Yhteenveto 6. luokkalaisten terveyskyselyn Seinäjoen tuloksista keväältä 2011 Oili Ylihärsilä terveyden edistämisen johtaja oili.ylharsila@seinajoki.fi 6.7.2011 Seinäjoella ja Isossakyrössä toteutettiin terveyskysely kaikille 6. luokkalaisille keväällä 2011 ja vastaukset ryhmiteltiin, siten, että kukin yläkoulu sai yhteenvedon syksyllä 7. luokalle tulevien vastauksista. 1. Yleistä vastaajista 6. luokkalaisia vastaajia oli Seinäjoella yhteensä 617, joista poikia oli 302 ja tyttöjä 315. Iältään 6. luokkalaiset ovat 12-13 vuotiaita. Eniten vastaajia oli Hyllykallion, Valkiavuoren, Lintuviidan, Marttilan ja Törnävän kouluissa. Eniten oppilaita oli menossa Seinäjoen yhteiskouluun (172), Nurmon yläasteelle (150) ja Seinäjoen lyseoon (125). 2. Koululaisten kotiintuloajat Kotiintuloaika arkisin klo 20 tai sitä aiemmin oli 46%:lla 6.luokkalaisista, 14%:lla ei ollut kotiintuloaikoja ollenkaan. Parhaiten kotiintuloajat oli asetettu Yhteiskouluun meneville (90%) Viikonloppuisin kotiintuloaika puuttui 20%:lta oppilaista. 3. Koululaisten vapaa-ajan viettopaikat Kaikkien koulujen oppilailla oli hyvin samansuuntaiset vapaa-ajan viettopaikat. Yleisimmin aikaa vietettiin kotona (yksin tai kavereiden kanssa) tai sitten kavereiden kotona. Ohjatuissa harrastuksissa oltiin myös ja pienempi joukko kaupungilla ostoskeskuksessa. 4. Koululaisten saama käyttöraha 45% 6.luokkalaisista sai käyttörahaa tarvitessaan, 30%.lle maksettiin kotitöistä. Viikkoraha oli käytössä 147 oppilaan kohdalla ja 41 oppilasta ei saanut rahaa ollenkaan. Kuukausittain saadun rahan suuruus vaihteli alle 10 - yli 50. 5. Nukkumaanmenoajat 27% 6.luokkalaisista meni arkisin nukkumaan ennen klo 22. Viikonloppuisin 70% meni nukkumaan klo 23 jälkeen ja vain muutama oppilas ennen klo 22. 6. Television katseluajat päivittäin 72% 6.luokkalaisista katsoi televisiota päivittäin enintään 2 tuntia. Viikonloppuisin televisiota katsottiin enemmän ja 21% katsoi yli 4 tuntia viikonloppuna päivittäin televisiota. 29 lasta ei katsonut televisiota ollenkaan. 7. Peli- ja tietokoneella vietetty aika
69% 6.luokkalaisista oli 2 tuntia tai vähemmän peli- tai tietokoneiden äärellä arkisin, viikonloppuisin koneiden äärellä vietettiin enemmän aikaa. Arkisin 53 lasta ei ollut koneiden ääressä ollenkaan, osa heistä kyllä viikonloppuisin. 6.luokkalaisten ilmoituksen mukaan 30% vanhemmista rajoitti ruutuaikaa, osa rajoitti joskus ja 21% ei ollenkaan. 8. Makeisien syönti ja makeiden juomien juominen 34% 6.luokkalaisista söi makeisia 3 päivänä tai useammin viikossa ja 54% joi makeita juomia vähintään 3 kertaa viikossa. 23 ei syönyt makeisia eikä juonut makeita juomia ollenkaan 70% ei juonut energiajuomia lainkaan. Muut joivat niitä kerran viikossa ja pieni osa päivittäin. 9. Liikunta 6. luokkalaisista 20% liikkui päivittäin, siten että hengästyivät ja hikoilivat ja 1,3% ei tällaista liikuntaa harrastanut ollenkaan. Eniten päivittäin liikkuvia tuleviin kouluihinsa siirtyvistä on prosentuaalisesti Toivolanrantaan ja Seinäjoen yhteiskouluun menevissä oppilaissa ja vähiten Ylistaron yläasteelle menevissä. Myös Nurmon yläasteelle menee keskimääräistä vähemmän päivittäin liikkuvia. 10. Kiusaaminen Toistuvasti kiusaamisen kohteena oli 10% 6.luokkalaisista. 