viipymättä. Poikkeuksellisista päästöistä ilmoitetaan ympäristöviranomaiselle viipymättä. Häiriötilanteet ja niiden estäminen Laiteviat Laitoksella voi tapahtua häiriötilanteita, jotka johtuvat esim. laiteviasta, tällöin riskinä voi olla esim. syötteen riittämätön käsittely ja hygieenisen tason lasku lopputuotteessa. Lisäksi laitosmaisessa mädätyskäsittelyssä prosessi on riippuvainen sähköenergiasta. Pumput ja sekoittimet tarvitsevat sähköä. Sähköä tarvitaan myös poistoilman käsittelyssä, jossa mahdollisesti häiriintyviä toimintayksikköjä (käsittely-yksikköjä) on tyypillisesti vähemmän kuin esimerkiksi varsinaisessa mädätysprosessissa. Ongelmia aiheutuu myös vaativista prosessiolosuhteista ja prosessin ohjauksesta ja hallinnasta. Tällaisia laitteiden toimintaan liittyviä häiriötilanteita ja niistä aiheutuvia riskejä ennaltaehkäistään laitteiden ja koneiden säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla. Tätä varten laitokselle laaditaan kunnossapito-ohjelma. Myös rinnakkaiset mädätysreaktorit varmistavat jatkuvan toiminnan tilanteessa, jossa toinen reaktori on pois käytöstä. Jätemateriaalien vastaanotto Jätemateriaalien vastaanottoon liittyy riskejä, jotka voivat aiheuttaa häiriötilanteita. Tällaisia voivat olla esim. kuljetuskaluston vaurio ja jätteiden tai lietteiden valuminen ajoväylille, ongelmat ilmanpoistojärjestelmässä ja hajukaasujen konsentroituminen vastaanottotilaan. Vastaanotettavan materiaalin purkaminen tapahtuu suljetussa tilassa, kuljetuskalusto ajetaan vastaanottohalliin, ovi suljetaan ja purkamisen aikana tilan hajukaasujen käsittelyyn johdettavan poistoilman virtaamaa kasvatetaan. Hallitilasta mitataan työsuojelutoimenpiteenä rikkivedyn sekä hiilimonoksidin pitoisuudet. Kuljetuksiin liittyvät riskit tunnistetaan riskinarvioinnissa. Tunnistetuille riskeille laaditaan toimintasuunnitelma niiden ehkäisemisiksi sekä toimintasuunnitelma häiriötilanteiden sattuessa. Ohjeet kootaan osaksi kunnossapito-ohjelmaa. Liikennöinti Laitostoimintaan liittyvän liikennöinnin riskit ovat suoraan raskaan liikenteen kuljetustyössä tunnistetut riskit. Kiire, stressi, väsymys, muut tielläliikkujat sekä kuljettajan riskikäyttäytyminen ovat ensisijaisia riskitekijöitä. Tiehallinto on muun muassa julkai-

14 (47) sussaan Raskaan liikenteen kuljettajien käsityksiä työ- ja liikenneturvallisuudesta käsitellyt riskejä ja tutkinut raskaan ajoneuvon kuljettajien käsityksiä työnsä turvallisuustasosta, riskikäyttäytymisensä yleisyydestä ja syistä sekä turvallisuuden kehittämistarpeista ja niiden vakavuudesta. Laitokselle vastaanotettavat jakeet tai laitokselta lähtevät kierrätyslannoitetuotteet eivät ole vaarallisiksi luokiteltuja aineita. Kaasuvuoto Vuototilanteissa voi laitoksen sisätiloihin vapautua biokaasun sisältämiä kaasuja metaania (CH 4 ) ja hiilidioksidia (CO 2 ), sekä pienempinä