LAUSUNTO SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUSTEN ORGANISOITUMISMALLIN YHDENMUKAISTAMISESTA

1 (11) Dnro: D.a.2/328 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto LAUSUNTO SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUSTEN ORGANISOITUMISMALLIN YHDENMUKAISTAMISESTA 1. Johdanto Sosiaalialan osaamiskeskusten tehtävä on luoda ja ylläpitää koko maan kattava alueellinen yhteistyörakenne sosiaalialan perus- ja erityisosaamisen edistämiseksi sekä sosiaalialan alueellista yhteistyötä edellyttävien erityisosaamista vaativien erityispalvelujen ja asiantuntijapalvelujen turvaamiseksi (Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta). Suomessa olevat yhdeksän sosiaalialan osaamiskeskusta ovat organisoituneet eri tavalla. Ne ovat kuntien, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja sosiaalialan järjestöjen yhdessä muodostamia osakeyhtiöitä, yhdistyksiä tai vapaamuotoisia, sopimuksiin perustuvia yhteenliittymiä. Maantieteelliset rajat määräytyvät maakuntajaon pohjalta siten, että kukin osaamiskeskus kattaa yhdestä neljään maakuntaa. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminta pohjautuu Lapin yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun, Saamelaiskäräjien ja Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän tekemään sopimukseen, jossa Lapin yliopisto vastaa osaamiskeskuksen kokonaistoiminnasta. Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan Neuvottelukunta on käsitellyt osaamiskeskusten hallinnollista asemaa eri toimielimissään ja osaamiskeskustoiminnan arviointien perusteella (muistio 11.4.2008). Keskeiset toiminnan organisoitumisen vaihtoehdot, joita tässä vaiheessa on käsitelty, ovat seuraavat; 1. Nykyinen, kuntapohjainen omistus- ja ohjaussuhde, johon perusrahoitus valtionhallinnosta 2. Valtiopohjainen omistus- ja ohjaussuhde Sosiaali- ja terveysministeriöön ja Stakesiin / Kansanterveyslaitoksen kytkentä 3. Maakuntaliittoihin integroituminen Muistiossa arvioidaan jokaista kolmea vaihtoehtoa sosiaalialan osaamiskeskusten perustehtävän, toiminnan edellytysten, yliopisto- ja ammattikorkeakouluverkostoon kytkeytyvän pysyvän kehittämisrakenteen luomisen ja ohjauksen rakenteiden osalta. Neuvottelukunta katsoo, että toiminta on parhaiten kehitettävissä nykymallin pohjalta, johon mm. kunnat ovat vahvasti sitoutuneet. Kehittäminen edellyttää kuitenkin joitain täsmennyksiä; suhde terveydenhuollon kehittämistoimintaan käydään läpi ja määritellään yhdessä terveydenhuollon kanssa. yhteistyösuhteet vähitellen muotoutumassa olevien laajan väestöpohjan kuntayhtymien kanssa on myös avoimesti käytävä läpi; voi olla perusteltua harkita nykyisten osaamiskeskusten aluejaon tarkistamista joillakin kohdin vastaamaan paremmin sitä aluejakoa, jonka mukaisesti kunnat erityispalveluja järjestävät. Saarikoskentie 4 Tel. +358 (0)16 665 011 FI-99870 Inari-Anár Fax. +358 (0)16 671 323 www.samediggi.fi etunimi.sukunimi@samediggi.fi

2 (11) Osaamiskeskuksille osoitettuja valtakunnallisia erityistehtäviä koskien on mahdollista kehittää tulossopimusohjauksen tyyppistä menettelyä. erityisesti siinä tapauksessa, että halutaan toiminnan perusteisiin merkittäviä muutoksia, olisi perusteltua nimetä selvityshenkilö tai asettaa työryhmä. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen valtakunnallisena erityistehtävänä on saamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioon ottaminen tarpeellisissa tehtävissä. Saamelaisten hyvinvointipalvelujen kehittäminen, siihen liittyvä tutkimus, koulutus ja arviointi ovat erityisalueena Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tehtäväkentässä. Saamelaisyksikkö huolehtii näistä tehtävistä yhteistyössä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikköjen kanssa. Posken valtakunnallisen erityistehtävän toteuttamista varten edistetään yhteistyötä Posken eri yksiköiden välillä siten, että koko Posken toiminnassa huomioidaan Saamelaiskäräjien pyrkimykset. Saamelaiskäräjät on asettanut tavoitteeksi, että saamelaisille tarkoitetut sosiaalialan palvelut on suunniteltu sisällöltään saamelaisten oman kulttuurin lähtökohdista, saamelaisten perinteiset arvot ja elämäntapa huomioiden sekä toteutettu saamenkielellä ja saamelaisten itsehallinnon perustalta. Kehittämistoiminnassa ja hankkeiden suunnittelussa huomioidaan myös saamenkielilain voimaantulo eri saamenkielten; inarin-, koltan- ja pohjoissaamenkielten käytön mahdollisuuksien edistäminen. Posken valtakunnallisen erityistehtävän toteuttamista varten edistetään yhteistyötä Posken eri yksiköiden välillä siten, että koko Posken toiminnassa huomioidaan Saamelaiskäräjien pyrkimykset. Tästä johtuen lausunnon liitteenä ovat Saamen kielilakiselvityksen toimenpideehdotukset, liite 1. 