Sosiaalisen median ryhmä Ohjelmarunko 1. Tutustumiskerta 2. Mitä sosiaalinen media on? 3. Nettikäyttäytyminen 4. Tietoturva ja kuvien käyttö 5. Nettiystävyys, luotettavuus ja uhkaavat tilanteet 6. Ryhmän päätös Ryhmän kokoontuminen noudattaa aina tiettyä kaavaa. Jokainen kerta aloitetaan fiiliskierroksella. Kaikkia tehtäviä ei välttämättä ehdi tehdä yhdellä ryhmäkerralla, joten niitä voidaan oman tarpeen mukaan jakaa eri kerroille. Voit myös valita teemoista vain muutamia ryhmän kannalta tärkeimmiksi kokemiasi aiheita ja keskittyä niihin. Kertojen teemoja käsiteltiin keskustellen ja niistä heränneitä ajatuksia koottiin taululle sekä oppilaiden omille kartongeille. Aiheisiin voi paneutua myös esimerkiksi piirtäen tai askarrellen. Ryhmäläisten kanssa voi mahdollisuuksien mukaan myös yhdessä etsiä tietoa netistä aiheisiin liittyen. Varaa jokaiselle kerralle paperia ja kyniä sekä mahdollisesti myös välipalaa alkuun. On myös hyvä, jos ryhmä voi käyttää tietokonetta joissakin keskusteluissa. 1. Kokoontuminen: Tutustumiskerta - tutustutaan toisiimme - luodaan turvallista ja luotettavaa ilmapiiriä - päätetään ryhmän nimi ja tehdään säännöt Aloitetaan: Fiilisjanalla. Janan toisessa päässä on esim. iloisten kasvojen kuva (tosi hyvä fiilis) ja toisessa päässä vihaiset/ surulliset kasvot (huono fiilis/ei kiinnosta). Ääripäiden välille voi asettaa lievempiä ilmeitä, kuten vähän hymyilevät kasvot, hämmästyneet, epävarmat tai apeat kasvot. Jana voi olla esimerkiksi seinällä kuvina tai myös konkreettisesti voidaan mennä janalle lattialle. Fiilisjanan voi muodostaa myös esimerkiksi numeroasteikolla 1-10 (1=huono fiilis, 10=erittäin hyvä fiilis). Tarkoituksena on katsoa senhetkisiä tuntemuksia ja vaihtaa niistä muutama sana, kuten miksi valitsi kyseisen fiiliksen ja millaisella fiiliksellä tuli ryhmäkerralle? Tutustumisleikki: Istutaan piiriin ja esitellään ensiksi itsemme. Tutustumisleikkinä voi käyttää esimerkiksi lankakerää. Vetäjä heittää lankakerän jollekin piirissä istuvalle sanoen tämän nimen ja pitää samalla langan päästä kiinni. Kiinniottaja ottaa langasta kiinni ja heittää sen edelleen sanoen seuraavan henkilön nimen. Kun kaikki ovat saaneet kerän käteensä ja pitävät langasta kiinni, muodostuu verkko, jota lähdetään purkamaan päinvastaisessa järjestyksessä taaksepäin. Ryhmäläisten ja ryhmän vetäjien nimiä kerrataan, jotta ne jäävät mieleen. Keskustellaan: Mitä aiheita ryhmässä tullaan käsittelemään.
