KUNTAKATSAUS 2016 - SUOMI-TIETOA ALUEITTAIN
KUNTAKATSAUS 2016 SUOMI-TIETOA ALUEITTAIN Helsinki Helsingfors 2016
Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Leena Jäntti 029 551 6372 Kannen kuvat Pärmbilder Cover graphics: Vastavalo / Miika Kangasniemi Kannen suunnittelu Pärm Planering Cover design: Irene Koumolou Taitto Ombrytning Layout: Hilkka Lehtonen 2016 Tilastokeskus Statistikcentralen Statistics Finland Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN 2324 0156 (pdf) ISBN 978 952 244 562 9 (pdf) ISSN 1455 8696 (print) ISBN 978 952 244 561 2 (print) Helsinki Helsingfors 2016
Alkusanat Kuntakatsaus 2016 on uudistunut julkaisu alueellisen tiedon tarkasteluun. Kuntakatsaus 2016 Suomi-tietoa alueittain kokoaa keskeisimmät kunnittaiset ja maakunnittaiset tilastotiedot teemoittain. Julkaisu tarjoaa päättäjille ja muille tiedontarvitsijoille valmiiksi muokattua tilastotietoa Suomesta. Julkaisun tietolähteinä on käytetty Tilastokeskuksen tuottamien tilastojen lisäksi mm. työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastoja. Julkaisussa eri ilmiöitä ja niiden alueellisia eroja kuvataan havainnollisesti teemakarttoina tai tilastokuvioina. Katsauksen teemakartat ja tilastokuviot ovat tilattavissa maksullisena palveluna osoitteesta: www.tilastokeskus.fi/alueonline. Julkaisun sisällön toimittamisesta ovat vastanneet tietopalvelusuunnittelijat Sirkku Hiltunen, Leena Jäntti ja Hilkka Lehtonen sekä erikoistoimittaja Jouni Kotkavuori. Tilastokeskuksessa kesäkuussa 2016 Hannele Orjala Tietopalvelujohtaja Tilastokeskus 3
Sisällys Alkusanat.... 3 Asuminen.... 5 Julkinen talous.... 25 Koulutus.... 39 Maa-, metsä- ja kalatalous.... 49 Palvelut.... 59 Rakentaminen... 69 Sosiaaliturva.... 77 Teollisuus.... 85 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta.... 93 Tulot ja kulutus.... 101 Työmarkkinat... 109 Väestö.... 137 Yritykset ja toimipaikat... 177 Liite... 187 4 Tilastokeskus
ASUMINEN SISÄLLYS 1.1 Asuntokuntien keskikoko kunnan asukasluvun mukaan 2014 1.2 Asuntokuntien keskikoko maakunnittain 2014 1.3 Asuntokuntien keskikoko kunnittain 2014 1.4 Asuntojen pinta-ala kunnan asukasluvun mukaan 2014 1.5 Asuntojen pinta-ala maakunnittain 2014 1.6 Asuntojen pinta-ala kunnittain 2014 1.7 Ahtaasti asuvat asuntokunnat kunnan asukasluvun mukaan 2014 1.8 Ahtaasti asuvat asuntokunnat maakunnittain 2014 1.9 Ahtaasti asuvat asuntokunnat kunnittain 2014 1.10 Asuntokunnat talotyypin mukaan maakunnittain 2014 1.11 Rivi- ja pientaloissa asuvat asuntokunnat kunnan asukasluvun mukaan 2014 1.12 Rivi- ja pientaloissa asuvat asuntokunnat kunnittain 2014 1.13 Omistusasuminen kunnan asukasluvun mukaan 2014 1.14 Omistusasuminen maakunnittain 2014 1.15 Omistusasuminen kunnittain 2014 1.16 Vuokra-asuminen kunnan asukasluvun mukaan 2014 1.17 Vuokra-asuminen maakunnittain 2014 1.18 Vuokra-asuminen kunnittain 2014 1.19 Vanhojen osakeasuntojen hinnat suurimmissa kaupungeissa 2015 1.20 Vanhojen osakeasuntojen hinnat maakunnittain 2015 1.21 Vanhojen osakeasuntojen hinnat kunnittain 2015 1.22 Keskimääräiset kuukausivuokrat suurimmissa kaupungeissa 2015 1.23 Kesämökit kunnan asukasluvun mukaan 2014 1.24 Kesämökit maakunnittain 2014 1.25 Kesämökit kunnittain 2014
6 Tilastokeskus
Asuminen Asuminen Suomalaisilla oli keskimäärin 40 neliömetriä asumispinta-alaa henkilöä kohti vuoden 2014 lopussa. Vähiten alaa oli Helsingissä (34,1 neliötä/henkilö), eniten Sottungassa (53,5 m 2 ). Asuntokunnat olivat keskimääräistä pienempiä yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Asuntokuntien keskikoko oli koko maassa 2,0 henkilöä. Suurimmat asuntokunnat olivat Keski-Pohjanmaan maakunnassa ja Luodon kunnassa (3,2 henkilöä/asuntokunta). Ahtaasti asuvia asuntokuntia oli suhteellisesti vähiten 40 000 100 000 asukkaan kunnissa, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakunnissa ja Sottungan kunnassa. Kaikista asuntokunnista 8,7 % asui ahtaasti. Asuntokunta määritellään ahtaasti asuvaksi, mikäli henkilöitä on enemmän kuin yksi huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Koko maan vakinaisesti asutuista asunnoista 64,9 % oli hallintaperusteeltaan omistusasuntoja ja 31,5 % vuokra-asuntoja vuonna 2014. Asuntojen omistaminen oli yleisintä asukasluvultaan pienimmissä kunnissa. Kunnittain omistusosuus oli suurin Ruskolla (92,3 %) ja pienin Helsingissä (46,4 %). Maakunnista omistusasuminen oli yleisintä Etelä-Pohjanmaalla ja vähäisintä Uudellamaalla. Koko maan asuntokunnista 44,3 % asui kerrostaloasunnoissa ja 53,9 % rivi- ja pientaloissa. Rivi- ja pientaloasuminen oli yleisintä alle 2 000 asukkaan kunnissa. Suhteellisesti vähiten rivi- ja pientaloissa asuttiin Helsingissä (13,4 %) ja eniten Merijärvellä (98,6 %). Vuonna 2015 vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta oli koko maassa 2 273 euroa. Kalleimmat neliöhinnat maksettiin Helsingissä (4 000 euroa) ja pääkaupunkiseudulla yleisimminkin. Suurista kaupungeista Kouvolassa asunnon sai edullisimmin (1 218 euroa). Kainuun Hyrynsalmella vanhan osakeasunnon sai halvimmalla (516 euroa/neliömetri). Hintatietoa ei ole saatavilla 46 kunnan osalta. Kainuun asunnot olivat maakunnista halvimpia. Pääkaupunkiseudun asumisen kalleus näkyy myös vuokrissa. Helsingin vuokrahinta oli keskimäärin 15,7 euroa neliömetriä kohti kuukaudessa. Yli 100 000 asukkaan kunnissa hinta oli 13,1 euroa ja alle 2 000 asukkaan kunnissa 9,3 euroa. Koko maassa keskimääräinen vuokra oli 12,3 euroa neliöltä. Suomessa oli hieman yli puoli miljoonaa kesämökkiä vuonna 2014. Maakunnista Etelä-Savossa kesämökkejä oli asukaslukuun suhteutettuna runsaimmin, 322 kappaletta tuhatta asukasta kohti. Kunnista Kustavi (3 415 mökkiä/1 000 as.) oli suhteellisesti mökkivaltaisin. Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään lomatai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Tilastokeskus, asuminen tilastokeskus.fi/til/asu.html Tilastokeskus 7