2. Lähtökohdat; lainsäädäntö ja muut valtion kannanotot Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan (PL 17.3 ). Julkisen vallan velvollisuutena on perustuslain 22 :n mukaan turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Saamelaisten perusoikeussäännös yhdessä 22 :n kanssa velvoittaa julkista valtaa tukemaan saamelaisen alkuperäiskansan oman kielen ja kulttuurin kehittämistä. Perustuslaki turvaa saamelaisille heidän kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon sen mukaan kuin lailla säädetään (PL 121.4 ). Itsehallinnon tavoitteena on luoda saamelaisille perustuslain turvaama hallinnollis-poliittinen asema, jonka avulla he voisivat aikaisempaa paremmin vaikuttaa ja osallistua heitä erityisesti koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Itsehallintoa koskevasta hallituksen esityksestä (HE 248/1995 vp ja 190/1995 vp) ilmenee, että Saamelaiskäräjille on tarkoitettu antaa saamen kieltä ja kulttuuria koskevissa asioissa kunnalliseen itsehallintoon rinnastettava asema. Lainsäätäjän tarkoituksena on ollut tehdä kyseisellä lailla mahdolliseksi se, että saamelaisten kielelliseen ja kulttuuriseen itsehallintoon kuuluvia asioita otetaan kuntien tai valtion hallintoa koskevaan lainsäädäntöön saamelaisalueella tai että näitä tehtäviä siirretään kuntien tai valtion hallinnosta erityiselle saamelaishallinnolle. Tässä tarkoituksessa saamelaiskäräjien toimivaltaa koskevan saamelaiskäräjälain (974/95) 5 sisältää säännöksen siitä, että Saamelaiskäräjät käyttää tehtäviinsä kuuluvissa asioissa päätösvaltaa siten kuin käräjälaissa tai muualla laissa säädetään. Saamelaisten itsehallintosäännös perustuslaissa luo valtiolle velvollisuuden toimia lainsäädännössä saamelaisten itsehallinnon toteutumiseksi. Itsehallintoa koskevien säännösten tultua hyväksytyiksi tämä itsehallinto on tullut kansainvälisten ihmisoikeussopimusten piiriin. Uutta lakia, joka heikentäisi saamelaisten asemaa alkuperäiskansana ei saa säätää edes perustuslain säätämisjärjestyksessä (vrt. PeVL 30/1993 vp s.2). Perustuslain kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia

3 (11) koskeva perusoikeussäännös tarjoaa alkuperäisten perustelujensa mukaan valtiosääntöoikeudellisen perustan saamelaisten alkuperäiskansan elinolosuhteiden kehittämiselle kansan omaa kulttuuriperinnettä kunnioittaen. Tosiasialliseen tasa-arvon turvaamiksi voidaan säännöksen toteutumiseksi käyttää myös positiivista erityiskohtelua. (HE 309/1993 vp s.65 ja 44) Saamelaisten kielellisten oikeuksien asemaa on vahvistettu saamen kielilailla (1086/2003), jonka tavoitteena on yhdessä Suomen perustuslain 17 3 momentin kanssa turvata saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamen kielilaissa säädetään toisaalta saamelaisen oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisessa ja toisaalta julkisen vallan velvollisuuksista toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia (1 ). Yhdenvertaisuuslain (21/2004) 1 :ssä säädettynä tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa. Viranomaisilla on velvollisuus 4 :n mukaan edistää yhdenvertaisuutta. Viranomaisen tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Lain eduskuntakäsittelyssä eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunta piti tärkeänä, että viranomaiset yhdenvertaisuussuunnitelmia laatiessaan kiinnittävät erityistä huomiota saamelaisten oikeuksiin alkuperäiskansana ja saamelaisten kulttuurin tärkeimmän aineellisen perustan eli poronhoidon turvaamiseen. Valiokunnan mielestä viranomaisten tulee suunnitelmallisesti edistää saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa poronhoitoa ja saada siitä toimeentulonsa. (TyVM 7/2003 vp s.6) Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaisia järjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon muun ohessa perusoikeudet ja yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa, saamelaisten kielelliset oikeudet samoin kuin saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto heidän kotiseutualueellaan (1.3 6 kohta). Pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelman mukaan turvataan saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan perustuslaissa säädetyn kulttuuri-itsehallinnon pohjalta (s.14). Palvelurakenteiden uudistamisen yhteydessä turvataan palvelujen saatavuus suomen, ruotsin ja saamenkielellä (s. 17). Hallituksen tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon vakaa rahoitus ja palvelujen saatavuus (s.39). Euroopan neuvoston ministerikomitea antoi 21.11.2007 suositukset alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan soveltamisesta Suomessa. Ministerikomitea suosittaa Suomen viranomaisia mm. 1. vahvistamaan edelleen saamenkielistä koulutusta, erityisesti kehittämällä järjestelmällisen politiikan ja pitkän aikavälin rahoitussuunnitelman, 2. ryhtymään pikaisesti toimiin suojellakseen ja edistääkseen inarin- ja koltansaamea, jotka ovat edelleen erityisen uhanalaisia kieliä, varsinkin järjestämällä pysyviä kielipesiä, 3. kehittävät edelleen saamen kielen käyttöä joukkoviestimissä, erityisesti televisiossa ja sanomalehdistössä, tarvittaessa yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa, 4. toteuttamaan lisätoimia varmistaakseen saamenkielisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuuden. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE-ohjelma 2008-2011) kohdassa 1.1 Voimavarat suunnattava uudistuksiin sanotaan, että On tärkeää, että kehittämistoiminnan suunnitelmassa on hyödynnetty aikaisempi alueella tehty kehittämistyö. Erikseen on huomioitava ruotsinkielisten ja saamenkielisten palvelujen kehittäminen. Suosituksena

4 (11) on, että kunnissa suunnitellaan, miten hyvät käytännöt otetaan käyttöön ja se kirjataan alueelliseen kehittämistoiminnan suunnitelmaan. 3. Esitykset Saamelaiskäräjät katsoo Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminnan toimineen hyvin nykyisellä sopimuspohjalla. Saamelaiskäräjien näkökulmasta saamelaisten kotiseutualueen on muodostettava oma erillinen toiminta-alue- ja yksikkö, oli mahdollinen organisaatiomalli mikä tahansa. Saamelaisten kotiseutualueella luonteva yhteistyö on ylikunnallinen toiminta ja alueellinen yhteistyö. Saamelaiskäräjät pitää erinomaisena sitä, että Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikkö toimii Saamelaiskäräjien yhteydessä ja toimintaa on tältä osin ehdottomasti syytä jatkaa. Saamelaiskäräjien aseman johdosta saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon toteuttajan, Posken Saamelaisyksikön, rahoitus olisi taattava sosiaali- ja terveysministeriöltä suoraan asetuksen nojalla pysyvästi. Saamelaisyksikön toiminnan ohjauksen tulee jatkua Saamelaiskäräjien strategisessa ohjauksessa myös tulevaisuudessa. Saamelaiskäräjien osalta hankeja ohjelmatyöskentelyn tulee tapahtua Saamelaiskäräjien korkeimman päättävän elimen, yleiskokouksen päätöksellä. Saamelaiskäräjät katsoo, että Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikkö tulee säilyttää erillisenä yksikkönä Saamelaiskäräjien yhteydessä myös jatkossa ja sen toiminnalle on turvattava rahoitus. Haasteena toiminnalle ovat mm. vähäiset perusresurssit; saamelaisyksikössä toimii vain yksi suunnittelija sekä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminta-alueen sisällä pitkät etäisyydet. Organisaatiomuutoksessa tulisi pystyä huomioimaan saamelaisten kotiseutualue kokonaisuutena. Organisaatiomallina on riittämätöntä, että osaamiskeskuksen yhteydessä toimii vain yksi suunnittelija. Saamelaisten kotiseutualue käsittää 4 kunnan alueen, ja alue on maantieteellisesti hyvin laaja. Nykyisin suunnittelijan toimipaikka on Inarissa Itä-Lapin alueella, mutta on aivan välttämätöntä, että Länsi-Lapin saamelaisalueelle voidaan saada oma suunnittelija ja oma alueellinen yksikkönsä. Saamelaiskäräjät haluaa lisäksi huomioida, että Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjois-, inarin- ja koltansaamea. Organisaatiouudistuksessa tulee huomioida saamen kielilain edellytykset