THERMISOL-katto THERMISOL EPS -vesikattorakenteen suunnitteluohje www.thermisol.fi ThermiSol Oy Vammalan tehdas Toravantie 18, 38210 Vammala Puh. 03-5161 Fax 03-516 3452 Pietarsaaren tehdas PL 117, 68601 Pietarsaari Puh. 06-723 2122 Fax 06-723 2878 Nurmijärven tehdas Vaaksintie 2, 05100 Röykkä Puh. 09-276 6760 Fax 09-276 5466 Rovaniemen tehdas Totontie, 97140 Muurola Puh. 016-334 0300 Fax 016-334 0333
15.4.2002 1 THERMISOL EPS-VESIKATTORAKENTEEN SUUNNITTELUOHJE SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. Materiaalitiedot 2 2. EPS-levyjen asennus ja kiinnitys 4 3. Kallistusten rakentaminen 5 4. Rakenteen u-arvon määrittäminen 5 5. Rakenteen tuuletus 7 6. Höyrynsulun käyttö EPS-rakenteessa 7 7. Rakenteen palotekninen toiminta 8 8. Laakerikerros 9 9. Katteet 9 10. Katteen liikuntasaumat 9 11. Kantavat alusrakenteet 10 12. EPS:n käyttö yläpohjan korjauksissa ja perusparannuksissa 10 13. Vesikaton huolto ja kunnossapito 10 Esimerkkipiirrokset Sivu EPS-yläpohja YP 1, YP 2 11 EPS-räystäsliittymä K1, K2 12 EPS-kaivoliittymä K3, K4 13 EPS-läpivientiliittymä K5, K6 14 EPS-kattoikkunaliittymä K7 15 EPS-savunpoistoluukkuliittymä K8 15 EPS-seinäliittymä K9 16 EPS-kattoliittymä K10 17 EPS-höyrynsulkuliittymä K11, K12 18
15.4.2002 2 THERMISOL EPS-VESIKATTORAKENTEEN SUUNNITTELUOHJE 1. Materiaalitiedot, THERMISOL EPS-kattoeriste - EPS-kattoeristyslevyt ovat umpisoluista paisutettua polystyreenimuovia (expanded polystyrene), jonka lämmöneristävyys perustuu suljetussa solurakenteessa olevaan liikkumattomaan ilmaan. - EPS-kattoeristyslevyt ovat ympäristö- ja käyttäjäystävällisiä, sillä niiden valmistuksessa ei käytetä mitään ilmakehän otsonikerrosta tuhoavia kaasuja. EPS-muovi on uusiokäytettävissä oleva materiaali. - THERMISOL EPS-kattoeristyslevyt ovat mittapysyviä. Jälkikutistuma on alle 0,2 %. Jälkikutistuma on varmennettu tehtaan jälkikäsittelyprosessilla. - EPS-kattoeristyslevyt kestävät yleisiä happoja, emäksiä, alkoholeja ja epäorgaanisia rakennusaineita kuten kalkkia, sementtiä ja kipsiä. EPS-levyjen kestävyys tärkeimpien kemiallisten aineiden osalta on esitetty THERMISOL EPS-tuotteiden teknisessä esitteessä ja RT-kortissa. THERMISOL EPS-tuotteet eivät kestä yleisistä orgaanisista rakennusaineista bitumiliuosta. Levykoot ja lämmöneristysarvot THERMISOL -kattolevyjen vakiokoko on 1200 x 1950 mm ja vakiopaksuudet ovat välillä 100-200 mm. Levyjen kaikissa reunoissa on 20 mm:n puolipontti. Ote ThermiSol Finland Oy:n tyyppihyväksyntäpäätöksestä THERMISOL EPSkattoeristeiden osalta Tuote Puristuslujuus kpa (EN826) Lämmönjohtavuus W/m K λ 10 λ n Suojaus- ja asennustapa THERMISOL EPS 60 S KATTO THERMISOL EPS 100 S KATTO 60 0,039 0,045 0,041 100 0,036 0,041 0,037 2), 3) tai 4) 1), 2) ja 5), 3) ja 5) tai 4) ja 5) 2), 3) tai 4) 1), 2) ja 5) tai 3) ja 5) λ n = tyyppihyväksynnän mukainen normaalinen lämmönjohtavuus (suunnitteluarvo) 1) Eristys on