Asuminen Kuvio 1.1 Asuntokuntien keskikoko kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Henkilöä/asuntokunta 1,9 2,0 2,1 2,0 2,1 2,1 2,1 2,1 Kuvio 1.2 Asuntokuntien keskikoko maakunnittain 2014 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa Uusimaa Kanta-Häme Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Satakunta Kainuu Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo 2,3 2,2 2,2 2,2 2,1 2,1 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 1,9 1,9 1,9 Koko maa 2,0 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Henkilöä/asuntokunta 8 Tilastokeskus
Asuminen Kuvio 1.3 Asuntokuntien keskikoko kunnittain 2014 Maakuntaraja Henkilöä/asuntokunta 1,7 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 2,5 3,2 Vuoden 2015 aluerajat Tilastokeskus 9
Asuminen Kuvio 1.4 Asuntojen pinta-ala kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 36,2 40,7 39,9 41,3 43,7 42,8 45,3 44,5 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Vakinaisesti asuttujen asuntojen pinta-ala/henkilö, neliömetriä Kuvio 1.5 Asuntojen pinta-ala maakunnittain 2014 Ahvenanmaa Satakunta Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Kainuu Varsinais-Suomi Pohjanmaa Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Lappi Pohjois-Karjala Päijät-Häme Pohjois-Savo Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa 45,5 44,2 43,2 43,1 42,2 42,1 41,8 41,8 41,7 41,6 41,5 41,5 41,2 41,1 40,7 39,8 39,6 39,2 36,7 Koko maa 39,9 0 10 20 30 40 50 Vakinaisesti asuttujen asuntojen pinta-ala/henkilö, neliömetriä 10 Tilastokeskus
Asuminen Kuvio 1.6 Asuntojen pinta-ala kunnittain 2014 Maakuntaraja Vakinaisesti asuttujen asuntojen pinta-ala/henkilö, neliömetriä 34,1 41,5 41,6 44,0 44,1 46,0 46,1 53,5 Vuoden 2015 aluerajat Tilastokeskus 11
Asuminen Kuvio 1.7 Ahtaasti asuvat asuntokunnat kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Osuus asuntokunnista (%) 7,8 8,4 8,3 8,7 8,7 9,2 9,0 9,2 Kuvio 1.8 Ahtaasti asuvat asuntokunnat maakunnittain 2014 Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Lappi Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Ahvenanmaa Satakunta Päijät-Häme Kainuu Kymenlaakso Etelä-Savo Etelä-Karjala 9,2 8,9 8,7 8,6 8,5 8,5 8,4 8,1 8,1 8,0 7,8 7,6 7,4 7,3 7,0 6,9 6,8 6,8 10,2 Koko maa 8,7 0 2 4 6 8 10 12 Osuus asuntokunnista (%) 12 Tilastokeskus
Asuminen Kuvio 1.9 Ahtaasti asuvat asuntokunnat kunnittain 2014 Normi 4: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun Maakuntaraja Osuus asuntokunnista (%) 1,8 7,5 7,6 8,5 8,6 10,0 10,1 19,1 Vuoden 2015 aluerajat Tilastokeskus 13
Asuminen Kuvio 1.10 Asuntokunnat talotyypin mukaan maakunnittain 2014 Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Satakunta Pohjanmaa Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Keski-Suomi Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Päijät-Häme Pirkanmaa Uusimaa Koko maa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Osuus asuntokunnista (%) Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Kuvio 1.11 Rivi- ja pientaloissa asuvat asuntokunnat kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 29,1 56,2 53,9 64,3 74,8 82,4 90,8 93,8 0 20 40 60 80 100 Osuus asuntokunnista (%) 14 Tilastokeskus
Asuminen Kuvio 1.12 Rivi- ja pientaloissa asuvat asuntokunnat kunnittain 2014 Maakuntaraja Osuus asuntokunnista (%) 13,4 75,0 75,1 88,0 88,1 94,0 94,1 98,6 Vuoden 2015 aluerajat Tilastokeskus 15
Asuminen Kuvio 1.13 Omistusasuminen kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 52,7 66,3 64,9 72,5 77,9 77,1 75,9 79,1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Omistusasuntojen osuus vakinaisesti asutuista asunnoista (%) Kuvio 1.14 Omistusasuminen maakunnittain 2014 Etelä-Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Kanta-Häme Kainuu Kymenlaakso Etelä-Savo Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Lappi Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Ahvenanmaa Päijät-Häme Keski-Suomi Pirkanmaa Uusimaa 57,3 75,1 73,2 71,9 71,4 71,4 70,7 70,2 69,8 68,2 68,0 67,0 66,9 66,4 66,4 66,2 65,4 65,1 64,4 Koko maa 64,9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Omistusasuntojen osuus vakinaisesti asutuista asunnoista (%) 16 Tilastokeskus
Asuminen Kuvio 1.15 Omistusasuminen kunnittain 2014 Maakuntaraja Omistusasuntojen osuus vakinaisesti asutuista asunnoista (%) 46,4 74,0 74,1 77,0 77,1 80,0 80,1 92,3 Vuoden 2015 aluerajat Tilastokeskus 17
Asuminen Kuvio 1.16 Vuokra-asuminen kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 18,1 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 17,9 20,0 21,3 24,3 0 10 20 30 40 50 30,9 31,5 Vuokra-asuntojen osuus vakinaisesti asutuista asunnoista (%) 42,6 Kuvio 1.17 Vuokra-asuminen maakunnittain 2014 Uusimaa Pirkanmaa Päijät-Häme Keski-Suomi Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Ahvenanmaa Etelä-Savo Kymenlaakso Kainuu Kanta-Häme Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa 31,7 31,6 31,5 30,8 29,9 29,7 29,6 29,6 29,1 28,3 27,6 27,5 26,9 25,9 25,6 24,8 24,3 22,6 37,7 Koko maa 31,5 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Vuokra-asuntojen osuus vakinaisesti asutuista asunnoista (%) 18 Tilastokeskus
Asuminen Kuvio 1.18 Vuokra-asuminen kunnittain 2014 Maakuntaraja Vuokra-asuntojen osuus vakinaisesti asutuista asunnoista (%) 5,9 16,0 16,1 20,0 20,1 25,0 25,1 48,4 Vuoden 2015 aluerajat Tilastokeskus 19
Asuminen Kuvio 1.19 Vanhojen osakeasuntojen hinnat suurimmissa kaupungeissa 2015 Helsinki Pääkaupunkiseutu (PKS) Espoo-Kauniainen Vantaa Tampere Porvoo Turku Kuopio Hämeenlinna Jyväskylä Vaasa Seinäjoki Lappeenranta Joensuu Lahti Mikkeli Oulu Kokkola Muu Suomi (koko maa PKS) Rovaniemi Pori Rauma Kajaani Kotka Kouvola 2 605 2 360 2 344 1 986 1 958 1 902 1 902 1 869 1 830 1 805 1 794 1 773 1 751 1 751 1 742 1 700 1 584 1 443 1 394 1 310 1 308 1 218 3 552 3 250 3 997 Koko maa 2 273 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 Neliöhinta ( /m 2 ) Kuvio 1.20 Vanhojen osakeasuntojen hinnat maakunnittain 2015 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Etelä-Savo Lappi Satakunta Kymenlaakso Kainuu 1 752 1 687 1 644 1 624 1 622 1 619 1 616 1 580 1 536 1 527 1 506 1 367 1 340 1 331 1 239 1 193 2 063 3 293 Koko maa 2 273 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 Neliöhinta ( /m 2 ) 20 Tilastokeskus
