TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 145 Antopäivä Diaarinro 20.12.2010 R 28/10 KANTAJA VASTAAJA KUULTAVA ASIA Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry Elintarviketeollisuus ry Saarioisten Keskuslähettämö Oy Työehtosopimuksen tulkinta KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA Suullinen valmistelu 16.9.2010 Pääkäsittely 25.10.2010 TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET Elintarviketeollisuusliitto ry ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välillä on solmittu elintarvikealan työehtosopimus 5.4.2007-31.3.2010 väliseksi ajaksi. Työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset: 4 Työnjohto Työnantajalla tai hänen määräämällään edustajalla on oikeus ottaa toimeen työntekijät, johtaa ja jakaa työt sekä irtisanoa ja erottaa työntekijät. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = 18 Ruokailu- ja lepotauot Vuorotyö 2. Vuorotyössä ei työntekijällä ole ruokailulomaa, vaan hänelle varataan tilaisuus ruokailuun työn aikana, ja hän ruokailee vuorotyön suorittamisen kannalta kulloinkin sopivimpana ajankohtana. Ruokailuun käytetty aika ei tällöin saa olla 20 minuuttia pitempi. 3. Edellä sovitusta poiketen paikallisesti voidaan sopia toisenlaisista ruokailutauoista työaikalain mukaisesti.
2 Pöytäkirjamerkintöjä: 1. Mikäli työpaikan olosuhteet ovat sellaiset, ettei ole kohtuullista edellyttää työntekijän ruokailevan työnsä ääressä, pyritään hänelle mahdollisuuksien mukaan varaamaan tilaisuus käyttää ruokailemiseen tehtaan ruokalaa tai muuta ruokailuun sopivaa paikkaa. Kahvitauot 2. Työntekijällä on oikeus nauttia työpaikalla kahvi- ja voileipäannoksensa kaksi kertaa päivässä työn kannalta kulloinkin sopivimpana ajankohtana, ellei työpaikalla ole aikaisemmin toisin sovittu. Tauko ei kuitenkaan saa keskeyttää tuotannollista toimintaa eikä kestää kauemmin kuin 10 minuuttia. KANNE Vaatimukset Perusteet Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on vaatinut, että työtuomioistuin: - vahvistaa oikeaksi tulkinnan, jonka mukaan Saarioisten Keskuslähettämö Oy:llä ei ole direktio-oikeutensa nojalla oikeutta kieltää tupakointia palveluksessaan olevilta työntekijöiltä sellaisten työehtosopimuksen mukaisten taukojen yhteydessä, joiden aikana työntekijä saa poistua työpisteestään. Direktio-oikeuteen perustuva tupakointikielto ei ulotu työajan ulkopuoliseen aikaan, esimerkiksi työhön saapumiseen tai poislähtöön eikä palkattoman ruokatauon aikaan, - velvoittaa Saarioisten Keskuslähettämö Oy:n ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n yhteisvastuullisesti korvamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä alkaen laskettuna, kun 30 päivää on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamisesta. Saarioisten Keskuslähettämö Oy on kieltänyt tupakoinnin tehdasalueellaan. Tupakointi on kielletty niiltä työntekijöiltä, joilla on oikeus poistua työpisteeltään mutta ei tehdasalueelta. Tehdasalueella ei ole tupakointikatoksia tai -paikkoja, joihin he voisivat mennä. Kaikilla työehtosopimuksen mukaisilla tauoilla on mahdollista poistua työpisteeltä, muun muassa mennä pihalle, jossa tupakointi on kuitenkin kielletty. Kantaja ei tarkoita, että työnantajalla olisi velvollisuus sallia tehdasalueelta poistuminen. Sen sijaan työnantajan tulisi antaa työntekijän viettää tauko parhaaksi katsomallaan tavalla. Tupakointi tehdasalueella tulee siis sallia. Kielto