Ryhmälle nimi ja säännöt: Keksitään yhdessä ryhmälle nimi, ja sovitaan yhteiset säännöt. Jos ehdotuksia tulee paljon, voidaan nimi ratkaista esimerkiksi äänestämällä tai arpomalla. Piirretään ryhmän nimikyltti. Jokainen saa tehdä oman osansa nimikyltin värittämisestä. Laaditaan ryhmälle säännöt. Keksiminen voi olla vaikeaakin, joten sääntöjä saa jatkaa seuraavilla kerroilla. Valmis kerhokyltti laitetaan seinälle. Lopetus: Esimerkiksi fiilisjanalla. 2. Kokoontuminen: Mitä sosiaalinen media on? - keskustellaan, mitä sosiaalinen media on, millaista sosiaalista mediaa osallistujat käyttävät sekä millaisia etuja ja uhkia siihen liittyy. Aloitetaan: Fiilisjanalla tai tunnekortein, millaisin ajatuksin tuli tänään ryhmään? Keskustellaan: - Mitä sosiaalinen media on? (Virtuaalisen yhteydenpidon ja tiedonlevityksen väyliä, esim. keskustelupalstat, chatit, kuvagalleriat, peliyhteisöt, wikipediat, Facebook, Twitter, Skype jne.) - Miksi sosiaalinen media on olemassa? (Nopea tiedonsiirto, verkostojen luominen, uuden teknologian ansiosta tieto ja ihmiset aina saatuvilla; ajanviete, mutta myös työväline) - Mitä sosiaalista mediaa oppilaat käyttävät? Pohditaan yhdessä: Mitä hyviä ja huonoja puolia sosiaalisen median käytössä on? - Hyviä puolia (nopeaa viestintää, voi kysyä itseä askarruttavista asioista anonyymisti, uusien kaverisuhteiden löytäminen, vertaistuki, ujojen ihmisten helpompi ylittää vuorovaikutuskynnys, helposti tietoa saatavilla.) - Huonoja puolia: (Tiedon luotettavuuden arviointi vaikeaa, nettivuorovaikutuksesta puuttuu kasvokkaisen vuorovaikutuksen eleet, mikä saattaa johtaa väärinkäsityksiin. Netissä on myös helpompi sanoa ja tehdä asioita, joita ei tarkoita tai tekisi kasvokkain, virtuaalinen yhteydenpito köyhdyttää sosiaalisia taitoja ja kykyä toimia todellisissa tilanteissa, nettiin laitettua materiaalia ei välttämättä saa sieltä pois, väärinkäytökset/hyväksikäyttö, tiedon leviäminen hallitsemattomasti ja tekijänoikeuksien valvomisen hankaluus, ajankäytön hallinta.) Keskustellaan: Mitä ovat turvataidot sosiaalisessa mediassa? - Kenelläkään ei ole yleisvastuuta siitä, mitä Internetissä julkaistaan -> itsellä oltava kykyä arvioida sivustojen sisältöjä ja toimintoja.
- Paljon sopimatonta ja jopa laitonta materiaalia -> oltava kyky arvioida, missä sivuilla seikkailee ja mikä tieto on luotettavaa. - Omien tietojen ja identiteetin suojaaminen -> väärinkäytösten ja jopa rikosten tekeminen toisen nimissä - Millaista tietoa ja millaisen kuvan haluat itsestäsi antaa -> voi vaikuttaa myöhempään elämään. - Hyväksikäytöltä ja vaaratilanteilta suojautuminen - Syyllistymättömyys rikollisuuteen -> rikos voi syntyä vahingossa, esim. musiikin lataaminen tai sopimattomien kuvien julkaisu Lopetus: Kerran kevennyksenä käytettiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton tekemää videota Sokkotreffit, joka kertoo nettituttavuuden mahdollisesta epäluotettavuudesta. http://www.mll.fi/kasvattajille/mediakasvatus/aineistot/videot/ Mannerheimin Lastensuojeluliitolta löytyy paljon myös muita videoita aiheeseen liittyen ja ne ovat vapaasti käytettävissä esimerkiksi oppituntimateriaaliksi. Hyvää materiaalia ja tehtäviä tunnille löytyy myös Mediataitokoulun sivuilta http://www.mediataitokoulu.fi/etusivu/ 3. Kokoontuminen: Nettikäyttäytyminen - pohditaan, mitä on hyvä nettikäyttäytyminen Aloitetaan: Fiilisjanalla, millaisin ajatuksin tuli tänään ryhmään? Keskustellaan: Mitä voisivat olla nettikäyttäytymisen kultaiset säännöt. Kirjoitetaan yhdessä taululle tai kartongille. Esimerkiksi: - Tee sitä muille, mitä toivot itsellesi tehtävän ja mieti miltä vastapuolesta tuntuu. - Ole kohtelias ja ystävällinen, auta uusia käyttäjiä. - Noudata lakia. Olet itse vastuussa teoistasi ja kaikki mikä on rikollista netin ulkopuolella, on sitä myös netissä. - Suojaa sanasalasi ja henkilötietosi. - Ota huomioon palvelun käyttöehdot ja noudata niitä. - Kunnioita viestintäsalaisuutta. - Ota muut huomioon viestinnässä -> älä häiriköi keskusteluja tai täytä viestiketjua. - Ole lähdekriittinen, älä levitä perättömiä huhuja. - Anna aina kunnia sille, jolle kunnia kuuluu -> muista tekijänoikeudet.