11. Tupakointi 84% ei ollut kokeillut tupakkaa. Kokeiluja oli 79 oppilaalla ja 16 oppilasta tupakoi satunnaisesti tai säännöllisesti. Kokeilijoista eniten jatkaa kouluaan Seinäjoen yhteiskoulussa, Lyseossa ja Nurmon yläasteella. Satunnaisesti tai säännöllisesti tupakoivista puolet jatkaa kouluaan Nurmon yläasteella. Tupakkaa käyttäneistä 68 arvioi, että vanhemmat tulisivat vihaisiksi jos tietäisivät asiasta, 10 vastasi, että eivät sanoisi mitään. Noin 73%:n kanssa oli kotona keskusteltu tupakasta. 12. Alkoholi ja huumeet 308 oppilasta ilmoitti, että ei ole koskaan maistanut alkoholia, vanhempien luvalla oli maistanut 229 lasta ja noin 60 ilmoitti juoneensa erilaisia määriä, muutamat säännöllisesti kerran viikossa. Näistä 60:stä 70% jatkaa kouluaan joko Seinäjoen yhteiskoulussa tai Nurmon yläasteella. Useimmat alkoholia juoneet olivat saaneet alkoholin vanhemmiltaan, kaveriltaan tai ottaneet kotoa, myös joku muu taho oli saattanut olla hankkijana. Huumeita oli tarjottu 21:lle 6.luokkalaiselle kaupungilla, kotibileissä, koulun läheisyydessä tai jossain muualla (noin puolessa tapauksista). Huumeita oli käyttänyt 6 oppilasta yhdestä kerrasta vähintään viiteen kertaan.
Impattavia aineita oli käyttänyt yhteensä 38 oppilasta. Suurin osa heistä jatkaa kouluaan Seinäjoen yhteiskoulussa, Lyseossa, Nurmon yläasteella ja Ylistaron yläasteella. Lääkkeitä ja alkoholia yhdessä oli käyttänyt 13 oppilasta. Suurin osa heistä menee Yhteiskouluun tai Nurmon yläasteelle. Ystäväpiirissään 6.luokkalaiset tiesivät käytettävän päihtymistarkoituksessa alkoholia (197), pillereitä (25), impattavia aineita (45), huumeita (18), lääkkeitä ja alkoholia (28). 70%:n kanssa oli kotona keskusteltu alkoholista ja 55%:n kanssa huumeista. 13. Mistä nämä vastaukset kertovat? Suurella osalla 6. luokkalaisista näyttivät useimmat kysytyt asiat olevan hyvin ja sitten oli niitä, joiden kohdalla olisi kiinnitettävä huomiota varsinkin liikunnan lisäämisen, nukkumaanmenoaikoihin ja makean syömiseen ja juomiseen. Hyvää oli kuitenkin se, että energiajuomat eivät kuuluneet vielä 6.luokkalaisten juomiin. Kolmantena ryhmänä olivat ne, joiden terveydelle on jo selkeitä uhkia olemassa. Koululaisen elämässä arkirytmi on tärkeä. Päivän tulee sisältää 1 ½ - 2 tuntia monipuolista liikuntaa ja lapsen tulee saada riittävä yöuni. Päivittäin riittävästi liikkuvia koululaisia oli tämän kyselyn mukaan 120, suurin osa vastaajista liikkui 3-4 kertaa viikossa, mikä on kuitenkin liian vähän. Kyselystä ei selviä vastaajien sukupuoli, mutta tutkimusten mukaan alakouluiässä pojat liikkuvat tyttöjä aktiivisemmin ja tyttöjen liikunta-aktiivisuuden lisäämiseen tulisikin panostaa. Liikunnalla ja ravinnolla on suora vaikutus ylipainokehitykseen ja sitä kautta kansansairauksien syntyyn. Vuoden 2009 painotilastojen mukaan Seinäjoella oli vuonna 2009 ylipainoisia tai lihavia alakoululaisia yhteensä 17% alakoululaisista ja saman vuoden Kouluterveyskysely osoitti, että 8. ja 9. luokkalaisista 15% oli ylipainoisia. Tämän kyselyn mukaan 204 lapsella oli ns. karkkipäivä, mutta suurempi osa syö makeisia useimmin ja yli puolet juo makeita juomia vähintään kolme kertaa viikossa. Näin sokerin osuus energian saannista nousee helposti suosituksia runsaammaksi. Tällä on yhteys sekä ylipainon kehitykseen, että suun terveyteen. Tutkimukset osoittavat, että 11-15 - vuotiailla vihannesten syönti on liian vähäistä ja aterioita jätetään usein kokonaan väliin. Seinäjoella vuoden 2009 Kouluterveyskysely osoitti, että 8. ja 9. luokkalaisista 29% söi epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään kahdesti viikossa. Myös vähäinen nukkuminen on yhteydessä lapsen lihavuuteen. Vain 142 oppilasta meni kyselyn perusteella nukkumaan arkisin ennen klo 