Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy PL 250, Kerkkolankatu Hyvinkää

Transkriptio

1 ISOVER kuormitusta kestävistä kattoeristeistä on helppo valita kuhunkin käyttöön sopiva lämmöneriste. Käytettävissä on yksinkertainen tuotevalikoima, mikä helpottaa oikean tuotteen valintaa. Käytettävä kattorakenne ja ympäristön aiheuttamat kuormitukset määrittelevät lämmöneristeelle asetettavat vaatimukset. Lasivillaeristelevyillä eristettyjen kattojen toimivuudesta on hyviä kokemuksia jo kymmenien vuosien ajalta. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy PL 250, Kerkkolankatu Hyvinkää

2 ISOVER ISOVER-kattoeristeet loiville katoille

3 2 ISOVER kokemusta eristämisestä kautta maailman Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy tuottaa toimivia rakentamisen ratkaisuja, jotka säästävät energiaa ja lisäävät asumismukavuutta. Palvelemme asiakkaitamme vahvoilla tuotemerkeillä: akustiikkakatoissa Ecophon, kipsipohjaisen kevytrakentamisen ratkaisuissa Gyproc sekä rakennuseristämisessä ISOVER. Yrityksen tärkeimmät arvot ovat energian säästäminen, ympäristöystävällisyys, innovatiivisuus ja turvallisuus. Hyödynnämme koko konsernin maailmanlaajuista osaamista ja kokemusta asiakkaidemme eduksi. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy toimii Suomen lisäksi koko Baltiassa. Suomessa toimipisteemme sijaitsevat Hyvinkäällä, Forssassa, Kirkkonummella ja Vantaalla. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n Hyvinkäällä ja Forssassa sijaitsevissa tuotantolaitoksissa valmistetaan vuosittain yli t mineraalivillatuotteita lämmöneristämiseen ja äänenvaimennukseen. Tuotevalikoimasta löytyvät ISOVER-rakennuseristeet, ISOTEC-tekniset eristeet sekä ECOPHON-akustiikkakattotuotteet. Omaa tuotevalikoimaa täydentävät maa- ja routasuojaukseen tarkoitetut STYROFOAM-siniset eristeet. SISÄLTÖ ISOVER-lämmöneristeratkaisut loiville katoille... 3 ISOVER loivien kattojen eristeiden ominaisuudet... 4 Lämmöneristeen valinta... 6 Loivien kattorakenteiden lämmöneristävyys... 9 Loivien kattojen rakenteet ja U-arvot...10 Loivien vesikattojen korjaus- ja lisälämmöneristäminen...12 ISOVER-lämmöneristeet loiville katoille...14 Loivan katon suunnittelun rakenteellisia ohjeita...16 Lämmöneristyslevyjen käsittely ja asennus...18

4 3 ISOVER-lämmöneristeratkaisut loiville katoille Loivan katon lämmöneristeeltä vaaditaan monia ominaisuuksia: LÄMMÖNERISTÄVYYS Loivien kattojen lämmöneristeiden pitää toimia tehokkaasti ja taata rakennuksen energiatehokkuus kaikissa olosuhteissa. KUORMITUSKESTÄVYYS Lämmöneristeiltä vaaditaan hyvää kuormituskestävyyttä rakentamisen ja käytön aikana. Kuormituskestävyys ei saa heikentyä iän myötä, jotta rakenteen toimintavarmuus ei kärsi. KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTAVARMUUS Suomen olosuhteissa loiville katoille kohdistuu vaativia kosteusrasituksia rakentamisen ja rakennuksen käytön aikana. Katon lämpö- ja kosteusteknisen toimintavarmuuden kannalta eristysmateriaali ei saa sitoa itseensä kosteutta eikä vaurioitua lämpötilan tai kosteuden vaihteluista. Tämän lisäksi rakenneratkaisun pitää kyetä kuivumaan tehokkaasti mahdollisesta rakennusaikaisesta kosteudesta sekä pysymään kuivana koko rakennuksen käyttöiän ajan. PALOTURVALLISUUS Loivien kattojen lämmöneristeiden valinnalla voidaan merkittävästi vaikuttaa rakennuksessa työskentelevien henkilöiden turvallisuuteen, omaisuuden suojaamiseen sekä rakennuksessa tapahtuvan toiminnan turvaamiseen. Lisäksi loivien kattojen lämmöneristeiden palotekniset ominaisuudet ovat tärkeä osa rakennusaikaista henkilöturvallisuutta. Näistä syistä loivien kattojen lämmöneristeitä valittaessa niiden palotekniseen toimivuuteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. ASENNETTAVUUS Lämmöneristyksen lopullinen toimivuus on suurelta osalta kiinni eristeiden asentamisesta. Jotta asentaminen onnistuu mahdollisimman hyvin, eristystyön on oltava työn suorittajalle helppoa, vaivatonta ja miellyttävää. Tämä vaatii lämmöneristyslevyjen käsiteltävyydeltä, leikattavuudelta ja asennettavuudelta erityisiä ominaisuuksia. MITTAPYSYVYYS Loiville katoille kohdistuu vuorokauden ja vuodenajan vaihteluiden johdosta suuria lämpötilanvaihteluita. Lämmöneristeiden tulee kestää nämä rasitukset, jotta kattorakenne voi toimia moitteettomasti kaikissa olosuhteissa. On vain yksi lämmöneriste, joka täyttää kaikki nämä loivan katon toiminnalle ja turvallisuudelle asetetut vaatimukset!