kattaa tavanomaisen taukotupakoinnin ohella myös sellaisen tilanteen, jossa työntekijä ennen työajan alkua saapuu työvuoroonsa. Työnantajan mielestä savuke on sammutettava ennen tehtaan alueelle saapumista eikä tupakointia saa jatkaa tehtaan alueella omassa autossakaan. Vastaavasti työstä pois lähdettäessä on tupakointi kielletty, vaikka työaika on päättynyt. Kiellon perusteena ei ole mikään työhön liittyvä seikka eikä ole väitettykään, että esimerkiksi elintarvikealan tarkat hygieniamääräykset, tupakkalaki tai paloturvallisuusmääräykset
3 olisivat perusteena tupakanpolton kieltämiselle. Vastaajayhtiö on kieltänyt työntekijöidensä tupakanpolton imagosyistä, koska yhtiö arvioi tupakointikiellon parantavan yhtiön markkina-asemaa. Kantajan näkemyksen mukaan pelkät imagosyyt eivät voi muodostaa hyväksyttävää perustetta tupakoinnin kieltämiselle. Direktio-oikeus ei voi ulottua työehtosopimusmääräyksellä sovittuihin taukoihin, joiden aikana työntekijä saa poistua työpisteestään mutta ei poistua tehdasalueelta. Direktio-oikeus ei myöskään voi ulottua työajan ulkopuolelle kuten työhön tuloon tai työstä poislähtöön eikä myöskään palkattomaan ruokataukoon. Saarioisten Keskuslähettämö Oy on antanut tupakointikiellon rikkomisesta varoituksen eräälle työntekijälleen tupakointia koskevan määräyksen vastaisen käyttäytymisen johdosta. Direktio-oikeutta rajoittavat työsuhteen muut säännöstyslähteet, esimerkiksi työehtosopimus. Työehtosopimusmääräyksellä on turvattu lepotauot, joiden aikana työntekijä voi poistua työpisteestään. Vaikka tauot luetaan työaikaan, kyseessä on työntekijän oma aika. Työntekijän velvollisuus noudattaa direktio-oikeuden nojalla annettuja määräyksiä koskee vain työhön ja sen suorittamiseen liittyviä asioita. Tätä laajemmalle ulotettu työnjohtomääräys on mitätön, eikä työntekijän tarvitse siihen alistua. Direktio-oikeus ei myöskään valtuuta työnantajaa puuttumaan työehtosopimuksessa sovittuihin taukoihin. Vaarallisuudestaan huolimatta tupakointi on vielä toistaiseksi lain mukaan sallittua. Perustuslain 7 :n mukaan jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Tupakointi kuuluu henkilökohtaiseen vapausoikeuden piiriin, eikä tällaista perusoikeutta voida rajoittaa direktio-oikeuteen perustuvalla määräyksellä. Asiasta on neuvoteltu sekä työpaikkatasolla että liittojen kesken, mutta ratkaisuun ei ole päästy. VASTAUS Vastaus kannevaatimuksiin Elintarviketeollisuus ry on kiistänyt kanteen kokonaisuudessaan. Lisäksi vastaaja on vaatinut, että kantaja velvoitetaan korvaamaan vastaajan ja kuultavan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan korkolain mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomiosta lukien. Kanteen kiistämisen perusteet Saarioisten Keskuslähettämö Oy on kieltänyt tupakoinnin tehdasalueellaan eli konsernin toimipaikkojen sisätiloissa sekä piha-alueella aitojen sisäpuolella. Kielto koskee koko konsernia. Tässä jutussa on kuitenkin kysymys Valkeakoskella toimivasta keskuslähettämöstä. Kaksi- ja kolmivuorotyötä tekevien työntekijöiden tauot kuuluvat työaikaan, ja he eivät silloin saa poistua tehdasalueelta. Kaksi- ja kolmivuorolaiset saavat poistua tauoillaan työpisteistään, mutta eivät siis tehdasalueelta. Yksivuorotyötä tekevät, joilla ruokailutauko ei kuulu työaikaan, voivat tauolla esteettömästi poistua työpaikaltaan. Tehdasalueen ulkopuolella on tupakointipaikka, johon he voivat mennä tupakoimaan.
