Matkaraportti 20.10.2005 Eurocodes National Correspondents ENC kokous 14.10.2005 Brysselissä Osanottajat: Klein pj. 43 osanottajaa. TC 250; Bossenmayer, Hesseltine, Lüchinger, Sedlacek, Galgaro, Gulvanessian, TC 229 Valles, TC 135 Hagberg, Bar CEMPC, EOTA, JRC: Pinto, Dimova, jäsenmaista oli edustettuina mm. Saksa, Irlanti, Tanska, Norja, Ruotsi, Belgia, Hollanti, Ranska, Italia, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Slovakia, Tshekki. Hakijamaista oli mukana Kroatia, Turkki, Bulgaria ja Romania. Suomesta Matti J. Virtanen. Poissa mm. Viro. 1. Kokouksen avaus Klein avasi kokouksen ja valitti, ettei heillä ole henkilökuntaa hoitamaan Eurocodes-asioita. Kysyin, tuleeko kokouksesta pöytäkirja ja Klein lupasi pöytäkirjan, mutta lyhyen. Kokouksen dokumentit oli saatavilla vain pari päivää aikaisemmin Circalta. 2. Esityslista Esityslistalle otettiin pyynnöstäni working programme of ENC. Klein kertoi, että komission tulee kertoa sisäisesti, mitä aikovat tehdä ensi vuonna ja arvioida myös siihen liittyvät riskit. Eurocodes on yksi aihe Construction Unitin työlistalla. Komission käsityksen mukaan kaikki Eurocodes-osat ovat valmiit ensi vuoden kuluessa. 3. Progress in elaboration, approval and availability of EN-Eurocodes parts Bossenmayerin esitelmä: Bossenmayer kertoi, että epäjohdonmukaisuuksia on löytynyt harmonisoitujen tuotestandardien ja Eurokoodien välillä. TC 250 työstä menee entistä enemmän aikaa liason-työhön. Hän erityisesti mainitsi TC 124, joka on pyytänyt konkreettista yhteistyötä. Edellisen TC 124 puheenjohtajan taholta yhteistyö torjuttiin. Eurocode-standardien tilanne ( 58 osaa) on nyt: -28 osaa julkaistu -3 ohittanut virallisen äänestyksen (formal vote) -12 virallisessa äänestyksessä -15 työn alla edelleen Näihin viiteentoista kuuluu 8 teräsosaa, pren 1997-2, maanjäristysosa ja viisi alumiiniosaa. Bossemayerin mielestä osiin on jäänyt aivan liian paljon kansallisesti määrättäviä parametreja (Nationally Determined Parameters NDPs) johtuen siitä, että on haluttu jatkaa vanhoja perinteitä. Teknisiä perusteita kaikille näille NDP:lle ei ole. TC 250 työn alla on työn jatko, joka jakautuu -maintenance -further harmonization -implementation and promotion -further development
Jatkoaikataulusta keskusteltiin siten, että 12 osaa on tämän vuoden loppuun mennessä ohittanut virallisen äänestyksen. Syyskuussa 2006 ovat kaikki osat saatavilla (available). Jäsenmaiden tulisi olla valmiina ja huomioida nämä aikataulut. CEN/Costa totesi, että Eurokoodeihin on suurta kiinnostusta ympäri maailmaa mm. Etelä-Afrikka, Japani, jotkut Arabimaat. Saksa/Seiffert totesi, että jotkut jäsenmaat ovat haluttomia implementoimaan Eurokoodeja ja tämä huolestuttaa. Hän myös halusi, että Eurokoodit jäädytettäisiin muutamaksi vuodeksi, kunnes implenetointi on tapahtunut, koska puhuminen