5 4 ISOVER loivien kattojen eristeiden ominaisuudet Lämmöneristävyys Loivien kattorakenteiden lämmöneristeiltä kuten kaikkien muidenkin rakenteiden lämmöneristeiltä vaaditaan kaikissa olosuhteissa hyvää lämmöneristävyyttä. Lämmöneristeiden tehtävä on taata rakennuksen energiatehokkuus vuoden jokaisena ajanjaksona sekä vuorokaudenaikojen aiheuttamista olosuhteiden vaihteluista riippumatta. ISOVER-eristeratkaisut loiville katoille on tarkoitettu kestämään vaativia olosuhteita pitkän käyttöiän ajan. Mitä tehokkaammin loiva katto on eristetty, sitä vähemmän rakennuksella on lämmitystarvetta kylminä ajanjaksoina. Tehokas lämmöneristys estää lämpimän ilman kulkemisen pois rakennusten sisätiloista. Tämän lisäksi lämpiminä ajanjaksoina ISOVER-eristeratkaisut vähentävät rakennuksen sisätilojen lämpiämistä estämällä lämpimän ulkoilman pääsemisen sisälle. Hyvän eristävyyden johdosta sisäilman lämpötilan nousu hidastuu, mikä vähentää sisätilojen jäähdytystarvetta kesäaikoina. Rakennusten energiatehokkuus ja sisäilmaolosuhteet paranevat täten myös lämpiminä vuodenaikoina. ISOVER-eristeet kestävät hyvin työnaikaisia rasituksia. Kun kumibitumikermikatteet kiinitetään eristyslevyihin kuumalla bitumilla, liimausbitumi ei vaurioita eristettä, jolloin niiden eristävyys säilyy hyvänä. Kuormituskestävyys ISOVER loivien kattojen lämmöneristyslevyjen kuormituskestävyys on pystysuuntaisen kuiturakenteen vuoksi erinomainen. ISOVER-eristeet kestävät kosteuden- ja lämpötilanvaihteluita ja toimivat näin sisä- ja ulkoilman lämpö-, kosteus- ja paineolosuhteiden tasaajana. Tämä on toimivan kattorakenteen ehdoton edellytys, koska Suomen ilmasto-olosuhteet asettavat eristeille erityiset vaatimukset. Loivien kattojen lämmöneristeisiin kohdistuvat kuormitukset voidaan jakaa rakentamisvaiheen ja käytön aikaisiin kuormituksiin. Rakentamisen aikaiset kuormitukset ovat henkilö- ja tavaraliikenteestä johtuvia ja ovat yksittäisinä kuormituksina yleensä suurimpia, jotka lämmöneristeisiin kohdistuvat. Työnaikaisia kulkureittejä ja tavaran varastointipaikkoja varten onkin suositeltavaa tehdä katolle suojaukset, jotta vedeneriste ei vaurioituisi. Lämmöneristeisiin rakennuksen käytön aikana kohdistuvia kuormituksia ovat tuuli- ja lumikuormat sekä katolla tapahtuva henkilöliikenne. Rakenteet on mitoitettava siten, että ne kestävät alueelliset luonnonkuormitukset tietyllä varmuudella. Normaalit katon huoltotoimenpiteet voidaan suorittaa ilman erityis järjestelyjä. Jos katolla kulkeminen on säännöllistä, katolle on suositeltavaa rakentaa kulkureitit, jotta kulkeminen ei rasita kattorakenteita liikaa ja kulkeminen katolla on turvallista kaikissa olosuhteissa.

6 5 Kosteustekninen toimintavarmuus ISOVER loivien kattojen eristeet ovat kosteutta sitomattomia ja säilyttävät ominaisuutensa suurissakin kosteus- ja lämpötilanvaihteluissa. Suurin osa Suomessa viimeisten vuoden aikana tehdyistä loivien kattojen lämmöneristeratkaisuista on toteutettu uritettuina rakenteina. Tällöin rakenteesta käytetään nimitystä tuulettuva umpirakenne. Rakenteen tuulettuva räystäs on yhdistetty harjalla oleviin alipainetuulettimiin lämmöneristekerrokseen jyrsityillä kokoajakanavilla ja lämmöneristeissä valmiina olevan urituksen kautta. Kyseessä ei ole tuulettuva kattorakenne. Tuulettuvassa rakenteessa on erillinen tuuletusväli lämmöneristeen ja vesikaton välissä, jolloin rakenteen tuulettuminen on selvästi tehokkaampaa, kuin tuulettuvan umpirakenteen tapauksessa. Tuulettuvan umpirakenteen kosteudenpoistokapasiteetti on rajoitettu ja se on pitkälti ulkoilman olosuhteista riippuva. Mikäli rakenteeseen pääsee sisäilmasta kosteutta rakenteen ilman- ja höyrynsulun tiiviyden puutteista tai ulkopuolelta vedeneristeen puutteista johtuen, tuuletusurituksen kosteudenpoistokapasiteetti ei riitä poistamaan jatkuvaa kosterasitusta ja rakenne saattaa kastua ja sen seurauksena menettää ominaisuutensa. Urituksen tarkoituksena on poistaa rakenteeseen rakentamisen aikana mahdollisesti päässyttä kosteutta. Lämmöneristeet tulee kuitenkin ehdottomasti suojata rakentamisen aikana ja estää sadeveden pääseminen rakenteeseen mahdollisimman tehokkaasti. Paloturvallisuus ISOVER loivien kattojen eristeet kuuluvat europaloluokkaan A2-s1, d0. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotteita voidaan käyttää kaikkien paloluokkien mukaisissa rakennuksissa. Loivan kattorakenteen eristeiden tilavuus on merkittävä. Esimerkiksi vuoden 2010 määräysten mukaan eristetyn 1000 m 2 kattorakenteen eristeiden tilavuus on noin 400 m 3. Valitsemalla rakenteeseen paloturvalliset eristeet, rakenteen palokuorma jää pieneksi ja sitä kautta parannetaan rakentamisen aikaista paloturvallisuutta, rakennuksessa säilytettävän omaisuuden turvaamista sekä rakennuksessa oleskelevien tai työskentelevien henkilöiden turvallisuutta. ISOVER loivien kattojen eristeet ovat paloluokan A2-s1, d0 tuotteita ja niillä on pieni lämpöarvo. Näin ollen ne ovat paloteknisesti turvallisia. Eristeiden sisältämän palokuorman merkitys rakennuksen paloturvallisuuteen korostuu, kun rakenteen eristyspaksuus kasvaa ja tavoitellaan matalaenergiarakentamista. Paloturvallisuutta mietittäessä kannattaa kiinnittää huomiota tuotteen paloluokkaan ja sen lämpöarvoon. Asennettavuus ISOVER loivien kattojen eristeet ovat keveytensä ja kimmoisuutensa johdosta erinomaisen miellyttäviä käsitellä ja niiden leikkaaminen on helppoa. Ohuiden pintalevyjen pitkien sivujen ponttaus varmistaa tiiviin asennuksen, jolloin rakenteen eristyskyky on parhaimmillaan. Mittapysyvyys ISOVER-eristevillat eivät kutistu tai laajene lämpötilanvaihteluiden seurauksena. Tämä on edellytyksenä tiiviille ja hyvin toimivalle lämmöneristykselle sekä kosteusteknisesti riskittömästi toimivalle loivalle kattorakenteelle. ISOVER loivien kattojen eristeiden ominaisuudet ISOVER OL-P ISOVER OL-TOP HUOM! Lämmöneristävyys, λ D 0,037 W/mK 0,037 W/mK Liimausbitumi ei vaurioita eristeitä, käyttölämpötila 200 C. Puristuslujuus 30 kpa 60 kpa Pitkäikäinen pystykuiturakenne. Kosteustekninen toiminta Paloturvallisuus Tuotteet läpäisevät hyvin vesihöyryä ja kuivuvat nopeasti. Europaloluokka A2-s1, d0 Lämpöarvo Tuuletusuritus varmistaa rakennusaikaisen kosteuden poistumisen. Erillisiä palokatkoja ei tarvita. Eristeiden sisältämä palokuorma on pieni. <120 MJ/m 3 <280 MJ/m 3 Asennettavuus Kevyt ja hyvin leikattava tuote. Pontattu pintalevy varmistaa tiiviyden. Mittapysyvyys Lämpötilan- ja kosteudenvaihtelut eivät vaikuta tuotteen mittoihin. Eristeiden saumat pysyvät tiiviinä kaikkina vuodenaikoina.