TODISTELU 4 Perustuslain 15 :n nojalla yhtiöllä on oikeus määrätä omaisuudestaan ja käyttää sitä haluamallaan tavalla. Tähän oikeuteen sisältyy myös oikeus kieltää tupakointi yhtiön alueella.tupakointia koskeva ohje perustuu myös työnantajan direktiovaltaan, jonka perustana on työnantajan oikeus määrätä omistamistaan tiloista, tuotantovälineistä ja niiden käytöstä. Direktio-oikeuteen kuuluu oikeus antaa työntekoon ja sen järjestelyyn liittyviä ohjeita ja määräyksiä. Työnantajalla on oikeus rajoittaa tupakointi tapahtuvaksi tietyllä alueella. Tupakkatuotteiden käyttö on ollut 1.1.2008 alkaen kiellettyä Saarioisten Keskuslähettämö Oy:ssä konsernin toimipaikkojen sisätiloissa sekä piha-alueella aitojen sisäpuolella. Kielto koskee sekä konsernin palveluksessa olevia henkilöitä että asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Kiellon taustalla ovat imagoon liittyvät syyt. Konsernin toimialalla eli elintarvikkeiden tuotannossa kuva korkeatasoisesta hygieniasta on ensiarvoisen tärkeä. Ohje ei ole lain tai hyvän tavan vastainen, eikä se ole myöskään syrjivä, jota ei kanteessa tosin ole edes väitetty. Ohje on myös hyvin perusteltu ja kohtuullinen ottaen myös huomioon elintarvikealan korkea imagovaatimus. Ohje ei loukkaa kenenkään perusoikeuksia eikä rajoita niitä olennaisesti. Kanteessa mainittu varoitus on annettu siitä syystä, että työntekijä oli vastoin työnantajan antamia ja tiedossa olevia ohjeita tupakoinut sellaisella työnantajan omistamalla alueella, jossa tupakointi on kielletty. Kantajan kirjalliset todisteet Ei nimetty. Muu oikeudenkäyntiaineisto 1. Työehtosopimusmääräykset 2. Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskisen lausunto 3. Professori Seppo Koskisen lausunto 4. Kirjallinen varoitus 5. Toimitusjohtajan ilmoitus siitä, että tehdasalueella ei ole tupakointipaikkoja 6. Valokuvat tehdasalueelta Vastaajan kirjalliset todisteet Kantajan henkilötodistelu 1.Tupakointikiellon rikkomisen seuraukset -ohje 2. Fazer Leipomoiden savuttomuus -projektiin liittyvät asiakirjat 1. Pääluottamusmies Jani Kiviniemi 2. Sopimussihteeri Tom Sundberg 3. Päivi Lounasranta Vastaajan henkilötodistelu 1. Lakimies Tero Tuominiemi 2. Toimialapäällikkö Antti Hakala
5 TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU Perustelut Tausta ja erimielisyys Asiassa esitetty selvitys Saarioinen-konserni on 1.1.2008 alkaen kieltänyt tupakoinnin kaikissa yksiköissään, sekä kiinteistöjen sisätiloissa että tehdasalueilla muutoin. Saarioisten Keskuslähettämö Oy:ssä tämä on johtanut käytännössä siihen, että kaksi- ja kolmivuorotyötä tekevät työntekijät eivät voi työpäivän aikana tupakoida. Työntekijöiden ruoka- ja lepotauot kuuluvat työehtosopimuksen mukaan työaikaan. Työntekijöillä on lupa poistua