4. Talousarvioesityksen tuloarviot Vuonna 2005 valtion tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 37 423 milj. euroa, mikä on 4,6 % enemmän kuin vuoden 2004 varsinaisessa talousarviossa arvioitiin. Tuloista noin 84 % on veroja ja veronluonteisia tuloja. Taulukosta 7 selviää tuloarvion kehitys osastoittain suhteessa vuoden 2004 varsinaiseen talousarvioon. Taulukko 7. Tuloarviot osastoittain vuosina 2003 2005 1) Tunnus Osasto v. 2003 tilinpäätös milj. v. 2004 varsinainen talousarvio milj. v. 2005 esitys milj. Muutos 2004 2005 milj. % 11. Verot ja veronluonteiset tulot 30 263 30 343 31 573 1 230 4 12. Sekalaiset tulot 3 920 4 281 4 570 289 7 13. Korkotulot ja voiton tuloutukset 994 1 022 928-94 - 9 15. Lainat 1 236 1 419 540-879 - 62 Yhteensä 36 413 37 065 37 611 546 1 4.1. Vero- ja maksupolitiikan päälinja Ansiotuloista perittävät verot Vuoden 2004 varsinaisen talousarvion tuloarviota on tarkistettu vuoden 2004 lisätalousarviossa. Vuodelle 2004 budjetoituihin verotuloihin verrattuna vuoden 2005 verotulokertymän arvioidaan kasvavan 2,3 %. Verotulojen kasvua hidastaa v. 2005 yritys- ja pääomaverouudistuksen vaikutus. Siirtymävaihe verotusjärjestelmästä toiseen aiheuttaa vuoden 2005 verotulojen arviointiin normaalia enemmän epävarmuutta. Hallitus on ohjelmansa mukaisesti keventänyt työhön kohdistuvan verotuksen perusteita vaalikauden aikana jo nyt yhteensä noin 1,1 mrd. eurolla. Kevennykset toteutettiin etupainotteisesti vuoden 2003 ensimmäisessä lisätalousarviossa ja vuoden 2004 varsinaisessa talousarviossa. Veronkevennysten painopiste on työllisyyssyistä ollut pieni- ja keskituloisten verotuksessa. Vuodelle 2005 valtion tuloveroasteikkoon ehdotetaan tehtäväksi 2 prosentin inflaatiotarkistus. Hallitus pitää tavoitteenaan kattavaa, maltillista ja pitkäkestoista tuloratkaisua ja se on valmis omalla talouspolitiikallaan tukemaan työmarkkinaosapuolten pyrkimystä tulosovun aikaansaamiseen. Mikäli työmarkkinaneuvotteluissa saavutetaan syksyn mittaan toivottuja tuloksia, voi hallitus tarkistaa budjettiesitystään. Maltilliseen palkkaratkaisuun voidaan liittää palkansaajien ostovoimaa tukevia veronkevennyksiä. Kotitalousvähennystä ehdotetaan laajennettavaksi, jotta kotitalouksien työllistämismahdollisuudet paranisivat ja jotta työsuhteessa kotitalouteen tehty työ olisi yhtä edullista kuin saman palvelun ostaminen yritykseltä. Kotitalousvähennyksen soveltamisalaa laajennettaisiin siten, että vähennys myönnettäisiin jatkossa myös työstä, joka on tehty verovelvollisen tai hänen puolisonsa vanhempien tai isovanhempien käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Lisäksi vähennystä laajennettaisiin siten, että verovelvollinen voisi jatkossa vähentää 30 prosenttia maksamistaan palkoista aikaisemman 10 prosentin sijaan. Vähennyksen laajentamisen arvioidaan alentavan tulo- ja varallisuusveron tuottoa noin 15 milj. eurolla vuonna 2005. Sosiaalivakuutusmaksujen muutokset vaikuttavat työn kokonaisverorasitukseen. Palkansaajien työeläkemaksun arvioidaan nousevan 4,7 prosenttiin vuonna 2005. Eläkeuudistuksessa päätetyn mukaisesti yli 53-vuotiaitten palkansaajien työeläkemaksu nousee vuoden 2005 alusta runsaalla neljänneksellä alle 53-vuotiaitten maksua korkeammaksi, jolloin sen arvioidaan olevan 6,0 %. Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan nousevan 0,25 prosentista 0,40 prosenttiin. Työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu ovat vähennyskelpoisia ansiotuloverotuksessa, ja niiden tulo- ja varallisuusverokertymää vähentävän vaikutuksen on arvioitu olevan noin 1,2 mrd. euroa vuonna 2004. Sosiaaliva- 1) Taulukossa tuloarviot on esitetty osastoittain jäljempänä olevan taulukko-osan mukaisesti. Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Yritys- ja pääomaverouudistus Vapaaehtoisen eläkevakuutusjärjestelmän verotuki Yritysten sukupolvenvaihdokset Arvonlisävero Juomapakkausten ympäristöohjaukseen liittyvä vero Arpajaisvero kuutusmaksujen muutoksia selvitetään luvussa 5.3 Sosiaali- ja terveysministeriötä käsittelevässä kohdassa. Yritys- ja pääomaverouudistuksella pyritään turvaamaan Suomen verojärjestelmän kansainvälinen kilpailukyky. Yhteisöverokantaa alennetaan 29 prosentista 26 prosenttiin ja pääomaverokantaa 29 prosentista 28 prosenttiin. Yhteisöjen omistamien suorasijoitusosakkeiden luovutusvoitot tehdään verovapaiksi. Keveämpi verotus suosii erityisesti kasvuun panostavia yrityksiä. Kilpailukykyinen verotus edistää yritysten tuotannollisen toiminnan ja pääkonttoreiden pysymistä Suomessa ja auttaa tällä tavoin myös verotuottojen turvaamisessa. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luovutaan ja siirrytään osinkojen osittaiseen kahdenkertaiseen verotukseen. Verouudistuksen myötä varallisuusverotuksen alarajaa nostetaan 250 000 euroon (nykyisin 185 000) ja verokantaa alennetaan 0,8 prosenttiin (nykyisin 0,9). Lisäksi muutetaan myös muun muassa omaisuuden luovutusvoittojen verotusta. Yritysverotuksen muutos merkitsee tuntuvaa huojennusta yritystoiminnan verorasitukseen. Pitkällä tähtäyksellä myös veronsaajien asema kuitenkin paranee yritystoiminnan elpymisen myötä. Niinikään kansainvälisesti kilpailukykyinen verotus estää ennalta yrityksiä siirtämästä verotettavaa tuloaan Suomen rajojen ulkopuolelle. Kolmen prosenttiyksikön alennus yhteisöverokantaan alentaa yhteisöverotuottoja 555 milj. euroa. Yhteisöjen omistamien osakkeiden luovutusvoiton verovapauden ja sitä vastaavien vähennysoikeuksien poistamisen toteuttamisen vaikutuksia verotukseen on vaikea ennakoida. Yhteisöverokannan alennus korvataan kunnille korottamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta. Vapaaehtoisten yksilöllisten eläkevakuutusten verotuksessa siirrytään ansiotuloverotuksesta pääomatuloverotukseen. Vakuutusmaksut voidaan vähentää verotuksessa ja vähentämisen verovaikutus määräytyy pääomaverokannan mukaan. Myös aikanaan maksettava eläke verotetaan pääomatulona. Vähimmäiseläkeikää korotetaan 62 vuoteen. Päätöksen tavoitteena on siirtyä yksityisessä eläkevakuutussäästämisessä kaikille säästäjille tasapuoliseen ja siten oikeudenmukaiseen verotustapaan. Suhteelliseen pääomaverokantaan perustuvassa verotuksessa eläkevakuutusten verotuen etupainotteisuus pienenee ja eläkkeen nostovaiheen verotus