Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten

Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten Nord Stream Espoo-raportti: Avaintehtäväraportti Kemialliset ja tavanomaiset sotatarvikkeet Helmikuu 2009 Finnish version KIP Munitions: Conventional and Chemical

Huomautus: Espoon sopimuksen mukaisia neuvotteluja varten laadittua Nord Streamin ympäristövaikutusten arviointiin liittyvää raporttikokonaisuutta kutsutaan jäljempänä ja kaikessa kokonaisuuden puitteissa toimitettavassa dokumentaatiossa Nord Streamin Espoon raportiksi tai Espoon raportiksi. Nord Streamin Espoon raportin englanninkielisestä versiosta on laadittu käännökset yhdeksällä asiaankuuluvalla kielellä (jäljempänä käännökset). Siinä tapauksessa, että jokin käännös ja englanninkielinen versio ovat keskenään ristiriidassa, englanninkielinen versio on ratkaiseva.

Sisällys Sivu 1 Johdanto 7 2 Tavanomaisten ja kemiallisten sotatarvikkeiden nykytila 8 2.1 Taustaa 8 2.1.1 Tavanomaiset sotatarvikkeet 8 2.1.2 Kemialliset sotatarvikkeet 11 2.2 Sotatarvikkeiden seulontatutkimus 19 2.2.1 Tutkimusstrategia 19 2.2.2 Esitutkimukset vuosina 2005 ja 2006 20 2.2.3 Sotatarvikkeiden seulonnan laajuus ja tekniset vaatimukset 20 2.2.4 Sotatarvikkeiden seulontatutkimuksen toteutus 24 2.2.5 Kemiallisten sotatarvikkeiden seulontatutkimuksen suoritus 26 2.2.6 Sotatarvikkeiden seulontatutkimuksen tulokset 29 2.3 Konsultaatiot 40 2.3.1 Asiantuntijaryhmien tapaamiset 40 2.3.2 Seminaarit 43 2.3.3 Kahdenväliset kokoukset 45 3 Vaikutuksia aiheuttavat hanketoimet 48 3.1 Suunnitellut toimet 48 3.1.1 Rakennusvaihe 48 3.1.2 Käyttövaihe 48 3.1.3 Sotatarvikkeiden raivaaminen 49 3.1.4 Kemialliset sotatarvikkeet 50 3.2 Odottamattomat tapahtumat 50 3.2.1 Rakennusvaihe 50 4 Sotatarvikkeiden raivaamisesta aiheutuva vaikutus 52 4.1 Fysikaalinen ympäristö vesi 52 4.1.1 Sameuden lisääntyminen 53 4.1.2 Haitta-aineiden vapautuminen 54 4.1.3 Fysikaalinen ympäristö merenpohjan muutokset 55 4.2 Biologinen ympäristö meren pohjaeliöstö 55 4.2.1 Sameuden lisääntyminen 55 4.2.2 Haitta-aineiden vapautuminen 56 4.2.3 Melu ja tärinä 56 4.2.4 Merenpohjan elinympäristöjen häviäminen 56 4.3 Biologinen ympäristö kalat 57 4.3.1 Haitta-aineiden vapautuminen 57 4.3.2 Melu ja tärinä 57 4.4 Biologinen ympäristö merilinnut 59 4.4.1 Sameuden lisääntyminen 59 4.4.2 Melu ja tärinä 59 4.4.3 Merenpohjan elinympäristöjen tuhoutuminen 60 4.4.4 Visuaalinen ja/tai fyysinen haitta 61 4.5 Biologinen ympäristö merinisäkkäät 62 4.5.1 Sameuden lisääntyminen 62 4.5.2 Haitta-aineiden vapautuminen 62 4.5.3 Melu ja tärinä 63 I

4.6 Biologinen ympäristö luonnonsuojelualueet 66 4.6.1 Sameuden lisääntyminen 66 4.6.2 Melu ja tärinä 66 4.7 Sosiaalinen ja sosioekonominen ympäristö 67 4.7.1 Kalastus 67 4.7.2 Laivat ja merenkulku 68 4.8 Odottamattomista tapahtumista aiheutuvat vaikutukset 68 4.8.1 Kemialliset sotatarvikkeet 68 4.8.2 Tavanomaiset sotatarvikkeet 69 5 Sotatarvikkeiden raivaamisen lievennystoimet 70 5.1 Johdanto 70 5.2 Suunnitteluvaihe 70 5.3 Toteutusvaihe 70 6 Lisätutkimukset 72 6.1 Venäjän alue: sotatarvikkeiden seulonta 72 6.2 Ankkurikäytävän tutkimus 73 6.3 Sotatarvikkeiden raivaussuunnitelma 74 7 Lähdeluettelo 76

Lyhenne Suomi Englanti tai alkuperäinen kieli BSH Saksan liittovaltion merenkulkuvirasto Federal Maritime and Hydrographic Agency DHI Tanskan vesi- ja ympäristökeskus Danish Hydraulic Institutee DNV Det Norske Veritas Det Norske Veritas DTM Pinnanmuotojen digitaalinen mallinnus Digital Terrain Modelling EEZ Talousvyöhyke Exclusive Economic Zone (EEZ) Espoo Convention Espoossa vuonna 1991 allekirjoitettu valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskeva yleissopimus Convention on Environmental Impact Assessment in a Transboundary Context, signed in Espoo, 1991 GOFREP Suomenlahden alusliikenteen pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä Gulf of Finland Mandatory Reporting System HELCOM Helsinki-komissio The Helsinki Commission. km Kilometri Kilometres m Metriä Meters NERI Tanskalainen ympäristöntutkimuslaitos National Environmental Research Institute,Aarhus University, Denmark PNEC Arvioitu vaikutukseton pitoisuus ympäristössä Predicted No Effect Concentration ROV Miehittämätön kauko-ohjattava alus Remotely operated vehicle VERI Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos Finnish Institute for Verification of the Chemical Weapons Convention YVA Ympäristövaikutusten arviointi Environmental Impact Assessment

7 Kemialliset ja tavanomaiset sotatarvikkeet 1 Johdanto Tässä luvussa esitetään yleiskatsaus Itämeressä oleviin sotatarvikkeisiin ja niiden suhteesta Nord Stream -putkilinjaan. Luku on laadittu Espoo-raportissa ja Suomen kansallisessa YVA:ssa esitettyjen tietojen perusteella. Itämeri sijaitsee merisodankäynnin historian kannalta strategisesti tärkeällä alueella. Itämeressä olevat tavanomaiset ja kemialliset sotatarvikkeet ovat ensimmäisen ja toisen maailmansodan peruja. Ne ovat erityisen merkittäviä ympäristön sekä putkilinjojen turvallisen asennuksen ja käytön kannalta. Sotatarvikkeet luokitellaan seuraavasti: Tavanomaiset sotatarvikkeet eli vanhat merimiinat, syvyyspommit, torpedot ja lentopommit ja upotetut sotatarvikkeet Pääasiassa toisen maailmansodan jälkeen upotetut kemialliset sotatarvikkeet Tässä luvussa esitellään: Nykytilanteen perinpohjaisessa selvittämisessä noudatettava strategia, jossa muun muassa yhdistellään julkisia selvityksiä, kenttätutkimuksia, asiantuntijalausuntoja ja kuulemisia Tärkeimmät tulokset Vaikutusten arviointi sekä menetelmien että perusteiden mukaisesti Assessment of the impact, considering the methodology and criteria Ympäristöriskien pienentämiseksi ehdotetut lievennystoimet Hankkeen toteutuksen aikana tehtäviksi suunnitellut lisätutkimukset

8 2 Tavanomaisten ja kemiallisten sotatarvikkeiden nykytila 2.1 Taustaa 2.1.1 Tavanomaiset sotatarvikkeet Itämereen on laskettu arvioiden mukaan 100 000 150 000 miinaa. Näistä 35 000 50 000 on raivattu, eikä niistä ole enää haittaa. Suomenlahdessa voi olla nykyisin arviolta 35 000 (1) miinaa. Kuva 2.1 esittää Itämeren tunnetut miinojen käyttöalueet ja kemiallisten sotatarvikkeiden upotuspaikat. Kuva 2.1 Kemiallisten ja tavanomaisten sotatarvikkeiden alueet Itämerellä (1) MMT report. Munitions Identification Expert Review Nord Stream Pipeline Project. ref. G-EN-SUR-RPT-108- UXOC1400.