Asuminen Kuvio 1.21 Vanhojen osakeasuntojen hinnat kunnittain 2015 Maakuntaraja Neliöhinta ( /m 2 ) 516 900 901 1 150 1 151 1 500 1 501 4 000 Ei ilmoitusta Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 21
Asuminen Kuvio 1.22 Keskimääräiset kuukausivuokrat suurimmissa kaupungeissa 2015 Helsinki Vantaa Espoo-Kauniainen Tampere Jyväskylä Turku Lahti Kuopio Hämeenlinna Porvoo Rovaniemi Mikkeli Joensuu Lappeenranta Oulu Vaasa Kajaani Seinäjoki Kotka Pori Kokkola Kouvola Rauma 13,73 13,72 12,88 12,15 12,05 11,94 11,87 11,81 11,72 11,71 11,46 11,45 11,29 11,27 11,23 11,18 10,91 10,82 10,76 10,17 9,86 9,72 15,71 Koko maa 12,34 Alle 20 000 asukasta 9,25 20 000 59 999 asukasta 10,81 60 000 100 000 asukasta 10,98 Yli 100 000 asukasta 13,11 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Neliövuokra, /m 2 /kk 22 Tilastokeskus
Asuminen Kuvio 1.23 Kesämökit kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 14 74 68 91 125 215 0 100 200 300 400 500 600 325 Mökkejä/1 000 asukasta 479 Kuvio 1.24 Kesämökit maakunnittain 2014 Etelä-Savo Ahvenanmaa Kainuu Lappi Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Keski-Suomi Pohjois-Savo Kanta-Häme Pohjanmaa Päijät-Häme Varsinais-Suomi Kymenlaakso Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa 26 178 172 155 147 130 127 121 116 109 105 103 93 90 74 70 56 215 322 Koko maa 91 0 50 100 150 200 250 300 350 Mökkejä/1 000 asukasta Tilastokeskus 23
Asuminen Kuvio 1.25 Kesämökit kunnittain 2014 Maakuntaraja Mökkejä/1 000 asukasta 0 70 71 170 171 370 371 3 415 Vuoden 2015 aluerajat 24 Tilastokeskus
JULKINEN TALOUS SISÄLLYS 2.1 Tuloveroprosentti kunnan asukasluvun mukaan 2016 2.2 Tuloveroprosentti maakunnittain 2016 2.3 Tuloveroprosentti kunnittain 2016 2.4 Kunnallistalouden tulot kunnan asukasluvun mukaan 2014 2.5 Kunnallistalouden tulot maakunnittain 2014 2.6 Kunnallistalouden tulot kunnittain 2014 2.7 Kuntien verotulot kunnan asukasluvun mukaan 2014 2.8 Kuntien verotulot maakunnittain 2014 2.9 Verotulot kunnittain 2014 2.10 Kuntien valtionosuudet kunnan asukasluvun mukaan 2014 2.11 Kuntien valtionosuudet maakunnittain 2014 2.12 Valtionosuudet kunnittain 2014 2.13 Kuntien vuosikate kunnan asukasluvun mukaan 2014 2.14 Kuntien vuosikate maakunnittain 2014 2.15 Vuosikate kunnittain 2014
26 Tilastokeskus
Julkinen talous Julkinen talous Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,87 vuonna 2016. Kunnittain veroprosentit vaihtelevat 16,50:n (Kauniainen) ja 22,50:n (Savonlinna) välillä. Suurimmissa kunnissa veroprosentti on keskimäärin 19,04. Ahvenanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa tuloveroprosentti on keskimäärin alempi kuin koko maassa. Kunnallistalouden tulot jaetaan verotuloihin ja valtionosuuteen. Vuonna 2014 koko maassa kunnallistalouden tulot olivat hieman alle 5 400 euroa asukasta kohti, jakautuen 3 870 euron verotuloihin ja 1 498 euron valtionosuuteen. Alle 2 000 asukkaan kunnissa kuntien valtionosuudet (3 216 euroa/asukas) olivat vuonna 2014 keskimäärin suuremmat kuin kuntien saamat verotulot (3 151 euroa/asukas). Kaikkiaan 96 kunnassa valtionosuus oli suurempi kuin verotulot. Yli 100 000 asukkaan kunnissa valtionosuus asukasta kohti oli reilu 800 euroa ja verotulot 4 280 euroa. Maakunnista verotulot olivat suurimmat Uudellamaalla ja pienimmät Pohjois-Karjalassa. Valtionosuus asukasta kohti oli suurin Kainuussa ja pienin Uudellamaalla. Kuntien verotulot asukasta kohti vaihtelivat 2 251:n (Geta) ja 6 374:n euron (Eurajoki) välillä. Valtionosuus oli suurimmillaan 5 416 euroa asukasta kohti (Ranua) ja pienimmillään 112 euroa (Espoo). Vuonna 2014 yhdentoista kunnan vuosikate oli negatiivinen. Keskimäärin vuosikate oli 406 euroa asukasta kohti. Kunnittain arvo vaihteli -315:n (Kurikka) ja 4 682:n (Pietarsaari) välillä. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen. Poistot kuvaavat keskimääräistä vuosittaista korvausinvestointitarvetta. Mikäli vuosikate kattaa poistot (korvausinvestoinnit), kunnan ei tarvitse velkaantua, realisoida käyttöomaisuuttaan tai pitkäaikaisia sijoituksiaan tai vähentää toimintapääomaansa pitääkseen palvelujen tuotantovälineet toimintakunnossa. Jos vuosikate jää negatiiviseksi, tulorahoitus ei riitä edes juokseviin menoihin. Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilastossa on tietoja kuntien ja kuntayhtymien tuotoista ja kustannuksista, investoinneista, rahoituksesta, varoista ja veloista sekä toiminnasta. Tiedot ovat kuntien itsensä ilmoittamia. Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvien kuntien ja kuntayhtymien tiedot kerää Ålands statistik- och utredningsbyrå. Lähteet: Kuntaliitto kuntaliitto.fi Tilastokeskus, kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta tilastokeskus.fi/til/ktt/index.html Tilastokeskus 27
Julkinen talous Kuvio 2.1 Tuloveroprosentti kunnan asukasluvun mukaan 2016 2 001 6 000 6 001 10 000 10 001 20 000 20 001 40 000 40 001 100 000 100 000 2 000 Kunnat yhteensä Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 19,04 20,14 20,60 20,59 20,32 20,51 19,87 20,84 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 Tuloveroprosentti Kuvio 2.2 Tuloveroprosentti maakunnittain 2016 Keski-Pohjanmaa Kainuu Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Karjala Lappi Pohjois-Savo Kymenlaakso Etelä-Karjala Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Suomi Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Uusimaa Ahvenanmaa 21,42 21,14 21,13 20,92 20,83 20,75 20,68 20,65 20,61 20,60 20,50 20,47 20,46 20,43 20,24 20,12 19,85 18,86 17,74 Koko maa 19,87 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 Tuloveroprosentti 28 Tilastokeskus
Julkinen talous Kuvio 2.3 Tuloveroprosentti kunnittain 2016 Maakuntaraja Tuloveroprosentti 16,50 20,00 20,25 20,75 21,00 21,50 21,75 22,50 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 29