kevenee. Ikärajan korotuksella tuetaan eläkejärjestelmien uudistamiselle asetettuja eläke- ja työvoimapoliittisia tavoitteita. Uudistukseen liittyy useita siirtymäsäännöksiä. Maatilojen ja perheyritysten sukupolvenvaihdosten verotusta huojennetaan perintö- ja lahjaverotuksessa. Huojennuksen määrää laskettaessa maatilaan ja muuhun yritykseen kuuluvan varallisuuden arvo alennetaan 40 prosenttiin varallisuusverotuksessa noudatettujen perusteiden mukaisesta määrästä. Aikaisemmin huojennuksen laskennan perusteena oli täysi verotusarvo. Arvonlisäverolakia ehdotetaan muutettavaksi vuoden 2005 alusta pienimpien yritysten kasvumahdollisuuksien tukemiseksi. Vuoden 2004 alusta tuli voimaan verovelvollisuuden 8 500 euron alarajaan liittyvä liukuva veronhuojennus, jossa vero muuttuu täysimääräiseksi 20 000 euron liikevaihdon kohdalla. Arvonlisäverotuksen liukuvan huojennuksen ylärajaa ehdotetaan nostettavaksi nykyiseltä liikevaihdon 20 000 euron tasolta 22 500 euroon. Ylärajan korotuksen arvioidaan vähentävän veron tuottoa vuositasolla noin 5 milj. euroa, mutta vasta vuonna 2006. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen juomapakkausten ympäristöohjaukseen liittyvän veron säätämisestä. Verolla on tarkoitus korvata virvoitusjuomaveroon ja alkoholi- ja alkoholijuomaveroon sisältyvä lisävero. Ympäristöohjaukseen liittyvä vero on veropohjaltaan kattavampi kuin nykyinen lisävero. Arpajaisverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että totopeleistä suoritettava vero olisi 9,5 % rahapanoksen ja pelaajille maksettujen voittojen erotuksesta kun suoritettava määrä nyt on 5 % rahapanoksesta. Esityksen arvioidaan vähentävän veron tuottoa noin 4 milj. eurolla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
4.2. Verotuloarviot Verokertymiin vaikuttavat sekä veronalaisten tulojen ja muun veropohjan kehitys että veroperusteiden muutokset. Veronalaisten tulojen ja veropohjan muutokset riippuvat koko kansantalouden ja sen osa-alueiden kehityksestä. Esitetyt veropohja-arviot on johdettu talousarvioesityksen liitteenä olevan taloudellisen katsauksen arvioista ja ennusteista. Taulukko 8. Eräitä veronalaisiin tuloihin ja veropohjaan vaikuttavia tulo- ja kysyntäeriä 2002 2003 2004 2005 muutos, % vuodessa Veronalaiset ansio- ja pääomatulot 3,8 3,5 5 3½ Palkka- ym. tulot 3,2 2,8 4 4½ Eläkkeet ja muut sosiaalietuudet 5,9 5,3 4½ 4 Pääomatulot 0,4 5,1 14-4 Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 4,9 5,3 4 4 Arvonlisäveron pohja 4,2 7,5 3 3½ Bensiinin kulutus 3,4-0,4 1 1½ Dieselöljyn kulutus 4,7 1,9 2 2½ Sähkön kulutus 8,6 1,8 2 2½ Verollisen alkoholin kulutus 3,5 1,2 17 -½ Kuluttajahintaindeksi 1,6 0,9 0,2 1,8 Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot Tulo- ja varallisuusveron kertymäksi v. 2005 arvioidaan 12 373 milj. euroa. Siitä kotitaloudet maksavat noin kaksi kolmasosaa ja yritykset yhteisöverona noin kolmasosan. Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioidaan kasvavan noin 3½ % v. 2005. Veronalaisista tuloista palkkatulojen osuus on yli 60 %, joten palkkojen ja työllisyyden kehitys on etenkin pidemmällä aikavälillä ratkaisevaa verotulojen kannalta. Palkkatulojen kasvun ennustetaan olevan noin 4½ % v. 2005. Kasvun arvioidaan olevan hieman nopeampaa kuin v. 2004, mikä johtuu työllisyyden kasvusta nopeamman talouskasvun seurauksena. Eläketulojen kasvun arvioidaan vuonna 2005 hidastuvan hieman viime vuosina toteutuneesta, mutta pysyvän edelleen nopeampana kuin palkkatulojen kasvu. Työttömyysturvaetuuksien määrä vähenee työllisyystilanteen parantuessa. Ansio- ja pääomatuloverokertymän arvioidaan v. 2005 nousevan 2,7 % vuodelle 2004 budjetoidusta. Valtion tuloveroasteikkoon ehdotetaan tehtäväksi kahden prosentin inflaatiotarkistus, mikä alentaisi valtion tuloveron tuottoa noin 160 milj. euroa. Ehdotettu kotitalousvähennyksen laajentaminen pienentää veron kertymää arviolta noin 15 milj. euroa. Lisäksi tuloarviossa on huomioitu yritys- ja pääomaverouudistuksen vaikutukset vuonna 2005. Tärkeimmät ansio- ja pääomatuloverokertymän arvioon vaikuttavat muutokset ovat: -pääomaverokannan alentaminen, vähentää kertymää arviolta noin 28 milj. euroa -varallisuusverotuksessa tehtävät muutokset, vähentävät kertymää arviolta noin 49 milj. euroa -yksityishenkilöiden saamista pörssiosingoista arvioidaan kertyvän veroa 82 milj. euroa -vapaaehtoisten eläkevakuutusten tuloverotusta koskevien säännösten uudistaminen arvioidaan vähentävän valtion tuloveron tuottoa 38 milj. euroa. Maksuunpannun yhteisöveron tuotto laski huomattavasti vuonna 2001 ja aleneminen jatkui vielä vuonna 2002. Yhteisöverotuoton arvioidaan kuitenkin kääntyneen hienoiseen kasvuun vuonna 2003 ja kasvun arvioidaan jatkuvan vuonna 2004 parantuneen kansainvälisen kysyntätilanteen seurauksena. Yritysten tulosten arvioidaan edelleen kohenevan vuonna 2005, mutta yhteisöveron tuoton arvioidaan kuitenkin pienentyvän yritys- ja pääomaverouudistuksessa päätetyn yhteisöverokannan alentamisen seurauksena. Yhteisöve- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
rokannan alentamisen arvioidaan vähentävän yhteisöveron tuottoa 555 milj. eurolla. Verokannan alentamisen aiheuttama kuntien verotuottomenetys on päätetty kompensoida korottamalla kuntien jako-osuutta yhteisöverosta, jolloin yhteisöverokannan alentamisen aiheuttamat tuottomenetykset kohdistuvat yksinomaan valtiolle. Valtiolle tulevan yhteisöveron kassakertymän arvioidaan vuonna 2005 putoavan lähes 10 % vuodelle 2004 arvioidusta tasosta. Yhteisöveroa on alkuvuonna 2004 kertynyt talousarviossa arvioitua enemmän. Muita tuloon ja varallisuuteen perustuvia veroja arvioidaan kertyvän lähes 10 % vähemmän kuin vuodelle 2004 on budjetoitu. Korkotulojen lähdeveroa arvioidaan kertyvän 22 % vähemmän ja perintö- ja lahjaveroa 2 % vähemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu. Tulo- ja varallisuusvero, milj. euroa 11 812 12 210 12 373 1,3 Ansio- ja pääomatuloista perittävät verot 7 929 8 228 8 447 2,7 Yhteisövero 3 883 3 982 3 926-1,4 Muut tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot 627 684 624-8,8 Liikevaihtoon perustuvat verot Liikevaihtoon perustuvien verojen tuotoksi arvioidaan yhteensä 11 604 milj. euroa v. 2005. Tästä arvonlisäveron osuus on 11 053 milj. euroa. Vuonna 2005 arvonlisäveroa