9 Useimmiten mereen upotettiin kosketusmiinoja. Niitä on kolmenlaisia: ankkuri-, pohja- ja ajomiinoja. Ankkuroidut kosketusmiinat (Kuva 2.2) on kiinnitetty merenpohjaan irrotusjärjestelmällä ja suunniteltu kellumaan meren pinnalla tai sen läheisyydessä. Ankkuriin edelleen kiinnitettynä olevat miinat, katso Kuva 2.2, eivät ole irronneet tai ovat täyttyneet vedellä laskemishetkellä. Yleisimmät miinojen räjähdyspanosten laukaisemiseen käytettävät menetelmät ovat: Sähkömekaaninen menetelmä: sarvimiinat ovat sähkömekaanisia, ja ne laukaistaan niin sanotulla Hertz-laitteella. Taipuessaan Hertz-laite muodostaa yksinkertaisen pariston, jonka sähkövirta laukaisee sytyttimen Mekaaninen menetelmä: mekaaniset miinat räjähtävät, kun miinaa liikutetaan ja sen heiluri siirtyy paikaltaan Kuva 2.2 Miina: saksalainen toisen maailmansodan aikainen ankkuroitu ECMkosketusmiina, Suomenlahti Miinat laskettiin riveihin useista aluksista. Rivit laskettiin monessa osassa, sillä miinojen oli tarkoitus kellua eri syvyyksillä ja muodostaa monista eri osista koostuvia miinoitteita (Kuva 2.3). Miinojen sijainnista on käytettävissä tietokantoja, mutta niissä kaikissa on puutteita. Silti niistä saadaan viitteitä suuririskisten alueiden sijainnista.

10 Kuva 2.3 (1) Esimerkki miinoitteesta, Suomenlahti (1) Lähde: Miinamuseo, Turku

11 Kuva 2.4. Esimerkki Suursaaren pohjois- ja itäpuolelle toisen maailmansodan aikana asetetuista miinalinjoista 2.1.2 Kemialliset sotatarvikkeet Kemiallisia taisteluaineita (CWA (1) ) ei käytetty toisessa maailmansodassa sen enempää saksalaisten kuin liittoutuneidenkaan sotatoimissa. Osapuolilla oli silti yhteensä 500 000 1 000 000 tonnia kemiallisia sotatarvikkeita ja kemiallisia taisteluaineita. Toisen maailmansodan lopussa Saksa määrättiin hävittämään noin 65 000 tonnia varastoituja kemiallisia sotatarvikkeita. Venäjän joukot hävittivät valtaosan niistä vuoden 1947 kesällä saksalaisten alusten ja miehistöjen avulla. Aikataulua ja rahoitusta koskevien rajoitteiden vuoksi upotuspaikaksi valittiin Bornholmin syvänne ja Gotlannin kaakkoispuoli, koska ne olivat syvimmät kohdat lähellä Saksan satamia (1) Kemiallisilla taisteluaineilla tarkoitetaan kemiallisissa sotatarvikkeissa käytettyjä kemiallisia yhdisteitä.

12 (Peenemünde ja Wolgast), joista sotatarvikkeet laivattiin. Upotetut sotatarvikkeet eivät olleet toimintakuntoisia, koska räjähteeseen ei ollut lisätty törmäysherkkiä sytyttimiä. Upotuspaikkojen ja täten myös niiden synnyttämien riskialueiden tarkka sijainti on siis epävarma (1). Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio (Helsinki-komissio) (2) käsitteli Itämereen upotettuja kemiallisia aseita kokouksessaan ja totesi, että Itämereen on upotettu noin 40 000 tonnia kemiallisia sotatarvikkeita, jotka sisältävät noin 13 000 tonnia kemiallisia taisteluaineita. Arviolta 11 000 tonnia kemiallisia taisteluaineita on upotettu Bornholmin itäpuolelle ja 1 000 tonnia Gotlannin kaakkoispuolelle. Kuva 2.5 kuvaa kemiallisten taisteluaineiden upotuspaikkoja, ja kartaston kartta MU-1 esittää kemiallisten ja tavanomaisten sotatarvikkeiden upotusalueet Itämerellä (3), (4), (5). (1) Brewer PG and Nakayama N, 2008, "What lies beneath: A plea for complete information.", Environ Sci Technol. 42: 1394-1399. (2) Helsinki-komission 16. kokous 1995. (3) Helcom, 2002, "Response Manual, Vol. 2 Chapter 6 - Amendment No. 27/02/03" (4) HELCOM, 1995, "Final Report of the ad hoc Working Group on Dumped Chemical Munition", http://www.helcom.fi/stc/files/publications/otherpublications/chemufinalreport1995.pdf, Date accessed: 2008-8-14. (5) HELCOM, 1994, "Chemical Munitions Dumped in the Baltic Sea", http://www.helcom.fi/stc/files/publications/otherpublications/1994report- ChemicalMunitionsDumpedInTheBalticSea.pdf, Date accessed: 2008-8-14.

13 Kuva 2.5 Kemiallisten taisteluaineiden upotusalueet Tanskan läheisyydessä. Alue A on Gotlannin upotuspaikka, alue B puolestaan Bornholmin upotuspaikka. Alue C on Pikku-Beltin upotuspaikka, ja D ja E ovat Skagerrakin upotuspaikat (1) (1) Helcom, 2002, "Response Manual, Vol. 2 Chapter 6 - Amendment No. 27/02/03"

14 Kemialliset sotatarvikkeet upotettiin ilmeisesti heittämällä ne yli laidan upotuspaikkojen kohdalla. Siksi riskialueet on määritelty upotuspaikkojen ympärille ja niihin johtaville laivareiteille. Kalastus ja ankkurointi ovat kiellettyjä upotuspaikoilla, ja riskialueilla toimivilla kalastusaluksilla on oltava puhdistus- ja ensiaputarvikkeet kemiallisille taisteluaineille altistumisen varalta (1). Historiallinen analyysi kemiallisten taisteluaineiden upottamisesta Bornholmin itäpuolelle Historiallinen analyysi kemiallisten taisteluaineiden upottamisesta Bornholmin itäpuolelle perustuu uutisjuttuihin ja raportointitietoihin vuosilta 1947 2008 (2). Venäjän laivasto aloitti kemiallisten taisteluaineiden upottamisen Bornholmin itäpuolelle jotakuinkin 1.7.1947 ja lopetti sen 30.12.1947. Upotus tapahtui 4 merimailin säteellä pisteestä 55 o 20 min pohjoista leveyttä ja 15 o 37 itäistä pituutta. Elokuussa 1947 Bornholmin rantaan ajautui puuarkkuja, joissa oli sotatarvikkeita (Kuva 2.6). Kun Bornholmista, Ruotsista ja Puolasta alettiin saada tietoja laatikoiden ajautumisesta rantaan, annettiin määräys, että kelluvia laatikoita kohti oli ammuttava. Syyskuuhun 1947 mennessä sotatarvikkeita upotti kaikkiaan neljä alusta, joista kolme oli saksalaisia ja yksi venäläinen. Yhdessä päivässä upotettiin noin 200 300 tonnia kemiallisia sotatarvikkeita. Kuva 2.6 KC250-sinappikaasukranaatin kartio, joka ajautui rantaan alkuperäisessä puuarkussaan (Bornholmin museo) (1) Iver C. Weilbach & Co. A/S, 2007, "The Danish Fishery Yearbook 2007". (2) Sanderson H and Fauser P, 2008, "Historical and qualitative analysis of the state and impact of dumped chemical warfare agents in the Bornholm basin from 1947-2008".