uudesta revisioinnista saattaa aiheuttaa viivästystä implementoinnissa. Itse painotin background-dokumenttien tärkeyttä ja vaadin niitä julkaistavaksi jollakin tapaa. Tähän Sedlacek vastasi, että Joint Research Center JRC pyrkii vastaamaan tähän vaatimukseen. Näköjään Ateena TC 250 kokouksessa esille ottamani vaatimus on alkanut tuottaa hedelmää. Lisäksi vastasin Saksalle, että Eurokoodien jäädyttäminen saattaa aiheuttaa lisävastustusta jäsenmaissa, koska joissakin maissa on tarvetta tuoda Eurokoodi-osiin uusia lisäyksiä tai muutoksia, joita uusin tutkimus on tuonut. Jos näin ei voida menetellä, kiusaus kansallisiin lisäyksiin kasvaa. Pitäisi puhua Eurokoodien jatkuvasta kehittämisestä/parantamisesta, ei (suuresta) revisioinnista. Saksa/Seiffert painotti, että harmonisoitujen tuotestandardien tulee sisältää kaikki ne parametrit, joita tarvitaan Eurokoodien käyttämiseksi. Seiffert totesi, että nyt kaikki harmonisoidut tuotestandardit eivät näin tee. Samalla hän painotti, että RTD:n artiklaa 7.1, jossa puhutaan standardien laadusta. Klein totesi, että standardien laatu on komission mielestä CEN:n vastuulla. CEPMC/BAR otti esille hyvänä esimerkkinä koko järjestelmän parantamisesta allekirjoittaneen esityksen PG-kokouksessa teräslaatujen huomioimisen palonkestävyyden laskemisessa (strength at elevated tempurature). Hagberg ilmaisi myös tukensa PG-kokouksen esitykselleni. Klein otti esille pren 1999-1-3 ja kysyi, voisiko joku selittää, mitä ongelmia UK:n viranomaisilla on sen suhteen. UK/ Harding selosti, että osa ei heidän mielestään täytä täysin heidän viranomaisvaatimuksia, koska heillä on määräyksissään säännölliset tarkastukset. Asia oli esillä jo Ateena TC 250-kokouksessa. Tämä UK:n vaatimus voitaisiin lisätä informative Annexiiin tai on myös esitetty toista keinoa. Sedlacek esitteli toista keinoa (lisävarmuuskerroin), kuinka ongelma voidaan ratkaista. UK ja Sedlacek selvittävät asiaa. Belgia otti esille EN 1990 liitteiden 3, 4 ja 5 tilanteen. Tähän vastattiin, että kyseiset liitteet ovat itsenäisiä dokumentteja. Tilanne on seuraava: Annex 2 (sillat) läpäissyt virallisen äänestyksen, mutta ei ole vielä julkaistu Annex 3 (towers and masts) voidaan aloittaa? Annex 4 ( silos) voidaan aloittaa? Annex 5 (cranes) valmis luonnos olemassa. 4. Implementation of the Eurocodes Kuusi maata (Hollanti, Suomi, Kypros, Itävalta, Norja ja Slovenia) oli lähettänyt kansallisen raporttinsa. Hollannilla, UK:lla, Kyproksella ja Ranskalla on komitea ohjaamassa työtä. Hollanti on tehnyt varsin paljon kalibrointityötä olemassa olevien ohjeiden ja Eurokoodien välillä. Hollanti korosti myös, että Eurokoodit pitävät sisällään hallinnollisia määräyksiä mm. alaviitteissä. He halusivat sisällyttää ne standardiin ylläpitokierroksilla. Eurokoodeissa on myös open ends, joista hollantilaiset eivät pidä.