molemmilta puoliltaan kiinni tiiviissä pinnassa (esim. betoni, tiiliverhous, tiivis levy, muovikalvo, eristyspaperi tms. pitävästi saumattuna), tai eristys on toiselta puoleltaan kiinni tiiviissä pinnassa ja eristyslevyjen väliset puskusaumat sekä eristyksen ja mahdollisen runkorakenteen väliset saumat on tiivistetty pitävästi ulkoisten ilmavirtausten kannalta (esim. liimauksella, saumausmassalla, liimatulla tai muutoin täysin tiivistetyllä listalla tms.). 2) Seinässä olevan eristyksen lämmin puoli on kiinni tiiviissä pinnassa ja toisella puolella on tuulensuoja ilman tiivistävää saumausta (esim. rakennuslevy puskusaumoin ja naulakiinnityksellä tai rakennuspaperi puristetuin, mutta tiivistämättömin limisaumoin). 3) Ylä- tai alapohjassa olevan eristyksen toinen puoli on kiinni tiiviissä pinnassa ja toisella puolella on tuulensuoja ilman tiivistävää saumausta tai ilmatila, jossa virtausnopeus on enintään 1 m/s. 4) Seinässä olevan eristyksen toinen puoli on kiinni tiiviissä pinnassa ja toisella puolella on ilmaväli tai -tila. Ylä- tai alapohjassa olevan eristyksen toisella puolella on ilmatila, jossa virtausnopeus voi olla suurempi kuin 1m/s. 5) Eristelevyt liimataan paikoilleen, asennetaan valuun tai muulla erityistoimenpiteellä aikaansaadaan vastaava kauttaaltaan tiivis kontakti eristeen ja alustan välillä.
3 - Pituuden lämpötilakerroin α = 5-7 x 10-5 / C - Veden imeytyminen Upotusimun eli veden hydrostaattisen paineen vaikutus on vähäinen. EPS-levyt eivät siirrä kosteutta kapillaarisesti. - Vesihöyryn läpäisevyys THERMISOL EPS 60 S KATTO THERMISOL EPS 100 S KATTO 5,6 x 10-12 kg m/m 2 spa 3,3 x 10-12 kg m/m 2 spa Kosteus siirtyy EPS -levyssä vesihöyryn diffuusiolla osapaine-erojen mukaan. EPS-kattorakenteeseen asennetaan aina erillinen höyrynsulku. - Ilmanläpäisevyys THERMISOL EPS 60 S KATTO THERMISOL EPS 100 S KATTO 1,6 x 10-6 m 2 /spa 1,0 x 10-6 m 2 /spa - Lujuusominaisuudet THERMISOL EPS:n lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet riippuvat tiheydestä, kuormitusajasta ja lämpötilasta. Mekaaniset ominaisuudet pysyvät käytännössä lähes muuttumattomina normaaleissa kattorakenneolosuhteissa (lämpötila < 80 C) Lujuusominaisuudet ( = sallitut jännitykset) Yksikkö THERMISOL EPS 60 S KATTO THERMISOL EPS 100 S KATTO Tiheys kg/m 3 17 22 LYHYTAIKAISET Puristuslujuus N/mm 2 0,075 0,130 Vetolujuus N/mm 2 0,040 0,060 Taivutuslujuus N/mm 2 0,040 0,060 Leikkauslujuus N/mm 2 0,030 0,050 Kimmokerroin N/mm 2 3,7 5,6 Liukukerroin N/mm 2 1,8 2,6 PITKÄAIKAISET Puristuslujuus N/mm 2 0,015 0,030 Vetolujuus N/mm 2 0,020 0,030 Taivutuslujuus N/mm 2 0,020 0,030 Leikkauslujuus N/mm 2 0,015 0,025 Kimmokerroin N/mm 2 1,8 2,6 Liukukerroin N/mm 2 0,9 1,3 Taulukko 2 Taulukossa 2 esitetyt THERMISOL EPS-levyjen sallittujen jännitysten ja liukukertoimien arvot ovat VTT:n rakennetekniikan laboratorion julkaisun "Solupolystyreeniytiminen sandwich-rakenne" mukaiset.