ja että tarvittava materiaali ja internet-sivut ovat saatavissa kaikilla saamen kielillä. Tulevaisuudessa tulee turvata eri saamen kielten ja saamelaiskulttuurien mukaiset saamenkieliset palvelut riittävällä saamen kielen taitoisella henkilöstöllä. Organisaatiouudistuksessa tulee turvata saamelaisyksikön riittävän rahoituspohjan saatavuus ja rahoituksen riippumaattomuus. Saamelaisten kotiseutualueen erityistilanne tulee huomioida organisaatiouudistuksessa. Uudistuksessa on huomioitava saamelaisten kotiseutualueen pitkät etäisyydet ja saamen kielilain edellytykset. Saamen kielilakiselvitys on osoittanut että saamenkieliset palvelut eivät toimi saamelaisten kotiseutualueella saamen kielilain esittämällä tavalla. Saamenkielisten palvelujen edistäminen vaatii selkeästi lisäresursseja ja kohdennettuja erityistoimenpiteitä koko saamelaisten kotiseutualueelle. Nämä toimenpiteet vaativat resursseja ja koordinointia, jota voitaisiin edistää luontevasti. Saamelaisyksikön toiminta-alueena on lähinnä saamelaisalue ja yhteistoimintaverkostoon kuuluvat Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintayksiköiden lisäksi kunnat, järjestöt, yliopistot ja oppilaitokset sekä saamenkielisiä alan palveluja tuottavat tahot Norjassa ja Ruotsissa. Organisaatioiden yhdenmukaistamisprosessissa tulee tutkia mahdollisia luontevia yhteistyötahoja pohjoismaisella tasolla saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaisten kotiseutualueen ja saamenkielisten palveluiden osalta organisaatiomuutoksessa yhteistyötä tulee kehittää koulutuslaitosten kanssa, jotta jo koulutusvaiheessa voidaan turvata riittävän saamenkielisen ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Koulutusyhteistyötä ja tarvetta selvittämään tulee perustaa

5 (11) oma yhteistyöelin. Toisena keskeisenä yhteistyötahona ovat saamelaisalueen kunnat ja saamelaisten kotiseutualueella sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat tahot, joiden kanssa tehtävä kehittämisyhteistyö on turvattava myös organisaatiouudistuksessa. Järjestöyhteistyötä tulee kehittää organisaatiouudistuksessa tasapuolisesti eri saamelaisjärjestöjen ja saamelaisten sosiaali- ja terveysasioita edistävien yhdistysten kanssa. Puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi Suunnittelija vs. Anne Näkkäläjärvi (Lausunnosta päätti 2.6.2008 Saamelaiskäräjien puheenjohtaja)

6 (11) Liite 1: Saamen kielilakiselvityksen (Saamelaiskäräjien selvitys saamen kielilain toteutumisesta vuosina 2004-2006) toimenpide-ehdotukset 14 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 2008-2011 Toimenpide-ehdotukset on laadittu aineistosta esille tulleiden asioiden pohjalta. Joiltain osin ehdotuksissa on hyödynnetty Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien saamen kielen tehostamis- ja edistämistoimia. Saamelaisten kotiseutualueen kuntia ja valtionhallinnon yksiköitä koskevat ehdotukset: 1. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien, valtion virastojen/liikelaitoksien ja saamelaisorganisaatioiden on tiedotettava ja koulutettava säännöllisesti työntekijöitään saamen kielilaista. 2. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien, valtion virastojen/liikelaitoksien ja saamelaisorganisaatioiden on tiedotettava ja pohdittava sitä, miten saamen kielilaki vaikuttaa työyhteisön toimintaan. 3. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien, valtion virastojen/liikelaitoksien ja saamelaisorganisaatioiden on luotava ennakoiva järjestelmä siitä, miten tulkkaus tai saamenkielinen asiakaspalvelu toimialalla järjestetään ja tiedotettava kansalaisille niistä henkilöistä, jotka voivat antaa asiakaspalvelua saameksi. 4. Saamen kielilain toteutumista on seurattava budjettitalouden ja palvelujen laadun mukaan. Saamenkielisten palvelujen tuottamiseen saatu rahoitus ja niiden käyttö on eriteltävä budjeteissa. 5. Saamelaisalueen kuntien ja valtion yksiköiden on luotava mittaristot, miten saamenkielisiä palveluja, niiden toimivuutta ja vaikuttavuutta on mitattava. 6. Saamenkielisistä asiakaspalveluista ja niiden toimivuudesta on kerättävä säännöllisesti asiakaspalautetta ja kyseinen palaute on oltava osana saamenkielisten palvelujen mittaristoa ja arviona saamenkielisten palvelujen toimivuudesta.