7 6 Lämmöneristeen valinta ISOVER loivien kattojen eristelevyjen kiinnitys Katemateriaalin ja lämmöneristelevyjen kiinnityksen mitoittaa lähes yksinomaan tuulen aiheuttama imukuorma. Tuulen imun suuruuden määrää rakennuksen korkeus ja sijaintipaikka. Imukuorma on riippuvainen myös katon muodosta, rakenteesta (räystäät) sekä tuulen suunnasta. Tarkemmat mitoitusarvot tuulikuormalle löytyvät RakMk:n B1-osasta. Tuulen aiheuttaman imukuorman johdosta lämmöneristelevyt kiinnitetään alusrakenteeseen aina mekaanisin kiinnikkein. Vedeneristys kiinnitetään mekaanisesti kantavaan rakenteeseen. Bitumikermit kiinnitetään lämmöneristelevyihin lisäksi kauttaaltaan bitumilla liimaten. Tarvittaessa kiinnipysyminen varmistetaan vedeneristeen päälle laitettavalla painokerroksella (singeli tai vastaava). Lisätietoa vedeneristeen kiinnittämisestä löytyy ohjeesta Toimivat katot 2007, Kattoliitto ry. Bitumikermikatteisissa mineraallivillakatoissa aluskermin tulee olla vähintään TL3-tuoteluokan kumibitumikermi. Jotkut vedeneristyskermit (esim. PVC-kermit) kiinnitetään pelkästään mekaanisesti ja tällöin kiinnipysyminen tuulenimua vastaan on varmistettava kiinnityslinjojen välialueilla. Mekaaniset kiinnikkeet ovat erityisesti loivia kattoja varten valmistettuja. Kullekin alustatyypille on valittava kiinnikevalmistajan suositusten mukaan sopiva kiinnike. Yhteistä kiinnikkeille on, että niissä on oltava joustovaraa siten, että esim. kiinnikkeen viereen katolla astuttaessa kiinnitys joustaa kiinnitysruuvin puhkaisematta vesieristettä. Kiinnikkeistä löytyy tietoja mm. osoitteesta. Kuormituskestävyys Lämmöneristemateriaali valitaan siten, että se kestää ulkoisten rasitusten lisäksi rakennuksen käytön aiheuttamat lämpö- ja kosteusrasitukset suunnitellun käyttöiän ajan. Kuormituskestävyys täyttyy lämmöneristeiden oikealla käytöllä ja tätä varten olevilla suunnitelmilla. Kuormituskestävyyden säilymisen perustana on kosteuden pääsyn estäminen rakenteeseen toimivalla vedeneristeellä ulkoapäin ja höyryn-/ilmansululla sisältäpäin. Tämän lisäksi on varmistettava rakenteeseen joutuneen rakennekosteuden poistuminen tuuletuksella ja uritetuilla rakenteilla. Ohjeessa Toimivat katot 2007, Kattoliitto ry vesikattorakenteen käyttötavat on jaettu neljään rasitusluokkaan, joissa kussakin on suositus puristuslujuuksille eri lämmöneristekerroksille (Puristuslujuus EN 826: 10 %:n kokoonpuristumalla). Rasitusluokan ja tuotetyyppien määrittely edellyttää suunnittelijan ja kattourakoitsijan välistä yhteistyötä. Ohessa on taulukko (Toimivat katot 2007, Kattoliitto ry), josta käyvät ilmi eri rasitusluokkien mukaisten kattojen lämmöneristekerrosten suositeltavat puristuslujuudet. Rakenteen käyttötapa Rasitusluokka R1: (kevyt) 1) - tavanomainen varastorakennus Rasitusluokka R2: (normaali) 2) - tavanomainen asuin- tai toimistorakennus Rasitusluokka R3: (raskas) 3) - tavanomainen teollisuusrakennus Rasitusluokka R4: (erittäin raskas) 4) - vaativa teollisuusrakennus Ala- ja välikerrokset Vesikatteen alustakerros 20 kpa 40 kpa 30 kpa 50 kpa 50 kpa tai >60 kpa*) 60 kpa tai >60 kpa*) 70kPa tai >60 kpa*) 80kPa >70kPa*) *) näitä arvoja voidaan käyttää, kun lämmöneristyslevy-yhdistelmän pintalevyn paksuus on >30 mm ja pitkät sivut ovat pontatut (esim. OL-TOP).

8 7 On syytä ottaa huomioon, että kuormitus ei kuvaa todellista rakenteita mitoittavaa kuormaa, vaan on esitetty vaatimuksina vain eristeille ja katteelle. Puristuslujuus on 10 %:n kokoonpuristumaa vastaava puristusjännitys. Mineraalivillat on tarkoitettu katteen alustana kuormittamattomalle katon osalle, mikä tarkoittaa, että vain katon huoltoon tai tarkastukseen liittyvä liikenne on sallittu. Kulkureiteillä, joilla taakkojen ja kuormien siirtämiseen tarvittavien välineiden käyttö on sallittua, tarvitaan erillistä kuormaa jakavaa alustaa. Rasitusluokat siis tarkoittavat kuormittamattomia kattoja eri käyttöolosuhteissa ja -tavoissa, joissa ulkoinen rasitus vaihtelee huoltoon ja kunnossapitoon liittyvien toimenpiteiden mukaan. Sisäpuolinen rasitus estetään oikealla ja toimivalla höyrynsululla, joka toimii samalla ilmasulkuna. Rakennustyypit ja käyttötavat on esitetty eri rasitusluokissa: 1. Kevyt rasitusluokka. Suositellaan käytettäväksi vain poikkeuksellisissa olosuhteissa esim. kattomuodoltaan yksinkertaisissa varastorakennuksissa. 2. Normaali rasitusluokka, jonka mukaiset suositusvaatimukset Suomessa rakennetut loivat mineraalivillaeristeiset katot ovat täyttäneet puristuslujuuden osalta käytännössä jo 1980-luvulta asti. Suositellaan käytettäväksi seuraavissa rakenteen käyttötavoissa: - asunnot - majoitustilat - hoitolaitokset - kokoontumis- ja liiketilat - työpaikkatilat ja toimistot - maatalouden tuotantotilat - varastot - autosuojat - uimahallit - urheiluhallit 3. Raskas rasitusluokka on poikkeuksellisen raskaisiin sisä- ja ulkopuolisiin olosuhteisiin, jotka suunnittelijan ja vesieritysurakoitsijan tulee yhdessä määritellä. Suositellaan käytettäväksi seuraavissa rakenteen käyttötavoissa: - teollisuuden tuotantotilat 4. Erittäin raskas rasitusluokka tulee kysymykseen erittäin rasittavien olosuhteiden kuormittamilla teollisuuskatoilla, joissa on poikkeuksellisen suuria lämpötilaeroja ja korkea suhteellinen kosteus. Suositellaan käytettäväksi seuraavissa rakenteen käyttötavoissa: - erittäin vaativat teollisuuden tuotantotilat kuten kemianteollisuuden tuotantotilat ja atomivoimalaitokset ISOVER-eristysratkaisut eri rasitusluokkien mukaisiin loiviin kattorakenteisiin: Rakenteen käyttötapa Ala- ja välikerrokset Vesikatteen alustakerros Rasitusluokka R1: ISOVER OL-P ISOVER OL-TOP Rasitusluokka R2: ISOVER OL-P ISOVER OL-TOP Rasitusluokka R3: ISOVER OL-TOP ISOVER OL-TOP Rasitusluokka R4: ISOVER OL-TOP ISOVER OL-TOP *) *) erikoistuote, jonka kuormituskestävyys on 70 kpa Suunnittelijan ja kattourakoitsijan yhdessä tulee määritellä rasitusluokan vaatimus. Tällaisia rasitusolosuhteita voi olla mm. vaativien teollisuustilojen katoilla. Huom! Korjausrakentamisessa laakerikerroksena käytettävälle mineraalivillalevylle asetettavat vaatimukset määritellään tapauskohtaisesti alusrakenteen kunnon ja uuden vesikatteen vaatimusten mukaan.