Taulukossa 2 esitetyt arvot on saatu murtolujuusarvoista käyttämällä varmuuskertoimien arvoa 2,0... 2,5. Poikkeuksen tekevät puristusjännitykset, joissa on annettu valittua muodonmuutosta vastaava jännitys jakamatta sitä varmuuskertoimella. Lyhytaikainen puristuslujuus vastaa 10 % puristumaa ja pitkäaikainen 2 % puristumaa. Tavanomaisissa kattorakenteissa käytetään THERMISOL EPS-laatua 60 S KATTO (17 kg/m 3 ) ja vaativammissa rakenteissa kovempaa THERMISOL EPS 100 S KATTO -laatua (22 kg/m 3 ). Työnaikaiset sateet tai katon muut mahdolliset kosteusvaihtelut eivät vaikuta EPSeristeen lujuusominaisuuksiin. Erikoisratkaisuihin on tilauksesta saatavana tässä ohjeessa esitettyjä laatuja huomattavasti jäykempiäkin EPS-levylaatuja sekä erittäin lujia THERMISOL SUPEReristeitä. Pistekuorman kestävyys eri kuormitustilanteissa tutkitaan taulukon 2 sallittujen puristusjännitysten avulla. 4 - Palo-ominaisuudet Rakennusmateriaalit jaetaan Suomen palomääräyksissä palaviin ja palamattomiin materiaaleihin. Materiaalin palamattomuus todetaan SFS 4400 mukaisella kokeella. EPS-eristyslevyt luokitellaan palavaksi materiaaliksi, jolloin EPS-eristeitä käytettäessä on otettava huomioon ne määräykset, jotka koskevat palavia lämmöneristeitä. S- laadun EPS-kattoeriste on DIN 4102 B1-luokituksen mukaista vaikeasti syttyvää materiaalia (pr EN ISO 11925-2). Tiiviiden pintojen välissä EPS ei kykene yksinään palamaan, koska se vaatii osittainkin palaakseen ilmaa vähintään 130 m 3 / m 3 tuotetta. EPS:n muodostama palokuorma on vajaa kymmenesosa puun palokuormasta vastaavaa tilavuutta kohden. Kuumuudenkestävyys jatkuvasti +80 C hetkellisesti +130 C Itsesyttymislämpötila +450 C... +500 C Kylmänkestävyys -200 C 2. EPS-levyjen asennus ja kiinnitys EPS-levyt ovat mittatarkkoja, puolipontattuja, tuuletusuritettuja, keveitä ja kestäviä levyjä. Levyt painetaan tiiviisti alustaa ja toisiaan vasten tuuletusurat kohdistaen. Levyjen saumat eivät saa muodostaa ristikuviota. Keveytensä vuoksi ne on esikiinnitettävä heti asennuksen yhteydessä vähintään kahdella kiinnikkeellä. Lopullisessa rakenteessa EPS-levyjen varsinainen kiinnitys tapahtuu yleensä katteen kiinnittämisen yhteydessä. Kiinnikkeeksi valitaan alustaan ja katteeseen sopiva tuote. Teleskooppikiinnikkeiden käyttämistä suositellaan, esimerkiksi SK Croco-kiinnike. EPS-levyjä ei kiinnitetä bitumiliimauksella. EPS-levyjen asennus suoritetaan katetyön etenemisen mukaan. Asennustyön aikana on huolehdittava, että rakenteisiin ei pääse tarpeettomasti kosteutta. EPS-levyjä voidaan työstää tavallisilla puuntyöstötyökaluilla. Eristelevyjen leikkaamiseen suositellaan hienohampaista sahaa tai kuumalankaleikkausta.