Tehtävä: Googlatkaa jokaisen oma nimi ja katsokaa, mitä tietoja löytyy. - Mitä kaikkea internet sinusta tietää? - Mitä esimerkiksi nimimerkkisi kertoo sinusta? - Millaisia kuvia laitat itsestäsi nettiin ja mitä se kertoo sinusta? - Millaista kieltä käytät keskusteluissa ja mistä aiheista keskustelet? Mietitään yhdessä: - Sosiaalisen median sudenkuopat (Nopea ja lähes missä tahansa saavutettava viestintä mahdollistaa kiivaidenkin tunteiden purkamisen nopeasti ja samalla harkitsemattomasti. Tällöin saattaa tulla kirjoittaneeksi sellaista, mitä ei tarkoita ja mitä ei kasvotusten sanoisi kohteelle. Esimerkiksi on otettu otteita http://www.feissarimokat.com/ -sivustolta sekä asiaa käsittelevistä lehtiartikkeleista. Tarkkaile ajankäyttöäsi. Sosiaaliseen mediaan voi jäädä koukkuun, jolloin kaikki muut elämänalueet jää hoitamatta.) - Kunnianloukkaus (Kaikkinaisen toista tahoa loukkaavan ja herjaavan materiaalin laittaminen nettiin on kielletty rangaistuksen uhalla (Perustuslain 7 ja 10 ). Rangaistuksena sakot, mahdollinen vankeus sekä oikeudenkäyntikulut ja vahingonkorvaukset. Kohtaan voi ottaa myös esimerkkejä lehtiartikkeleista, joissa ko. rikoksia on käsitelty.) - Laiton uhkaus (Kuva/teksti/teko, jonka kohde kokee uhkaavaksi joko oman tai läheisensä kannalta on määriteltävissä laittomaksi uhkaukseksi, josta rangaistuksena voi olla sakkoja, vankeutta ja/tai vahingonkorvauksia. Myös perättömän uhkauksen teko on rikos. Tästäkin voi ottaa esimerkiksi aihetta koskevan uutisartikkelin.) - Nettikiusaaminen (Keskustelua oppilaiden kanssa siitä, mikä heidän mielestään on nettikiusaamista, mistä sen tunnistaa ja miten sitä voisi valvoa. Hyvä pohtia myös tahoja, joihin ottaa yhteyttä joutuessaan itse kiusaamisen kohteeksi tai huomatessaan kiusaamista -> vanhemmat, koulun henkilökunta, nettipoliisi. Tärkeää myös korostaa sitä, että netissä ei saa tehdä mitään sellaista, mitä ei saa tehdä netin ulkopuolella.) Lopetus: Ryhmäkerralla katsottiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton tekemään videota Hyvä läppä http://www.mll.fi/kasvattajille/mediakasvatus/aineistot/videot/ sekä Nettikiusaaminen http://www.youtube.com/watch?v=rwt_wzenlr0&list=uu7pnsmppxj0aaeklelogkyq. 4. Kokoontuminen: Tietoturva ja kuvien käyttö
- pohditaan, mitä on tietoturva Aloitetaan: Fiilisjanalla, millaisin ajatuksin tuli tänään ryhmään? Keskustellaan: - Millä perusteilla henkilötietoja saa kerätä? (Tietoja voidaan kerätä vain asianomaisen tai tämän huoltajan luvalla. Tietojen keruun tulee olla perusteltua. Tietoja ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin siihen, mihin ne on kerätty ja arkaluontoisia tietoja voi kerätä vain henkilötietolaissa määritellyllä tavalla/ tarkoituksiin.) - Missä henkilötietosi on? (Väestötietojärjestelmässä, Verohallinnon rekisterissä, KELAn etuisuusrekisterissä, Työeläkejärjestelmässä, Terveydenhuollossa, koulussa, yhdistyksissä, pankissa, työnantajalla, erilaisissa palvelimissa ja jäsenrekistereissä?) - Kuka henkilötietojasi saa käyttää? (Henkilörekisterin rekisteriselosteessa kerrotaan, mihin tietoja käytetään ja kuka ne näkee -> pitää löytyä jokaisen rekisteröintitilanteen yhteydestä/nettisivuilta. Tietosi on suojattava ja henkilökuntaa koskee salassapitovelvollisuus. Sinulla on oikeus nähdä sinusta kirjatut tiedot ja tarvittaessa korjata niitä.) - Rekisterien ylläpito (Rekisterin ylläpitäjän on pyydettävä rekisterin pitoon lupa ja tehtävä rekisteriseloste siitä, kuka on rekisterin ylläpitäjä, mihin tarkoitukseen tietoja käytetään, minne niitä luovutetaan sekä miten asiakas voi tarkastella tietojaan ja tarvittaessa muuttaa niitä.) - Omien tietojen tarkistaminen (Asiakkaalla on oikeus saada tietonsa tarkistettavaksi maksuttomasti ainakin kerran vuodessa ja tietojen käyttäjän on kerrottava, mistä hän on saanut tiedot. Tietojen tarkistaminen on osa yksilön oikeusturvaa.) - Turvakielto (Jokaisella kansalaisella on mahdollisuus estää omien tietojensa jako väestörekisteristä esimerkiksi suoramarkkinoinnin ja muiden kuin viranomaisten käyttöön. Maistraatti edellyttää turvakiellon hakijalta kirjallista, perusteltua pyyntöä tai ainakin käyntiä virastossa. Turvakieltomääräys voi ensimmäisellä kerralla olla voimassa enintään viisi vuotta. Sitä voidaan jatkaa kaksi vuotta kerrallaan. Älä luovuta tietojasi, jos et tiedä, kuka niitä pyytää.) - Tietomurto (Luvaton tunkeutuminen tietojärjestelmään ja sen laiton käyttö, josta rangaistuksena voi olla sakkoja tai vankeusrangaistus sekä vahingonkorvaus. Internetissä on myös voimassa kirjesalaisuus, joka perustuu perustuslain 10 :n yksityiselämän suojasta Kirjeen, puhelun ja muun
luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. -> et voi esim. lukea toisen sähköposteja.) - Mistä apua tietosuoja-asioissa? (Tietosuojavaltuutetun toimisto ja rekisterin pitäjä. Tarvittaessa voi kääntyä myös poliisiin puoleen, jos on syntynyt todellinen rikos ja tietojen varastamisesta on syntynyt vahinkoa.) - Kuvien käyttö Internetissä (Kuvien julkaisu siten, että niissä olevien henkilöiden kasvot on tunnistettavissa, on kiellettyä ilman asianomaisten lupaa. Julkisilla paikoilla on varauduttava siihen, että tietyt kaupat tai virastot voivat kieltää kuvaamisen tiloissaan. Alle 18-vuotias on rajatusti oikeustoimikelpoinen, joten hän ei saa perustaa käyttäjätunnuksia mihinkään julkaisupalveluun ilman vanhempiensa lupaa. Kuvan/videon upottaminen esitykseen ylittää tekijänoikeussuojan ja on kiellettyä -> kuvasta syntyy uusi teos, mutta linkkien liittäminen esityksiin on laillista. On kohteliasta aina mainita alkuperäinen tekijä.) - Millaisia kuvia kannattaa netissä julkaista? (Kuvien kohdalla on myös hyvä miettiä sitä, millaisen kuvan ne julkaisijastaan antaa.) Lopetus: Katsotaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton videoklippi Miian yleisö http://www.mll.fi/kasvattajille/mediakasvatus/aineistot/videot/ 5. Kokoontuminen: Nettiystävyys, luotettavuus ja uhkaavat tilanteet - keskustellaan nettiystävyydestä, sen hyödyistä ja mahdollisista vaaroista Aloitetaan: fiilisjanalla, millaisin ajatuksin tuli tänään ryhmään? Keskustellaan: Nettikaveruus on yleistä - Pelastakaa Lapset ry:n kyselyn (2010) mukaan kolmasosa vastaajista oli tavannut nettitutun ja kolmasosa harkitsi tapaamista. 81 % vastaajista oli netissä kaveri, jota ei ollut koskaan tavannut ja noin puolet oli vaihtanut nettikaverin kanssa puhelinnumeron sekä valokuvia. 90 % vastaajista kertoi tietävänsä nettikaverinsa tiedot ja luovuttaneensa heille omat tietonsa. 90 % vastaajista kertoi tapaamansa nettikaverin olleen profiilin mukainen ja 40 % vastaajista oli löytänyt netistä tyttö-/ poikaystävän. - Mikä yhdistää? (Netin kautta voi löytää henkilöitä, joilla on samanlainen harrastus, mielenkiinnonkohde, huumorintaju tai musiikkimaku. Netin kautta voi