Julkinen talous Kuvio 2.4 Kunnallistalouden tulot kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 5 292 5 274 5 097 5 499 5 368 5 854 6 366 6 205 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 Euroa/asukas Kuvio 2.5 Kunnallistalouden tulot maakunnittain 2014 Kainuu Lappi Etelä-Savo Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Savo Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Päijät-Häme Kanta-Häme Keski-Suomi Uusimaa Ahvenanmaa 6 534 6 117 5 846 5 680 5 621 5 599 5 567 5 558 5 550 5 535 5 475 5 348 5 265 5 253 5 251 5 249 5 247 5 132 5 005 Koko maa 5 368 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 Euroa/asukas 30 Tilastokeskus
Julkinen talous Kuvio 2.6 Kunnallistalouden tulot kunnittain 2014 Euroa/asukas Maakuntaraja 4 284 5 300 5 301 5 700 5 701 6 400 6 401 9 098 Vuoden 2015 aluerajat Tilastokeskus 31
Julkinen talous Kuvio 2.7 Kuntien verotulot kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 3 151 3 195 3 398 3 537 3 828 3 826 3 870 4 276 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 Euroa/asukas Kuvio 2.8 Kuntien verotulot maakunnittain 2014 Uusimaa Ahvenanmaa Etelä-Karjala Pohjanmaa Kymenlaakso Kanta-Häme Pirkanmaa Varsinais-Suomi Lappi Satakunta Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Kainuu Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala 3 788 3 785 3 756 3 737 3 733 3 718 3 684 3 671 3 660 3 619 3 532 3 506 3 472 3 461 3 439 3 368 3 331 3 246 4 569 Koko maa 3 870 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 Euroa/asukas 32 Tilastokeskus
Julkinen talous Kuvio 2.9 Verotulot kunnittain 2014 Euroa/asukas Maakuntaraja 2 251 3 000 3 001 3 300 3 301 3 700 3 701 6 374 Vuoden 2015 aluerajat Tilastokeskus 33
Julkinen talous Kuvio 2.10 Kuntien valtionosuudet kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 822 1 464 1 448 1 498 1 962 2 456 3 010 3 216 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 Euroa/asukas Kuvio 2.11 Kuntien valtionosuudet maakunnittain 2014 Kainuu Lappi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Kymenlaakso Satakunta Keski-Suomi Etelä-Karjala Päijät-Häme Varsinais-Suomi Pirkanmaa Kanta-Häme Ahvenanmaa Uusimaa 563 1 217 2 446 2 386 2 353 2 290 2 053 2 002 1 981 1 924 1 831 1 814 1 808 1 766 1 632 1 570 1 547 1 516 3 062 Koko maa 1 498 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 Euroa/asukas 34 Tilastokeskus
Julkinen talous Kuvio 2.12 Valtionosuudet kunnittain 2014 Euroa/asukas Maakuntaraja 112 1 700 1 701 2 500 2 501 3 300 3 301 5 416 Vuoden 2015 aluerajat Tilastokeskus 35
Julkinen talous Kuvio 2.13 Kuntien vuosikate kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 259 0 100 200 300 400 500 600 Euroa/asukas 319 335 406 425 494 485 497 Kuvio 2.14 Kuntien vuosikate maakunnittain 2014 Ahvenanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kainuu Pohjois-Karjala Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Keski-Suomi Etelä-Savo Pirkanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Lappi Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso 551 520 496 464 453 396 379 375 370 369 340 321 300 256 234 210 177 703 930 Koko maa 406 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1 000 Euroa/asukas 36 Tilastokeskus
Julkinen talous Kuvio 2.15 Vuosikate kunnittain 2014 Euroa/asukas Maakuntaraja 315 250 251 350 351 500 501 4 682 Vuoden 2015 aluerajat Tilastokeskus 37
Julkinen talous 38 Tilastokeskus
KOULUTUS SISÄLLYS 3.1 Tutkinnon suorittaneet kunnan asukasluvun mukaan 2014 3.2 Väestön koulutusaste maakunnittain 2014 3.3 Tutkinnon suorittaneet kunnittain 2014 3.4 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kunnan asukasluvun mukaan 2014 3.5 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet maakunnittain 2014 3.6 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kunnittain 2014 3.7 Opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset kunnan asukasluvun mukaan 2014 3.8 Kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset maakunnittain 2014 3.9 Opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset kunnittain 2014
40 Tilastokeskus
Koulutus Koulutus Koulutettuja ihmisiä asuu eniten Kauniaisissa (81,4 %), vähiten Föglössä (50,8 %). Vuonna 2014 oli koko 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 70,2 % suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. Yli 100 000 asukkaan kunnissa osuus oli 73,8 %, ja pienimmissä, alle 2 000 asukkaan kunnissa 59,8 %. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan keskiasteen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneita. Korkea-asteen tutkinto oli 29,7 %:lla 15 vuotta täyttäneistä. Suurimmissa kaupungeissa korkea-asteen suorittaneita oli eniten, yli kolmannes 15 vuotta täyttäneistä. Alle 2 000 asukkaan kunnissa osuus oli hieman yli 17 %. Maakunnista Uudellamaalla korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurin, 37 %, ja Kainuussa pienin, 23 %. Ahvenanmaan maakunnassa perusasteen jälkeistä tutkintoa vailla olevien osuus oli maakuntien suurin, 37 %. Väestön koulutusrakenne kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön jakautumista perusasteen, keskiasteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin. Tilastoinnissa huomioidaan henkilön korkein koulutusaste tai viimeksi suoritettu ammatillinen tutkinto. Keskiasteen koulutusta ovat ylioppilastutkinnot, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot, ja koulutus kestää pääsääntöisesti 2 3 vuotta. Korkea-asteen koulutus jaotellaan: alin korkea-aste (mm. entiset teknikon ja sairaanhoitajan tutkinnot), alempi korkeakouluaste (ammattikorkeakoulututkinnot), ylempi korkeakouluaste (maisteritutkinnot) ja tutkijakoulutusaste (lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot). Vuonna 2014 kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset asukasta kohti olivat koko maassa 1 428 euroa asukasta kohti. Maakunnista kustannukset olivat suurimmat Kainuussa, yli 1 800 euroa. Taivassalon kunnan opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset jäivät alle 1 000 euron asukasta kohti. Kunnista suurimmat menot olivat Kauniaisissa (2 658 euroa/asukas). Lähteet: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne tilastokeskus.fi/til/vkour/index.html Tilastokeskus, kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta tilastokeskus.fi/til/ktt/index.html Tilastokeskus 41