5 3. Kallistusten rakentaminen Rakenteen pääkallistukset tehdään kantavaa rakennetta muotoilemalla, aina kun se on mahdollista. Vastakallistukset kaivoille tehdään joko kiilamaisilla EPS-levyillä tai muulla käytössä olevalla työtavalla siten, että tuuletusurat säilyvät avoimina. Jos kallistusten rakentamiseen käytetään laastia tai muuta rakennekosteutta sisältävää ainetta, höyrynsulku asennetaan aina EPS-levyn alle siten, että kallistuskerrosten rakennekosteus voi kuivua huonetilaan päin. Katon pääkaltevuuksien miniminä pidetään kaltevuutta 1:60, mutta mieluummin kaltevuudet tehdään reilusti suurempina, 1:16... 1:40, jolloin myös vastakallistukset ovat järkevämmin toteutettavissa. Helppo ja nopea tapa vastakallistuksia rakennettaessa on käyttää ThermiSol Finland Oy:n kiilamaisia EPS-levyjä. Tällöin tasapaksut EPS-levyt asennetaan ensin pääkallistusten mukaisesti koko katon alueelle ja kiilamaiset levyt erikseen niiden päälle. Kiilamaiset levyt kiinnitetään mekaanisesti kantavaan rakenteeseen. Kiinniketyypin valinnassa otetaan huomioon kiinnikemitan vaihtelu kaltevuuden mukaan. Kiilamaisen levyn reunan minimipaksuus on 10 mm. Hammastus viistetään tarpeen mukaan levyjen kiinnityksen yhteydessä leikkaamalla tai laastilla tasoittaen. Kiilamaisista levyistä laaditaan kaaviopiirustus levyjen valmistusta ja asennusta varten. Kiilamaiset levyt voidaan tilata valmiiksi leikattuina tai leikata työmaalla kuumalankaleikkurilla. 4. Rakenteen U-arvon määrittäminen Rakennusosan lämmönläpäisykerroin (U-arvo) määritetään Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksien Lämmöneristys C 3 v.1985 ja ohjeiden C 4 v. 1978 mukaan. Yläpohjan sallitut U-arvot ulkoilmaa tai lämmittämätöntä tilaa vastaan U (W/m 2 K) rakennustyyppi lämmin tila 2003 ehdotus puolilämmin tila 2003 ehdotus teollisuusrakennukset ja varastot 0,36 0,16 0,65 0,30 muut rakennukset (rakennukset yleensä) Taulukko 3 0,22 0,16 0,45 0,30 Lämmin tila on sellainen tila, jonka mitoittavaksi huonelämpötilaksi lämmityskaudella oleskelu- tai muista syistä valitaan +17 C tai sitä korkeampi lämpötila. Puolilämmin tila on sellainen tila, joka ei ole tarkoitettu jatkuvaan oleskeluun pelkästään normaalia sisävaatetusta käyttäen ja jonka lämpötilana pidetään lämmityskaudella vähintään +5 C, mutta alle +17 C. Laatu EPS -eristeen paksuus mm 80 120 160 200 240 EPS 60 S KATTO 0,33 0,25 0,21 0,18 0,15 EPS 100 S KATTO 0,31 0,24 0,19 0,16 0,14 Taulukko 4 Rakenteen U-arvo eri EPS-paksuuksilla. Teräsbetoninenlaatta 160mm ja mineraalivillaa 30 mm laakerikerroksena EPS:n päällä on otettu huomioon U-arvoissa. EPS-kattoeristeessä on tuuletusuritus.