9 8 Mineraalivillat ovat kuitumaisen rakenteensa ansiosta joustavia ja ne tasoittavat tehokkaasti katteen liikkeitä sekä alustasta ja kuormituksesta aiheutuvia puristumia. Siten Suomessa käytettävillä eristyspaksuuksilla voi esiintyä korkeintaan hieman yli 10 millimetrin lyhytaikaisia, paikallisia puristumia, joista rakenteelle ei kuitenkaan aiheudu vaurioita. On huomioitava, että kaikkien kattojen ikää voidaan olennaisesti pidentää asianmukaisella huollolla ja kunnossapidolla. Loivan katon tuuletus Tuulettumattomaan umpirakenteeseen verrattuna tuuletusurituksella varustettua tuulettuvaa umpirakennetta voidaan pitää loivissa kattorakenteissa kylmä- ja pakkasvarastojen kattoja lukuun ottamatta aina perusteltuna. Hyvin vesihöyryä läpäisevistä ja tuuletusurituksella varustetuista ISOVER-lämmöneristeistä toteutetulla tuulettuvalla umpirakenteisella loivan katon eristysratkaisulla varmistetaan rakenteen toimintavarmuus myös satunnaisia kosteuskuormia vastaan. Lämmöneristelevyissä olevat uritukset on kohdistettava ja harjalle on tehtävä kokoojakanava (mitoiltaan 100 mm x 30 mm), jonka kohdalle asennetaan riittävä määrä alipainetuulettimia. Alipainetuulettimen toiminta perustuu tuulen ja ilmavirtausten aiheuttamaan imuun. Alipainetuulettimien sijoitus ja kappalemäärä on suunniteltava jokaiselle katolle erikseen. Alipainetuulettimia on oltava kokoojakanavissa riittävä määrä (esim. vähintään 10 m välein jiirikanavissa ja 6 8 m välein harjakanavissa). Myös korvausilman saanti uritukseen on järjestettävä (esim. räystäältä tai mahdollisesti alipainetuulettimin katon alaosista). Työnaikaisista olosuhteista johtuen kattorakenteisiin saattaa päästä kosteutta, joten riittävällä ja oikealla tuuletuksella kuivumista voidaan nopeuttaa ja näin välttää mahdolliset kosteushaitat. Tuuletusurien reititys varmistetaan yhdys- ja kokoojakanavilla harjataitteissa, urituksen katkaisevien erilaisten rakenteiden ja läpivientien kohdalla. Ilman liikkuminen urissa varmistetaan koko katon alueella. Vastakallistuksissa on suositeltavaa käyttää kevytsoraa, koska se läpäisee ISOVER-eristeen tavoin hyvin vesihöyryä ja kosteudenpoistuminen rakenteen joka kohdista on tehokasta. Palo-ominaisuudet Rakentamismääräyskokoelman osan E1 mukaan kate on tehtävä siten, ettei palo leviä vaaraa aiheutavalla tavalla katteessa eikä sen alustassa. Paloturvallisia eristeitä käyttämällä varmistutaan tämän vaatimuksen täyttymisestä kaikissa tapauksissa. ISOVER-eristeet eivät levitä paloa ja eristeiden sisältämä lämpökuorma on pieni. Isover-eristeet edistävät rakennuksessa henkilöturvallisuutta ja rakenteiden paloturvallisuutta. Lisätietoa loivien kattojen rakenteista ja toteutuksesta: Toimivat katot 2007, Kattoliitto ry.

10 9 Loivien kattorakenteiden lämmöneristävyys Lämmönläpäisykertoimen (U-arvo) laskeminen Seuraavissa taulukoissa olevat rakenteiden U-arvot on laskettu standardin EN ISO 6946 mukaisesti ottaen huomioon rakenteen U-arvoa heikentävän korjaustekijän λu, joka tässä tapauksessa aiheutuu lämmöneristyksen tuuletusurituksesta ja mekaanisista kiinnikkeistä (uritus 3 % ja mekaaniset kiinnikkeet 1 %). Lämpimien rakennusten lämpöhäviöiden tasauslaskennassa käytettävä yläpohjarakenteiden U-arvon vertailuarvo on RakMk C mukaan 0,09 W/m 2 K. Vastaava arvo puolilämpimille tiloille on 0,14 W/m 2 K. Laskemalla saatu U-arvo pyöristetään normaalin pyöristyssäännön mukaan kahden desimaalin tarkkuuteen (esim. laskemalla saatu U-arvo 0,092 lopullinen U-arvo 0,09). Rakennusmateriaalien lämmönjohtavuuksien laskenta-arvoina on käytetty standardin EN mukaan määräytyviä lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoja (λ d ), jotka lasketaan ISOVER-lämmöneristeille standardin EN mukaan määräytyvien ilmoitettujen lämmönjohtavuuden arvojen perusteella (λ D ). Ontelolaatan ( 265 mm) lämmönvastuksena on käytetty arvoa 0,36 m 2 K/W. Rakenteiden U-arvot: Lämmöneristeratkaisut eri kantavilla rakenteilla Seuraavassa on esitetty lämmöneristysratkaisut rasitusluokan R2 mukaisille loiville katoille eri kantavilla rakenteilla. Mikäli rasitusluokka vaihtuu, eristyksen kokonaispaksuus on sama, mutta käytettävät lämmöneristystuotteet saattavat hieman vaihdella rasitusluokan kuormituskestävyysvaatimuksesta johtuen. Taulukoissa on korostettu RakM3 C mukaisten U-arvojen vertauluarvojen ratkaisut lämpimille ja puolilämpimille rakenteille.