15 Vuonna 1962 Saksan demokraattisen tasavallan merivoimat havaitsi Hanno-harjoituksen aikana kemiallisilla sotatarvikkeilla täytetyn vanhan puulotjan lähellä Bornholmin syvänteen pääupotuspaikkaa. 1960-luvun loppupuolella kerrottiin, että Ruotsin rannikon edustalla oli tavattu kuolleita kaloja kemiallisten taisteluaineiden vuodettua syöpyneistä kartioista. Elokuussa 1972 laivasto ilmoitti, että kaikki sotatarvikkeet olivat syöpyneet, rikkoutuneet tai tyhjiä ja että merenpohjalla esiintyi kokkareina kemiallisia taisteluaineita. Vuonna 1977 saatiin tietää, että kemiallisia taisteluaineita sisältäviä kartioita oli upotettu yli 500 000. 27.3.1984 pääupotuspaikalle määrättiin kalastusrajoituksia. 1980-luvun puolivälissä Tanskan viranomaiset käynnistivät Pegasus-operaation Bornholmin ympärille upotettujen sotatarvikkeiden keräämiseksi ja hävittämiseksi. Operaatio keskeytettiin kustannusten, turvallisuusriskien ja yleisen vastustuksen vuoksi. Euroopan parlamentti päätti vuonna 1992 yli 93 prosentin äänienemmistöllä, että Itämereen upotettujen kemiallisten taisteluaineiden riskit ympäristölle ja ihmisten terveydelle oli tutkittava ja kuvattava perustaksi myöhemmille mahdollisia korjaavia toimia koskeville päätöksille. HELCOM perusti kemiallisten sotatarvikkeiden tilapäisen työryhmän (CHEMU), joka kokosi Venäjän viranomaisten vuonna 1993 luovuttamat tiedot kemiallisten taisteluaineiden upotuksista vuonna 1947. HELCOMin CHEMU-ryhmä esitti vuonna 1994 päätelmän, jonka mukaan korjaavia toimia ei tarvita, koska kemialliset taisteluaineet liukenevat huonosti ja hajoavat ja laimenevat nopeasti. 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa muilla upotuspaikoilla (muun muassa Skagerrakissa) tehtiin tieteellisiä tutkimuksia, mutta Bornholmin upotuspaikalla tutkimuksia ei tehty. Euroopan komissio perusti vuonna 2005 kuudennen puiteohjelman yhteyteen kemiallisten aseiden ympäristöriskien mallintamista Itämeressä koskevan MERCW-hankkeen (Modelling the Environmental Risks of Chemical Weapons in the Baltic sea). Kenttätyö saatiin päätökseen vuoden 2008 lopulla, mutta tätä kirjoitettaessa MERCW:n raporttia ei ole vielä julkaistu. Bornholmin itäpuolelle upotetut kemialliset taisteluaineet Alla on Bornholmin itäpuolelle upotettujen erilaisten kemiallisten taisteluaineiden koostumukset ja määrät sisältävä. Taulukko 2.1.

16 Taulukko 2.1 Bornholmin syvänteeseen upotetut kemialliset taisteluaineet (1),(2) Nimi Yhdiste CAS-nro Upotusmäärä (tonnia) Rikkisinappikaasu (yperiitti) 1 C 4 H 8 Cl 2 S 505-60-2 7,027 Adamsiitti 2 C 12 H 9 AsClN 578-94-9 1,428 Clark I 2 C 12 H 9 AsCl 712-48-1 712 Clark II 2 C 13 H 10 AsN 23525-22-6 Ei tiedossa Trifenyyliarsiini 8 C 18 H 15 As 603-32-7 102 Klooriasetofenoni (CAP) 3 C 8 H 7 ClO 1341-24-8 515 Fenyylidiklooriarsiini 8 C 6 H 5 AsCl 2 696-28-6 1,017 Triklooriarsiini 8 AsCl 3 7784-34-1 102 Monoklooribentseeni 4 C 6 H 5 Cl 108-90-7 1,405 Zyklon B 5 HCN 94-90-8 74 Bornholmin itäpuolelle mahdollisesti upotetut kemialliset taisteluaineet /4/ Fosgeeni 6 CCl 2 75-44-5 - Typpisinappikaasu 1 C 5 H 11 Cl 2 N 51-75-2 - Tabuuni 7 C 5 H 11 N 2 O 2 P 77-81-6-1: Rakkuloita aiheuttavia kaasuja (rakkulakaasuja) 2: Nenää ja kurkkua ärsyttäviä kaasuja 3: Kyynelkaasuja 4: Lisäaine 5: Verimyrkky 6: Keuhkoja ärsyttäviä kaasuja 7: Hermokaasu 8: Arsenikkiöljy: organoarseeninen rakkulakaasu Kemialliset taisteluaineet olivat useimmiten kahdenlaisissa lentopommeissa. Niistä sinappikaasua sisältävä kranaatti, tyyppi KC 250, on esitetty valokuvassa, katso Kuva 2.7. (1) HELCOM, 1994, "Chemical Munitions Dumped in the Baltic Sea", http://www.helcom.fi/stc/files/publications/otherpublications/1994report-chemicalmunitionsdumpedinthebalticsea.pdf, Date accessed: 2008-8-14. (2) Sanderson H, Fauser P, Thomsen M and Sørensen P.B, 2007, "Summary of Screening Level Fish Community Risk assessment of Chemical Warfare Agents (CWAs) in Bornholm Basin", A Paper by Sanderson et al. to be submitted to Jour. Haz. Mat. April, 2007.

17 Kuva 2.7 Sinappikaasupommin (tyyppi KC 250) kaaviokuva Pommin kartiot oli valmistettu ohuesta teräslevystä, joka on nykyisin usein syöpynyt puhki. Ehjiä pommeja löytyy enää harvoin (1). Suurin osa upotetuista kemiallisista taisteluaineista on sinappikaasua. Kalastajat löytävät aika ajoin keltaisia tai ruskeita sinappikaasukokkareita saaliinsa joukosta. Kokkareiden koko vaihtelee, ja ne painavat enimmillään 100 kg. Rakenteeltaan ne muistuttavat usein savea, kun niiden pinta on hapettunut kiinteäksi. Siksi sinappikaasukokkareet säilyvät useita vuosia. Vuoden 1992 jälkeen kaikki kalastajien löytämät sotatarvikkeet ovat olleet joko tyhjiä tai puhki syöpyneitä. Nykyisin kemiallisia taisteluaineita löydetään ainoastaan kiinteinä kokkareina. Yli 10 vuotta sitten kemiallisten taisteluaineiden muoto oli osin nestemäinen, mutta näin ei ole enää (2). Kuvassa 2.8 on esimerkkejä Bornholmin upotuspaikan alueelta löydetyistä sotatarvikkeista. (1) Helcom, 2002, "Response Manual, Vol. 2 Chapter 6 - Amendment No. 27/02/03". (2) Sanderson H and Fauser P, 2008, "Historical and qualitative analysis of the state and impact of dumped chemical warfare agents in the Bornholm basin from 1947-2008".

18 Kuva 2.8 Sinappikaasukokkare (vasemmalla) ja syöpyneitä kaasupommeja (merivoimien henkilöstö ABC-suoja-asussa) Kalastus on kielletty Bornholmin itäpuolisella upotuspaikalla. Kalastajien saaliin joukkoon on silti joutunut kemiallisia sotatarvikkeita upotuspaikalla ja sen ympäristössä, sillä sotatarvikkeet ovat levinneet laajalle. Tanskassa kalastajat saavat korvauksen, jos he ilmoittavat löytämistään sotatarvikkeista Bornholmin meripiirille. Bornholmin meripiiri on kirjannut ammusten löytymispaikat Bornholmin alueella 1960-luvulta lähtien. Kuva 2.9 esittää kalastajien vuosina 1979 2006 löytämien kemiallisten sotatarvikkeiden määrät. Kuva 2.9 Bornholmin ympäristöstä löydettyjen kemiallisten sotatarvikkeiden määrä vuosina 1979-2006 (1) (1) 2007, "Admiral Danish Fleet. The Bornholm Marine District".

19 2.2 Sotatarvikkeiden seulontatutkimus 2.2.1 Tutkimusstrategia Sotatarvikkeiden seulontatutkimusten tarkoituksena on suorittaa tarvittavat kenttätutkimukset, joiden avulla sotatarvikkeiden löytymisen riski saadaan "niin pieneksi kuin käytännössä on mahdollista" (ALARP-periaate). ALARP-tason saavuttamiseksi tarvittavan prosessin arviointi on monimutkaista ja haastavaa. Normaalisti prosessi edellyttää hyvien käytäntöjen noudattamista, mutta sotatarvikkeiden yhteydessä pelkkä nykyisissä hyvissä käytännöissä pitäytyminen ei riitä. Koska sotatarvikkeet aiheuttavat suurta vaaraa ja riskin ympäristölle, henkilöstön turvallisuudelle ja hankkeen maineelle, hyviin käytäntöihin perustuvassa prosessissa käytetään lisäksi asiantuntija-arvioita, konsultaatiota ja teknistä kehitystyötä. Näin lähestymistapa edustaa ehdotonta huippuluokkaa. Nord Streamin sotatarvikkeiden seulontatutkimuksessa käytettävään prosessiin kuuluvat seuraavat vaiheet: Yleisten tietojen arviointi (vaaratekijän alkuperään liittyvät taustatiedot) Pääasiassa vuosina 2005 ja 2006 tehtyjen esitutkimusten arviointi Työn laajuuden, teknisten edellytysten ja tarvittavien teknisten vaatimusten määritteleminen Sotatarvikkeiden seulontatutkimuksen toteuttaminen optimoiduissa putkikäytävissä Asiantuntijoiden arviot tutkimustuloksista Aiheuttajaosapuolten ja kohdeosapuolten asiantuntijoiden konsultaatio ja yhteydenpito heihin Ankkurikäytävän tutkimuksen työmäärän määrittely Ankkurikäytävän tutkimusten toteuttaminen putkilinjojen asennusvaihetta varten (meneillään, alkoi marraskuussa 2008 ja valmistuu vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä) Sotatarvikkeiden raivaus (nykyisin suunnitteluvaiheessa)