Koulutus Kuvio 3.1 Tutkinnon suorittaneet kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 60,0 62,8 65,9 67,8 69,6 70,7 70,2 73,7 0 20 40 60 80 Osuus 15 vuotta täyttäneistä (%) Kuvio 3.2 Väestön koulutusaste maakunnittain 2014 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Savo Satakunta Etelä-Karjala Lappi Kymenlaakso Etelä-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Kainuu Koko maa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Osuus 15 vuotta täyttäneistä (%) Korkea-aste Keskiaste Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 42 Tilastokeskus
Koulutus Kuvio 3.3 Tutkinnon suorittaneet kunnittain 2014 Maakuntaraja Osuus 15 vuotta täyttäneistä (%) 50,8 61,0 61,1 65,0 65,1 69,0 69,1 81,4 Vuoden 2015 aluerajat Tilastokeskus 43
Koulutus Kuvio 3.4 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 17,3 2 001 6 000 (112) 18,9 6 001 10 000 (58) 22,7 10 001 20 000 (44) 24,9 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 27,8 28,8 100 000 (9) 36,5 Kunnat yhteensä (313) 29,7 0 10 20 30 40 Osuus 15 vuotta täyttäneistä (%) Kuvio 3.5 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet maakunnittain 2014 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Päijät-Häme Etelä-Karjala Lappi Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa Kainuu 30,7 29,1 28,6 28,1 28,1 26,9 26,2 25,5 25,2 24,8 24,5 24,4 24,2 24,0 23,9 23,8 23,4 23,0 36,7 Koko maa 29,7 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Osuus 15 vuotta täyttäneistä (%) 44 Tilastokeskus
Koulutus Kuvio 3.6 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kunnittain 2014 Maakuntaraja Osuus 15 vuotta täyttäneistä (%) 10,3 17,0 17,1 21,0 21,1 25,0 25,1 57,1 Vuoden 2015 aluerajat Tilastokeskus 45
Koulutus Kuvio 3.7 Kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 1 466 1 435 1 432 1 389 1 371 1 402 100 000 (9) 1 471 Kunnat yhteensä (313) 1 428 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 Euroa/asukas Kuvio 3.8 Kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset maakunnittain 2014 Kainuu Pohjanmaa Ahvenanmaa Kymenlaakso Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Satakunta Keski-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Savo Pohjois-Karjala Päijät-Häme Etelä-Karjala Kanta-Häme 1 637 1 534 1 497 1 494 1 481 1 470 1 450 1 441 1 394 1 368 1 339 1 329 1 322 1 298 1 293 1 288 1 285 1 224 1 815 Koko maa 1 428 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 1 800 2 000 Euroa/asukas 46 Tilastokeskus
Koulutus Kuvio 3.9 Kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset kunnittain 2014 Euroa/asukas Maakuntaraja 961 1 270 1 271 1 400 1 401 1 550 1 551 2 658 Vuoden 2015 aluerajat Tilastokeskus 47
Koulutus 48 Tilastokeskus
MAA-, METSÄ- JA KALATALOUS SISÄLLYS 4.1 Alkutuotannon työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan 2013 4.2 Alkutuotannon työllistävyys maakunnittain 2013 4.3 Alkutuotannon työllistävyys kunnittain 2013 4.4 Maatilayritysten viljelty peltoala kunnan asukasluvun mukaan 2014 4.5 Maatilayritysten viljelty peltoala maakunnittain 2014 4.6 Maatilayritysten viljelty peltoala kunnittain 2014 4.7 Maatilayritysten tulos kunnan asukasluvun mukaan 2014 4.8 Maatilayritysten tulos maakunnittain 2014 4.9 Maatilayritysten tulos kunnittain 2014
50 Tilastokeskus
Maa-, metsä- ja kalatalous Maa-, metsä- ja kalatalous Alle 2 000 asukkaan kuntien työllisistä 15,5 % työskenteli alkutuotannon eli maa-, metsä- ja kalatalouden parissa vuoden 2013 työssäkäyntitilaston mukaan. Yli 100 000 asukkaan kaupungeissa alkutuotanto työllisti 0,5 % työllisistä. Kunnittain osuus vaihteli Lestijärven 34,6 %:n ja pääkaupunkiseudun 0,2 %:n välillä. Alkutuotantovaltaisimpia maakuntia olivat Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, joissa lähes 9 % työllisistä työskenteli alkutuotannossa. Suhteellisesti vähiten nämä alat työllistivät Uudellamaalla. Koko maassa alkutuotanto työllisti 3,4 % työllisestä työvoimasta. Vuonna 2014 maatalouden tulos oli keskimäärin 18 900 euroa yritystä kohden tarkasteltaessa kaikkien tuotantosuuntien tiloja. Maakunnista Keski-Pohjanmaalla maatilat ylsivät keskimäärin parhaaseen tulokseen. Etelä-Savossa tulos maatalouden yritystä kohti oli pienin. Kunnittain tulos vaihteli vajaasta 3 000 eurosta (Kaarina) lähes 44 300 euroon (Toholampi). Tulos lasketaan vähentämällä maatalouden puhtaasta tulosta maataloudesta johtuneen velan korot sekä indeksi- ja kurssitappio. Maatalouden tulokseksi määritellään maatilayritysten tilinpäätöksessä se erä, joka siirretään yrityksen omistajille henkilökohtaiseksi maatalouden ansio- ja pääomatuloksi. Tiedot käyvät ilmi maa- ja metsätalousyritysten taloustilastosta. Koko maassa maatilayritystä kohti oli viljeltyä peltoalaa keskimäärin 43,2 hehtaaria. Maakunnista eniten viljeltyä peltoalaa oli Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, vähiten Etelä-Savossa. Kunnittain suurimmat viljellyt peltoalat olivat Siuntiossa (78 ha/maatilayritys) ja pienimmät pohjoisen kunnissa Utsjoella ja Savukoskella (alle 15 ha). Lähteet: Tilastokeskus, maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto tilastokeskus.fi/til/mmtal/index.html Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto tilastokeskus.fi/til/tyokay/index.html Tilastokeskus 51
Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.1 Alkutuotannon työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan 2013 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 0,5 2,6 2,3 3,4 5,9 8,7 13,3 15,5 0 5 10 15 20 Osuus alueella asuvasta työllisestä työvoimasta (%) Kuvio 4.2 Alkutuotannon työllistävyys maakunnittain 2013 Keski-Pohjanmaa 8,8 Etelä-Pohjanmaa 8,8 Etelä-Savo 8,0 Kainuu 7,5 Pohjois-Savo 7,0 Pohjois-Karjala 6,9 Pohjanmaa 6,1 Lappi 5,2 Pohjois-Pohjanmaa 5,2 Keski-Suomi 4,2 Satakunta 4,1 Ahvenanmaa 4,0 Etelä-Karjala 3,8 Kanta-Häme 3,5 Kymenlaakso Varsinais-Suomi Päijät-Häme Pirkanmaa Uusimaa 0,6 2,5 3,3 3,3 3,1 Koko maa 3,4 0 2 4 6 8 10 Osuus maakunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta (%) 52 Tilastokeskus
Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.3 Alkutuotannon työllistävyys kunnittain 2013 Maakuntaraja Osuus kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta (%) 0,2 4,0 4,1 10,0 10,1 15,0 15,1 34,6 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 53
Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.4 Maatilayritysten viljelty peltoala kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 38,9 39,3 42,9 42,8 44,0 44,4 44,2 43,2 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Peltoala, ha/maatilayritys Kuvio 4.5 Maatilayritysten viljelty peltoala maakunnittain 2014 Uusimaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Kanta-Häme Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Savo Pohjanmaa Etelä-Karjala Keski-Suomi Ahvenanmaa Lappi Etelä-Savo 54,8 51,9 49,5 49,3 48,8 45,7 44,1 43,4 41,4 40,9 40,2 40,1 39,5 38,3 38,3 35,1 31,5 31,4 28,9 Koko maa 43,2 0 10 20 30 40 50 60 Peltoala, ha/maatilayritys 54 Tilastokeskus
Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.6 Maatilayritysten viljelty peltoala kunnittain 2014 Maakuntaraja Peltoala, ha/maatilayritys 13,9 33,0 33,1 40,0 40,1 50,0 50,1 78,3 Ei ilmoitusta Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 55
Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.7 Maatilayritysten tulos kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 16 552 18 314 17 317 18 679 17 925 19 166 18 862 20 656 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 Euroa/maatilayritys Kuvio 4.8 Maatilayritysten tulos maakunnittain 2014 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Lappi Kanta-Häme Pohjanmaa Satakunta Päijät-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Uusimaa Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo 25 686 24 079 23 374 22 262 19 239 19 056 18 650 18 418 18 199 17 357 17 033 16 679 16 093 15 489 14 828 14 638 14 052 13 977 36 152 Koko maa 18 862 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 Euroa/maatilayritys 56 Tilastokeskus
Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.9 Maatilayritysten tulos kunnittain 2014 Maakuntaraja Euroa/maatilayritys 2 935 13 500 13 501 17 500 17 501 22 000 22 001 44 291 Ei ilmoitusta Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 57
Maa-, metsä- ja kalatalous 58 Tilastokeskus
PALVELUT SISÄLLYS 5.1 Palvelutoimialojen työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan 2013 5.2 Palvelutoimialojen työllistävyys maakunnittain 2013 5.3 Palvelutoimialojen työllistävyys kunnittain 2013 5.4 Majoitus- ja ravitsemistoimipaikat kunnan asukasluvun mukaan 2016 5.5 Majoitus- ja ravitsemistoimipaikat maakunnittain 2016 5.6 Majoitus- ja ravitsemistoimipaikat kunnittain 2016 5.7 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat kunnan asukasluvun mukaan 2013 5.8 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat maakunnittain 2013 5.9 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat kunnittain 2013 5.10 Yöpymiset majoitusliikkeissä 2015, yli 200 000 yöpymisen kunnat
60 Tilastokeskus
Palvelut Palvelut Palvelualat työllistävät eniten suurimmissa kaupungeissa. Helsingissä asuvista työllisistä 88,3 % työskenteli palveluissa vuoden 2013 työssäkäyntitilaston mukaan. Vähäisin palvelualojen osuus työllisistä oli 2 000 6 000 asukkaan kunnissa ja yksittäisistä kunnista Pyhännällä (44,0 %). Koko maassa alat työllistivät 74,6 % työllisestä työvoimasta. Palvelutoimialoihin luetaan toimialaluokituksen mukaan tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus- ja varastointi, majoitus- ja ravitsemistoiminta, informaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöalan toiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, hallinto- ja tukipalvelutoiminta, julkinen hallinto ja maanpuolustus, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut, taiteet, viihde ja virkistys, muu palvelutoiminta, kotitalouksien toiminta työnantajina sekä kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta. Suomessa oli 2,8 majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimipaikkaa 1 000 asukasta kohti helmikuussa 2016 Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan. Suurin tämä suhde oli pienimmissä kunnissa (5,5) ja Ahvenanmaan maakunnassa (6,9). Pienin suhde oli 20 000 40 000 asukkaan kunnissa (2,3) sekä Keski-, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa (2,2). Majoitus- ja ravitsemistoiminta on merkittävä työllistäjä pienimmissä ja toisaalta suurimmissa kunnissa. Alle 2 000 asukkaan kunnissa ala kattoi 4 % työpaikoista, yli 100 000 asukkaan kunnissa hieman vähemmän. Kunnista Ahvenanmaalla sijaitsevassa Getassa alalla oli 29 % kaikista työpaikoista. Toisaalta Kökarissa ja Sottungalla ei ollut työssäkäyntitilaston mukaan alan työpaikkoja lainkaan vuonna 2013, kuten ei myöskään Merijärvellä. Maakunnista toimialan osuus oli ylivoimaisesti merkittävin Lapissa ja vähäisin Keski-Pohjanmaalla. Eniten yöpymisiä majoitusliikkeissä vuonna 2015 kirjattiin Helsingissä, lähes 3,5 miljoonaa, niistä 53 % ulkomaalaisten yöpymisiä. Suurin ulkomaalaisten osuus oli kuitenkin Rovaniemellä, 55 %. Tarkastelussa ovat ne kunnat, joiden majoitusliikkeissä yövyttiin yli 200 000 kertaa. Kuvion tiedot löytyvät Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelusta, jonka tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen majoitustilastoon. Lähteet: Tilastokeskus, yritysrekisteri tilastokeskus.fi/tup/yritysrekisteri/index.html Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto tilastokeskus.fi/til/tyokay/index.html Tilastokeskus, majoitustilastot tilastokeskus.fi/til/matk/index.html Tilastokeskus 61