11 10 Loivien kattojen rakenteet ja U-arvot Kantava rakenne; ontelolaatta 265 mm tai paksumpi Ontelolaatta ( 265 mm)+ höyrynsulku + OL-P + OL-TOP + vedeneristys Alempi kerros OL-P [mm] Lämmöneristysratkaisu Ylin kerros Katteen alusta OL-TOP, [mm] Eristyspaksuus yht. [mm] Laskettu U-arvo, U [W/m 2 K] U-arvo U-arvon korjaustermi λu, [W/m 2 K] Rakenteen korjattu U-arvo, U c = U +λu UC, [W/m 2 K] ,155 0,006 0, ,143 0,006 0, ,138 0,006 0, ,128 0,005 0, ,120 0,005 0, ,106 0,004 0, ,100 0,004 0, ,091 0,004 0, ,081 0,003 0,08 Kantava rakenne; TT-laatta 40 mm tai paksumpi TT-laatta ( 40 mm)+ höyrynsulku + OL-P + OL-TOP + vedeneristys Alempi kerros OL-P [mm] Lämmöneristysratkaisu Ylin kerros Katteen alusta OL-TOP, [mm] Eristyspaksuus yht. [mm] Laskettu U-arvo, U [W/m 2 K] U-arvo U-arvon korjaustermi, λu, [W/m 2 K] Rakenteen korjattu U-arvo, Uc = U + λu UC, [W/m 2 K] ,157 0,006 0, ,145 0,006 0, ,139 0,006 0, ,129 0,005 0, ,117 0,005 0, ,110 0,004 0, ,098 0,004 0, ,091 0,004 0, ,079 0,003 0,08 Kantava rakenne; teräspoimulevy Teräspoimulevy + OL-TOP + höyrynsulku + OL-P + OL-TOP + vedeneristys Alin kerros Höyrynsulun alusta, OL-TOP [mm] Lämmöneristysratkaisu Välikerros OL-P [mm] Ylin kerros Katteen alusta OL-TOP [mm] Eristyspaksuus yhteensä [mm] Laskettu U-arvo U [W/m2K] U-arvo U-arvon korjaustermi λu, [ W/m2K] Rakenteen korjattu U-arvo Uc = U + λu UC, [W/m 2 K] ,157 0,006 0, ,145 0,006 0, ,139 0,006 0, ,129 0,005 0, ,117 0,005 0, ,110 0,004 0, ,098 0,004 0, ,091 0,004 0, ,079 0,003 0,08 HUOM! OL-TOP asennetaan teräspoimulevyn päälle siten, että levyjen pitkät ja pontatut sivut ovat poimujen suuntaisesti. Vuoden 2010 määräysten mukainen vertailuarvo lämpimille rakennuksille Vuoden 2010 määräysten mukainen vertailuarvo puolilämpimille rakennuksille U-arvon korjaustermi sisältää tuuletusurituksen sekä mekaanisten kiinnikkeiden heikentävät vaikutukset rakenteen U-arvoon.

12 11 OL-P Paksuus mm Leveys mm Pituus mm Määrä m 2 /lava , , , , , , ,06 Loivien kattojen uritettu lämmöneriste. OL-TOP Paksuus mm Leveys mm Pituus mm Määrä m 2 /lava , , , , , , , ,09 Loivien kattojen lämmöneristeen ja höyrynsulun alusta. Tuotenumero Tuotenumero ISOVER loivien kattojen eristeiden tekniset tiedot Tuote Puristuslujuus Lämmönjohtavuus Vesihöyrynläpäisevyys EN 826 λ D EN kpa W/mK kg/mspa Paloluokka Lämpöarvo MJ/m 3 OL-P 30 0,037 >100 A2-s1, d0 <120 OL-TOP 60 0,037 >100 A2-s1, d0 <280 OL-TOP puristuslujuus 70 kpa erikoistuotteena. Eristeiden korkein käyttölämpötila on 200 C.

13 12 Loivien vesikattojen korjaus- ja lisälämmöneristäminen Korjausrakentamisen lähtökohtana on kunto- ja vauriotutkimus sekä hyvä suunnittelu ja työn aikana tulevien muutostarpeiden huomioiminen. Tämän perusteella voidaan korjata vanhan rakenteen mahdolliset virheet ja saadaan suunniteltua lämpö- ja kosteusteknisesti toimivat eristysratkaisut, rakenteiden kuivatukset, tuuletukset sekä mahdolliset muut tarvittavat toimenpiteet. Vesikattoa korjattaessa on myös usein tarpeen lisätä katon lämmöneristystä. Korjaustyössä on erityisesti huolehdittava palomääräyksistä, turvallisuus- ja terveellisyysnäkökohdista ja toteutuksen valvonnasta. Loivan katon korjausrakentamisen lähtökohtana voi olla esim. rakenteissa ilmenneet vauriot, muutokset rakennuksen sisätiloissa tapahtuvissa toiminnoissa tai rakenteen lämmöneristävyyden parantaminen. Loivan katon korjausrakentamisen lähtökohtana tulee aina olla korjaussuunnitelma, joka tehdään kohteeseen tarkoituksenmukaisen ja riittävän perusteellinen kuntotutkimuksen perusteella. Korjaussuunnitelmaan tulee aina sisältyä työselitys sekä riittävät piirustukset ja suunnitelmat yksityiskohtineen. Lisäeristys kantavan rakenteen yläpuolelle Rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi katon vedeneristyksen uusimisen yhteydessä katto kannattaa samalla myös lisäeristää. Lisäeristys voidaan mahdollisesti tehdä vanhan vedeneristeen päälle tai tarvittaessa vanha kate on poistettava. Sopivat tuotteet vanhan loivan katon lisäeristeeksi ovat ISOVER OL-P ja ISOVER OL-TOP. Lämmön- ja vesieristeen asennuksessa pätevät samat ohjeet ja työmenetelmät kuin uudisrakentamisessakin. Korjausrakentamisessakin kannattaa pitää tavoitteena vähintään uudisrakentamisen lämmöneristysvaatimuksia. Lisäeristys kantavan rakenteen alapuolelle Loivan katon lisäeristäminen on joissain tapauksissa mahdollista tehdä kantavan rakenteen alapuolelle. Tällöin vesieristyksen ja vesikaton rakenteiden on oltava kunnossa. Kantavan rakenteen alapuolisessa lisäeristämisessä on tärkeätä huomioida rakenteessa olevan höyrysulun paikka. Lisäeristys on aina mitoitettava lämpö- ja kosteusteknisesti, jotta rakenteeseen ei tiivisty kosteutta. Kantavan rakenteen alapuolisessa lisälämmöneristämisessä käytetään tavallisimmin ISOVER KL -lämmöneristeitä ja Ecophon-alakattotuotteita. OL-TOP, saneerauseristeet Tuote Paksuus mm Leveys mm Pituus mm Määrä m 2 /lava , , ,91 Loivien kattojen saneerauseristeet ISOVER loivien kattojen saneerauseristeiden tekniset tiedot Tuote Puristuslujuus EN 826 kpa Lämmönjohtavuus λ D W/mK Vesihöyrynläpäisevyys EN kg/mspa Paloluokka Lämpöarvo MJ/m 3 Pääasialliset käyttökohteet OL-TOP, 20 mm 40 0,037 >100 A2-s1, d0 <280 Loivien kattojen laakerivilla vanhan ja uuden katteen välissä. OL-TOP, 30 mm 60 0,037 >100 A2-s1, d0 <280 Loivien kattojen uritettu saneerauseriste. OL-TOP, 35 mm 60 0,037 >100 A2-s1, d1 <280 Peltisten konesaumakattojen saneerausten laakerivilla. Saneeraustuotteet eivät yksinään juurikaan paranna rakenteen lämmöneristävyyttä.

