Työkykykoordinaattorityö tutkimuksen valossa Nina Nevala, LitT, dosentti vanhempi tutkija, Työterveyslaitos nina.nevala@ttl.fi
Esityksen sisältö 1. Osku-animaatio 2. Osatyökykyiset työssä -ohjelma 3. Organisaatioissa tapahtunut kehitys 4. Tapausesimerkki
Oskun matka https://www.youtube.com/watch?v=qjpp4l_dqw4&feature=youtu.be
Osatyökykyiset työssä ohjelma (2013-2015) www.stm.fi/osatyökykyiset Ohjelman tavoitteet 1. Lisätä osatyökykyisten henkilöiden mahdollisuuksia jatkaa työelämässä tai työllistyä 2. Vähentää osatyökykyisiin liittyviä ennakkoluuloja Toimintamalli palvelujärjestelmän (palvelut, keinot, etuudet) käyttö ja asiakkaan tukena olevat työkykykoordinaattorit toimintamallia kokeiltiin 12 organisaatiossa kahden vuoden ajan toimintamallin toimivuuden ja hyötyjen arviointi, monimenetelmäinen tutkimus (Nevala ym. 2015)
Toimintamallia kokeilivat Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) Muut julkiset organisaatiot Yritykset Työterveyshuollon palveluntuottajat Oppilaitos Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Tampereen kaupunki Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Altia Oyj RTK-Palvelu Oy Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa Suomen Terveystalo Oy Tullinkulman työterveys Suupohjan Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä/työterveyshuolto Tredu, Tampereen seudun ammattiopisto
Työkykykoordinaattori Osatyökykyiset työssä -ohjelmassa Koulutus sosiaalipsykologi yhteiskuntatieteiden maisteri valtiotieteiden maisteri erikoissairaanhoitaja työterveyshoitaja työfysioterapeutti kuntoutusneuvoja tradenomi Täydennyskoulutus työkykykoordinaattorin koulutus (9 lähiopetuspäivää, kehittämistehtävä, välitehtävät) Asiakkaat TE-toimisto: osatyökykyiset työttömät työnhakijat Työpaikan HR: osatyökykyiset työntekijät Työterveyshuolto: asiakasyritysten osatyökykyiset työntekijät Oppilaitos: oppilaitoksessa opiskelevat henkilöt, joilla alentunut työ- tai toimintakyky Asiakkuuden peruste asiakkailla useimmiten mielenterveyden häiriö tai tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia
Osatyökykyiset työssä ohjelma Organisaatioiden osallistuminen Organisaatiot lähtivät mukaan piloteiksi kokeilemaan ja kehittämään uutta - kaikki keinot käyttöön Organisaatiot nimesivät työkykykoordinaattorin Organisaatiot asettivat kehittymistavoitteensa 1) Työkykykoordinaattorit saivat koulutuksen 2) Organisaatiot kehittivät osatyökykyisten työllistämistä ja työssä jatkamisen tukemista Organisaatiot arvioivat toimintamallin toteutumista ja hyötyjä Haastattelu 1 Haastattelu 2 2013 2015
Organisaatioiden kehittymistavoitteissa korostui osatyökykyisten työllistyminen ja kouluttautuminen työssä jatkaminen ja työhön paluu työkykyjohtaminen ja työkyvyn hallintamallit henkilöstöstrategia asenteet palveluprosessit työkykykoordinaattoritoiminta Tavoitteena on kehittää yrityksen työkykyjohtamista parantamalla työkykyongelmien tunnistamista ja seurantaa. Samalla kehitetään yhtenäisiä toimintatapoja työkykyongelmien ratkaisemiseksi ja yhteistyön koordinoimiseksi. Tavoitteena on omaksua yhteinen toimintamalli, jossa osatyökykyisiä työntekijöitä tuetaan vastuullisesti ja välittömästi työkyvyn palauttamiseksi. Päämääränä on taloudellinen kestävä toiminta ja eläkemaksujen väheneminen.