20 2.2.2 Esitutkimukset vuosina 2005 ja 2006 Venäläinen suunnittelu- ja tutkimustoimisto Peter Gaz toteutti vuosina 2005 ja 2006 kaksi suurta tutkimusohjelmaa. Tutkimusten tukena toimivat venäläinen urakoitsija Svarog ja saksalainen Fugro Osae. Vuonna 2005 tehtiin geofysikaalinen selvitys reitin valinnan ja optimoinnin tueksi. Tutkimuksen tulokset mahdollistivat merenpohjan morfologian, pohjan pintarakenteen, kulttuuriperintökohteiden ja nimellisen 2 kilometriä leveän käytävän alueella sijaitsevien muiden kohteiden arvioinnin. Käytävä ulottuu Venäjän rantautumispaikasta Saksan rantautumispaikkaan. Tutkimustyö kattoi noin 17 000 linjakilometriä. Vuonna 2006 tehtiin yksityiskohtainen geofysikaalinen tutkimus 180 metriä leveässä käytävässä, jonka keskilinja kulkee valitun konseptisuunnitelman mukaisella putkilinjareitillä. Noin 5 000 linjakilometrin tutkimuksessa saatiin tarkempaa tietoa merenpohjan topografiasta (2 x 2 metrin digitaalinen mallinnus) ja tunnistettiin kohteet jatkotutkimuksia varten. Tämän jälkeen valittiin geofysikaalisen vaiheen kohteet silmämääräiseen tarkastukseen ROV-laitteilla. Valitut kohteet sijaitsivat korkeintaan 20 metrin etäisyydellä konseptisuunnitteluvaiheen reitistä. Näissä tutkimuksissa käytettiin seuraavia välineitä: Geofysikaalinen vaihe: monikeilakaikuluotaimella selvitettiin merenpohjan morfologia, viistokaikuluotaimella (100/300 khz) kartoitettiin merenpohjan muodot, sedimenttikaikuluotaimilla tutkittiin geologisia yläkerroksia ja magnetometreillä (Caesium ja Overhauser) paikallistettiin rautapitoiset kohteet ROV-vaihe: videokameralla, lasermittaimella ja pulssi-induktiomittarilla paikallistetaan hautautuneet tai paljaat sähköä johtavat materiaalit (TSS 340) Sedimenttikaikuluotain: 2-7 khz Chirp and Boomer 2.2.3 Sotatarvikkeiden seulonnan laajuus ja tekniset vaatimukset Vuosien 2005 ja 2006 tutkimusten tulosten arvioinnin perusteella katsottiin, ettei tutkimusmenetelmä ollut riittävän perinpohjainen Nord Stream -putkikäytävän alueella sijaitsevien sotatarvikkeiden arvioimiseksi ja dokumentoimiseksi luotettavasti. Lisäksi oli kehitetty konseptisuunnitteluvaiheen reitti merenpohjan muokkaustoimenpiteistä aiheutuvien ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Vuosien 2005 ja 2006 tutkimusohjelmaa kehitettiin keskeisesti siten, että otettiin käyttöön nelivaiheinen lähestymistapa sotatarvikkeiden seulontaan koko käytävässä Venäjältä Saksaan. Tutkimuksessa oli tarkoitus parantaa resoluutiota ja kohteiden havaitsemisen luotettavuutta. Vaiheissa 1 3 saavutettu peittävyys kuvataan seuraavassa, Kuva 2.10:

21 Vaihe 1 Geofysikaalinen vaihe: lisätään viistokaikuluotaimen tarkkuutta yli 500 khz:iin Vaihe 2 ROV-laitteeseen asennettu gradiometri: kehitetään gradiometrinen taulukko, jonka avulla tunnistetaan kaikki rautapitoiset kohteet 15 metrin asennuskäytävän alueella Vaihe 3 Silmämääräinen tarkastus ROV-laitteella: laajennetaan turvallisuuskäytävää kaikkiaan 50 metrin levyiseksi. Tarkastetaan silmämääräisesti kaikki tunnistetut kulttuuriperintökohteet asiantuntijoiden arviointia varten Vaihe 4 Asiantuntijoiden arviot: arvioidaan kaikki kohteet, joille on tehty silmämääräinen tarkastus, jotta vedenalaisen sodankäynnin asiantuntijat pystyvät määrittelemään kohteen alkuperän, koon, sijainnin ja kunnon Vaihe 1: Geofysikaalinen ml. viistokaikuluotain Vaihe 2: Gradiometri Vaihe 3: Silmämääräinen tarkastus 125 m 75 50 25 7.5 7.5 25 50 75 125m Gradiometri Silmämääräinen tarkastus Viistokaikuluotain (peittävyys 300 %) Viistokaikuluotain (peittävyys 200 %) Viistokaikuluotain, monikeilakaikuluotain, magnetometri Kuva 2.10 Sotatarvikkeiden seulontatutkimusten vaiheet Määriteltyjen käytävien leveys perustuu seuraaviin seikkoihin: Asennuskäytävä (vaihe 2) perustuu asennusurakoitsijan kanssa tehdyssä sopimuksessa normaalille putkenlaskulle määritettyyn asennustoleranssiin +/- 7,5 metriä

22 Turvallisuuskäytävä (vaihe 3) perustuu putkilinjan räjähdyksen vaikutuksiin. 50 metrin leveys (+/- 25 metriä optimoidun käytävän kummallakin puolella) perustuu suunnitteluyrityksen tekemiin ja sertifiointiviranomaisen vahvistamiin suunnitteluanalyyseihin (1) ROV-laitteeseen asennettu gradiometrilaitteisto ja sen 12 osaa (Kuva 2.11) kehitettiin erityisesti Nord Streamia varten, jotta asennuskäytävän alueelta saadaan magneettikentän voimakkuuteen perustuva maastomalli. Kummankin putkilinjan reitillä tehtiin kaksi pyyhkäisyä 15 metrin asennuskäytävän kattamiseksi. Tekniikan on kehittänyt Innovatum, ja sen on soveltanut meriympäristöön tutkimuslaitos Marin Mätteknik AB. Kuhunkin gradiometrin elementtiin sisältyy kaksi magnetometria (ylempi ja alempi magnetometri), joiden avulla pystytään mittamaan magneettikentän erot 1 nanoteslan (nt) tarkkuudella. Kuva 2.11 ROV-laitteeseen asennettu gradiometrilaite: Venäjän alue (kuva vasemmalla), Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan alueet (kuva oikealla) Järjestelmän hyväksyntäkokeet tehtiin aluksi maissa, ja kun ne oli läpäisty, ROV-kokeet tehtiin merenpohjaan asetetuilla tunnetuilla kohteilla. (1) SES report Effects of Underwater Explosions G-EN-PIE-REP-102-00072528

23 Kuva 2.12 Gradiometrilaitteiston hyväksyntäkokeet maissa Kaksipäiväinen koeohjelma maissa perustui sarjaan oletuksia (kohteiden todennäköisistä esiintymissuunnista ja asennoista). Kehittelyssä oli hyödynnetty vuonna 2006 Itämeren ROVtoiminnassa saatua kokemusta. Testit osoittivat, että järjestelmällä kyetään tunnistamaan ja paikantamaan erikokoisia metalliesineitä merenpohjan päältä ja sen sisästä (Kuva 2.12). Kohteiden tuottamat vastekuviot kuitenkin vaihtelivat kohteiden suunnan, asennon, rakenteen ja korkeuden mukaan, joten yksittäisille esineille ei voitu määrittää erityisiä magneettivuon muotoja. Kohteiden tunnistaminen edellytti siis silmämääräistä tarkastusta. Merenalaisissa hyväksyntäkokeissa käytettiin terässauvoja, säiliöitä ja oikeita sotatarvikkeita. Venäjän alueella kokeet tehtiin Venäjän laivaston käyttämällä erityisellä testausalueella. Alueelle oli sijoitettu yhdeksän esinettä, jotka vaihtelivat 35 millimetrin ilmatorjuntakranaatin kartiosta pieneen miinaan. Venäjän laivasto seurasi kokeita ja hyväksyi järjestelmän käytettäväksi Venäjän alueella. Kemiallisten sotatarvikkeiden lisäseulonta Koko reitin varrella tehtävän, yleisiä sotatarvikkeita koskevan seulonnan lisäksi Bornholmin alueella tehtiin seulontatutkimus kemiallisista taisteluaineista peräisin olevien haitta-aineiden taustatasojen määrittämiseksi. Tutkimusalue perustui tasavälein otettujen maaperä- ja huokos-