pitoisuuksina esiintyviä rikkivetyä (H 2 S) ja ammoniakkia (NH 3 ), joista aiheutuu terveysriski sekä tulipalon ja räjähdyksen riski. Vuototilanne aiheuttaisi välitöntä vaaraa sisätiloissa laitoksen työntekijöille ja alueella sillä hetkellä oleileville, mutta ei lähistön asukkaille pitkähkön etäisyyden takia. Kaasuvuodon aiheuttamat riskit ehkäistään asentamalla laitoksen sisätiloihin kaasunilmaisin- ja hälytyslaitteistot. Käyttöhenkilöstö perehdytetään kaasujen ominaisuuksiin ja turvallisiin työskentelytapoihin. Laitoksen kaasuvarastoissa varastoidaan biokaasua enintään alle 2 000 m 3 kerrallaan, mikä vastaa noin 930 kg metaanikaasua. Mikäli laitoksella tapahtuu häiriö ja kaasua purkautuu ulkoilmaan, tuulen virtaus laimentaa tehokkaasti päästön, joka ei siten vuototilanteessa aiheuta vaaraa laitosalueen ulkopuolelle. Laitos on suunniteltu niin, että kaasuvuotojen riski on mahdollisimman pieni ja vuotoihin varaudutaan automaattisilla kaasun mittaus- ja hälytysjärjestelmillä. Mikäli kaasun poistuminen anaerobireaktoreista estyy tai estetään, purkautuu biokaasu reaktorien yläosien vesilukkojen kautta ilmakehään. Laitos varustetaan sammutuskalustolla ja käyttöhenkilöstö perehdytetään ensisammutukseen. Biokaasureaktoreiden ja kaasulinjojen huollot määräytyvät tarpeen mukaan sekä rikkoutumisen että etukäteen suunnitellun huoltoohjelman perusteella. Ennen huoltotöitä mitataan kaasujen pitoisuudet kohteessa ja työssä käytetään asianmukaisia suojavälineitä. Haju Hajuhaitta on tunnistettu yhdeksi riskiksi biokaasulaitoksen toiminnassa. Biokaasulaitoksen prosessi on suljettu ja kaasut ohjataan käsittelyyn. Normaalitoiminnassa hajua ei pääse ympäristöön. Poikkeavat tilanteet, joissa hajukaasuja voi levitä laitoksen ympäristöön voi aiheuttaa mm. puhaltimien rikkoutuminen, putkilinjojen tukkeutuminen sekä hajukaasupesuriin tai aktiivihiilikäsittelyyn liittyvät ongelmat. Mahdollisia hajuvaikutuksia kuitenkin ennaltaehkäistään erilaisin edellä kuvatuin teknisin ratkaisuin. Lisäksi sijaintipaikan valinnalla muun jätetoiminnan yhteyteen pyritään vähentämään toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja suhteessa häiriintyviin kohteisiin. Hygienia Biokaasulaitoksella vastaanotetaan, prosessoidaan ja kuljetetaan jätejakeita useista eri lähteistä, minkä vuoksi laitoksella on varmistettava hygieniatason säilyminen. Laitoksella on sivutuoteasetuksen mukaisesti otettava käyttöön pysyvä valvontajärjes-