6 Rakenteen lämmöneristävyys ja eristepaksuudet harkitaan tapauskohtaisesti kokonaistaloudelliset seikat huomioiden. Taulukossa 3 on esitetty sallitut maksimiarvot. Taulukko 5 Rakenne m (Km 2 /W) vedeneristys 0,04 THERMISOL EPS 60 S KATTO THERMISOL EPS 100 S KATTO λ n (W/Km) 0,041 * 0,037 * jäykkä mineraalivilla 0,041 * m = lämmönvastus (K m 2 / W) d = ainekerroksen paksuus (metreinä) λ n = normaalinen lämmönjohtavuus (W/Km) U = lämmönläpäisykerroin (W /m 2 K) höyrynsulku 0,02 paikallavalubetoni 1,7 ontelolaatta 200 0,29 ontelolaatta 265 0,36 ontelolaatta 400 0,65 pintavastukset 0,20 *) λ n -arvoina käytetään materiaalin tyyppihyväksyntäehtojen mukaisia arvoja 5. Rakenteen tuuletus EPS-lämmöneristeeellä toteutettava yläpohja voidaan tehdä suljettuna rakenteena tai lämmöneristeen sisältä tuuletettuna. Suljetussa rakenteessa höyrynsulku mitoitetaan siten, että rakenteeseen ei tapahdu vuosien mittaan lisääntyvää kosteuden kerääntymistä. Tuuletettu rakenne on suositeltavampi. EPS:n tuuletusurista muodostetaan yhdessä räystästuuletusten, mahdollisten kokoojakanavien ja alipainetuulettimien kanssa toimiva tuuletus. Tuuletus poistaa nopeasti rakenteeseen mahdollisesti työn aikana jääneen tai sisäilmasta diffuusisesti tai ilmavuotojen mukana päässeen kosteuden sekä katevuotojen kautta aikanaan tunkeutuvan veden, ja varmistaa rakenteen kuivana säilymisen. Tuuletetuissa rakenteissa yläpohjan ilmatiiviyden tulee olla erityisen hyvin toteutettu.
7 Uritettujen EPS-levyjen urien vaikutus otetaan huomioon käytännön laskelmissa lisäämällä lämmönjohtavuutta 0,01 W/m 2 K verran. Tarkemmissa laskelmissa voidaan käyttää lämmönsiirtymisohjelmia. Käytännön mittauksissa urilla on ollut rakenteen lämmönjohtavuuteen vähäinen vaikutus. Käytännön laskelmissa muovikiinnikkeiden vaikutusta ei yleensä huomioida. 6. Höyrynsulun käyttö EPS-rakenteessa Höyrynsulun tarkoituksena on estää haitallinen vesihöyryn diffuusinen siirtyminen rakenteisiin, lähinnä EPS-levyyn ja talviaikana vedeneristyksen alapinnalle. Höyrynsulku toimii usein myös ilmansulkuna, joka estää sisäilman ja siinä olevan kosteuden pääsyn ilmavirtausten mukana kattorakenteeseen. Höyrynsulku määritetään suunnittelun yhteydessä. Valintaan vaikuttavat useat kohdekohtaiset tekijät kuten suljettu tai tuuletettu rakenne, sisäilman kosteus, kantavan rakenteen rakennekosteus, liittymien määrä ja vaikeusaste, rakentamisvuodenaika sekä ilmatiiviyden toteutettavuus valittavalla tuotteella. TL 2 kumibitumikermi voi toimia samalla työnaikaisena vedeneristyksenä. Muovikalvon tulee olla höyrynsulkutarkoitukseen valmistettua polyeteenimuovia. Rakenteen kosteustekninen käyttäytyminen, mm. tapahtuuko kumuloituvaa kosteuden kerääntymistä, voidaan todeta laskennallisesti, kun tunnetaan rakenteen eri kerrosten lämmönvastukset, vesihöyrynvastukset, sisätilan lämpötila ja vesihöyryn osapaine sekä vastaavat ulkoilman arvot kostumisjakson ja kuivumisjakson aikana. Tarkistus on tarpeen lähinnä suljetuille rakenteille ja se tehdään rakennusalan käsikirjallisuudessa esitetyillä menetelmillä. Kylmä- ja pakkasvarastojen rakenteita suunniteltaessa höyrynsulun paikka ja rakenteen kosteustekninen toimivuus on tutkittava aina erikseen. Höyry- ja ilmatiiviyden