7 (11) 7. Asiakkaille on aktiivisesti tiedotettava heidän oikeuksistaan ja saamen kielilain oikeuttamista palveluista, ts. edistettävä saamen kielen käyttöä saamen kielilain edellyttämällä tavalla. 8. Saamen kielilain edellytyksien täyttäminen on myös asennekysymys saamelaisten kotiseutualueella. Osana kuntien yhdenvertaisuussuunnitelmia ja tasa-arvotyötä kuntien ja valtion yksiköiden on lisättävä työntekijöidensä tietoisuutta saamelaisista, heidän kulttuuristaan, yhteiskunnallisesta asemastaan ja historiasta. Tämä tieto lisäisi ymmärrystä saamen kielilain edellytyksiä kohtaan. Kaikille saamelaisalueen kunnille ja valtion yksiköille tulisi järjestää toimialoittain monikulttuurisuus-, yhdenvertaisuus ja tasaarvokoulutusta, jossa käsiteltäisiin mm. saamelaisuuteen ja saamen kielilakiin liittyviä seikkoja. 9. Saamelaisalueen kuntien ja valtion yksiköiden tulee toimintoja kehittäessään yhdistellä toimintoja ja virkoja siten, että nykyistä saamenkielentaitoista henkilökuntaa hyödynnettäisiin kunnan tai yksikön saamenkielisten palvelujen/tulkkauspalvelujen tuottajana. Tästä palvelusta tulee tiedottaa asiakkaille. Kuntien ja valtion yksiköiden on kartoitettava toimialoillaan työskentelevät saamenkielentaitoiset ja tiedustella heidän mahdollisuuttaan ja halua toimia tulkkeina 10. Jokaisessa saamelaisten kotiseutualueella toimivassa valtion ja kunnan yksikössä tulee olla kattava järjestelmä saamen kielen opiskelun tukemiseen. Koulutusmahdollisuuksista ja kielitaidon vaikutuksesta palkkaukseen on aktiivisesti tiedotettava työntekijöille. 11. Saamelaisten kotiseutualueen kunnallisia ja valtiollisia palveluja tarjoavien yksikköjen tulee perustaa asiakasrekisterit, joissa ilmenee asiakkaan suostumus asiakasrekisteriin, ja josta käy ilmi se saamen kieli, jolla hän haluaa itseään palveltavan. Rekisterissä tulisi käydä ilmi se, että haluaako asiakas suullisia ja kirjallisia palveluja saamen kielellä. Rekisterin tulisi olla aktiivisessa käytössä aina asiakastapaamisten yhteydessä ja niiden avulla kohdennettaisiin saamenkielisiä palveluja. 12. Ns. saamen kielen kielilisän prosentuaalista määrää tulisi nostaa. Nykyinen kielilisä ei kannusta saamen kielen opiskeluun. Palkkausjärjestelmää muuttamalla saamen kielen opiskelusta tulee tehdä taloudellisesti kannattavaa. 13. Niin kauan kun inarin- ja koltansaamen osalta ei ole virallista kielitaidon osoittamis- /hyväksymisjärjestelmää (kuten kielitutkinto) järjestettynä, saamen kielineuvosto nimeää asiantuntijalautakunnan, jonka tehtävänä on tapauskohtaisesti todistaa henkilön kielitaito inarin- ja koltansaamen osalta. Kunnallisten ja valtion yksiköiden tulisi pitää työnhakutilanteessa tätä todistusta samanveroisena kielitutkinnon ja todistuksen kanssa

8 (11) niin kauan kun inarin- ja koltansaamen osalta ei ole olemassa mahdollisuutta kielitutkintoon ja todistukseen. 14. Saamelaisten kotiseutualueen viranomaisten ja muiden tahojen saamea puhuville työntekijöille tulee taata samanarvoiset taloudelliset mahdollisuudet ja muut tukijärjestelmät opiskella saamea kuin saamea osaamattomille. 15. Kuntien on valvottava saamen kielilain 18 mukaisesi ostopalveluissa ja kuntayhtymien toiminnassa että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutuvat ja edellytettävä, että palveluja järjestävät tahot seuraavat saamen kielilain toteutumista ja noudattavat saamen kielilakia omassa toiminnassaan. Valtiota tai lainsäädäntöä koskevat ehdotukset: 16. Saamen kielilakia on muutettava (pykälä 31) siten, että lakisääteisiä kunnallisia peruspalveluja tuottavat muut tahot otetaan ja kuntayhtymät joissa saamelaisten kotiseutualueen kunta tai osa sitä on mukana, otetaan myös saamen kielilain mukaiseen valtionavustuksen piiriin ( 31). 