taukojen aikana työpisteeltään, mutta ei tehdasalueelta. Näitä vuorotyöntekijöitä on yhtiön palveluksessa noin sata. Toimihenkilöitä on noin kymmenen. Heidän ruokailutaukonsa eivät kuulu työaikaan, ja he voivat tauoillaan poistua tehdasalueen ulkopuolelle tupakoimaan. Kantajaliitto on vedonnut siihen, että perustuslain 7 :n mukaan jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Tupakointi kuuluu kantajan mukaan henkilökohtaiseen vapausoikeuden piiriin, eikä tällaista perusoikeutta voida rajoittaa työnantajan direktio-oikeuteen perustuvalla määräyksellä. Tupakointi pitäisi siten sallia vuorotyöntekijöille tehtaan ulkoalueilla taukojen aikana sekä töihin tultaessa ja sieltä lähdettäessä. Vastaaja taas on katsonut, että perustuslain 15 :n nojalla yhtiöllä on oikeus määrätä omaisuudestaan ja käyttää sitä haluamallaan tavalla. Tähän oikeuteen sisältyy myös oikeus kieltää tupakointi yhtiön alueella. Tällainen oikeus yhtiöllä on myös työehtosopimuksen mukaisen työnjohtovaltansa nojalla. Pääluottamusmies Kivisen todistajankertomuksen mukaan tupakointikielto perustuu konsernin toimitusjohtajan päätökseen. Ennen päätöstä asiasta oli neuvoteltu henkilöstön edustajien kanssa, ja nämä olivat ilmoittaneet työntekijöiden vastustavan kieltoa. Työntekijät kokevat epäoikeudenmukaiseksi myös sen, että toimihenkilöt, joilla on oikeus poistua tehdasalueelta tauoillaan, saavat käydä tupakalla tehtaan portin läheisyydessä. Tupakkapaikka on vilkasliikenteisen tien varrella. Näistä syistä tupakointikieltoa ei voida työntekijöiden mielestä perustella yrityskuvaan liittyvillä syillä. Hygieniasyihin ei voida vedota, koska Saarioisten Keskuslähettämö Oy:ssä ei käsitellä ruokaa vaan valmiita ruokapakkauksia. Konsernin emoyhtiön henkilöstöasiainjohtaja Tuominiemen mukaan tupakointikielto perustuu korkean tason hygieniavaatimuksiin ja imagosyihin. Konsernin kaikissa yhtiöissä noudatetaan samanlaista käytäntöä. Työntekijöille on järjestetty tupakasta vieroituskursseja, ja työnantaja on myös kustantanut työntekijöille nikotiinipurukumeja ja vastaavia vieroitustuotteita. Valkeakoskella toimivat samalla alueella Saarioisten Keskuslähettämö Oy ja Liha- Saarioisten lihanjalostuslaitos. Elintarviketeollisuus ry:n toimialapäällikkö Hakala on kertonut, että tupakointia koskevien normien tiukentuessa 2000-luvulla alan yrityksissä on saatettu voimaan vastaavanlaisia tupakointikieltoja kuin Saarioinen-konsernissa. Näin ollut Ingmanin jäätelötehtaalla vuodesta 2004 sekä Fazer Oy:n Vaaralan tuotantolaitoksella ja Valion Lapinlahden meijerissä. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työmarkkinalakimiehenä vuoteen 2007 toiminut Hakala on lisäksi kertonut, että tupakointikieltoja on voimassa useiden sairaaloiden alueilla.