myös käydä keskustelua itseä askarruttavista asioista, kuten seurustelusta, päihteistä, seksuaalisuudesta tai tulevaisuuden suunnitelmista.) - Nettikaveruuden edut ja haasteet: Etuja on kommunikoinnin matala kynnys, erilaisuuden suvaitsevuus, yhteydenpidon nopeus ja helppous sekä yhteyden saatavuus lähes missä tahansa ja edullinen yhteydenpito kaukanakin oleviin ystäviin. Haasteita puolestaan on luotettavuuden vaikea arviointi, yksityisten viestien ja kuvien vuotaminen muiden nähtäväksi, vuorovaikutuksen väärinkäsitykset, sillä kirjoitettu kieli on helppo ymmärtää väärin, tunteiden kertomisen haasteellisuus ja kiusatuksi joutuminen sekä väärään seuraan joutumisen helppous. Netissä toimimisen suuri haaste on myös se, että unohdamme siellä helposti yleiset kohteliaisuussäännöt ja voimme tehdä/sanoa jotakin sellaista, jota emme tekisi kasvotusten. - Nettitutun tapaaminen (Ennen nettitutun tapaamista on hyvä yrittää selvittää, onko henkilö todella sitä, mitä on itsestään kertonut ja onko hän luotettava. Pohdi esimerkiksi, onko henkilö kertonut ristiriitaisia tietoja itsestään ja jos mahdollista, soita etukäteen. Valitse tapaamispaikaksi yleinen paikka päiväsaikaan, jolloin paikalla on myös muita henkilöitä. Ilmoita tapaamisesta jollekulle ja ota kaveri/vanhempi mukaan. ) - Rajojen asettaminen ja luottamus (Myös nettiystävyyteen voi asettaa rajoja esimerkiksi siinä, kuinka paljon haluaa kertoa omista yksityisasioistaan. Itsestä ei tarvitse kertoa kaikkea ja apuna rajojen asettamiseen voit käyttää sitä, että pohdit, mitä kertoisit ystävälle tosielämässä. Luottamus on tunne, joka syntyy, jos uskomme toisen ihmisen rehellisyyteen sekä siihen, että hän ei tekisi meille pahaa tai pettäisi meidän luottamustamme. Luottamus perustuu usein kokemuksiin aikaisemmista ihmissuhteista ja muut tunteet, kuten ihastuminen saattaa hämärtää kykyämme arvioida toista ihmistä.) Etsitään netistä tietoa: Mitä tarkoittaa rikosoikeudellinen vastuu netissä - Myös netissä tehty laiton teko on rikos. Esimerkiksi asiaton kirjoitus, kuva tai video voidaan luokitella kunnianloukkaukseksi ja on rangaistava teko. - Rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana, eli yli 15-vuotias voidaan asettaa syytteeseen ja tuomita rikoksesta -> tähän asti vanhempi on vastuussa lapsestaan ja rikoksista tehdään aina lastensuojeluilmoitus. Alle 15-vuotias on kuitenkin vastuussa teoistaan ja vahingonkorvausvelvollinen. Tiedot jäävät myös näkyviin poliisin tietoihin - Mikäli joudut asiattoman toiminnan kohteeksi tai sinulle ehdotetaan esimerkiksi seksuaalisia tekoja tai rikollista toimintaa, ilmoita asiasta vanhemmille, nettipoliisille, poliisille ja/tai sivuston ylläpitäjälle. Lopetus: Esimerkiksi fiilisjanalla.
6. Kokoontuminen: Ryhmän päätös - mietitään, mitä ryhmästä on jäänyt mieleen - mitkä olivat tärkeimpiä asioita - päätetään ryhmä Aloitetaan: Fiiliskierroksella. Keskustellaan: Mitä kaikkea ryhmän teemoista jäi mieleen? Asiat voidaan koota yhdessä kartongille ja laittaa se luokan seinälle. Katsotaan video: johonkin teemaan liittyen. Hyviä klippejä esimerkiksi MLL:n nettisivuilla. Lopetus: Päätetään ryhmä fiiliskierroksella ja kiitetään kaikkia osallistumisesta. Ryhmäläisille voidaan jakaa myös todistukset.
kuva Heikki Pekkarinen