Itävallassa Eurokoodeilla tulee olemaan normatiivinen luonne. He haluavat lisätä NDP:jen lisäksi kommentteja ja lisäsääntöjä. Esitettiin arveluita, onko itävaltainen käytäntö hyväksyttävä. Ranska kertoi, että heillä on 20 kansallista liitettä teknisesti valmiina. Galgaro lisäsi oma mielipiteenään, että JRC tekee kahden vuoden päästä vertailut kansallisten liitteiden suositusarvojen välillä. Jos erot ovat pieniä eikä hyvin perusteltuja, jäsenmaata pyydetään muuttamaan ne. Jos tilanne on toinen, niin erot otetaan TC 250 työssä arvioitavaksi ja ehkä aiheuttaa muutoksia Eurokoodistandardeihin. Kreikka kertoi 16 kansallisen liitteen olevan valmiina. Selostin Suomen tilanteen lyhyesti ja viittasin kirjalliseen raporttiin. Samalla sanoin, että Itävallan tilanne on hyvä esimerkki siitä, että kommentit ja lisäsäännöt tulisi kerätä ja analysoida TC 250- työssä ja mahdollisesti tehdä muutoksia/lisäyksiä Eurokoodeihin. Lisäksi vaadin, että jonkin tahon tulisi kehittää eri osille kaavakkeet, kuinka informoida kansallisen liitteen valituista arvoista. Tähän luvattiin JRC:n esityksessä vastaus. Saksa kertoi, että kansalliset liitteet julkaistaan DIN-standardeina. Saksa ilmoitti, että myös heillä voi olla lisäsääntöjä Guidance Paper L:n mukaisesti. Nämä lisäsäännöt ovat erillisiä dokumentteja. Saksan viranomaiset ovat asettaneet tiukat kriteerit kansallisesti hyväksyttävien parametrien esittämiselle (= millä perusteella voidaan poiketa suositusarvoista). Käytäväkeskustelussa tuli ilmi se, että Saksa on tyytymätön tiettyjen tuotestandardien laatuun ja aikoo vaatia näille kantaville tuotteille Ü-merkin CE-merkinnän lisäksi. Norja ilmoitti, että heillä on ongelmia sovittaa systeemi heidän luokittelujärjestelmäänsä. (Norjalla on kaikkein laajin luokittelujärjestelmä Euroopassa). Tanska kertoi, että he ovat huomanneet joitakin puutteita heidän omissa määräyksissään vertaillessa niitä Eurokoodeihin. Heidän on tarkoitus korjata ensisijaisesti nämä puutteet. Lopuksi Klein tiedusteli, mitkä maat eivät tarvitse maanjäristys osia. Ilmoitin Suomen kuuluvan niihin, mutta lisäsin, että jotkut suomalalaiset suunnittelutoimistot saattavat olla kiinnostuneita niistä, jos heillä on töitä niissä maissa, jossa on maanjäristystä koskevia vaatimuksia. 5. New Italian Code for structural design Baratono selosti tilannetta apunaan kaksi italialaista professoria. Uudet suunnittelumääräykset on notifioitu 98/34 proseduurin mukaan. Italian standardislaitos UNI oli tehnyt pitkän valituskirjelmän komissiolle. Baratono selosti, että laki velvoittaa ministeriöitä valmistelemaan asiaa koskevat määräykset, jotka ovat lakitasolla anettu (aika paksu kirjanen, saatavissa myös englanniksi). Italian käytännön mukaan suunnittelu voidaan tehdä minkä koodin (design code) mukaan tahansa, myös Eurokoodien kunhan turvallisuus taso on sama kuin nyt voimaan tulevien määräysten. Suunnittelijoiden juridinen tilanne on eri, jos käyttää lain tason määräyksiä (uusia määräyksiä) vai jos käyttää muuta järjestelmää. Minusta tämä kokous on väärä paikka käsitellä tällaista asiaa. Käytäväkeskusteluissa arvioitiin, mikä on takana tässä. Eräät arvioivat, että Eurokoodityössä on mukana eri italialaiset professorit kuin mitä ministeriöt käyttävät. Jotkut arvelivat, että kyseessä on Italian yritys suojella omia markkinoitaan (julkisia hankintoja). Pitkän päälle Italia tekee vahinkoa vain itselleen.