14 13 Vedeneristeen uusiminen vanhan katteen päälle Jos kattorakenne on muuten kunnossa, vanha vedeneriste voidaan toisinaan jättää uuden vedeneristeen alle. Katon vedeneristystä uusittaessa vanhan ja uuden vedeneristeen välissä käytetään ohutta mineraalivillakerrosta, jolla korjataan vanhan katteen epätasaisuudet ja tehdään uudelle vedeneristeelle tasainen alusta. Tähän tarkoitukseen on suositeltavaa käyttää 20 mm paksua ISOVER OL-TOP -eristettä. Laakerikerros tasoittaa vanhan vesieristyksen epätasaisuuksia, jolloin uusi eriste on helppo kiinnittää katon pintaan. Pelkkä laakerikerros ei juurikaan paranna rakennuksen energiatehokkuutta. Vanhan konesaumapeltikatteen muuttaminen kermikatteeksi Vanhan konesaumatun peltikaton voi muuttaa kermikatteeksi, jolloin lämmöneristyslevyjä käytetään laakerikerroksena vanhan ja uuden katteen välissä. Laakerikerros antaa uudelle kermikatteelle tasaisen alustan eikä vanhaa katetta tarvitse poistaa. Tähän tarkoitukseen parhaiten soveltuva tuote on vanhan konesaumapeltikatteen saumojen väliin asennettuna 35 mm ISOVER OL-TOP. Vanhan peltikaton päällä oleva eriste vähentää kosteuden tiivistymisriskiä peltikaton alapintaan. Kylmät rakennukset Kantavan teräsohutlevyn päälle vesieristeen asennusalustaksi on usein syytä asentaa ISOVER OL-TOP. Tällä tavalla tasataan alustan mahdollisia lämpö- yms. liikkeitä. Eristelevyjen saumat tulee asentaa ohutlevyn profiilin harjan kohdalle. Jos eristämättömän rakenteen ulkopinnan lämpötila laskee sisälämpötilan kastepistelämpötilan alapuolelle, sisäilman kosteus kondensoituu kattorakenteen sisäpinnalle. Tämä ilmiö on tavallinen erityisesti ohutlevyrakenteissa. Kondensoitunut vesi juoksee ohutlevyn sisäpintaa pitkin ja tippuu sisätiloihin. Tästä syystä rakenne tulisi eristää kondensoitumisen estämiseksi. Tähän tarkoitukseen sopiva eristelevy on ISOVER OL-TOP.

15 14 ISOVER-lämmöneristeet loiville katoille ISOVER OL-P ISOVER OL-P on loivien kattojen lämmöneristysratkaisun paksuin lämmöneristelevy, jota käytetään pääasiallisena lämmöneristeenä. CE-merkityillä OL-P -tuotteilla on erinomaiset lämmöneristävyys- ja kuormituskestävyysominaisuudet sekä tuotteiden käsiteltävyys ja asennettavuus ovat huippuluokkaa. ISOVER OL-P -tuotteen ominaisuudet säilyvät muuttumattomana koko rakennuksen käyttöiän ajan. kehitystyön tuloksena, jolloin rakenteen kosteudenpoistokyky on tehokkaimmillaan. Kattorakenteen tulee luonnollisesti olla hyvän rakennustavan mukaisesti suunniteltu ja toteutettu, jotta tuuletusurituksen toimivuus on mahdollisimman tehokasta eikä haittaa rakenteen muuta toimivuutta. Loivien kattojen lämmöneristeiden tuuletusuritus ei korvaa rakenteen huonoa sisäpuolista ilma- ja vesihöyryntiiviyttä! ISOVER OL-P -tuotteiden tuuletusuritus Loivan katon tuuletusuritus mahdollistaa rakentamisen aikana rakenteeseen mahdollisesti kertyneen kosteuden poistumisen ja varmistaa siten eristeen optimaalisen toimivuuden ja rakenteen kosteusteknisen toimivuuden. ISOVER OL-P -tuotteiden tuuletusuritus on saanut muotonsa Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n tutkimus- ja Palo-ominaisuudet ISOVER OL-P -tuotteiden CE-merkitty europaloluokka on A2-s1, d0, joten tuote soveltuu käytettäväksi kaikkien paloluokkien (P1, P2 ja P3) mukaisten rakennusten yläpohjissa rakentamismääräyskokoelman E1 mukaisesti. ISOVER OL-P -tuotteen lämpöarvo on alle 120 MJ/m 3 ja korkein käyttölämpötila 200 C. ISOVER OL-P tuoteominaisuudet Tuote Paksuudet (mm) Levykoko (mm x mm) Lämmönjohtavuus λ D (W/mK) Puristuslujuus (kpa) Europaloluokka ISOVER OL-P 70, 90, 110, 130, 150, 170, x , A2-s1,d0

16 15 ISOVER OL-TOP tilojen katoilla. ISOVER OL-TOP -tuotteen pitkille sivuille jyrsittyjen ponttien avulla levyt on mahdollista asentaa tiiviisti kiinni toisiinsa, jolloin lämmöneristyskerroksesta saadaan yhtenäinen ja entistä paremmin toimiva kokonaisuus. Palo-ominaisuudet ISOVER OL-TOP -tuotteiden paloluokka on A2-s1, d0, joten tuote soveltuu käytettäväksi P1, P2 ja P3 rakennusten yläpohjissa rakentamismääräyskokoelman E1 mukaisesti. ISOVER OL-TOP -tuotteen lämpöarvo on alle 280 MJ/m 3 ja korkein käyttölämpötila 200 C. ISOVER OL-TOP tuoteominaisuudet Tuote Paksuudet (mm) Levykoko (mm x mm) ISOVER OL-TOP on kehitetty olosuhteisiin, joissa eristyslevyltä vaaditaan erityisen hyvää kuormituskestävyyttä ja hyvää lämmöneristävyyttä. Tuotetta käytetään loivien kattojen vedeneristysten alustana sekä kolmikerrosratkaisujen alimpana lämmöneristekerroksena teräspoimulevyn päällä (tasaisena alustana höyrynsululle). Lisäksi tuotetta käytetään lämmöneristysratkaisuna katoissa, joissa on raskas tai erittäin raskas sisä- ja ulkopuolinen rasitus (Rasitusluokat R3 ja R4). Tässä rasitusluokassa kattorakenteessa esiintyy poikkeuksellisen suuria lämpötilaeroja ja korkea suhteellinen kosteus. Suunnittelijan ja vesikattourakoitsijan tulee yhdessä määritellä rasitusolosuhteet. Suurimpien luokkien mukaisia olosuhteita voi esiintyä mm. erittäin vaativien teollisuus- Lämmönjohtavuus λ D (W/mK) Puristuslujuus (kpa) ISOVER OL-TOP 30, 40, 50, 60, 70, 80, 100, x , (70, erikoistuote) Lisäksi saneeraustuotteet sivun 12 taulukon mukaisesti. Europaloluokka A2-s1,d0