on arvioitu kertyvän 4 % enemmän kuin vuodelle 2004 on budjetoitu. Arvonlisäverotuoton kehityksen kannalta olennaisen kotitalouksien kulutuksen arvon arvioidaan kasvavan noin 4 % v. 2005. Kotitalouksien kulutus muodostaa noin 60 % koko arvonlisäveron veropohjasta. Sen lisäksi veropohjaan kuuluvia eriä ovat julkisen, verovapaan sekä yksityisen voittoa tavoittelemattoman toiminnan välituotekäyttö ja investoinnit. Vuonna 2005 koko arvonlisäveropohjan arvioidaan kasvavan noin 3½ %. Arvonlisäveron tuotto kasvoi vuonna 2003 yksityistä kulutusta nopeammin, kulutuksen suuntautuessa kestokulutushyödykkeisiin, joita verotetaan vakioverokannan mukaisesti. Arvonlisäveron tuotosta ehdotetaan siirrettäväksi Kansaneläkelaitokselle 1 000 milj. euroa, mikä on yhtä paljon kuin vuodelle 2004 on budjetoitu. Liikevaihtoon perustuvat verot, milj. euroa 10 769 11 145 11 604 4,1 Arvonlisävero 10 264 10 624 11 053 4,0 Arvonlisäverolakia muutettiin vuoden 2004 alusta pienyritysten kasvumahdollisuuksia tukevaan suuntaan ottamalla käyttöön verovelvollisuuden alarajaan liittyvä veronhuojennus. Lakimuutoksen kassavaikutus siirtyi vuodelle 2005, mikä aiheutui siitä, että v. 2004 vero peritään bruttomäärästä ja kevennys palautetaan verovelvollisille v. 2005. Veromuutoksen arvonlisäveron tuottoa vähentäväksi vaikutukseksi on arvioitu v. 2005 noin 24,5 milj. euroa. Ehdotettu arvonlisäveron liukuvan veronhuojennuksen ylärajan nosto vähentää arvonlisäveron tuottoa vasta vuonna 2006. Valmisteverot Valmisteveroja arvioidaan v. 2005 kertyvän yhteensä 4 565 milj. euroa, eli noin 1,7 % enemmän kuin vuodelle 2004 on budjetoitu. Noin kaksi kolmasosaa valmisteverotuotoista kertyy energiaveroista. Muita merkittäviä valmisteveroja ovat alkoholijuomavero ja tupakkavero. Energiaveroista kolme neljäsosaa kertyy liikenteestä (moottoribensiinin ja dieselöljyn vero) ja loput mm. lämmityksestä ja energian tuotannosta. Energiaverojen tuottoennuste pohjautuu energia-aineiden kulutusennusteeseen, joka on laadittu yhteistyössä kauppa- ja teollisuusministeriön sekä alalla toimivien tuottajien kanssa. Sekä bensiinin että dieselöl- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
jyn kulutuksen kasvun oletetaan nopeutuvan hieman vuonna 2005, ollen 1½ ja 2½ %. Energiaverojen tuoton arvioidaan v. 2005 olevan yhteensä 3 010 milj. euroa, eli 1,9 % enemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu. Vuonna 2004 voimaan tulleet muutokset alkoholijuomaverotuksessa, EU:n laajentuminen ja muuttuneet matkustajatuontisäännökset tekevät vuoden 2004 tuottoarvioiden laadinnan niin alkoholijuomaveron kuin myös tupakkaveron osalta vaikeaksi veropohjassa tapahtuvien muutosten takia. Tämän hetkisten tietojen mukaan muutokset alkoholin verollisessa kulutuksessa ja matkustajatuonnissa ovat toteutuneet kuten veronalennusta tehtäessä ennustettiin. Tupakan veropohja on tämän hetkisten arvioiden mukaan säilynyt aiemmin oletettua paremmin Suomessa. Vuonna 2005 alkoholijuomaveron tuoton arvioidaan laskevan noin 7,8 % kuluvalle vuodelle budjetoidusta. Tuottoarvio perustuu Stakesin alkoholin kulutusennusteeseen, jonka mukaan