6. Evolution of EN-Eurocodes, future actions and maintenance Prof. Lüchinger selosti esitelmässään tilannetta. Katso tarkemmin CEN/TC250 N 630 Rev.3. Raportti on vielä liian yleisluonteinen eikä sisällä kansallisen tason konkreettisia toimia. Raportilla pyritään vaikuttamaan, että Komissio rahoittasi TC 250:n työtä jatkossa riittävästi. Sinänsä tärkeä asia ja kannatettava asia. 7. Reseach: tasks undertaken and planned by JRC/ELSA Joint Reseach Center JRC on yksi komission tutkimuslaitoksista. Sillä on kuvien perusteella hyvät ja isot laitteet koko mittakaavan rakenteiden analyyseille ml. maanjäristys. Itävalta ilmoitti kiinnostuksensa yhteistyöhön. Onko VTT:llä vastaavaa tarvetta vai onko yhteistyösuhde jo luotu. Pinton esitys asiasta. JRC:llä ja komissiolla on kolmen vuoden sopimus asiasta. JRC oli alkanut analysoida eri osia. Kaiken kaikkiaan on 1055 kansallista muuttajaa (NDP), joista -EN 1990 54 kpl -EN 1991 292 kpl -EN 1992 176 kpl -EN 1993 236 kpl Muissa osissa oli selvästi vähemmän NPD:ja. Lisäksi oli muunlaisia analyysejä NPD:stä. Dimova kertoi heidän internet-sivuistaan. On tarkoitus, että jäsenmaat voivat syöttää internettiekonetaulukkoon kunkin Eurokoodiosan NDP:t. Tämän pohjalta JRC voi tehdä omia tutkimuksiaan. Keskusteluissa kävi ilmi, ettei jäsenmaat näe toisten maiden NDP:tä. Korostin, että suunnitellulla systeemillä tulisi voida ilmoittaa luonnosvaiheessa olevat arvot (NDP) ja ilmoittaa, että on kyseessä luonnos. Toiseksi muiden maiden tulisi nähdä toisten arvot tässä vaiheessa. Myöhemmin voidaan ilmoittaa vahvistetut arvot. Ilmoitin käsityksenäni, että jäsenmaat vahvistavat kansalliset liitteet nippuna vuoden 2006 loppupuolella, jolloin tilanne on liian myöhäinen. Jo nyt on joillakin mailla 20 kansalliseen liitteen luonnos olemassa. Tämä viesti alkoi mennä vähitellen perille myös Kleinille. Tosin copyright-ongelmia saattaa olla niissä maissa, joissa kansallisten liitteiden tekeminen on standardisointilaitoksen tehtävä. Suomessa näitä ongelmia ei ole. Täytyisi painottaa edelleen sitä, että kansalliset liitteet julkaistaisiin erikseen dokumenttina ja ne olisivat jostakin saatavissa englanniksi. Esim. JRC:n sivuilta. JRC:n sivuilla olisi ehkä myös background dokumentteja sekä linkkejä kansallisille Eurocodessivuille. Itävallalla ja Saksalla on omat Eurocodes-sivustot. Kansallisten liitteiden kääntäminen aiheutti pitemmän keskustelun. Galgaro sanoi, ettei heillä ole mahdollisuutta vakuuttaa AFNOR kääntämään kansallista liitettä englanniksi. Hän toivoi kirjettä komissiolta tästä asiasta. Norja totesi, ettei heidän teollisuudellaan ole käsitystä, kuinka valmistella kansalliset liitteet ja kääntäminen on myös ongelma. Hollanti valitti, ettei asiassa näytä olevan mitään koordinaatiota ja kukin toimii varsin itsenäisesti. Käännöstilanteen osalta huomautettiin, että kansalliset liitteet tulee notifioida 98/34 proseduurin mukaan. Tässä prosessissa esitykset käännetään monille kielille ja ainakin englanniksi. Tosin käännös voi olla huono. Joka tapauksessa nämä käännökset tulevat varsin myöhään. Lopuksi Klein totesi, että he harkitsevat komissiossa, mitä asialle voisi tehdä.