toteuttamisessa katon läpiviennit ja erilaiset yksityiskohdat ovat avainasemassa. Huolellinen yksityiskohtien suunnittelu ja toteutuksen ohjaus työmaalla ovat edellytyksiä kerralla onnistuvalle työlle. Höyrynsulku-ilmansulun tiiviys varmistetaan; se liitetään tiiviisti läpivientien rakenteisiin ja teräspoimulevyn yhteydessä muovikalvon tai Euratex AL:n limitykset liimataan luotettavasti esimerkiksi butyyliliimanauhalla tai ilmastointiteipilla. Höyrynsulku-ilmansulun tulee kestää vaurioitumatta työnaikaiset rasitukset ja alustan mahdolliset liikkeet. TUOTE VESIHÖYRYNVASTUS 1 Muovikalvo 0,2 mm 500 x 10 9 2 Euratex AL monikerroslaminaatti 2500 x 10 9 3 Bitumihuopa TL 4 (K-EL 50/2000) kauttaaltaan bitumilla liimaten 500 x 10 9 4 Bitumihuopa K-EL 50/2000/Al kauttaaltaan bitumilla liimaten 10 000 x 10 9 5 Bitumikermi TL2 (K-MS 170/3000) kauttaaltaan bitumilla liimaten 1000 x 10 9 Taulukko 6 m 2 spa Suositeltavia höyrynsulkumateriaaleja Yksikkö kg
8 Kantava rakenne Katon alapuolisen tilan suhteellinen kosteus talvikausina alle 30% 30-50% yli 50% Teräspoimulevy 1, 2 2, 5 2, 5 Ontelolaatta, ei kallistusbetonivalua Ontelolaatta, kallistusbetonivalu Paikallavalurakenne, myös kuorilaatta 1, 2, 3, 5 1, 2, 3, 4, 5 2, 4, 5 1, 2, 3, 5 2, 3, 4, 5 2, 4, 5 2, 4, 5 2, 4, 5 2, 4, 5 Taulukko 7 Ohjeellinen höyrynsulun valintataulukko 7. Rakenteen palotekninen toiminta EPS-eristyslevyt luokitellaan palavaksi materiaaliksi. EPS-eristyslevyjä käytettäessä on otettava huomioon Suomen Rakentamismääräyskokoelman määräykset Rakennusten paloturvallisuus E1 vuodelta 1997. Rakennukset jaetaan palonkestävyydeltään kolmeen luokkaan: P1, P2 ja P3. Ne vastaavat suunnilleen aikaisempaa luokitusta palonkestävä, paloapidättävä ja paloahidastava. EPSeristyslevyjä voidaan käyttää kaikissa em. luokissa palomääräykset ja palo-ohjeet huomioon ottaen. Ennen kattorakenteen yksityiskohtaista suunnittelua selvitetään rakennuksen palonkestävyysluokka, myös korjauskohteissa. Tarpeen vaatiessa on etukäteen neuvoteltava ratkaisujen yksityiskohdista paikallisten viranomaisten kanssa. EPS-yläpohjan rakennetta suunniteltaessa on otettava huomioon myös käytettävän vedeneristeen kateluokka. Katetyypin valinta K1-luokan katetta voidaan käyttää EPS-rakenteessa ilman käyttörajoituksia (palava alusta). Erilaisten kateyhdistelmien K-luokka määritetään hyväksytyn lastulevyalustalla suoritetun polttokokeen perusteella. Tyypillinen K1-luokan kate on bitumikermikate varustettuna riittävällä suojakiveyksellä, tuotekohtaiseen hyväksyttyyn polttokokeeseen perustuvana. K2-luokan katteen käytölle on palavalla alustalla rajoituksia. Sovellukset tehdään tapauskohtaisesti. Ratkaisuihin vaikuttavat mm. rakennuksen käyttötarkoitus, luokitus, koko, kuinka tiheään rakennetussa ympäristössä rakennus sijaitsee jne. Tyypillinen K2-luokan kate on sirotepintainen kumibitumikermikate. Jos kattopinnat sijaitsevat eri tasoissa ja eri paloteknisissä osastoissa, saattavat ikkunat, kattoikkunat jne. vaikuttaa katteelle asetettaviin vaatimuksiin. Suurissa katoissa K2-luokan kate on jaettava enintään 1600 m 2 :n osiin Ympäristöministeriön paloturvallisuusohjeen (Ympäristöopas 39) mukaisesti. Jako on tehtävä lämmöneristeestä riippumatta.