24 vesinäytteiden tutkimukseen siltä alueelta, jossa putkilinjan reitti kulkee Bornholmin kemiallisten sotatarvikkeiden upotuspaikan länsipuolelta. 2.2.4 Sotatarvikkeiden seulontatutkimuksen toteutus Tutkimus- ja muiden lupien vuoksi tutkimusalue jaettiin kahteen pääosaan: Venäjän alue Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan yhdistetty alue Venäjän alue Geofysikaalisesta vaiheesta (vaihe 1) vastasi Peter Gaz vuonna 2007 Svarogin tuella. Tutkimus kattoi noin 800 linjakilometriä. ROV-vaihe (vaiheet 2 ja 3) alkoi joulukuussa 2008 ja jatkunee vuoden 2009 puoliväliin saakka. Venäjän valtion merenkulku- ja meritutkimuslaitoksen (GNINGI) edustajat laativat parhaillaan asiantuntija-arviota (vaihe 4) Venäjän viranomaisten (Venäjän federaation puolustusministeriön Itämeren laivaston henkilöstön) valvonnassa. Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan yhdistetty alue Ruotsalainen Marin Mätteknik AB (MMT) vastasi koko tutkimusalueesta norjalaisen DoF:n avustaessa hetkellisesti. Tutkimukset tehtiin maaliskuusta 2007 elokuuhun 2008 ulottuneella jaksolla. Geofysikaaliseen vaiheeseen (vaihe 1) sisältyi sekä sotatarvikeseulontatutkimus että yksityiskohtaisia suunnitteluselvityksiä. Sen aikana tutkittiin noin 13 300 linjakilometriä. Asennuskäytävän tutkimukseen sisältyi 6 400 linjakilometriä ROV-pohjaista gradiometritutkimusta. Lisäksi gradiometrilaitetta hyödynnettiin useissa eri kokoonpanoissa (Kuva 2.13) jatkettaessa tutkimuksia matalassa vedessä ja Saksan rantautumispaikan maanpäällisessä osassa. Käytävää levennettiin kattamaan koko putkikaivannon leveys.

25 Kuva 2.13 Gradiometrin käyttömenetelmät matalassa vedessä ja rannalla: Saksan rantautumispaikka Silmämääräisen tarkastuksen vaiheeseen (vaihe 3) sisältyi kaikkien lopullisissa 15 metrin asennuskäytävissä sijaitsevien kohteiden ja valittujen, ihmisten toiminnasta johtuvia jäänteitä sisältävien kohteiden tarkastus 50 metrin turvallisuuskäytävässä. Lisäksi tutkittiin kaikki mahdollisia kulttuuriarvoja sisältävät kohteet. Kohteiden luokitus (vaihe 4) tehtiin kahdessa vaiheessa, jotka ovat kaikkien tunnistettujen kohteiden ensimmäinen evaluointi merellä ja kolmen merisodankäynnin asiantuntijan maalla tekemä arviointi. Vasta tässä loppuvaiheessa kohteet tunnistetaan sitovasti sotatarvikkeiksi tai muiksi kohteiksi. Videotallenteita arvioi itsenäisesti kolme merisodankäynnin asiantuntijaa. Arvioinnista vastasivat: Matti Puoskari, komentaja evp. (Suomen merivoimat), Suomen puolustusministeriön suosituksesta Eugene Charysczak, everstiluutnantti evp. (Ruotsin merivoimat) MMT-tutkimuslaitoksen suosituksesta Lars Møller Pedersen, komentaja, Tanskan laivaston ammustenpurkuosaston johtaja

26 2.2.5 Kemiallisten sotatarvikkeiden seulontatutkimuksen suoritus Maaperä- ja huokosvesinäytteiden tutkimus, jolla seulottiin kemiallisten taisteluaineiden haittaaineiden taustatasoja Bornholmin alueella, tehtiin toukokuun 2008 lopulla. Sedimenttinäytteet otettiin suunnitellun putkilinjan reitin varrelta Bornholmin saaren itä- ja eteläpuolelta kaikkiaan 35 asemasta Haps-kairausnäytteenottimella (katso Kuva 2.14). Kuva 2.14 Näytteenottoasemat Bornholmin itäpuolella

27 Kaikissa asemissa näytteitä otettiin kairausnäytteen ylimmän 5 senttimetrin kohdalta, näytteen keskeltä ja sen alaosasta. 10 kohdassa neljän aseman näytteet otettiin kohtisuoraan putkilinjojen reittiin nähden. Näiden arviointiasemien etäisyys oli pääasemasta 500 metriä pohjoiseen, 250 metriä pohjoiseen, 250 metriä etelään ja 500 metriä etelään. Kemiallisia analyyseja varten on kerätty yhteensä 95 sedimenttinäytettä ja 11 huokosvesinäytettä. Tulosten riippumattoman tarkistuksen mahdollistamiseksi kukin näyte jaettiin kahteen yhtä suureen osaan A- ja B-osanäytteeksi. Määritykset tehtiin kahdessa riippumattomassa laboratoriossa. Tunnuksella A merkityt näytteet analysoi Tanskan ympäristönsuojelun tutkimuslaitos (NERI), ja tunnuksella B merkityt näytteet analysoi Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos (VERI). Laboratoriot määrittivät näytteistä seuraavat kemikaalit, katso Taulukko 2.2.

28 Taulukko 2.2 Sedimentti- ja huokosvesinäytteistä testatut kemiallisten taisteluaineiden haitta-aineet (1),(2) Kemikaali (lyhenne) Ehjät kemialliset ammukset CAS-numero Rikkisinappikaasu (H) 505-60-2 Adamsiitti (DM) 578-94-9 Clark I (DA) 712-48-1 Trifenyyliarsiini (TPA) 603-32-7 Α-Klooriasetofenoni (CN) 532-27-4 Tabuuni (GA) 77-81-6 Levisiitti I (L1) 541-25-3 Levisiitti II (L2) 40334-69-8 Fenyylidiklooriarsiini (PDCA) 696-28-6 DM:n hajoamistuotteet ja johdannaiset Fenoarsatsiini-10(5H)-oli 18538-32-4 10-(fenoarsatsiini-10(5H)-yylioksi)-5,10-dihydrofeno-arsatsiini 4095-45-8 5,10-dihydrofenoarsatsiini-10-oli 10-oksidi 4733-19-1 DA:n hajoamistuotteet ja johdannaiset Difenyyliarseenihappo 6217-24-9 Bis(difenyyliarsiini)oksidi 2215-16-9 Difenyyliarsiinihappo 4656-80-8 H:n hajoamistuotteet Tiodiglykoli 111-48-8 Tiodiglykolisulfoksidi 3085-45-8 L1:n hajoamistuotteet ja johdannaiset Vinyyliarseenihappo 85090-33-1 2-kloorivinyyliarsiinioksidi 3088-37-7 2-kloorivinyyliarsonihappo 64038-44-4 Dipropyyli-2-kloorivinyyliarsoniditioiitti L2:n hajoamistuotteet ja johdannaiset Dininyylirsiinihappo Bis(2-kloorivinyyli)arseenihappo Propyylibis(2-kloorivinyyli)-arsinotioiitti (1) Finnish Institute for Verification of the Chemical Weapons Convention (VERI), 2008, "Nord Stream Offshore Pipelines through the Baltic Sea. Chemical analysis of Sea-dumped Chemical Warfare Agents in Sediment and Pore Water Samples". (2) Bossi R, Krongaard T and Christoffersen C, 2008, "Nord Stream Offshore Pipelines through the Baltic Sea. Analysis of arsenic compounds in sediment samples and sediment pore water samples from the Baltic Sea. NERI Technical Report, October 2008".