15 (47) telmä, jonka on perustuttava HACCP-järjestelmään (Hazard Analysis and Critical Control Points = Riskien analysointi ja kriittisten valvontapisteiden valvonta). Tämä tarkoittaa omavalvontajärjestelmän suunnittelua ja käyttöönottoa laitoksella. Omavalvontasuunnitelma on kirjallinen kuvaus laitoksen toiminnasta, jossa on määritelty prosessin kriittiset valvontapisteet, niiden tavoitetasot ja toimenpiderajat. Lisäksi suunnitelmassa on määritelty laitoksen puhdistus-, näytteenotto- ja tuhoeläintorjuntasuunnitelma. Laitoksen omavalvontaohjelman mukaisesti kriittisten valvontapisteiden valvonnasta, edustavien näytteiden ottamisesta, ainesten jäljitettävyyden varmistavien sääntöjen käyttöönotosta ja korjaavien toimintamenetelmien kehittämisestä laaditaan asianmukaiset asiakirjat. Omavalvontajärjestelmän tavoitteena on varmistaa, etteivät taudinaiheuttajat pääse missään vaiheessa leviämään biokaasulaitokseen ja sieltä pois kuljetetuista tuotteista toisiin. Ohjelmassa määritellään rutiinit, joilla ehkäistään taudinaiheuttajien mahdolliset leviämistilanteet. Järjestelmän avulla varmistetaan myös, että biokaasulaitoksella käytössä oleva sisäinen valvontajärjestelmä vastaa kaikilta oleellisilta osilta EU-asetuksen tavoitteita ja vaatimuksia ja mahdollistaa sopeutumisen uusiin olosuhteisiin ja vaatimuksiin. Omavalvontajärjestelmän hyväksyy ja sen noudattamista laitoksella valvoo Evira. Omavalvontajärjestelmä hyväksytetään Eviralla laitoshyväksynnän yhteydessä. Lopputuotteiden laatu Eräs riski toiminnassa on laitoksen tuotteina syntyvien lannoitetuotteiden laadun poikkeamat ja riski liittyen tuotteiden heikkoon kysyntään. Lähtökohtaisesti tuotteet on tarkoitus toimittaa viljely- ja viherrakennuskäyttöön lähikuntien alueelle. Tuotteiden laatua valvotaan jatkuvatoimisesti osana laitoksen omavalvontaa. Lisäksi Evira suorittaa tuotevalvontaa. Mikäli laitoksella havaitaan kontaminaatiota lopputuotteissa, selvitetään kontaminaation aiheuttaja välittömästi ja suoritetaan tarvittavat toimenpiteet tilanteen vakauttamiseksi. Mikäli uudelleen käsittely ei ole mahdollista, toimitetaan lopputuote muuhun hyväksyttyyn laitokseen (esim. toinen biokaasulaitos, kompostointilaitos, poltto, stabilointi) edelleen käsiteltäväksi. Käsittely määräytyy kontaminaation laadun mukaan. Rakenteiden vauriot Käsittelylaitoksen kenttä- ja ajoalueiden pohjarakenteiden vauriot voivat johtua esim. painumista. Vauriotapauksessa laitosalueelta voi purkautua ravinnepitoisia ja runsaasti happea kuluttavaa ainesta sisältäviä vesiä pinta- ja pohjavesiin. Mahdollisen vauriotilanteen vesimäärän voidaan kuitenkin olettaa jäävän pieneksi, mikä rajoittaa myös aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Kuopion biokaasulaitos sijaitsee jätekeskusalueella, missä vesien hallinta on hyvin hallinnassa. Jätekeskus ei sijaitse pohjaveden muodostumisalueella tai pohjavesialueella. Rakennuksissa todennäköisimmin vaurioituvat kohteet ovat lattia- ja kattorakenteet. Katoilla erityisesti lumikuorma saattaa aiheuttaa vaurioita. Laitosalueen ja rakennusten kuntoa seurataan jatkuvasti. Tulipalot ja räjähdykset Tulipalojen ja räjähdysten riski on aina olemassa mädätyksessä, jossa muodostuu biokaasua. Tunnettujen vahinkotapausten määrä on kuitenkin pieni.