Palvelut Kuvio 5.1 Palvelutoimialojen työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan 2013 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 62,5 61,2 64,8 65,9 70,9 73,9 74,6 83,3 0 20 40 60 80 100 Osuus alueella asuvasta työllisestä työvoimasta (%) Kuvio 5.2 Palvelutoimialojen työllistävyys maakunnittain 2013 Uusimaa Ahvenanmaa Kainuu Lappi Kymenlaakso Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Kanta-Häme Etelä-Savo Pohjois-Karjala Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Satakunta Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa 82,7 79,6 74,4 74,0 73,2 73,0 72,7 72,3 72,2 71,5 70,8 70,1 70,0 69,9 69,7 66,0 65,3 64,9 63,9 Koko maa 74,6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Osuus maakunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta (%) 100 62 Tilastokeskus
Palvelut Kuvio 5.3 Palvelutoimialojen työllistävyys kunnittain 2013 Maakuntaraja Osuus kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta (%) 44,0 60,0 60,1 65,0 65,1 71,0 71,1 88,3 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 63
Palvelut Kuvio 5.4 Majoitus- ja ravitsemistoimipaikat kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 2,3 2,6 2,8 2,7 2,9 2,8 0 1 2 3 4 5 6 3,0 Toimipaikkoja/1 000 asukasta 5,5 Kuvio 5.5 Majoitus- ja ravitsemistoimipaikat maakunnittain 2016 Ahvenanmaa Lappi Etelä-Savo Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Uusimaa Kanta-Häme Pirkanmaa Kymenlaakso Kainuu Satakunta Keski-Suomi Päijät-Häme Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa 3,5 3,2 2,9 2,9 2,9 2,8 2,8 2,7 2,6 2,6 2,5 2,5 2,4 2,3 2,2 2,2 2,2 4,4 6,9 Koko maa 2,8 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Toimipaikkoja/1 000 asukasta 64 Tilastokeskus
Palvelut Kuvio 5.6 Majoitus- ja ravitsemistoimipaikat kunnittain 2016 Maakuntaraja Toimipaikkoja/1 000 asukasta 0,0 2,0 2,1 2,5 2,6 3,5 3,6 27,8 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 65
Palvelut Kuvio 5.7 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat kunnan asukasluvun mukaan 2013 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 0 1 2 3 4 5 3,0 Osuus työpaikoista (%) 3,3 3,4 3,6 3,5 3,6 4,0 3,9 Kuvio 5.8 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat maakunnittain 2013 Lappi Etelä-Karjala Ahvenanmaa Uusimaa Päijät-Häme Etelä-Savo Keski-Suomi Pirkanmaa Kainuu Pohjois-Savo Kymenlaakso Satakunta Kanta-Häme Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa 4,1 4,0 3,9 3,8 3,8 3,7 3,6 3,6 3,6 3,5 3,5 3,5 3,4 3,2 3,0 2,9 2,7 2,5 5,2 Koko maa 3,6 0 1 2 3 4 5 6 Osuus työpaikoista (%) 66 Tilastokeskus
Palvelut Kuvio 5.9 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat kunnittain 2013 Maakuntaraja Osuus työpaikoista (%) 0,0 2,0 2,1 3,0 3,1 4,0 4,1 29,1 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 67
Palvelut Kuvio 5.10 Yöpymiset majoitusliikkeissä 2015, yli 200 000 yöpymisen kunnat Helsinki Tampere Vantaa Turku Sotkamo Oulu Kuusamo Rovaniemi Kittilä (Levi) Jyväskylä Inari (Saariselkä) Espoo Lappeenranta Savonlinna Vaasa Kolari (Ylläs) Lahti Pori Kalajoki Mikkeli Seinäjoki Joensuu Jämsä Kotimaiset yöpyjät Ulkomaiset yöpyjät 0 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 Yöpymiset 68 Tilastokeskus
RAKENTAMINEN SISÄLLYS 6.1 Asuntotuotanto kunnan asukasluvun mukaan 2014 6.2 Asuntotuotanto maakunnittain 2014 6.3 Asuntotuotanto kunnittain 2014 6.4 Rakentamisen toimipaikkojen osuus kunnan asukasluvun mukaan 2016 6.5 Rakentamisen toimipaikkojen osuus maakunnittain 2016 6.6 Rakentamisen toimipaikkojen osuus kunnittain 2016
70 Tilastokeskus
Rakentaminen Rakentaminen Seitsemääntoista kuntaan ei valmistunut yhtään asuntoa vuonna 2014. Suhteellisesti eniten asuntoja valmistui Kustaviin, 19,1 asuntoa 1 000 asukasta kohti. Vuonna 2014 asuntorakentaminen oli vilkkainta (7,0 asuntoa/1 000 as.) yli 100 000 asukkaan kunnissa, kun valmistuneiden asuntojen määrä suhteutetaan asukaslukuun. Pienimmissä kunnissa asuntotuotanto oli vähäisempää, alle 2,5 asuntoa 1 000 asukasta kohti. Maakunnista Pohjois-Pohjanmaalla asuntoja rakennettiin tällä mittarilla eniten ja Kymenlaaksossa vähiten. Rakennus- ja asuntotuotantotilasto kuvaa rakennusluvanvaraisen rakennustoiminnan määrää ja tuotannon volyymia. Tilasto kuvaa kotimaista rakennustuotantoa lopputuotteen näkökulmasta. Määrää tilastossa mitataan rakennushankkeen tilavuudella ja asuntojen lukumäärällä. Rakentamisen toimipaikkoja oli Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan vuoden 2016 helmikuussa koko maassa 13,2 % kaikista toimipaikoista. Alle 6 000 asukkaan kunnissa ja Ahvenanmaalla osuus oli yli 17 %. Kunnittain osuus vaihteli 4,6 %:n (Kauniainen) ja 31,8 %:n (Oripää) välillä. Uudellamaalla osuus oli maakuntien pienin, 11,4 %. Lähteet: Tilastokeskus, yritysrekisteri tilastokeskus.fi/tup/yritysrekisteri/index.html Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto tilastokeskus.fi/til/ras/index.html Tilastokeskus 71
Rakentaminen Kuvio 6.1 Asuntotuotanto kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2,2 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 2,3 3,2 0 1 2 3 4 5 6 7 8 4,2 5,2 5,2 5,3 Valmistuneet asunnot/1 000 asukasta 7,0 Kuvio 6.2 Asuntotuotanto maakunnittain 2014 Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Pohjois-Karjala Pirkanmaa Ahvenanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Lappi Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Etelä-Savo Etelä-Karjala Satakunta Kainuu Kymenlaakso 1,5 1,6 2,5 3,2 3,1 4,7 4,6 4,2 4,2 4,1 4,0 5,3 5,3 5,5 6,9 6,8 6,4 6,3 6,2 Koko maa 5,3 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Valmistuneet asunnot/1 000 asukasta 72 Tilastokeskus
Rakentaminen Kuvio 6.3 Asuntotuotanto kunnittain 2014 Maakuntaraja Valmistuneet asunnot/ 1 000 asukasta 0,0 1,0 1,1 2,5 2,6 5,0 5,1 19,1 Vuoden 2015 aluerajat Tilastokeskus 73
Rakentaminen Kuvio 6.4 Rakentamisen toimipaikkojen osuus kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 9,1 13,2 14,6 16,1 16,3 16,0 17,6 17,2 0 5 10 15 20 Osuus kaikista toimipaikoista (%) Kuvio 6.5 Rakentamisen toimipaikkojen osuus maakunnittain 2016 Ahvenanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Etelä-Savo Etelä-Karjala Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Kymenlaakso Lappi Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Savo Uusimaa 15,7 15,7 15,4 15,2 15,0 14,4 14,3 14,0 14,0 13,9 13,5 13,1 13,1 13,1 13,1 12,9 12,1 11,4 17,1 Koko maa 13,2 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Osuus kaikista toimipaikoista (%) 74 Tilastokeskus