29 Kemikaali (lyhenne) CAS-numero PDCA:n hajoamistuotteet Fenyyliarsonihappo 25400-22-0 Fenyyliarsenikkihappo 98-05-5 Arseeniyhdisteet Arseenin kokonaismäärä (As total ), arseniitin (As(III), arsenaatin (As(V), monometyyliarsonihapon, dimetyyliarsonihapon, trimetyyliarsiinioksidin, tetrametyyli arsoniumionin, arsenobetaiinin määrä 2.2.6 Sotatarvikkeiden seulontatutkimuksen tulokset Sotatarvikkeiden seulontatutkimuksen tulokset on katsottu luottamuksellisiksi, ja niitä käsitellään perinpohjaisesti vastuullisten kansallisten viranomaisten kanssa. Näin ollen tulokset esitellään tässä vain laajasti havaintojen yleiskatsauksena. Venäjän alue Tutkimukset ovat meneillään. Tuloksia ei ole saatavissa. Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan yhdistetty alue Nord Stream -putkilinjan reitin varrella on tunnistettu sotatarvikkeita, pääasiassa kosketusmiinoja. Kuten julkisten tietojen ja aiempien tutkimusten perusteella voitiin olettaa, niitä on tiheimmin Suomenlahdella. Taulukko 2.3 sisältää yleiskatsauksen sotatarvikkeiden määrään ja Taulukossa 2.4 esitellään sotatarvikkeiden määrä suhteutettuna vuosien 2007 ja 2008 seulontatutkimuksen aikana tunnistettuihin sotatarvikkeisiin liittyviin kohteisiin. Kuva 2.15, Kuva 2.16 ja Kuva 2.18 esittävät sotatarvikkeiden ja niihin liittyvien kohteiden maantieteellisen jakauman Suomen, Ruotsin ja Tanskan alueella. Kuvasta 2.17 näkyy, että Ruotsin asevoimien luovuttamat historialliset miinarivitiedot vastaavat hyvin sotatarvikkeiden seulontatutkimuksessa paikallistettuja miinoja ja miina-ankkureita. Saksan alueelta ei löydetty sotatarvikkeisiin liittyviä kohteita.

30 Taulukko 2.3 Nord Streamin sotatarvikeseulontatutkimuksessa tunnistetut sotatarvikkeet Maa Tunnistettujen sotatarvikkeiden määrä Sotatarviketyypit Suomi 31 26 miinaa, 1 mahdollinen miina, 2 mahdollista ilmasta pudotettua syvyyspommia ja kaksi sulutemiinaa Putkilinjan reitti (vaihtoehto) Nord Stream -putkilinjan reitti [Suomen alueen vaihtoehto 2 (C16)] Nord Stream -putkilinjan Ruotsi 1 (Huomautus 1) 1 miina 1 syöpynyt pommi (Huomautus 1) reitti Tanska 3 3 kemiallista sotatarviketta Nord Stream -putkilinjan reitti Saksa 0 Ei sotatarvikelöytöjä Nord Stream -putkilinjan reitti Huomautus 1: Merisodankäynnin asiantuntijoiden (katso Kappala 2.2.4) 8. ja 9. tammikuuta 2009 tekemässä yhteisessä katselmuksessa tultiin siihen tulokseen, että kohde R-32-1974 on voimakkaasti syöpynyt lentopommin pyrstökartio, joka ei sisällä räjähteitä. Tämän vuoksi kohde olisi otettava sotatarvikkeisiin liittyvien kohteiden luetteloon.

31 Taulukko 2.4 Nord Streamin sotatarvikeseulontatutkimuksen aikana tunnistetut sotatarvikkeisiin liittyvät kohteet Maa Sotatarvikkeisiin liittyvien kohteiden määrä Kohdetyypit Suomi 68 Miina-ankkuri/-lavetti Putkilinjan reitti (vaihtoehto) Nord Stream - (irrotusjärjestelmä), miinanraivauslaite (perässä hinattava), köysi, vastapainoja putkilinjan reitti [Suomen alueen vaihtoehto 2 (C16)] Ruotsi (Huomautus 1) 19 Miina-ankkuri/-lavetti Nord Stream - 14 mahdollisesti (irrotusjärjestelmä), köysi, putkilinjan reitti hautautunutta (Huomautus 1) syöpynyt pommi Tanska 0 Nord Stream - putkilinjan reitti Saksa 0 Nord Stream - putkilinjan reitti Kuva 2.15 Suomen hankealueelta enintään 25 metrin päästä Nord Stream -putkilinjojen reiteiltä (C14 ja C16) löydetyt sotatarvikkeet

32 Kuva 2.16 Ruotsin hankealueelta enintään 25 metrin päästä Nord Stream -putkilinjojen reiteiltä (C16) löydetyt sotatarvikkeet

33 Kuva 2.17 Sotatarvikkeiden ja niihin liittyvien kohteiden vastaavuus Ruotsin asevoimien luovuttamiin miinalinjatietoihin

34 Kuva 2.18 Tanskan hankealueelta enintään 25 metrin päästä Nord Stream - putkilinjojen reiteiltä (C16) löydetyt sotatarvikkeet Tunnistetut sotatarvikkeet on pyritty suhteuttamaan laajasti historiallisiin teknisiin asiakirjoihin. Tätä vastaavuutta käytetään sotatarvikkeiden raivaussuunnitelman tukena. Seuraavat neljä esimerkkiä (Kuva 2.19, Kuva 2.20, Kuva 2.21 ja Kuva 2.22) sisältävät kuvia sotatarvikkeista, vastaavuuden historiatietoihin, kohteen kuvauksen sekä mahdolliset räjäytyspanokset.

35 Kuva 2.19 Kohde R-8AG-W-014, saksalainen EMC-tyyppinen pohjaan ankkuroitava kosketusmiina. Panoksena 250/300 kiloa hexanite-räjähdysainetta Kuva 2.20 Kohde R-12-3463, pohjaan ankkuroitava miina. Ankkurimekanismi oli sijoitettu syvään eroosion tuloksena syntyneeseen onkaloon, jota ympäröi pehmeästä liejumaisesta savesta muodostuva tasainen merenpohja. Tunnistustiedot: EMC I + II, saksalainen toisen maailmansodan aikainen pohjaan ankkuroitava kosketusmiina. Panoksena on 320/250 kiloa hexaniteräjähdysainetta

36 Kuva 2.21 Kohde R-11-5167. Pullo, jossa on puolipallon muotoinen jalusta. Sivut on varustettu nostorenkailla. M26-tyyppinen venäläinen pohjaan ankkuroitu kosketusmiina, jossa on heilurilaukaisumekanismi. Panoksena on 240 kiloa Kuva 2.22 Kohde R-09-04. Toisen maailmansodan aikainen miinanraivausta vaikeuttava miina, jossa on kartiokotelo ja pyöristetty jalusta. Jalusta lepää laukaisujärjestelmän mahdollisten jäännösten päällä eroosion tuloksena syntyneessä onkalossa hiekkaisen saven muodostamassa merenpohjassa. Tunnistustiedot: Saksalainen SPB D -sulutemiina, jossa on 0,8 kilon räjähdyspanos. Varustettu ulkoisella työntö-/vetoanturilla

37 Kuva 2.23 Saksalainen kemiallinen 250 kg sinappikaasupommi DK1-2-33-3976. Kuori on pahasti syöpynyt, mutta pommin sisällä on edelleen kaasua, enintään n. 30 kg Huomaa, että KC 250-kaasupommit (lentokonepommit) muodostavat 90 95 prosenttia Bornholmin itäpuolen yleisistä löydöksistä. Pommin kokonaispituus on 1,65 metriä ja läpimitta 0,37 metriä. Se sisältää 8 14 kiloa räjähteitä ja jopa 100 kiloa sinappikaasua. Kemiallisia sotatarvikkeita koskevien maaperä- ja huokosvesinäytteiden tutkimusten tulokset NERI- ja VERI-laboratorioiden tekemien kemiallisten analyysien tulokset osoittavat, että vain hyvin harvoissa asemissa näkyy todisteita kemiallisiin sotatarvikkeisiin (adamsiitti, Clark I, trifenyyliarsiini ja fenyylidiklooriarsiini) liittyvistä haitta-aineista. Silloinkin kun haitta-aineita havaittiin, niiden määrä oli hyvin vähäinen. Kaikkien muiden aineiden osalta (katso Taulukko 2.2) kemiallisten taisteluaineiden haitta-aineiden pitoisuus jäi analyyseissä alle havaitsemisrajan. NERIn analyyseissa havaittiin VERIin analyyseja runsaammin jälkiä Clark I:stä, trifenyyliarsiinista ja fenyylidikloroarsiinista. NERIn testissä havaittiin lisäksi alhaisia Clark I-, trifenyyliarsiini- ja fenyylidiklooriarsiinipitoisuuksia (0,002 mg/l) joissakin huokosvesinäytteissä. Yleensä NERI havaitsi sedimenttinäytteissä vähemmän kemikaaleja kuin VERI. Yksi syy