17. Saamenkielinen perusopetus ja päivähoito on erityiskorvattava myös saamelaisalueen ulkopuolisella alueella valtion varoista kunnille. 18. Valtion on huomioitava toiminnassaan, että valtionhallinnon tuottavuusohjelma estää saamelaisten kotiseutualueella saamenkielisen henkilökunnan palkkaamisen ja hankaloittaa saamen kielilain toteutumista. Tuottavuusohjelmaa tulee toteuttaa huomioiden saamen kielilaki. Myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on huomioitava, että uudistus ei saa vähentää saamenkielisiä palveluja. Mahdolliset kuntaliitokset eivät saa heikentää saamenkielisiä palveluja, vaikka kunnan väkimäärä muuttuisi suomalaisenemmistöiseksi. 19. Valtion on joko kanavoitava kaikki saamenkielisten palvelujen tuottamisen rahoitus saamelaiskäräjien kautta tai valvottava paremmin rahoituksen käyttöä erityisesti kaksikielisyyslisää myöntäessä, ts. tehtävä rahoitus vastikkeelliseksi. 20. Julkishallinnon asiointilomakkeet tulisi kaikki kääntää saameksi valtiollisella ja kunnallisella puolella. 21. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolisten valtion yksiköiden ja ministeriöiden tulisi käännättää saamelaisia koskevat lait ja keskeiset kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat esitteet/oppaat saameksi.

9 (11) 22. Valtion uudessa palkkausjärjestelmässä saamen kielen taito tulee nähdä palkkaa nostavana ansiona aina saamelaisten kotiseutualueella toimivissa valtion yksiköissä tai liikelaitoksissa, joiden toimialueeseen saamelaisten kotiseutualue kuuluu. 23. Valtion tulee edistää toiminnallaan ja rahoituksellaan saamenkielisen tiedonvälityksen syntyä Suomeen sekä mahdollistaa kaikkien saamelaisten tasa-arvoiset mahdollisuudet seurata saamenkielisiä uutisia järkeviin kellonaikoihin. 24. Valtion on osoitettava saamelaiskäräjien kautta jaettavaksi säännöllinen määräraha saamenkielisen lasten ja nuorten kerhotoiminnan rahoittamiseksi. 25. Valtion on tulkinnallaan luotava ne perusperiaatteet, joiden mukaan määrätään ne viranomaiset, joita saamen kielilaki koskee viranomaistoiminnan luonteen johdosta. 26. Saamelaisten kielellisten oikeuksien varmistamiseksi saamen kielilain rikkomuksien tuominen oikeusjärjestelmän piiriin on ensiarvoisen tärkeää saamen kielilain toteutumisenkin kannalta. Rikkomuksien selvittämiseksi ja ehkäisemiseksi on luotava selkeä kantelu- ja sanktiojärjestelmä. Koulutusjärjestelmää koskevat ehdotukset 27. Jo ammattikoulutuksessa tulee huomioida saamen kielen taitoisen henkilökunnan tarve ja mahdollistaa saamen kielen opiskelu jo opiskeluaikana. Videoetäopetuksen kautta opetus voidaan järjestää Etelä-Suomeenkin. Erityisen suuri saamen kielen taitoisen henkilökunnan puute on poliisivoimissa, Lapin hätäkeskuksessa ja sosiaali- ja terveysalalla. 28. Saamelaisen kotiseutualeen kuntien perusopetuksessa ja toisen asteen opetuksessa tulee käsitellä saamen kielilakia ja kielellisiä oikeuksia. 29. Saamelaisalueelle ammattihenkilöstöä kouluttavissa oppilaitoksien opetuksessa (mm. Lapin yliopisto, Oulu yliopiston Giellagas-instituutti ja kasvatustieteiden tiedekunta sekä Rovaniemen ammattikorkeakoulu, SAKK ja poliisiammattikorkeakoulu) tulee käsitellä saamen kielilakia ja sen velvollisuuksia. 30. Yhdenvertaisuuslain ja saamen kielilain mahdollistamaa positiivista erityiskohtelua tulee hyödyntää laajemmin koulutusjärjestelmässä. Saamenkieliset palvelut tulee turvata jo koulutusvaiheessa ns. saamelaiskiintiöillä keskeisillä koulutusaloilla, joissa kielikiintiöitä ei vielä ole.