6 Arviointi ja johtopäätökset Työnantajan toimivaltuuksien perusteet Työehtosopimuksen 4 :n mukaan työnantajalla tai hänen määräämällään edustajalla on muun ohella oikeus johtaa ja jakaa työt. Työehtosopimukseen on siten kirjattu työoikeuden yleisten sääntöjen mukainen työnantajan niin sanottu direktio-oikeus. Sillä tarkoitetaan työnantajan valtaa määrätä työn suoritustavasta, laadusta, laajuudesta sekä työsuorituksen ajasta ja paikasta. Tästä työnteon ulkoisia järjestelyjä koskevasta työnjohtovallasta on erotettava työnantajan liikkeenjohtovalta, joka tarkoittaa työnantajan oikeutta tehdä erilaisia tuotannon tai muun toiminnan laajuutta ja sisältöä koskevia taloudellisia ratkaisuja. Liikkeenjohtovallan perusteeksi on esitetty lähinnä yrityksen asema tuotantovälineiden omistajana. Työnjohtovallan käyttö rajoittuu normaalisti työpaikalle ja työajan piiriin. Siten työnantaja ei voi määrätä esimerkiksi työntekijän vapaa-ajan käytöstä. Oikeuskäytännössä on katsottu, että työpaikalla työnantaja on voinut työehtosopimuksen työnjohtomääräyksen nojalla määrätä esimerkiksi turvallisuuden edellyttämistä tehdasalueen liikenne- ja pysäköintijärjestelyistä samoin kuin kulunvalvonnasta tehdasalueella (TT 2001:60 ja TT 2010:113). Tupakointi työpaikan alueella ja myös kuljetusten yhteydessä on voitu kieltää työnantajan antamalla ohjeella paloturvallisuussyistä (TT 2005:65). Tässä asiassa on kysymys tupakoinnista Saarioisten Keskuslähettämö Oy:n tehdasalueella työvuorojen aikana. Työtuomioistuin katsoo, että työnantajalla on työehtosopimuksen 4 :n nojalla lähtökohtaisesti oikeus määrätä tupakoinnista näissä olosuhteissa. Yrityksen asemaa tuotantotilojen omistajana olisi mahdollisesti arvioitava toisin perustein. Työtuomioistuin ei kuitenkaan ota lähemmin kantaa työtuomioistuimen toimivallan ulkopuolelle jääviin kysymyksiin omistusoikeuden perustuslainsuojasta tai omistajan määräysvallasta muutoin (ks. kuitenkin tässä yhteydessä KKO 2010:23). Jutussa ei ole kysymys tupakointikiellosta siltä osin kuin se koskee myös tehtaalla käyviä asiakkaita ja muita ulkopuolisia henkilöitä. Työnantajan direktio-oikeuden käyttöä rajoittavat useat seikat. Vakiintuneesti on katsottu, ettei direktio-oikeuden nojalla voida esimerkiksi velvoittaa työntekijää menettelemään lain tai hyvän tavan vastaisesti taikka puuttua työntekijän henkilökohtaiseen vapauteen perusoikeuksia loukkaavalla tavalla. Esillä olevassa asiassa onkin arvioitava, minkälaista oikeusjärjestyksen suojaa työntekijän tupakointivapaudelle on annettava ja miten tähän vapauteen voidaan puuttua työnantajalle kuuluvan direktiovallan nojalla. Tupakointia koskevien rajoitusten perusteet Tupakkatuotteiden markkinointia, luovutusta ja käyttöä koskevat lakisääteiset rajoitukset sisältyvät pääosin tupakkalakiin (693/1976). Sääntelyä on lain voimassaolon aikana asteittain tuntuvasti kiristetty. Viimeisimmät muutokset koskevat muun muassa tupakkatuotteiden esillä pidon ja saatavuuden rajoituksia sekä tupakoinnin rajoittamista yleisötilaisuuksissa ja asuinkiinteistöissä (L 698/2010). Tässä yhteydessä lain 1 :ään on otettu myös uusi tavoitesäännös. Sen mukaan tupakkalain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Tupakkalain tavoitteesta huolimatta on selvää, etteivät mitkä tahansa tupakoinnin rajoittamista tarkoittavat toimenpiteet voi olla hyväksyttäviä. Lain perustelulausumien mukaan lain soveltamisessa on huolehdittava siitä, ettei tavoitesäännöstä käytetä perusoikeuksia loukkaavien tulkintojen tukena (sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 14/2010 vp.). Lainvalmistelutöissä on myös esimerkkejä rajoitusten ulottuvuuteen liittyvästä harkinnasta. Siten laista