17 16 Loivan katon suunnittelun rakenteellisia ohjeita Lisätietoja eri ratkaisuista löytyy osoitteesta Vesikatemateriaalivalmistajien kautta voi tiedustella lisää kattorakenteen suunnitteluun liittyviä ohjeita. Loivien kattojen kantavat rakenteet Loiva kattorakenne on monessa suhteessa haastava rakennusosa. Toiminnalliset vaatimukset loiville katoille ovat ankaria, joten kattorakenteen suunnittelu ja käytettävien materiaalien valinta on tehtävä erittäin huolellisesti. Loivan katon rakenteille asetetaan ilmastollisia, mekaanisia, paloteknisiä, kemiallisia (teollisuusilmasto) ja materiaalien ikääntymisestä johtuvia vaatimuksia. Vesikaton ja muiden rakenteiden vedeneristystöitä varten laaditaan rakennusosakohtaiset vedeneristyssuunnitelmat, joista ilmenevät työohjeiden lisäksi rakenteen kosteusteknisen toiminnan periaatteet. Määräykset ja ohjeet Voimassa olevien määräysten ja ohjeiden perusteella riittävä lämmöneristävyys, palotekniset vaatimukset sekä mekaaninen kestävyys määrittelevät pääasiassa loivilla katoilla käytettävien eristemateriaalien vaatimukset. Yläpohjan rakenteita ja käyttöä koskevat viranomaismääräykset löytyvät Suomen Rakentamismääräyskokoelmasta (osat: C2; Kosteus, Määräykset ja ohjeet, C3: Lämmöneristys, Määräykset, E1; Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet ja B1; Rakenteiden varmuus ja kuormitukset, Määräykset ja ohjeet). Lämmöneristeiden käytössä noudatetaan soveltuvin osin ohjeessa RIL Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeissa esitettyjä suunnitteluperusteita ja asennustapoja. Tarkennuksia määräyksiin ja ohjeisiin on esitetty Kattoliiton Toimivat katot julkaisussa. Kantavana rakenteena loivilla katoilla käytetään tavallisesti teräspoimulevyä tai betonilaattaa (TT-laatta, ontelolaatta). Myös kevytbetonirakenteita käytetään. Veden- ja lämmöneristyksen kannalta alustan tulee olla tasainen ja riittävän jäykkä, jotta se soveltuu veden- ja lämmöneristeen mekaanista kiinnitystä varten ja kestää rakenteeseen kohdistuvat kuormitukset. Lisäksi kantavalla rakenteella saadaan tavallisesti tehtyä sopiva kallistus yläpohjalle. Vesikattojen vastakallistusten muotoilemiseen on suositeltavaa käyttää kevytsoraa. Loivien kattojen kaltevuudet ovat pieniä ja katon vedenpoisto saattaa häiriintyä pienistäkin suunnitteluvirheistä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä katon tasaisuuteen, jonka johdosta esimerkiksi suuria hammastuksia betonilaattojen välillä ei sallita. Samoin rakenteiden esikorotukset erityisesti pitkillä jänneväleillä on otettava huomioon katon kaltevuutta muuttavana tekijänä. Katon kaltevuutta muuttaa myös rakenteen taipuma, joka on erityisesti otettava huomioon teräsohutlevyrakenteissa. Rakenteen tiiviys, höyrynsulku Käytettäessä lämmöneristyslevyjä vedeneristyksen alusrakenteina on käytettävä aina hyvää höyrynsulkua ja höyrynsululle tasaista alustaa. Lämmöneristystilaan voi päästä kosteutta eristystyön aikana (lumi, vesi) tai itse rakenteesta rakennekosteutena. Vesihöyryä siirtyy rakenteen läpi myös vesihöyryn osapaine-eroista johtuen diffuusiolla tai rakenteen ilmansulussa mahdollisesti olevien rakojen, aukkojen tai tiivistämättömien läpivientien kautta ilmavirtausten mukana. Loivien kattojen ongelmat johtuvat monesti rakenteen sisäpuolisen ilmatiiviyden puutteista. Sisätilojen yläosissa on tietyissä olosuhteissa ylipaine ulkoilmassa vallitsevaan ilmanpaineeseen verrattuna, jolloin lämmin ja kosteutta sisältävä sisäilma voi päästä ilmansulun epätiiviyskohdista kulkeutumaan ilmavuotojen seurauksena kattorakenteisiin. Kylminä vuodenaikoina sisäilman sisältämä kosteus tiivistyy vedeneristeen sisäpintaan ja jäätyy. Kun ulkoilma lämpenee, katteen

18 17 pintaan jäätynyt kosteus sulaa ja tippuu vetenä alas rakennuksen sisätiloihin. Tästä syystä rakenteen sisäpuoliseen ilmatiiviyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa. Ilmatiiviys on keskeisessä asemassa myös energiatehokkuuden kannalta. Jos käytetään rakennetta, jossa höyrynsulku sijoitetaan lämmöneristekerrosten väliin, rakenteen kosteus- ja lämpötekninen mitoitus on tehtävä aina erikseen. Tämä on muistettava myös rakenteissa, joissa kantava rakenne on jo itsessään jonkinlainen lämmöneriste (esim. kevytbetoni). Suositeltava ratkaisu teräsohutlevyrakenteessa on käyttää teräsohutlevyn päällä ohutta, kovaa lämmöneristyslevyä (esim. ISOVER OL-TOP 40 mm), jonka päälle höyrysulku voidaan asentaa tasaisesti. Loivan katon kosteusteknisessä toimivuudessa tulisi enemmän painottaa rakenteen höyryn- ja ilmansulun tiiviyden merkitystä kuin katon tuulettuvuutta. Rakenteen tuulettuvuudella ei voida korvata puutteita höyrynja ilmansulkukerroksessa. Mitä enemmän loiva umpirakenteinen katto tuulettuu, sen tiiviimpi täytyy olla rakenteen ilmansulkukerroksen. Alipainetuulettimien sijoittaminen huonosti tiivistettyjen läpivientien läheisyyteen saattaa lisätä sisäilman kosteuden kulkeutumista rakenteeseen. Loivan katon lämmöneristys Loivan katon lämmöneristyksen laadulla ja paksuudella on suuri merkitys rakennuksen käytönaikaiseen energiankulutukseen. Tämän lisäksi lämmöneristeen tulee antaa hyvä asennusalusta vedeneristeelle ja tasata kantavan alustan ja vedeneristeen lämpö- yms. liikkeitä. Lämmöneristettä valittaessa on otettava huomioon rakenteen palotekniset vaatimukset sekä eristeeseen kohdistuvat mekaaniset kuormitukset, etenkin asennusvaiheessa katolle kohdistuvat askelkuormat. Lämmöneristeen on luonnollisesti tarjottava paras mahdollinen lämmöneristävyys. ISOVER-eristeiden erinomaiset lämmöneristävyysominaisuudet on saavutettu suhteellisen alhaisilla tiheyksillä kuormituskestävyyden kuitenkaan kärsimättä. Eristelevyjen keveys helpottaa käsiteltävyyttä sekä nopeuttaa asennusta. ISOVER-lämmöneristeillä on CE-merkintään perustuvat lämmönjohtavuusarvot. Lisäksi ISOVER-tuotteiden valmistus perustuu ISO sertifioituun laatujärjestelmään ja tuotteelle tehdään jatkuvaa laadunvalvontamittausta. Eristemateriaalin tulee kestää lämpötilanvaihteluita, koska loivilla katoilla lämpötilat vaihtelevat yleisesti -30 C ja + 70 C välillä. Aurinkoisina kesäpäivinä tumman katemateriaalin pintalämpötila saattaa lähestyä jopa + 80 C:a. ISOVER loivien kattojen eristeissä ei tapahdu lämpöliikkeitä, jolloin voidaan olla varmoja tiiviin eristerakenteen pysyvyydestä. Kylmän rakennuksen katon lämmöneristäminen Lämmöneristämisellä on merkitystä myös kylmien rakennusten kattorakenteiden kosteusteknisen toimivuuden kannalta. Jos kattorakenteen ulkopinnan lämpötila laskee sisäilman kastepistelämpötilan alapuolelle, sisäilmassa oleva kosteus rupeaa kondensoitumaan katon sisäpintaan. Kosteuden kondensoitumista kattorakenteisiin tapahtuu tavallisesti kirkkaina talviöinä ja erityisesti ohutlevyrakenteissa. Kondensoitunut vesi jäätyy ohutlevyn sisäpintaan. Ulkoilman lämmetessä jäätynyt kosteus sulaa ja putoaa sisätiloihin. Putoava vesi voi olla haitaksi sisätiloissa oleville koneille ja laitteille tai tiloissa säilytettäville tavaroille. Tästä syystä kylmän rakennuksen kattorakenne tulisi lämmöneristää. Tähän tarkoitukseen sopiva eriste on ISOVER OL-TOP. Paksuudeltaan mm lämmöneriste poistaa kondenssiongelman ja katto toimii moitteettomasti.