16 (47) Tulipalo tai räjähdys keskeyttää laitoksen toiminnan ja aiheuttaa päästöjä ilmaan sekä vesiin. Myös henkilövahingot ovat mahdollisia. Aineelliset vahingot aiheuttavat taloudellisia rasituksia toiminnan jatkolle. Räjähdys- ja tulipalon syttymisriski minimoidaan ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä, joita ovat mm. oikeat rakennusmateriaali-, prosessi-, laite- ja sähkölaitevalinnat, toimivat mittaus- ja valvontajärjestelmät sekä suojaus- ja varojärjestelmät. Lisäksi kiinnitetään huomiota rakenteiden palo- ja räjähdyssuojaukseen ja rakennusten alkusammutuskalustoon sekä laaditaan ohjeet onnettomuustilanteiden varalta yhteistyössä palo- ja pelastusviranomaisten kanssa. Alueella on yleisesti kielletty avotulen käsittely. Tupakoinnille on erikseen määritetty paikka. Alueelle varataan maata ja alkusammutuskalustoa tulipalojen nopeaa sammutusta varten. Henkilökuntaa koulutetaan asianmukaisesti tulipalojen ja räjähdystilanteiden varalta. Laitokselle tehdään pelastussuunnitelma, jonka pelastusviranomaiset hyväksyvät. Liikenne ja liikennejärjestelyt Autoliikenteen pääreitti jätekeskukselle kulkee valtatieltä 5 Karttulantien eritasoliittymään, josta matkaa Heinälamminrinteen jätekeskukselle johtavan tien liittymään on noin 2,5 km. Kaatopaikkatien (noin 3 km) liikenne muodostuu jätekeskuksen sekä muiden tien varressa toimivien yritysten liikenteestä. Raskasliikenne Kaatopaikkatiellä on noin 220 ajoneuvoa vuorokaudessa, minkä lisäksi pienautoilijoita on noin 300 autoa vuorokaudessa. Biokaasulaitoksen pääasiallinen liikenne muodostuu materiaalikuljetuksista, kun laitokselle tuodaan käsiteltäväksi materiaalia ja kun laitokselta kuljetetaan lopputuotteita hyödynnettäväksi. Biokaasulaitos lisää säiliöauto- ja rekkaliikennettä 60 000 tonnin täydellä käsittelykapasiteetilla noin 12 päivittäisellä ajosuoritteella. Lisäys Kaatopaikantielle raskaanliikenteen osuudesta on noin 5 %, Karttulantielle ja VT5 lisäys jää selvästi alle 1 %:n. Materiaalien kuljetustehokkuus maksimoidaan käyttämällä suuria kuljetuskokoja sekä logistisilla järjestelyillä. Laitoksen aiheuttama materiaaliliikenne kohdistuu pääosin Kaatopaikantien ja Karttulantien kautta VT5:lle Kuopion ja Mikkelin suuntaan. Teollisuuden ja yhdyskuntien materiaalia arvioidaan olevan mahdollista vastaanottaa laitokselle enintään noin 150 km:n etäisyydeltä. Teollisuuden ja yhdyskuntien materiaali vastaanotetaan säiliö- ja kuorma-autokuljetuksina pääteitä pitkin, samoin peltokäyttöön toimitettavien lannoitejakeiden ja maanparannusaineiden kuljetukset tiloille. Kaluston pesut hoidetaan sivutuoteasetuksen edellyttämällä tavalla laitoksen vastaanottohallin pesupisteessä. Laitoksen lannoite- ja maanparannustuotteiden kuljetukset suuntautuvat Kuopiossa sijaitsevien tilojen lisäksi enintään noin 40 km:n etäisyydellä sijaitseville tiloille tai käsittelypaikoille.