Työtuomioistuimen arvio 7 poistettiin hallituksen esittämä säännös, jonka mukaan tupakointi olisi kielletty myös yksityisautoissa silloin, kun autossa on lapsia. Tällaisen rajoituksen katsottiin kajoavan syvälle yksityiselämän piiriin. Toisaalta hyväksyttäväksi katsottiin kielto, joka koskee tupakointia yksityiskodissa järjestettävän perhepäivähoidon aikana (perustuslakivaliokunnan lausunto 21/2010). Selostetut tapaukset ovat koskeneet tupakoinnin rajoittamista yksityisissä tiloissa. Työpaikkatupakoinnin rajoitusten hyväksyttävyyttä ei ole vuoden 2010 uudistuksen valmistelutöissä pohdittu perusoikeusnäkökulmasta. Työpaikkatupakointia koskevat tupakkalain kiellot on säädetty jo aikaisemmin (lailla 765/1994). Tupakointi on lain 12 :n 1 momentin 5 kohdan ja 13 :n 4 momentin nojalla kielletty työpaikkojen sisätiloissa. Kieltojen perusteena on tiloissa oleskelevien työntekijöiden ja asiakkaiden suojeleminen tupakansavun aiheuttamilta terveyshaitoilta. Näidenkään kieltojen säätämisen yhteydessä ei ole noussut esille kysymystä tupakoivien työntekijöiden henkilökohtaisen vapauden suojasta (hallituksen esitys 116/1993 vp.). Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen 30.11.2004 antamassa päätöksessä (dnro 890/4/03) työntekijöiden tupakoinnin rajoittamista on kuitenkin tarkasteltu perustuslain 7 :n valossa. Tapauksessa kunnan terveyslautakunta oli kieltänyt terveyskeskuksen työntekijöiden tupakoinnin terveyskeskuksen alueella ja työaikana. Kieltoa ei ollut perusteltu työtehtävien tai työn laadulla, vaan työajan tehokkaalla käytöllä. Kun ruoka- ja kahvitauot olivat joka tapauksessa pois tehokkaasta työajasta, kielto katsottiin perusteettomaksi ja yksilön vapautta loukkaavaksi. Ylimääräisten tupakkataukojen pitäminen voitiin kuitenkin kieltää. Kuten apulaisoikeusasiamiehen päätöksestä ilmenee, tupakointirajoitukset voidaan esimerkiksi työnantajalle kuuluvan työnjohtovallan nojalla sinänsä ulottaa pidemmälle kuin tupakkalaissa on säädetty. Rajoitusten tai kieltojen hyväksyttävyys riippuu tällöin niiden perusteesta. Näin on oikeuskäytännössä arvioitu myös asunto-osakeyhtiön oikeutta päättää parveketupakoinnin kieltämisestä (KKO 2008:7). Toisaalta asiaan liittyvä tupakoitsijan yksilönvapauden painoarvo on työtuomioistuimen käsityksen mukaan heikentynyt, kun vallitsevat käsitykset tupakoinnista ja tupakoinnin lakisääteiset rajoitukset ovat tiukentuneet ja lakiin on yleiseksi yhteiskuntapoliittiseksi tavoitteeksi kirjattu tupakoinnin loppuminen kokonaan. Saarioisten Keskuslähettämö Oy kuuluu elintarviketeollisuuden konserniin. Tupakointikielto on saatettu voimaan samansisältöisenä koko konsernissa. Kiellon perusteena on konsernin tavoite pitää yllä yrityskuvaa, johon liittyy korkeiden hygienia- ja laatuvaatimusten noudattaminen. Näiden perusteiden merkitys ilmeisesti vaihtelee konsernin eri yhtiöissä, eikä keskuslähettämön toimintaan liity samanlaisia suoranaisesti terveysvaikutteisia hygieniavaatimuksia kuin elintarvikkeiden valmistusprosessiin. Tästä huolimatta voidaan työtuomioistuimen mielestä puoltaa yhdenmukaisen tupakointikäytännön noudattamista koko konsernissa, johon kuuluvat yritykset toimivat elintarviketuotannon eri aloilla. Yrityskuvan muodostumisen kannalta ei yritysten