alkoholijuomien verollisen kulutuksen arvioidaan laskevan hieman vuodesta 2004. Tuottoarvio ei sisällä alkoholijuomaveron lisäveroa, koska lisävero on tarkoitus kumota ja korvata juomapakkausten ympäristöohjaukseen liittyvällä verolla. Vuonna 2005 tupakkaveron tuoton arvioidaan olevan 538 milj. euroa, jossa kasvua 19 % kuluvalle vuodelle budjetoidusta. Vuonna 2004 tupakkaveroa on kertynyt arvioitua enemmän tupakkatuotteiden veropohjan säilyttyä oletettua paremmin Suomessa. Tupakkatuotteiden kulutuksen ennustetaan vuonna 2005 säilyvän edellisen vuoden tasolla ja vähittäismyyntihintojen nousevan hieman vuodesta 2004. Valmisteverot, milj. euroa 4 858 4 489 4 565 1,7 Alkoholijuomavero 1 364 1 050 968-7,8 Tupakkavero 592 452 538 19,0 Energiaverot 2 865 2 955 3 010 1,9 Muut verot ja veronluonteiset tulot Muita veroja ja veronluonteisia tuloja arvioidaan kertyvän vuonna 2005 yhteensä 2 407 milj. euroa, mikä on lähes 4 % enemmän kuin vuodelle 2004 on budjetoitu. Muista veroista ja veronluonteisista tuloista tuotoltaan merkittävimmät verot liittyvät liikenteeseen. Autoveroa arvioidaan kertyvän 1 294 milj. euroa eli 3,5 % enemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu. Autoveron tuottoarvio perustuu arvioihin, jonka mukaan uusia henkilöautoja myytäisiin noin 150 000 kappaletta v. 2005 ja käytettyjä henkilöautoja tuotaisiin maahan noin 40 000 kappaletta. Ajoneuvoveroa arvioidaan kertyvän 536 milj. euroa vuonna 2005. Muut verot ja veronluonteiset tulot, milj. euroa 2 197 2 320 2 407 3,8 Autovero 1 207 1 250 1 294 3,5 4.3. Muiden tulojen arviot Valtion sekalaisiksi tuloiksi arvioidaan 4 570 milj. euroa, mikä on 6,3 % enemmän kuin vuodelle 2004 on budjetoitu. Sekalaisten tulojen nopeaa kasvua selittää valtion eläkerahastosiirron kasvu vuonna 2005. Hallitus antaa talousarvioesitykseen liittyvän esityksen eläkerahastolain muuttamiseksi siten, että siirto eläkerahastosta nousisi kahteen viidesosaan vuotuisesta eläkemenosta aiemman yhden kolmasosan sijasta. Nettotuloiksi osakemyynnistä on merkitty vakiintuneesti 420 milj. euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Sekalaiset tulot, milj. euroa 3 920 4 301 4 570 6,3 siirto valtion eläkerahastosta 917 976 1 189 21,8 EU-tulot 1 171 1 204 1 248 3,7 nettotulot osakemyynneistä 196 420 420 0,0 valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista 372 377 382 1,3 Raha-automaattiyhdistyksen tuotto 401 406 423 4,2 muut 864 919 907-1,3 Korko- ja osinkotuloiksi sekä voiton tuloutuksiksi arvioidaan 928 milj. euroa, mikä on 24,2 % vähemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu. Valtion korkotulot koostuvat valtion myöntämistä pitkäaikaisista lainoista sekä päivittäisen tarpeen ylittävien kassareservien sijoitustoiminnasta kertyvistä koroista. Kassareservin on arvioitu pienenevän vuonna 2005 noin 2,5 mrd. euroon ja tuoton arvioidaan olevan 2,5 %. Korkotulot ja voiton tuloutukset, milj. euroa 994 1 225 928-24,2 korkotulot 222 239 164-31,4 osinkotulot 603 810 560-30,9 valtion liikelaitosten voiton tuloutukset 87 88 104 18,2 osuus SP:n voitosta 82 88 100 13,6 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6