Tutkimuksen toteuttaminen Organisaatiohaastattelut 12+12 haastattelua organisaatioiden johto ja työkykykoordinaattorit (n=31) ryhmä- ja yksilöhaastattelut, kesto 1,5-2 h Taloudellisten tunnuslukujen kerääminen vuosilta 2012-2015 tapaus-verrokki asetelma 6 organisaatiota, 2 pilottiorganisaatiota ja molemmille 2 verrokkia Tapauskuvaukset asiakkaiden näkemykset yhteistyöstä työkykykoordinaattorin kanssa (n=5) narratiiviset haastattelut (n=6), työkokeiluprosessin toteutuminen
Miten organisaatiot hyötyivät uudesta toimintamallista? Johtaminen kehittyi esimiesten toiminnasta tuli systemaattisempaa asenteissa tapahtui muutosta osatyökykyä opittiin arvostamaan Osaaminen kehittyi työntekijöiden työkyvyn muutoksia opittiin tunnistamaan aikaisemmassa vaiheessa keinovalikoimaa opittiin hyödyntämään monipuolisemmin Yhteistyö lisääntyi sekä organisaatioiden sisällä että eri organisaatioiden välillä Prosessit ja työvälineet kehittyivät palveluprosessi selkiytyi uusia työvälineitä otettiin käyttöön Johtaminen Yhteistyö Osaaminen Prosessit ja työvälineet
Johtaminen Työkykyjohtamisen periaatteita on onnistuttu jalkauttamaan lähiesimiehille. Säännöllinen sairauspoissaoloraportointi lähiesimiehille sekä työterveyshuoltoon, varhaisen tuen mallin keskustelut ja työkykypalaverit työterveyshuollossa ovat alkaneet tuottaa tulosta. Lisäksi raportointia työterveyshuollon kustannuksista ja sairauspoissaoloista sekä niiden syistä toimialoittain on otettu käyttöön. (H10, henkilöstöhallinto)
Uudelleensijoitus Sairaanhoitopiirissä oli käytössä työntekijän uudelleensijoitus. Osatyökykyiselle henkilölle perustettiin tarvittaessa uudelleensijoitusta varten henkilökohtainen ja määräaikainen vakanssi (U-vakanssi). Työtehtävän sisältö räätälöitiin sekä henkilön osaamisen ja voimavarojen että työnantajan tarpeiden mukaan. Vakanssi rahoitettiin organisaation hallinnosta ja henkilön palkka määriteltiin tehtävänkuvan mukaiseksi. U-vakanssi lopetettiin, kun henkilö siirtyi toisiin tehtäviin tai eläkkeelle. Matti 55 v esimiestyöstä toimistotyöntekijäksi Lea 58 v sairaanhoitajasta ohjaushoitajaksi (AVH-hoitaja)
Osatyökykyisten ja vammaisten työllistäminen Yrityksessä toteutettiin yhteiskuntavastuuna kehitysvammaisten henkilöiden työllistämisohjelmaa. Lisäksi yrityksessä oli muitakin toimivia käytäntöjä osatyökykyisten ja vammaisten työllistämiseksi. Avoimien työhakemusten perusteella tehtäviä voitiin räätälöidä henkilölle sopiviksi. Osatyökykyisiä rekrytoitiin myös vuokratyöntekijöinä sosiaalipsykiatrian keskuksen kautta. Vuokratyöntekijänä henkilöllä oli mahdollisuus näyttää osaamistaan ja työnantaja pystyi samalla arvioimaan henkilön sopivuutta työhön. Yritys tarjosi myös työharjoittelupaikkoja erityisoppilaitosten opiskelijoille ja antoi heille mahdollisuuden kokeilla erilaisissa työtehtävissä.