olosuhteiden joillakin eroilla ole merkitystä. Tässä tapauksessa on otettava huomioon myös, että konserniin kuuluva lihanjalostuslaitos toimii keskuslähettämön vieressä. Vastaavanlaisia kieltoja on saatettu voimaan myös joissakin muissa elintarvikealan suurissa yrityksissä. Näistä syistä työtuomioistuin katsoo, että yhtiön henkilöstöä koskevan tupakointikiellon antamiseen on ollut perusteltuja syitä. Asiassa on kysymys on tupakoinnista työpaikalla yleensä ja siellä pidettävien, työaikaan kuuluvien taukojen aikana. Myös tupakkalain mukaan tupakointi on lepoaikoinakin kielletty, joskin vain työpaikan sisätiloissa. Yhtiön asettama kielto merkitsee tosin käytännössä sitä, ettei työntekijä voi tupakoida koko työvuoron aikana. Tästä koituvaa hankaluutta, joka johtuu ennen muuta nikotiiniriippuvuudesta, ei kuitenkaan työtuomioistuimen käsityksen
Oikeudenkäyntikulut 8 mukaan voida pitää perusoikeussuojaa merkityksellisesti kaventavana seikkana. Kun asiaa arvioidaan kokonaisuutena, kieltoa ei sen perusteeksi esitetyt seikat huomioon ottaen voida työtuomioistuimen mielestä muutenkaan pitää työntekijän henkilökohtaista vapautta kohtuuttomasti rajoittavana. Työpaikan ja työajan ulkopuolella työntekijä voi kiellon estämättä järjestää tupakointinsa haluamallaan tavalla. Kanteessa on vedottu myös siihen, että tupakointikielto on saattanut vuorotyöntekijät ja toimihenkilöt keskenään eriarvoiseen asemaan. Ero johtuu kuitenkin työaikamääräysten, ei tupakointisääntöjen erilaisesta sisällöstä. Toisistaan poikkeavista työajoista voi käytännössä seurata monia muitakin eroja henkilöstöryhmien välille, mutta tällaisten erojen muodostuminen ei työtuomioistuimen mielestä merkitse tasapuolisen kohtelun velvoitteen rikkomista työnantajan puolelta. Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että kanne on hylättävä. Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että osapuolilla on ollut perusteltu aihe saattaa se työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Tämän vuoksi ja työtuomioistuimesta annetun lain 33a :stä ilmenevän oikeusohjeen nojalla Elintarviketeollisuus ry:n ja Saarioisten Keskuslähettämö Oy:n on jutun voittaessaankin vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan.
9 Tuomiolauselma Kanne hylätään. Asianosaiset saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan. Presidentti Jorma Saloheimo Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Pärnänen, Virtanen, Hotti, Forsén ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Engblom. Tuomiosta on äänestetty.
10 Eri mieltä olevan jäsen Koskisen lausunto: Saarioisten Keskuslähettämö Oy on perustellut tupakointikieltoa yrityskuvaan liittyvillä tekijöillä, imagotekijöillä. Yrityksen alueella on saanut tupakoida 1.1.2008 saakka, ja työntekijöiden käyttöön oli varattu oma erillinen tupakointialue kiinteistöllä. Tupakointikiellon myötä tupakointialue on siirretty Saarioinen Oy:n kiinteistön ulkopuolelle pääportin välittömään läheisyyteen. Toimihenkilöt saavat edelleen tupakoida, mikäli he siirtyvät uudelle tupakointipaikalle pääportin ulkopuolelle. Tupakointikielto koskee siis käytännössä ainoastaan toista henkilöryhmää eli vuorotyöntekijöitä, mutta se ei koske toimihenkilöitä. Pääportilta on suora näköyhteys vilkasliikenteiselle tielle, joten tupakointi näkyy laajalti lähiympäristöön. Yrityksen toimintaan ei ole myöskään näytetty liittyvän erityisiä turvallisuuteen liittyviä (kuten paloturvallisuus tai muu sellainen) tai