8. Use of Eurocodes in technical specifications for structural use Asiakohdan dokumenttina oli CCS N 002, joka on luonnos ja jonka on kirjoittanut John Moore. Tämän dokumentin tausta on varsin pitkä. Puolitoista vuotta sitten ENC-kokous päätti aloitteestani työryhmästä, jonka puheenjohtaja oli Pascal Bar ja jonka jäsen olin. Sen tehtävänä oli tehdä konkreettisia esimerkkejä kantavissa rakenteissa käytettyjen tuotteiden CE-merkinnästä. Se luonnosteli ensiksi kantavien rakenteiden harmonisoiduissa tuotestandardeissa käytettävän malli Annex Y. Pascal Bar lähti pois komissiosta ennen kuin työryhmä sai viimeisteltyä malli Annex Y:n. Lähetin Annex Y:stä oman käsitykseni Kleinille. Klein otti yhteyttä John Mooreen ja halusi, että CEN antaa lisäohjeistuksen asiasta. CSN-sektoriraportoija John Moore on luonnostellut CCS N 002 dokumentin, jonka tulisi olla täsmentävää lisäohjeistusta, kuinka soveltaa Guidance Paper L:ssä Application and Use of Eurocodes mainittuja kolmea metodia. CSN Gore Groupin ja Task Forcen jäsenellä Antti Koposella on mahdollisuus kommentoida dokumenttia. Norja sanoi, että dokumentti ei juurikaan lisää mitään, mitä ei ole sanottu Guidance Paper L:ssä Application and Use of Eurocodes. Itse ilmoitin, että dokumentti on luonnos ja lisäksi suomalainen jäsen on lähettänyt runsaasti kommentteja ja että dokumentissa on virheitä. Mielestäni asiaa ei kannata käsitellä tässä kokouksessa. Saksa epäili Mooren/työryhmän mahdollisuuksia, koska ryhmässä ei ole ketään, joka oli kirjoittamassa Guidance Paper L:ää ja lisäksi ryhmästä puuttuu hallinnollista osaamista. Joka tapauksessa tilanne on surullinen. Tällaiset virheelliset luonnokset alkavat kiertää maailmaa ja aiheuttavat sekaannusta. Lisäksi aikaa kuluu. Kohta kukaan ei tiedä, mitä pitäisi tehdä ja lopuksi todennäköisesti kantavissa rakenteissa käytettyjen tuotteiden tuotestandardeissa ja CE-merkinnöissä on puutteita. Saksalaisen näkemys Û-merkinnästä CE-merkinnän lisäksi on osoitus tilanteen huonoudesta. Kommentteja voidaan lähettää Da Costalle CEN:en. 9. Micellanous ENC:n työryhmän työohjelmasta keskusteltiin. Klein ilmoitti, että ENC-kokoukset järjestetään 2 kertaa vuodessa liitettynä PG-kokouksiin, jolloin matkakuluja voidaan säästää. Edellisenä päivänä oli ollut PG-kokous, jolloin samoja osanottajia oli molemmissa kokouksissa. Arvio seuraavan kokouksen ajankohdasta on helmikuun puolivälin ja maaliskuun puolivälin välissä. Klein ilmoitti, että nyt komissiolla ei ole resursseja Eurocodestyöhön, mutta ehkä tulevaisuudessa tilanne voi olla parempi. Olisiko tämä merkki Klein ajatusten muuttumisesta. Keskusteltiin uudesta työaiheesta, joka koskee lasirakenteita. TC 250 ja lasi TC ovat keskustelleet ja näkemykset ovat erilaisia. TC 250 ei usko lasi-ihmisten ymmärtävän riittävästi rakenteellista mitoitusta. Myös CEN:llä ja JRC:lla on keskinäisiä kokouksia. Gulvanessian esitti, että heille on esitetty, että guidance to protect citizens tulisi tehdä. Liittynee terrorismiin ja security researchiin. Myöskin uudet luonnonilmiöt (tsunamit) aiheuttavat haastetta. Asia on esillä myös ISO:ssa. Esillä myös TC 250:n kokouksessa Madridissa.
Sedlacek esitti, että siltapuolella on huomattu, että kulkuneuvot ovat kehittyneet. Kulkuajoneuvojen kuormitukset tulisi tutkia uudestaan. Thekin edustaja esitti, että olemassa olevien rakenteiden analysointi tulisi ottaa työaiheeksi. Bossenmayer vastasi tähän, että asiaa on esitetty heille, mutta Bossenmayerin mielestä asia on arkaluontoinen? jäsenmaille. Monet painottivat ENC-kokousten tarpeellisuutta. Kokous myös osoitti, kuinka pitkäjänteistä asioiden ajaminen on. Samoja asioita tulee toistaa kokouksesta toiseen ennen kuin jotain alkaa tapahtua. Tulee tietää myös asioiden taustat. Matti J. Virtanen