Osaaminen kehittyi työntekijöiden työkyvyn muutoksia opittiin tunnistamaan aikaisemmassa vaiheessa esimiesten toiminnasta tuli systemaattisempaa keinovalikoimaa hyödynnettiin monipuolisemmin esim. ammatillinen kuntoutus tuli tutummaksi yhteistyö laajeni ja osaamista jaettiin uusia työvälineitä otettiin käyttöön
Palvelujen, keinojen ja etuuksien osaaminen - työkykykoordinaattorit (n=16) osasivat parhaiten kuntoutuksen ja sosiaaliturvan keinot ja huonoiten työvoimapalvelujen keinot p = 0,0089 > p = 0,0226 p = 0,0807 Erittäin huono Erittäin hyvä
TEtoimistotoimisto Yhteistyö lisääntyi TEtoimistotoimisto Kela Kunta Kela Kuntoutuspalveluntuottajat Monialainen yhteispalvelu Työpaikka (HR) Ammatillinen kuntoutus Työntekijä Työpaikka Työterveys huolto Oppilaitos Työkykyjohtaminen (30-60-90 sääntö) Työterveyshuolto Kela Uudelleen sijoitus, uudelleen koulutus
Nimetty yhteyshenkilö helpotti yhteistyötä Mulla on osatyökykyisiä nuoria asiakkaina ja tarvitsin kumppanin Kelasta. Otin yhteyttä Kelaan ja sieltä johtaja nimesi yhteyshenkilön. Tapaamme kolmestaan asiakkaan ja Kelan henkilön kanssa ja mietimme yhdessä asiakkaan asiaa. Minä otan Kelan henkilöön yhteyttä ja sovitaan tapaamisesta. Samanlainen yhteistyökumppani minulla on kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluista. Hänen kanssaan käydään läpi asiakkaita, joilla on mielenterveysongelmia. (Hlö 8, TE-toimisto)
Palveluprosessi TE-toimistossa Osatyökykyinen asiakas Työkykykoordinaattori Oma asiointi Verkkopalvelu Sähköinen kysely Puhelinhaastattelu Tapaaminen > URA-järjestelmä Ensisijainen tavoite ja välitavoitteet URAjärjestelmään TE-toimiston keinovalikoima Yhteistyö: Kela, kunta, th, vakuutusyhtiöt, kolmas sektori Asiakasmäärät, asiakkaiden työllistyminen ja prosessit, asiakastyytyväisyys, itsearviointi Asiakas voi itse kertoa toimintakyvystään Lääkärin B-lausunto auttaa TE-toimiston asiantuntijaa/työkykykoordinaattoria, kun asiakkaan osaamista, ammattitaitoa, toimintakykyä, uravaihtoehtoja ja tarvittavia tukitoimia sovitellaan yhteen
TE-toimiston palvelut, keinot ja etuudet työttömälle työnhakijalle TE-toimiston kolme palvelulinjaa: 1) Työnvälitys- ja yrityspalvelut 2) Osaamisen kehittämispalvelut 3) Tuetun työllistymisen palvelut Työnvälitys Ammatinvalinnanohjaus Työnhaku- ja uravalmennus Koulutus- ja työkokeilu Työvoimakoulutus Palkkatuki Starttiraha Työolosuhteiden järjestelytuki Matkakulujen korvaus Työhönvalmennus
Palveluprosessi työpaikan henkilöstöhallinnossa (HR) Osatyökykyinen asiakas Työkykykoordinaattori Sairauspoissaolot, työsuorituksen heikentyminen Varhaisen tuen mallin mukaiset keskustelut, TKKO mukana työterveysneuvotteluissa Tavoitteiden määrittely, työterveysneuvottelu Työolosuhteiden mukauttaminen, työjärjestelyt, työkokeilu, uudelleensijoitus, osasairauspäiväraha, koulutus Asiakasmäärät, työkokeilut ym, asiakkaiden työllistyminen, asiakaskysely