38 VERIin ja NERIn tulosten eroavaisuuteen voi olla eri menetelmien käyttö määrityksissä (1) Kemiallisten taisteluaineiden pitoisuus sedimentti- ja huokosvesinäytteissä oli yleisesti vähäinen. Overall the CWA content in sediment samples and pore water samples was low. Analyysien tulokset on esitetty Taulukoissa 2.4 ja 2.5. Taulukko 2.4 Sedimenttinäytteiden kemiallisten analyysien tulokset Sedimenttinäyte Adamsiitti (mg/kg DM) Clark I (mg/kg DM) Trifenyyliarsiini (mg/kg DM) Fenyylidiklooriarsiini (mg/kg DM) S5 (250N) -/- -/0.029 -/- -/0.028 S5 (500S) -/- -/0.034 -/- -/0.044 S5 (500N) -/- -/- -/- -/0.051 S8 -/- -/- 0.0026/- -/- S9 -/- -/- -/- -/0.101 S12 0.010/- -/- -/- -/- S12 (250N) -/- -/- -/- -/0.032 S12 (500S) -/- -/0.041 -/- -/0.051 S12 (500N) -/- -/0.028 -/- -/0.027 S13 0.0024/- -/0.008 -/- -/0.009 S14 -/- -/0.008 -/- -/- S15 -/- -/- -/- -/0.006 S16 0.0017/- -/0.013 -/- 0.0023/0.014 S16 (250S) 0.200/- 0.0025/0.051 -/- 0.0096/0.606 S16 (250N) 0.0014/- -/0.014 -/- 0.00183/0.013 S16 (250S) -/- -/0.020 -/0.012 -/0.036 S16 (500N) -/- -/0.008 -/0.017 -/0.019 S16 (10 15 cm) -/- -/0.007 -/- -/0.027 S16 (15 20 cm) -/- -/0.006 -/- -/0.006 S17 0.0032/- -/0.034 -/- -/0.043 S18 -/- -/0.023 -/- -/0.028 S19 -/- -/0.025 -/- -/0.046 S19 (250S) 0.0019/- -/0.026 -/- -/0.043 S19 (250N) -/- -/0.025 -/- -/0.44 S19 (500S) -/- -/0.020 -/- -/0.35 S19 (500N) -/- -/0.023 -/- -/0.028 (1) Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos (VERI), 2008, Nord Stream Offshore Pipelines through the Baltic Sea. Chemical Analysis of Sea-dumped Chemical Warfare Agents in Sediment and Pore water Samples. - Tulosten esittely ja käsittely raportin VER-MS-0162 mukaan.

39 Sedimenttinäyte Adamsiitti (mg/kg DM) Clark I (mg/kg DM) Trifenyyliarsiini (mg/kg DM) Fenyylidiklooriarsiini (mg/kg DM) S20 -/- -/0.015 -/- -/0.027 S21 -/- -/- -/- -/0.007 S22 -/- -/0.009 -/- -/0.010 S22 (250S) -/- -/0.007 -/- -/0.009 S22 (250N) -/- -/0.032 -/- -/0.098 S22 (500S) -/- -/0.010 -/- -/0.011 S22 (500N) -/- -/0.009 -/- -/0.010 S23 -/- -/- -/- -/0.007 S25 -/- -/- -/- -/0.008 S25 (250S) -/- -/0.007 -/- -/0.008 S25 (250N) -/- -/0.007 -/- -/0.009 S25 (250S) -/- -/0.007 -/- -/- S26 -/- -/0.008 -/- -/0.008 S27 -/- -/0.008 -/- -/0.008 S29 -/- -/0.008 -/- -/0.010 S29 (250N) -/- -/- -/0.008 -/- S29 (500S) -/- -/0.006 -/- -/0.007 S30 -/- -/0.008 -/- -/0.015 S31 -/- -/0.007 -/- -/0.009 S33 (250S) -/- -/0.007 -/- -/0.008 S33 (500N) -/- -/0.010 -/0.007 -/- S33 (9-14 cm) -/- -/- -/0.005 -/- S34 -/- -/0.006 -/- -/- Kaikki muut -/- -/- -/- -/- asemat/näytteet DL 0.0008/0.200 0.0012/0.006 0.0021/0.006 0.0011/0.006 1. Pintasedimenttinäyte 0 5 cm:n syvyydestä. 2. 0,0025/0,051: Analysoinut VERI/Analysoinut NERI 3. DL: Havaitsemisraja 4. -: Havaitsemisrajan alapuolella S16: Asema S16 sijaitsi putkilinjan reitillä. S16 (250S): Asema S16 sijaitsi 250 metriä etelään putkilinjan reitiltä. S33 (9-14 cm): Asema S33, sedimenttinäyte analysoitu 9 14 m:n syvyydestä

40 Taulukko 2.5 Huokosvesinäytteiden kemiallisten analyysien tulokset Huokosvesinäyte Adamsiitti (mg/l) Clark I (mg/l) Trifenyyliarsiini (mg/l) Fenyylidiklooriarsiini (mg/l) S22 -/- -/0.002 -/0.002 -/0.002 S25 -/- -/0.002 -/0.002 -/0.002 S29 -/- -/0.002 -/- -/- Kaikki muut asemat -/- -/- -/- -/- / näytteet DL 0.016/0.020 0.020-0.023/0.00041 0.020/0.00035 0.020/0.00051 1. -/0.002: Analysoinut VERI/Analysoinut NERI 2. DL: Havaitsemisraja 3. -: Havaitsemisrajan alapuolella 2.3 Konsultaatiot Kuten edellä todettiin, sotatarvikkeet muodostavat vaaratekijän. Kestävän ratkaisun löytäminen tähän ongelmaan edellyttää tiedon vaihtoa eri erikoisalojen välillä. Järjestetyt keskeiset konsultaatiot asiantuntijaryhmien tapaamiset, seminaarit ja kahdenväliset kokoukset ovat helpottaneet tiedon ja osaamisen siirtämistä. 2.3.1 Asiantuntijaryhmien tapaamiset Espoo-prosessin puitteissa on järjestetty kaksi asiantuntijatapaamista. Kumpikin pidettiin Hampurissa BSH:n edustajien myötävaikutuksella. Ensimmäinen kokous pidettiin 7. 8. kesäkuuta 2007 ja toinen 16. 17. syyskuuta 2008. Asiantuntijakokous 7. 8. kesäkuuta 2007 Asiantuntijatyöryhmän kokouksen tavoitteena oli kehittää yhdenmukainen lähestymistapa kenttätutkimusten vaatimuksiin ja löydettyjen sotatarvikkeiden käsittelyyn. Tapaamisen aikana esiin tulleet keskeiset kysymykset olivat: Ovatko kaikki Itämeren upotuspaikat ja -alueet tiedossa Millaisia vaikutuksia upotetuista sotatarvikkeista voi aiheutua