10 (11) Pääasiallisesti saamelaiskäräjiä koskevat ehdotukset: 31. Saamelaiskäräjien tulee aloittaa selvitystyö saamenkielisten palvelujen turvaamisesta ja kehittämisestä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella yhdessä oikeusministeriön, saamelaisyhdistysten ja vähemmistövaltuutetun kanssa. 32. Saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumiseksi olisi hyödyllistä, jos saamelaiskäräjät perustaisivat yhdessä saamelaisten kotiseutualueen kuntien kanssa eräänlaisia kielikeskuksia, joissa toimisi saamen kielen taitoisia virkamiehiä ja toimihenkilöitä. Keskuksista saamelaiset voisivat tulla hakemaan saamenkielistä asiakaspalvelua ja kysymään neuvoa ja tietoa mm. saamen kielilaista ja saamelaisten kielellisistä oikeuksista saamelaisten kotiseutualueen kuntien ja valtion viranomaisissa. 33. Kuntien, valtion yksiköiden ja saamelaiskäräjien tulisi tutkia mahdollisuuksia perustaa yhteisiä virkoja, joiden avulla saamenkieliset palvelut turvattaisiin. 34. Saamelaiskäräjien on tiedotettava aktiivisesti saamen kielilaista saamelaisille ja kannustettava saamelaisia käyttämään saamen kieltä. 35. Saamelaiskäräjien tulisi perustaa Vuoden Kieliteko - palkinto, joka myönnettäisiin parhaiten saamelaisten kielellisiä oloja parantaneelle valtion tai kuntien yksikölle tai muulle taholle ja kannustaen näin positiivisesti viranomaisia saamelaisten kielellisten olojen parantamiseen. 36. Saamelaiskäräjien tulee toiminnassaan tarjota kielipalveluja myös saamenkielisille ja auttaa saamelaisia saamenkielisessä viranomaisasioinnissa. 37. Saamelaiskäräjien tulee tarjota tai osoittaa se taho, joka pystyy tarjoamaan saamen kielilakiin ja saamelaiskulttuuriin liittyviä koulutus- ja opetuspalveluja kunnille, valtion virastoille ja liikelaitoksille. 38. Saamelaiskäräjien tulee hankkia pysyvä rahoitus saamelaiselle aikuisväestölle saamen kielen luku- ja kirjoittamistaidon hankkimiseksi ja osoittaa saamen kielen koulutusta järjestävät tahot. 39. Saamelaiskäräjien ja valtion tulisi toiminnallaan ja rahoituksellaan mahdollistaa saamenkielinen vapaan sivistystyön opetus. 40. Tulevaa saamen kielilakiselvitystä varten tulisi tutkia mahdollisuutta yhdistää yhdenvertaisuuslain toteutumisen ja saamen kielilain toteutumisen seuranta saamelaisten kotiseutualueella. 41. Saamen kielineuvostosta perustetaan elin, jolla on oma itsenäisesti hallittava kielenedistämishankkeisiin ohjattava määrärahansa. Saamen kielen toimisto muutetaan

11 (11) kielineuvoston alaisuuteen ja saamen kielen toimistoa kehitetään kielikeskuksen suuntaan asiantuntijaksi saamen kieltä koskevissa kysymyksissä.