17 (47) Liikenne itse biokaasulaitosalueelle järjestetään jätekeskusalueen sisäisiä reittejä myöten. Päästöjen laatu ja määrä sekä päästöjen vähentämistä ja puhdistamista koskevat toimet Laitokselta ei johdeta jätevesiä vesistöön eikä ulkopuoliseen viemäriin. Kaikki laitoksella raaka-aineiden mukana tuleva sekä käytettävät pesuvedet jalostetaan prosessissa lannoite- ja maanparannuskäyttöön. Päästöt ilmaan Hajukaasut Laitoksella syntyy haisevia yhdisteitä erityisesti orgaanisten yhdisteiden happokäymisen yhteydessä. Laitoksen prosessi on suljettu ja laimeammat hajukaasut vastaanottohallista, sekä linkohuoneesta johdetaan hajukaasujen käsittelyn kautta ilmaan. Muut kaasut johdetaan biokaasulinjaston kautta CHP-yksikköön (tai biokaasukattilaan) hyödynnettäväksi. Vain poikkeustilanteissa, biokaasu johdetaan soihtupolttoon, josta savukaasu vapautuu ilmaan. Hajukaasujen käsittely toteutetaan kahdessa vaiheessa. Poistoilma imetään vastaanottohallista ja johdetaan ensin biokemialliseen pesuriin. Biokemiallisessa pesurissa hajukaasujen sisältämät orgaaniset yhdisteet sidotaan kemikaaleilla (emäs tai happo) ja sitomatta jääneet yhdisteet hapetetaan biologisesti. Toisessa vaiheessa Biokemiallisesti käsitelty kaasu johdetaan aktiivihiilisuodatukseen, josta puhdistettu kaasu johdetaan ilmakehään n. 10 m:n korkeudella sijaitsevan poistopiipun kautta. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan normaalitilanteessa haittaa ympäristölle. Metaanin polton päästöt Laitoksen anaerobiprosessissa tuotetun biokaasun sisältämästä metaanista valmistetaan sähkö- ja lämpöenergiaa laitoksen CHP-yksikössä. Laitoksella voidaan lisäksi tuottaa tarvittaessa lisälämpöä erillisessä kattilassa. Metaanin palaessa täydellisesti muodostuu pääasiassa vettä ja hiilidioksidia. Biokaasun poltossa voi lisäksi muodostua mm. typen oksideja (NO x ), rikkidioksidia (SO 2 ), hiilimonoksidia (CO) ja hiilivetyjä (HC), kuten muidenkin orgaanisten hiiliyhdisteiden polttamisessa. Biokaasun polton päästöjen on todettu olevan yleisesti pienempiä kuin fossiilisten ja muiden biopolttoaineiden päästöt johtuen polttoaineen puhtaudesta. Lisäksi uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuva energiahuolto tuottaa hiilidioksidivapaata energiaa, koska kasvit sitovat hiilidioksidia yhteyttäessään. Liikenteen pakokaasupäästöt Biokaasulaitokselle käsiteltäväksi tuotavien raaka-aineiden sekä muodostuvien lannoitejakeiden kuljetuksista aiheutuu pakokaasupäästöjä ilmaan. Näitä ovat esim. ty-

18 (47) pen oksidit (NO x ), hiilimonoksidi eli häkä (CO), hiukkaset sekä epätäydellisestä palamisesta syntyvät hiilivedyt (HC). Biokaasulaitoksen liikenteen laskennalliset pakokaasupäästöt ilmaan laitoksen kapasiteetillä 60 000 t/vuosi, raskaan liikenteen ajosuoritteilla 60/vko ja raskaan liikenteen ajomäärällä 124 800 km/vuosi on esitetty seuraavassa taulukossa: Ilmapäästöt tonnia/vuosi CO 0,174 HC 0,110 NO x 0,857 Hiukkaset (PM) 0,031 CH 4 0,007 N 2 O 0,004 SO 2 0,0008 CO 2 126,19 Laskelmassa on huomioitu yhden ajosuoritteen osalta 40 km ajomatka. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Biokaasulaitoksen toiminnot tapahtuvat suljetuissa prosesseissa ja laitoksen varastointitilat ja säiliöt rakennetaan tiiviiksi, joten laitoksen normaalitoiminnan aikana päästöjä vesistöön ja maaperään ei ole. Laitoksen piha-alueet toteutetaan siten, että ne alueet, joissa kuljetetaan ja siirretään käsittelemätöntä ja käsiteltyä materiaalia, on asfaltoitu ja viemäröity kaksoisviemärijärjestelmällä, jolloin ulkoalueen puhdistusta vaativissa tilanteissa vesi johdetaan vastaanottoaltaaseen. Normaalitilanteessa vedet johdetaan sadevesiviemäriin, josta edelleen vesistöön. Asfaltoinnin ja kaksoisviemärijärjestelmän avulla estetään lieteaineksen joutuminen maaperään ja valumavesiin myös tilanteissa, joissa inhimillisen virheen tai laiterikon johdosta ainesta voi