hygieniaan liittyviä syitä. Viimeksi mainitun osalta kyseisellä työpaikalla ei viranomaismääräysten johdosta edellytetä elintarvikkeiden valmistamiseen liittyviä elintarvikemääräyksiä, koska kyseessä on elintarvikkeiden keskuslähettämö, jossa elintarvikkeita ei valmisteta. Elintarvikkeet on keskuslähettämöllä pakattu elintarvikeliikkeisiin toimitettaviin useamman erän pakkauksiin (yleensä pahvilaatikko). Laatikot avataan ja puretaan vasta elintarvikeliikkeessä, johon ne toimitetaan keskuslähettämöstä. Kiinteistön alueelle saa myös ajaa ajoneuvoilla, ja siellä on varattu parkkipaikkoja myös henkilöstön käyttöön. Niin ikään kiinteistön alueelle ajaa päivittäin runsaasti elintarvikekuljetuksia suorittavia kuljetusliikkeiden ajoneuvoja, joten tästäkään syystä kiinteistön ulkoalueelle ei ole perusteltua asettaa totaalitupakointikieltoa yrityskuvaan liittyviin korkeisiin hygieniavaatimuksiin. Katson, että edellä mainituista syistä Saarioisten Keskuslähettämö Oy:n toimintaan ei liity tupakointikieltoa edellyttäviä turvallisuus-, hygienia- tai imagosyitä. Tupakointi on edelleen sallittua toimihenkilöiden osalta ja sitä suoritetaan kiinteistön näkyvimmällä alueella, pääportin välittömässä läheisyydessä kiinteistön ulkopuolella. Vuorotyöntekijöiden työehtosopimuksen tulkinta, jonka mukaan tauot luetaan työaikaan ja taukojen aikana ei saa poistua työpaikalta kiinteistöalueen ulkopuolelle, on työnantajan tulkinnan mukaan puhdas työaikamääräys. Käytännössä tämän noudattaminen johtaa kuitenkin siihen, että eri henkilöstöryhmät ovat eriarvoisessa asemassa sen osalta, miten he voivat viettää taukonsa. Käytännössä vuorotyöntekijät eivät voi tupakoida lainkaan työvuoronsa aikana. Työtuomioistuimen kategorinen toteamus, että työajan ulkopuolella työntekijä voi kiellon estämättä järjestää tupakointinsa haluamallaan tavalla ei millään tavalla lisää kiellon oikeutusta tai vähennä kiellon tosiasiallisia käytännön hankaluuksia nikotiiniriippuvaisen tupakoitsijan henkilökohtaisen aseman osalta. Tupakointikielto koskee myös työntekijän vapaa-aikaa siltä osin, kun hän saapuessaan tai poistuessaan on kiinteistön alueella. Vuorotyöntekijöiden totaalitupakointikiellon sallittavuutta on perusteltu myös sillä, että Saarioinen Oy on konsernina tehnyt kaikkia sen yhtiöitä koskevan tupakointikiellon. Kiellon perusteena on tämänkin osalta tuotu esille yrityskuva. Tältä osalta katson, että konserniin kuuluvat yhtiöt saattavat kukin harjoittaa hyvin erityyppistä toimintaa. Totaalitupakointikieltoa tulisi tarkastella konserniajattelun sijaan kunkin yksittäisen työpaikan tosiasiallisen toiminnan näkökulmasta. Tämän tuomion kohteena olevan yrityksen osalta on kyse suhteellisen yhdenmukaista toimintaa harjoittavasta konsernista, Saarioinen Oy:stä, mutta siitä huolimatta keskuslähettämön osalta ei ole tuotu esille nimenomaisia perusteita asettaa yhden työntekijätyöryhmän osalta totaalitupakointikielto. Työnantajalla on työehtosopimuksen työaikamääräyksistä huolimatta velvollisuus kohdella työntekijöitä yhdenveroisesti lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Niin ikään katson, että nykyisistä tiukentuvista tupakointisäännöksistä huolimatta tupakointi on edelleen tavanomaiseksi katsottava elpymistapa työhön liittyvillä tauoilla sillä edellytyksellä, että sen osalta noudatetaan lainsäädännössä asetettuja rajoituksia.
11 Edellä esitetyillä perusteilla katson, että kanne on hyväksyttävä. Vakuudeksi: Matleena Engblom