19 18 Lämmöneristyslevyjen käsittely ja asennus Tiiviys Ennen lämmöneristyksen asentamista on varmistauduttava rakenteen höyryn- ja ilmansulun toimivuudesta. Rakennuksen vaipan ilmatiiviydelle ja vesihöyrynvastukselle asetetaan vaatimukset rakennuksessa olevien toimintojen kosteustuoton mukaan. Pääsääntöisesti rakenteessa tulee olla höyrynsulku, joka toimii myös ilmansulkuna. Loivan katon ilmatiiviyden kannalta on tärkeätä, että ilmansulun (esim. bitumikermi, joka toimii samalla myös höyrynsulkuna) alusta on riittävän tasainen. Liittymät seinärakenteisiin ja läpiviennit tiivistetään ilmavuotojen estämiseksi. Limitys Lämmöneristelevyt asennetaan siten, että saumat eivät muodosta ristikuvioita ja eri kerrosten saumat ovat limittäin vähintään 100 mm. Kallistusten muotoileminen Peruskallistukset tehdään runkorakenteilla ja vastakallistukset muotoillaan betonivalulla tai kevytsoralla. Höyrynsulku tehdään kallistusvalun päälle. Lämmöneristyskerrosten välissä olevan kevytsoran on oltava kuivaa. Tarvittaessa kallistuskerroksesta on järjestettävä erilliset alipainetuulettimet. Poimulevyalustan erityisvaatimukset Eristyslevyn kuormituksenkesto poimulevyalustalla riippuu poimulevyn vapaasta aukkomitasta ja poimulevyn harjan leveydestä. Tällaisella joustavalla alustalla läpivientien ja ylösnostojen kohdat varmistetaan työn ja käytön aikaista pistekuormitusta vastaan esim. käyttämällä poimulevyn päällä suojauksena erillistä suojalevytystä tai kovaa villaeristettä (ISOVER OL-TOP). Uritettujen eristelevyjen asennus Käytettäessä uritettuja lämmöneristeitä, lämmöneristyskerros on varustettu kauttaaltaan lähellä lämmöneristyksen ulkopintaa olevalla tuuletusurituksella. Lämmöneristys muodostuu kahdesta tai useammasta lämmöneristyskerroksesta. Lämmöneristyksen alempana (tai monikerrosratkaisussa keskimmäisenä) kerroksena oleva eristyslevy on varustettu urituksella. Levyt asennetaan siten, että urat suuntautuvat tuulettuvalta räystäältä harjalle tai jiiristä harjataitteelle. Lämmöneristeen uritus yhdistetään kokoojakanavilla katon harjoilla sekä tarvittaessa lisäksi jiireissä ja räystäskoteloon reuna-alueilla. Kokoojakanaviin asennetaan tuuletusventtiileitä (alipainetuulettimia) tarvittavan ilmavirtauk-

20 19 sen aikaansaamiseksi räystään ja harjataitteiden välillä. Alipainetuulettimia kokoojakanavissa on riittävä määrä (esim. 10 m välein jiirikanavissa ja 6 8 m välein harjakanavissa). Lämmöneristyslevyjen kiinnitys ja vesikatteen asennus Lämmöneristyslevyjen asentamisen jälkeen levyt suojataan joko vedeneristyskerroksella tai tilapäisesti säärasituksia ja päällä tehtävien töiden aiheuttamia rasituksia vastaan. Työsaumat ja suojaukset tehdään siten, etteivät valumavedet pääse eristyskerroksiin tai eristyksen alapuolelle. Lämmöneristeet kiinnitetään eristyssuunnitelman mukaisesti. Kiinnitys tehdään kaikkien eristekerrosten läpi pääsääntöisesti mekaanisilla kiinnikkeillä. Kiinnikepituus valitaan siten, että kiinnikkeen alapään ja alusrakenteen väliin jää joustovara eristeen painuman mukaan. Kiinniketiheys on vähintään 1 kiinnike/m 2. Bitumikermit kiinnitetään aina mekaanisesti yleensä kantavaan rakenteeseen asti ja lisäksi lämmöneristealustaan kauttaaltaan bitumilla liimaten. Muoviset yksikerroskatteet kiinnitetään aina mekaanisesti kantavaan rakenteeseen. Suojaus Vesikaton kulkuteille rakennetaan erilliset suojaukset (esim. käyttäen lisäkermiä) ja/tai sillat siten, että katolla kulkeminen ei vahingoita vedeneristystä eikä sen alustaa. Varastointi ja kuljetuspakkaukset varastoidaan, kuljetetaan ja säilytetään eri rakennusvaiheissa kuivassa, sateelta suojatussa paikassa. Pakkaukset avataan kiinteällä, puhtaalla alustalla asennuspaikan välittömässä läheisyydessä. Rakennusvaiheen aikana rakenteiden suojaaminen on tärkeää, joka vähentää rakennusaikaisen rakennekosteuden syntymistä ja haittavaikutuksia. Varastointi ja kuljetus Pakkaukset varastoidaan, kuljetetaan ja säilytetään eri rakennusvaiheissa kuivassa, sateelta suojatussa paikassa. Pakkaukset avataan kiinteällä, puhtaalla alustalla asennuspaikan välittömässä läheisyydessä.