Palveluprosessi työterveyshuollossa Osatyökykyinen asiakas Työkykykoordinaattori Sairauspoissaolot, työsuorituksen heikentyminen Asiakkaan paperit, haastattelu, työterveysneuvottelu Tavoitteiden määrittely, tapaaminen, työterveysneuvottelu TANO, työjärjestelyt, työolosuhteiden mukauttaminen, uudelleensijoitus osasairauspäiväraha Sairauspoissaolojen seuranta, työkyvyn tukitoimien määrä Työterveyslääkäri tai hoitaja Työeläkevakuutusyhtiö Omalääkäri tai hoitaja Asiakas itse TANO = tietojen anto, neuvonta ja ohjaus
Oppilaitoksessa periaatteena opiskelijan vapaaehtoisuus ja oma toimijuus Asiakas itse saa päättää ja hänelle heitetään pallo, että voit olla yhteydessä oppilaitokseen. Siellä on opinto-ohjaaja, johon voit ottaa yhteyttä jos tuntuu siltä. Tämä on aina lähtenyt vapaaehtoispohjalta ja asiantuntijuus on asiakkaalla itsellään. Henkilö itse päättää lähteekö viemään koulutuspolkua eteenpäin. Hän päättää myös sen, mitä hän kertoo työkyvyn arvioinnissa. Asiakas kuljettaa tietoa eteenpäin ja päättää lähteekö hän siinä suunnassa toimimaan vai ei. Meillä ei ole pakotteita. Tämä on ollut erittäin hyvä juttu tämmöisessä työkyvyn muutostilanteessa, koska oma motivaatio vahvistuu ja asiakas alkaa sitoutumaan suunnitelmaan. Erityistä tukea tarvitseva henkilö voi hyvin suorittaa tutkintoja ja osatutkintoja. (H14, oppilaitos) Ihmiset ovat kauhean tietoisia omista rajoitteistaan. Mulla on se kokemus, että tänne tulevat tietävät erittäin hyvin mihin he eivät pysty ja kykene, eikä sitä tarvitse enää kauheasti selvitellä. Enemmän se on uuden luomista ja mahdollisuuksien avaamista ja siihen olen keskittynyt. (H14, oppilaitos)
Yhteistyö työkykykoordinaattorin kanssa - miten asiakas hyötyi? asiakkaiden mielestä työkykykoordinaattori kuunteli, kunnioitti, auttoi ja tuki heitä ratkaisujen etsimisessä ja päätöksen tekemisessä yhteistyö oli asiakkaiden mielestä tasa-arvoista, luottamuksellista, ratkaisukeskeistä ja pääosin oikeaaikaista osallisuuden kokemus vahvistui yhteistyön aikana
Tapauskuvaus: työkykykoordinaattorin asiakas Matias on 20-vuotias ylioppilas hänellä on 12-vuotiaana sattuneen liikenneonnettomuuden seurauksena keskivaikea aivovamma ammatillisena kuntoutuksena 6 kk:n työkokeilu apteekissa lääketeknikon (farmanomin) työssä, josta selviytyi hyvin pääsi opiskelemaan alaa, opiskelu ja työharjoittelut sujuneet hyvin (Stadia) valmistuu farmanomiksi keväällä 2016
Tapauskuvaus: työkykykoordinaattorin asiakas Yksilön kannalta: Jos Matias työllistyy ja tekee farmanomina täyden työuran, hän tienaa työuransa aikana yhteensä noin 720 000 Jos hän jää 20-vuotiaana eläkkeelle ja elää takuueläkkeen varassa (noin 750 /kk), hän tienaa yhteensä noin 270 000 > tuloero noin 450 000 Yhteiskunnan kannalta: Jos Matias on työssä farmanomina koko työuran, hän maksaa työtulostaan veroa noin 140 000 ja arvonlisäveroa noin 70 000 = 210 000 Jos Matias on takuueläkkeellä, yhteiskunta maksaa hänelle eläkettä 270 000 ja lisäksi yhteiskunnalta jää saamatta noin 210 000 verotulot > kustannukset noin 480 000
Prosessikuvaukset: Työkokeilu Palkkatuki Työolosuhteiden mukauttaminen Työolosuhteiden järjestelytuki Osasairauspäiväraha Osatyökyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättäminen https://www.julkari.fi/handle/10024/129574