9 8. Laakerikerros Laakerikerroksen (erotuskerroksen) tehtävänä on toimia katteen alustana ja estää katteen liimautuminen EPS-eristeeseen, mahdollistaa katteen vapaa liukuminen alustan päällä (kiinnityskohtien välillä) ja estää mm. muovikatteiden mahdollinen reagoiminen EPS:n kanssa. Laakerikerroksen tehtävänä on myös suojata EPS-levyä liialta kuumenemiselta katetyön yhteydessä (max +130 C). Tuuletetuissa rakenteissa mineraalivilla toimii tuuletusurien katteena. Laakerikerroksen asentamisen yhteydessä tarkastetaan, että EPS:n urat muodostavat toimivan tuuletuskanaviston suunnitelman mukaan. Suljetuissa rakenteissa laakerikerros toimii höyrynpaineen syntymisen ehkäisevänä kerroksena alueilla, joissa rakenteeseen on päässyt kosteutta. Suositeltavia laakerikerrosmateriaaleja RIL 107 rasitusluokka R:n mukaan ovat kovat 20 mm/ 30 mm:n mineraalivillat, joiden tiheys on vähintään 140 kg/m 3. 9. Katteet EPS-kattorakenteeseen soveltuvat kaikki Suomessa yleisesti käytössä olevat tiivissaumaiset katemateriaalit, ottaen huomioon tämän ohjeen ja katemateriaalitoimittajien yksityiskohtaohjeet. Katteen käyttöluokka ja kateyhdistelmät valitaan soveltuvin osin RIL 107-2000:n, Kattoliiton Toimivat Katot-julkaisun tai RT-korttien ryhmän 85 mukaan ja vesikattosuunnitteluun liittyvien erikoisjulkaisujen ohjeita noudattaen. Bitumikermikatteet kiinnitetään RT 85-ryhmän korttien mukaan teleskooppikiinnikkeillä mekaanisesti alemman kermin päältä EPS-levyjen läpi alusrakenteeseen. Bitumiliimausta EPS -levyyn ei sallita. Kiinnikemäärä mitoitetaan kuormitusohjeiden mukaan tuulikuormia vastaan ja erikseen katteen lämpöliikepyrkimykset huomioon ottaen. Kermin kiinnikemäärä on RIL 107-2000 ohjeen mukaan vähintään 2 kpl/m 2. Erityistapauksissa kiinnikkeitä voidaan asentaa myös muualle kuin saumaan, jolloin kiinnikkeiden kohdalle asennetaan paikkalaput katemateriaalista. Teräspoimulevyn yhteydessä kiinnikkeet ruuvataan poimulevyyn linjalangan tai vastaavan avulla, jotta höyrynsulkuun ei tule turhia reikiä. Yksikerroskatteet asennetaan kantavaan alusrakenteeseen mekaanisesti kiinnitettynä. Mahdollinen painona oleva suojakiveys voidaan ottaa huomioon kiinnikemäärää valittaessa. Kiinnikemäärässä ja -laadussa huomioidaan myös rakennuspaikalla olevan tuulen vaikutus. 10. Katteen liikuntasaumat Suunnittelun yhteydessä liikuntasaumat on tarkasteltava kokonaisuuden kannalta. Vedeneristeen on kestettävä alustan liikkeet. Rakennusten rakenteelliset liikuntasaumat avautuvat tai liikkuvat yleensä vain vähän. Nykyisin käytettävät katteet ovat niin joustavia, että kate voidaan yleensä viedä rakennuksen liikuntasauman yli ilman erikoisjärjestelyjä. Erillisiä katteen liikuntasaumoja ei myöskään yleensä tarvita. Mikäli katon kantavan rakenteen liikuntasaumaan kohdistuu suuria pystysuuntaisia liikkeitä, rakennesuunnittelijan tulee suunnitella toimiva erikoisratkaisu. Myös höyrynsulun rakenne tehdään siten, että se säilyy ehjänä ja ilmatiiviinä sauman liikkeiden tapahtuessa.