22 ja 450 valvoi arkisin yli klo 22. Vuoden 2009 Kouluterveyskyselyn mukaan 8. ja 9. luokkalaisista 32% meni nukkumaan klo 23 jälkeen. Hyvä yöuni on keskeinen terveyden osatekijä, joka korostuu kouluikäisillä, sillä murrosikään liittyvän fyysisen kypsymisen vuoksi nuorten unentarve kasvaa. Tutkimusten mukaan ihanteellinen yöunen määrä on murrosikäisellä 8-10 tuntia. Ruutuaika saa olla enintään 2 tuntia päivässä. Tämän kyselyn tulokset viittaavat siihen, että ruutuaikaa vähentämisellä voitaisiin ehkä saada liikuntaan lisäaikaa ja myös nukkumaanmenoajat aikaistumaan. Vanhemmat ovat tärkeä esimerkki lapsen elintapojen muodostumisessa. Ravitsemus, liikunta, suhtautuminen tupakkaan ja päihteisiin, rajat ja turvallisuus ovat niitä perusasioita, jotka tiedetään, mutta eivät aina toteudu käytännössä. Kotiintuloajat, keskustelu tupakasta, alkoholista ja huumeista, liikuntaan kannustaminen ja ruokakulttuurin ylläpitäminen ovat osa
vanhemmuutta. Alkoholin, tupakan ja huumeiden kokeilut alkavat jo alakoulussa. Kouluterveyskysely vuodelta 2009 tuo esiin huumemyönteisyyden lisääntymistä ja 5% 8. ja 9. luokkalaisista ilmoitti tuolloin kokeilleensa laittomia huumeita, 16% 8. ja 9.luokkalaisista joi itsensä humalaan vähintään kerran viikossa ja 15% tupakoi säännöllisesti. Huolta herättää, kun 12-13- vuotiaiden joukossa on 90, joilla ei ole kotiintuloaikoja arkisin ja 125, joilla niitä ei ole viikonloppuisin, yli 60, joita kiusataan toistuvasti, 60, jotka ovat juoneet erilaisia määriä alkoholia ja joista 38:lle jompikumpi vanhemmista antoi alkoholia ja 38, jotka olivat impanneet, 21, joille oli tarjottu huumeita ja 6 olikin niitä kokeillut. 313 oppilaan ystäväpiirissä oli erilaisia aineita käyttäviä. 180:n kotona ei oltu keskusteltu alkoholista ja vielä harvemmin huumeista sen sijaan useimmin keskusteluja oli käyty tupakasta. 6.luokkalaisista 79:llä oli tupakkakokeiluita, 140 vietti aikaansa ostoskeskuksessa tai puistossa, 103 meni arkisin ja 423 viikonloppuisin nukkumaan vasta klo 23 jälkeen. Seinäjoella käynnistyvä Yli puolet 6. luokkalaisista joi makeita juomia vähintään kolme kertaa viikossa ja kolmannes söi makeisia vähintään kolmena päivänä viikosta. Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan 10-13- vuotiaiden käyttörahat ovat koko ajan nousseet viime vuosikymmenien aikana. Vanhempien tuloilla tai sosioekonomisella asemalla ei ole vaikutusta lasten ja nuorten käyttörahojen määrään. Tytöt ja pojat käyttävät rahoista eniten juuri makeisiin ja herkkuihin. Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta (vuodelta 2011) sanoo käyttörahan suuruudesta kyseiseen lakiin liittyen seuraavaa ( 21): Ilman huoltajaa olevan alle 16- vuotiaan lapsen käyttöraha kuukautta kohti on 25. Käyttöraha voi olla myös tätä pienempi jos se on perusteltua lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen. Olisiko tästä apua viikko-/kuukausirahaa mietittäessä perheissä? 14. Ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi - vanhempainiltoihin (varhaiskasvatus ja alakoulut) yhtenäiset sisällöt kyselyn tulokset huomioiden - äitiys- ja lastenneuvoloiden elintapaohjauksen mallina oleva Neuvokas Perhe malli (ravitsemus ja liikunta) käyttöön myös alakouluilla - karkittomat päiväkodit -> karkittomat koulut - ylipainoisten lasten hoitopolkujen tehokas käyttö - tämän kyselyn tulosten huomioiminen kaikilla yläkouluilla -> jatkosuunnitelmat tulosten mukaisesti - Savuton Seinäjoki-ohjelman laadinta ja toteutus laajalla yhteistyöllä