Rakentaminen Kuvio 6.6 Rakentamisen toimipaikkojen osuus kunnittain 2016 Maakuntaraja Osuus kaikista toimipaikoista (%) 4,6 13,0 13,1 16,0 16,1 19,0 19,1 31,8 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 75
Rakentaminen 76 Tilastokeskus
SOSIAALITURVA SISÄLLYS 7.1 Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat kunnan asukasluvun mukaan 2013 7.2 Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat maakunnittain 2013 7.3 Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat kunnittain 2013 7.4 Kunnallinen lasten päivähoito kunnan asukasluvun mukaan 2014 7.5 Kunnallinen lasten päivähoito maakunnittain 2014 7.6 Kunnallinen lasten päivähoito kunnittain 2014
78 Tilastokeskus
Sosiaaliturva Sosiaaliturva Joka kuudes työpaikka oli sosiaali- ja terveyspalveluissa vuoden 2013 työssäkäyntitilaston työpaikkatietojen mukaan. Näiden alojen osuus työpaikoista oli suurin kunnissa, joiden asukasluku oli 40 000 100 000. Maakunnista sosiaali- ja terveysalan osuus oli suurin Etelä-Savossa ja pienin Uudellamaalla. Kunnittain osuus vaihteli 5,7 %:n (Rusko) ja 34,2 %:n (Kauniainen) välillä. Vuonna 2014 koko maan alle 7-vuotiaista lapsista 39,5 % osallistui kokopäiväiseen kunnalliseen lasten päivähoitoon. Vaihtelu oli suurta, varsinkin pienissä kunnissa. Sottungan ja Brändön kunnissa lapsia ei ollut kunnallisessa päivähoidossa, Kumlingessa osuus oli 90 %. Asukasluvun mukaisessa tarkastelussa päivähoitolasten osuus oli suurin kunnissa, joiden väkimäärä oli 40 000 100 000. Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäynti tilastokeskus.fi/til/tyokay/index.html Tilastokeskus, kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta tilastokeskus.fi/til/ktt/index.html Tilastokeskus 79
Sosiaaliturva Kuvio 7.1 Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat kunnan asukasluvun mukaan 2013 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 15,4 16,4 17,2 16,7 17,5 17,3 18,2 18,9 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Osuus työpaikoista (%) Kuvio 7.2 Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat maakunnittain 2013 Etelä-Savo Pohjois-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Päijät-Häme Pohjanmaa Varsinais-Suomi Satakunta Keski-Suomi Ahvenanmaa Pirkanmaa Kanta-Häme Etelä-Karjala Uusimaa 13,8 20,9 20,3 20,0 19,7 18,9 18,8 18,7 18,6 18,3 18,3 18,1 18,1 17,7 17,6 17,6 17,0 16,8 15,9 Koko maa 16,7 0 5 10 15 20 25 Osuus työpaikoista (%) 80 Tilastokeskus
Sosiaaliturva Kuvio 7.3 Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat kunnittain 2013 Maakuntaraja Osuus työpaikoista (%) 5,7 15,0 15,1 17,0 17,1 20,0 20,1 34,2 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 81
Sosiaaliturva Kuvio 7.4 Kunnallinen lasten päivähoito kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 35,6 35,7 36,3 38,1 39,5 40,5 39,5 41,7 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Kokopäivähoidossa olevien osuus 0 6-vuotiaista (%) Kuva 7.5 Kunnallinen lasten päivähoito maakunnittain 2014 Ahvenanmaa Uusimaa Pohjois-Karjala Pirkanmaa Lappi Pohjanmaa Etelä-Karjala Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Satakunta Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Savo Kanta-Häme Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi 34,0 32,9 32,6 30,4 42,4 42,4 42,2 42,0 41,9 41,0 40,9 39,9 39,1 39,0 38,8 38,6 38,0 37,7 46,5 Koko maa 39,5 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Kokopäivähoidossa olevien osuus 0 6-vuotiaista (%) 82 Tilastokeskus
Sosiaaliturva Kuvio 7.6 Kunnallinen lasten päivähoito kunnittain 2014 Maakuntaraja Kokopäivähoidossa olevien osuus 0 6-vuotiaista (%) 0,0 31,5 31,6 38,0 38,1 43,0 43,1 90,0 Vuoden 2015 aluerajat Tilastokeskus 83
Sosiaaliturva 84 Tilastokeskus
TEOLLISUUS SISÄLLYS 8.1 Jalostuksen työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan 2013 8.2 Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2013 8.3 Jalostuksen työllistävyys kunnittain 2013 8.4 Teollisuustoimipaikat kunnan asukasluvun mukaan 2016 8.5 Teollisuustoimipaikat maakunnittain 2016 8.6 Teollisuustoimipaikat kunnittain 2016
86 Tilastokeskus
Teollisuus Teollisuus Jalostusala työllistää suhteellisesti eniten 10 000 20 000 asukkaan kunnissa ja vähiten yli 100 000 asukkaan kunnissa. Yksittäisten kuntien osuudet olivat 2,8 %:n (Kumlinge) ja 41,7 %:n (Luoto) välillä vuonna 2013. Maakunnista jalostuksen merkitys työllistäjänä oli suurin Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Koko maassa jalostuksen osuus kaikista työllisistä oli 20,9 %. Tiedot käyvät ilmi työssäkäyntitilaston vuoden 2013 aineistosta. Jalostustoimialoihin kuuluu toimialaluokituksen mukaan teollisuuden lisäksi kaivostoiminta ja louhinta, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito sekä rakentaminen. Teollisuuden toimipaikkoja oli suhteessa asukaslukuun eniten alle 2 000 asukkaan kunnissa. Tieto on helmikuulta 2016. Näissä pienimmissä kunnissa oli 8,2 teollisuustoimipaikkaa tuhatta asukasta kohti. Suhde oli 3,3 yli 100 000 asukkaan kunnissa, ja koko maassa 4,9. Kunnista Kustavissa teollisuustoimipaikkojen osuus on suurin (19 %). Sottungassa ja Pelkosenniemellä ei ollut yhtään teollisuuden toimipaikkaa helmikuussa 2016. Maakunnista teollisuuden osuus toimipaikoista oli suurin Etelä-Pohjanmaalla ja pienin Uudellamaalla. Toimipaikkojen lukumäärät perustuvat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin toimipaikka-aineistoon. Aineisto sisältää liiketoiminnasta arvolisäverovelvollisten ja/tai työnantajina toimivien yritysten, yksityisten elinkeinonharjoittajien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikat. Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäynti tilastokeskus.fi/til/tyokay/index.html Tilastokeskus, yritysrekisteri tilastokeskus.fi/tup/yritysrekisteri/index.html Tilastokeskus 87