10 11. Kantavat alusrakenteet THERMISOL EPS-yläpohjarakenteen kantavana rakenneosana käyvät oikein suunniteltuna periaatteessa kaikki Suomessa yleisesti käytössä olevat rakentamistavat. Sellaisten ratkaisujen yhteydessä, joita ei tässä ohjeessa ole käsitelty, suositellaan otettavaksi yhteys ThermiSol Finland Oy:n tekniseen neuvontaan. Vesikattorakenteen suunnittelussa on otettava huomioon kantavan rakenteen muodonmuutokset, kulmakiertymät, rakenteiden painumaerot, yms. Taipuvilla rakenteilla on tarkistettava kattokaltevuuksien riittävyys ja kaivojen sijainti myös taipumien tapahduttua. Betonisten laattaelementtien kohdalla laattojen väliset hammastukset tasataan laastilla kaltevuuteen 1:5 tai loivemmiksi. Teräspoimulevyn minimipaksuus on 0,7 mm. 12. THERMISOL EPS:n käyttö yläpohjan korjauksissa ja perusparannuksissa EPS-lämmöneristettä käyttämällä saadaan loivan katon perusparannuksen yhteydessä hyvin pienellä painon lisäyksellä tarpeelliset lisälämmöneristys ja lisäkaltevuus. Yläpohjarakenteen järkevä, toimiva ja kokonaistaloudellinen korjaustapa on tapauskohtaisesti tutkittava, huomioiden myös katon alapuolisten tilojen korjaustyönaikainen käyttö. Yläpohjarakenteen korjauksessa on otettava huomioon ainakin seuraavat seikat: - vanhan rakenneratkaisun mahdolliset virheet (työ- ja suunnitteluvirheet) - rakenteen kunto ja lisäkuorman kestävyys - rakenteen kosteustekninen toiminta ennen korjausta ja sen jälkeen - katolla olevien muiden liittyvien rakenteiden kunto ja detaljointi - vanhojen kattokaivojen kunto ja detaljointi - kastuneiden eristeiden kuivaus tai vaihto - palomääräykset - kattorakenteen rakennekorkeuden merkittävästi kasvaessa on myös ylösnostot, kaulusrakenteet ja räystäät korotettava siten, että ne vastaavat vähintään ohjeen piirroksissa esitettyjä arvoja - rakenteen liikkeet, liikuntasaumat yms. - muut seikat, jotka otetaan huomioon mm. uudisrakenteita suunniteltaessa ja rakennettaessa. 13. Vesikaton huolto ja kunnossapito Kiinteistöjen taloudellinen ylläpito vaatii myös vesikattojen osalta suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Vesikaton suunnitelmalliseen ylläpitoon liittyvät tehtävät suositellaan sisällytettäväksi kiinteistön huoltokirjaan. Vesikaton kunnon toteamiseksi ja tarpeellisten toimenpiteiden tekemiseksi suositellaan vesikatto tarkistettavaksi silmämääräisesti ja huollettava vähintään kaksi kertaa vuodessa: keväällä tarkistetaan katto talven jäljeltä ja syksyllä, että katto on kunnossa talven varalle. Jos katolle kertyy runsaasti lehtiä ja roskaa on puhdistuksia suoritettava useammin varsinkin syksyllä. Tärkein toimenpide jokaisen huollon yhteydessä on kattokaivojen ja tarpeen mukaan myös sadevesiviemärien huolellinen puhdistaminen. Katto tarkastetaan ja siivotaan aina siellä tehtyjen laite- yms. huoltotöiden jälkeen. Katon huoltotoimenpiteiden yhteydessä tulisi käydä läpi ainakin seuraavat toimenpiteet: - vedeneristeen kunto; saumat, liitokset ja pinta - kaivot, läpiviennit, liittyvät rakenteet, holkat, ylösnostojen kiinnitykset, kittaukset, räystäät, suojapellitykset, katon puu- ja teräsosat sekä katetta suojaava kiveys. Jos huoltotöiden tai tarkistusten yhteydessä ilmenee puutteita ja vikoja, joiden korjaus ei sisälly kiinteistön huoltohenkilökunnan tavanomaiseen toimenkuvaan, on aina kutsuttava paikalle katetyöt hallitseva erikoisammattimies.