joutua maahan. Asfaltoidulta alueelta voidaan aines poistaa ja palauttaa käsittelyprosessiin laitoksen oman kaluston avulla. Laitos ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Melupäästöt ja tärinä Jätekeskuksen alueella syntyy melua liikenteestä, työkoneiden käytöstä ja tilapäisestä puu- ja kiviainesten murskaustoiminnasta. Biokaasulaitoksen prosesseissa ei aiheudu häiritsevää melua eikä tärinää. Laitoksen ympäristöönsä aiheuttaman melun arvioidaan olevan alle 50 db. Jätteet Laitoksen toimisto- ja sosiaalitiloissa muodostuu sekalaista yhdyskuntajätettä, joka lajitellaan ja toimitaan käsiteltäväksi ja edelleen hyödynnettäväksi Kuopion kaupungin jätehuoltomääräysten mukaan. Vuotuisen kokonaismäärän arvioidaan olevan noin 20 tonnia. Vastaanotettavien materiaalien sisältäessä hiekkaa, soraa tai muuta vastaavaa raskasta ainesta kerääntyy se vastaanottoaltaan pohjalle. Vastaanottoaltaan tyhjentäminen toteutetaan arvion mukaan kerran vuodessa. Tällöin altaan pohjalle saostunut ai-

19 (47) nes tyhjennetään ja toimitetaan lainsäädännön ja lupaehtojen mukaisesti sijoitettavaksi esimerkiksi kaatopaikalle. Vuosittain muodostuva määrä vastaanottoaltaasta on arviolta noin 50 tonnia. Biojätteen esikäsittelystä syntyy eroteltua metallia sekä pääasiassa muovijätettä arviolta 10 % tuodusta biojätteestä. Sivujakeet toimitetaan Jätekukko Oy:lle hyödynnettäväksi. Käyttökelvottomat koneet, laitteet ym. toimitetaan asianmukaisiin keräyspisteisiin tarvittaessa. Hajunkäsittelyssä oleva aktiivihiilisuodattimen aktiivihiili vaihdetaan tarvittaessa. Aktiivihiilen määrä on niin pieni, että se voidaan laittaa anaerobireaktoriin. Biokaasulaitoksella syntyvät jätejakeet: Jätelaji EWC-koodi Määrä m 3 /a Toimitus yhdyskuntajäte 20 03 01 10 kaatopaikka/poltto pahvi/paperi 20 01 01 10 hyötykeräys metallit 20 01 40 4 hyötykeräys öljysuodattimet ja 16 01 07 1 ongelmajätekeräys muut osat 16 01 18 1 hyötykeräys vastaanottoallas 19 06 99 50 kierrätys/kaatopaikka/poltto biojätteen esikäsittely 19 12 12 1000 kierrätys/kaatopaikka/poltto Syntyvien jätteiden määrästä ja laadusta sekä toimituspaikoista pidetään kirjaa. Jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen sekä jätteiden hyödyntäminen toiminnassa Laitoksen toiminnassa syntyvien jätteiden määrään pyritään vähentämään mm. valitsemalla kestäviä materiaaleja laitoksen prosesseihin. Koneiden huolloilla ja kunnossapidolla pidennetään niiden käyttöikää. Rikkoutuneet osat pyritään ensisijaisesti korjaamaan tai hyödyntämään muutoin ennen niiden jätteeksi laittamista. Hajujen käsittelyssä aktiivihiilen vaihto määräytyy toiminnan tehokkuudesta. Hajunsuodatuskyvyn heikentyessä massat menevät vaihtoon. Massojen turhia vaihtoja ei tehdä. Toimistossa ja sosiaalitiloissa syntyvien jätteiden tehokkaalla lajittelulla pyritään vähentämään kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää. Syntyneet vaaralliset jätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Aloittamisluvan hakeminen YSL 101 :n perusteella Toiminnan käynnistämiselle haetaan aloituslupaa YSL 101 :n perusteella mahdollisessa muutoksenhakutilanteessa. Laitoksen rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi vuoden 2013 alussa. Hanke on alueellisesti varsin merkittävä ja mittava yksityisen yhtiön toimesta tehtävä investointi. Hankkeella on useita yhdyskunnallisia ja myös ympäristön kannalta positii-