41 Osallistujat olivat yksimielisiä siitä, ettei kattavia ja aukottomia tietoja alueista, joihin sotatarvikkeita on voitu upottaa, ole käytettävissä. Nord Stream AG esitteli sotatarvikkeiden seulonnan tutkimusohjelman. Osallistujat sopivat seuraavaa: Ehdotettua tutkimusohjelmaa pidettiin keskimääräistä tarkempana, ja sitä voidaan kuvailla haasteelliseksi Käytettävissä ei ole menetelmää eikä mittauksia, joilla voidaan taata, että merenpohja on esteetön kahden metrin syvyyteen saakka Tutkimusohjelmaa pidettiin yleisesti toimivana ja tarkoituksenmukaisena Työryhmän päätelmä oli, että ennen kuin sotatarvikkeiden seulontatutkimuksen tulokset voidaan hyväksyä, havaintojen luokittelu on kuvattava yksityiskohtaisesti avoimien ja dokumentoitujen menetelmien avulla. Löydettyjen sotatarvikkeiden käsittelystä päätettiin, että vaikutuksia on arvioitava perusteellisesti ja tässä yhteydessä on huomioitava kemiallisten ja tavanomaisten sotatarvikkeiden väliset erot. Osallistujat sopivat seuraavista seikoista: Itämerestä löydetyt kemialliset sotatarvikkeet eivät ole räjähtäneitä Tavanomaisia sotatarvikkeita, varsinkin miinoja, on pidettävä vaarallisina, koska niiden räjähtäminen on todennäköistä Sotatarvikelöydösten käsittelyn yleisiä periaatteita ei voida määritellä, koska tarvittavat toimet vaihtelevat erilaisten kansallisten sääntöjen ja standardien mukaan Nord Streamin ja Rambollin edustajien ohella osallistujia oli seuraavilta tahoilta: Saksa: BSH Tanska: Bornholms Marinedistrikt Ruotsi: Ruotsin asevoimat COM Ruotsin miinasodankäynnin tietokeskus (MWDC) Suomi: Suomen merentutkimuslaitos, Puolustusvoimat, Geologian tutkimuskeskus Venäjä: Venäjän federaation edustaja Viro: Ympäristöministeriö, Tarton yliopisto, Viron merentutkimuslaitos

42 Latvia: Ympäristöministeriö Tieto- ja meriympäristöpolitiikan osasto Asiantuntijakokous 16. 17. syyskuuta 2008 Asiantuntijaryhmän kokouksen tavoitteena oli esitellä tutkimustulokset, kuvailla sotatarvikkeiden luokittelumenetelmät avoimesti ja käydä vapaata keskustelua. Keskeisiin selvennyksiin kuuluivat: Tutkimuskäytävän määritelmä eli asennuskäytävä, turvallisuuskäytävä ja yleinen seulontakäytävä Suunnitellun ankkurikäytävän tutkimuksen laajuus, joka perustuu sotatarvikkeiden seulontatutkimuksen tulosten pohjalta laadittuun riskiarviointiin. Vaikka tehtävät tutkimustyöt ovatkin kattavat, 100-prosenttista varmuutta ei ole, että kaikki sotatarvikkeet löydetään Suunniteltu sotatarvikkeiden raivaus eli ainoastaan niiden sotatarvikkeiden raivaus, jotka sijaitsevat turvallisuuskäytävässä. Ankkurikäytävässä sijaitsevat sotatarvikkeet raivataan tarvittaessa. Muussa tapauksessa niitä valvotaan ja ne kierretään rakennusvaiheessa Maaperä- ja huokosvesinäytteiden keräämisohjelma kemiallisten taisteluaineiden hajoamiseen liittyvien haitta-aineiden löytämiseksi Putkenlaskualuksena käytetään dynaamisesti asemoitavaa alusta, jossa ei käytetä ankkureita. Huomautettiin, että Nord Stream -putkilinjan asentamisen pystyy ainoastaan yksi tällainen alus, nimeltään "Solitaire". Tämän vuoksi tutkimuksissa ja arvioinneissa oletetaan, että putkenlaskualus on ankkuroitava (pahin mahdollinen vaihtoehto) Tutkimustulosten ja kolmen riippumattoman merisodankäynnin asiantuntijan maalla tekemän varmistuksen avulla tehdyn luokituksen luotettavuus (katso Kappala 2.2.3) Tietojen luottamuksellisuus: yksityiskohtaiset tutkimustiedot luovutetaan ainoastaan tutkimuksen suoritusmaiden omille viranomaisille. Yleistiedot esitellään vastaavissa ympäristövaikutusten arvioinneissa Keskusteluissa sotatarvikkeiden raivauksesta keskityttiin ympäristövaikutukseen, johon luetaan: Vaikutukset kaloihin: välittömässä läheisyydessä olevat kalat kuolevat, mutta valtaosa raivauksesta tapahtuu vähähappisissa vedensyvyyksissä Vaikutukset merinisäkkäisiin Lievennystoimet kaloihin ja merinisäkkäisiin kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi

43 Nord Streamin, Rambollin ja ERM:n edustajien ohella osallistujia oli seuraavilta tahoilta: Saksa: BSH, Kielin yliopisto Tanska: Viikinkilaivamuseo, Roskilde Ruotsi: Ympäristöministeriö, Ruotsin asevoimat COM Ruotsin miinasodankäynnin tietokeskus (MWDC) Suomi: Suomen merentutkimuslaitos, Puolustusvoimat, Museovirasto, Uudenmaan ympäristökeskus Puola: Merikalastuslaitos Liettua: Ympäristöministeriö, Meritutkimuskeskus 2.3.2 Seminaarit Koska Espoo-työryhmä suositteli, että tutkimusmenetelmien ja tulosten luokituksen on perustuttava avoimiin menetelmiin, Nord Stream AG isännöi kahta sotatarvikeseminaaria. Ne pidettiin Göteborgissa Ruotsissa sotatarvikkeiden seulontatutkimuksen alussa vuonna 2007 ja noin vuotta myöhemmin Turussa tutkimusohjelman päättyessä. Seminaari 1: 27. 28. syyskuuta 2007 Göteborgissa, Ruotsissa Nord Stream AG isännöi ensimmäistä sotatarvikeseminaaria, joka pidettiin Göteborgissa Ruotsissa 27. ja 28. syyskuuta 2007. Seminaarin tarkoituksena oli esitellä Nord Streamin tutkimusohjelma, molemmat aiemmat tutkimukset ja sotatarvikkeiden seulontatutkimusten tarkoitus, tavoitteena määritellä ja kiteyttää Itämeressä olevien sotatarvikkeiden aiheuttamat mahdolliset riskit. Esityksissä käsiteltiin seuraavia aiheita: Hankkeen historia ja aiemmat tutkimukset (vuosien 2005 ja 2006 tutkimusohjelmat) joihin sisältyi johdatus vuoden 2006 vedenalaisten tarkastusten seikkaperäisiin tuloksiin, missä esiteltiin viistokuvantamisen erottelutarkkuus, vedenalainen videokuvaus ja havaittujen kohteiden luokittelu Reittivalinnan perusteet Vuosien 2007 ja 2008 sotatarvikkeiden seulontatutkimuksen tarkoitus ja käytettävä tutkimusmenettely Kohteiden tulkinta ja erilaisten skannereiden sekä nykyisten ja aiempien tutkimusohjelmien välinen vastaavuus

44 Kohteiden luokittelu, luokittelijoina merisotatarvikkeiden asiantuntijat Lisäksi osallistujat tarjoutuivat jakamaan omia tietojaan Itämeressä olevista sotatarvikkeista. Ruotsin merivoimien edustaja esitteli katsauksen Itämeren miinoituksen historiaan. Katsaukseen sisältyi esimerkkejä miinarivikartoista, sotatarviketyypeistä ja miinanraivauksesta Tanskan merivoimien edustaja (Bornholms Marinedistrikt) esitteli yleisesti Tanskan sotatarvikeräjähteiden purkuvirastoa sisältäen kemiallisten sotatarvikkeiden hävittämisen Venäjän federaation edustaja esitti yleiskatsauksen mahdollisista kemiallisten sotatarvikkeiden aiheuttamista riskeistä putkilinjan rakentamisen aikana Nord Streamin, Rambollin ja MMT:n edustajien ohella osallistujia oli seuraavilta tahoilta: Saksa: BSH Tanska: Bornholms Marinedistrikt Ruotsi: Ruotsin asevoimat COM Ruotsin miinasodankäynnin tietokeskus (MWDC) Suomi: Suomen merentutkimuslaitos, Puolustusvoimat, Geologian tutkimuskeskus Venäjä: Venäjän federaation edustaja Viro: Ympäristöministeriö, Tarton yliopisto, Viron merentutkimuslaitos Latvia: Ympäristöministeriö Tieto- ja meriympäristöpolitiikan osasto Iso-Britannia: Innovatum International Ltd gradiometrijärjestelmän kehittäjä Seminaari 2: 23. 24. lokakuuta 2008 Turussa Tämä seminaari järjestettiin ensimmäisen sotatarvikeseminaarin jatkoksi. Sotatarvikkeiden seulontatutkimuksen tuloksia käsiteltiin ja esiteltiin ehdotettu raivausmenetelmä. Tarkoituksena oli osoittaa, että ensimmäisen seminaarin aikana esitellyt tutkimustavoitteet oli saavutettu ja että Itämerestä oli laadittu tarkka ja yksityiskohtainen peruskartoitus.