PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT

Samankaltaiset tiedostot
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

osaksi opetusta Simo Tolvanen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta /

Kestävä globaali talous

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

2. luento. CS-C2110 Ohjelmointistudio 1: mediaohjelmointi Syksy 2016 [Studio 1] Antti Tolppanen, Sanna Suoranta, Lauri Savioja

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

R U K A. ratkaisijana

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Kasvihuoneilmiö ja Maunulan energiatehokkuus / Hannu Kurki

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ

Suuret muutokset vaativat strategisen tason johtamista. Tyrsky-Konsultointi Oy Pirkko Kasanen Kuntien ilmastokonferenssi 2016

Ympäristöosaamisen merkitys tulevaisuudessa

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

KEMIANLUOKKA GADOLIN OPPIMISEN JA OPETUKSEN TUEKSI

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY

Kouluttajan manuaali PPT-esityksen tueksi:

Ruokatulevaisuus Suomessa osana globaalia kehitystä

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Ajatuksia arvioinnista. Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Miten arvioimme oppimista? Lahden perusopetus. Arvioinnin päivä Lahden perusopetuksen opettajille

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Vastuullinen liiketoiminta

Tervetuloa Päättäjien

Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen

KE/ON. MS-A0109 Differential- och integralkalkyl 1; H02. MS-A0006 Matriisilaskenta CS-A1111. Ohjelmoinnin peruskurssi H11 CS-A1111

Aineenvaihdunta II -kurssin uudistaminen oppimistavoitteet mielessä

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Molekyyligastronomia pähkinänkuoressa

Euroopan komission tiede- ja tietämyspalvelujen tarjoaja

SITÄ ARVIOIMME, MITÄ ARVOSTAMME

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

#ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Kemianluokka Gadolin - Kiehtovaa kemiaa kaikille

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

Pari sanaa arvioinnista

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät

PARTIOLEIRIN EKOLOGINEN SELKÄREPPU RINKKA VAI RUOKAILUVÄLINE PUSSI? Meira Hakulinen

Päivitysvastuu: Hallintojohtaja. SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

HYVÄ OPETTAJA, Ps. Jos haluat antaa aineistosta palautetta tai kertoa kehittämisideasi, laitathan viestiä!

ARVIOI KOULUUN LIITTYVIÄ ASIOITA. OPPILAAT 1/13

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

Liikkuva koulu Turku Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Monipuolinen arviointi Mitä ja miten?

Katalyyttityöpaja Sitran ruoka- ja ravinnekiertojärjestelmät. Koonnut: Sara Malve-Ahlroth

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on!

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy

Avoin opetus. itseohjautuva oppiminen teoriassa ja käytännössä. Antti Moilanen Väitöskirjatutkija Oulun yliopisto

Ohjaus ja osaamisidentiteetti Johanna Ollila, projektipäällikkö Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?

Oppimisympäristöt. Kristiina Uolia CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

University of Helsinki Designing the Future

Tarja Lahtinen Neuvotteleva virkamies. Ympäristövaliokunta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Tehtävä 4 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Millaisia tiedonhankinnan taitoja maisteri tarvitsee Peda-forum-päivät

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Avoin toimintakulttuuri. SotePeda 7/24 Hanna Lahtinen

Yliopistopedagogiikan perusopinnot

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

POP- Paremman Oppimisen Puolesta

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola Rauno Haapaniemi

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Terveys muuttuvassa ympäristössä. TERVE! s

Ympäristöstä. Yhdessä.

Transkriptio:

PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT www.helsinki.fi/yliopisto

TYÖPAJAN RUNKO 1. TAVOITTEET 2. JOHDANTO i. Ongelmalähtöinen työskentely ii. Suurimmat ympäristöhaasteet iii. SSI:n luonne iv. Esimerkkejä projektityöskentelystä 3. PROJEKTIN SUUNNITTELEMINEN 4. PROJEKTIEN ESITTÄMINEN 5. YHTEENVETO

TYÖPAJAN TAVOITE Suunnitella kouluprojekti, jossa käsitellään kestävää kehitystä

PROJEKTIN TAVOITTEET Projekti Käsittelee globaaleja ympäristöongelmia Tarkastelee ongelmia tiede-yhteiskunnallisesta näkökulmasta (SSI) Tarjoaa ratkaisuja ympäristöongelmaan => ONGELMALÄHTÖINEN LÄHESTYMISTAPA

ONGELMALÄHTÖINEN LÄHESTYMISTAPA 1. On oppilaskeskeistä 2. Tehdään pienryhmissä 3. Ohjaajat ovat katalyyttejä ei opettajia 4. Ongelman ratkaiseminen on ytimessä 5. Ongelman käsitteleminen kehittää ongelmaratkaisutaitoja 6. Uutta tietoa opitaan itseohjautuvaksi

MIKSI MUUTTAMAAN OPETUSTA? Tiedeopetus on eristäytynyt oppijasta ja yhteiskunnasta (Van Berkel, De Vos, Verdonk, & Pilot, 2000) Oppilaat eivät ole motivoituneita (Osborne & Collins, 2001) Näkevät opittavan asian merkityksettömänä (Gilbert, 2006)

TIETEELLIS-YHTEISKUNNALLINEN NÄKÖKULMA OPETUKSESSA (SSI) Tiedettä tehdään yhteiskuntaa varten Tieteen ja yhteiskunnan välisen linkin ymmärtäminen on tärkeätä Samaa ongelmaa voidaan tarkastella sekä tieteellisestä, että yhteiskunnallisesta näkökulmasta (=SSI)

SSI:N HAASTEITA Kysymyksiin ei ole yhtä oikeaa vastausta Oppilaiden täytyy olla Kriittisiä avoimia Jotta, tieteellinen lukutaito saavutetaan, opetuksessa pitää nostaa esille moraalisia asioita (Zeidler et al., 2002)

ONGELMALÄHTÖINEN OPPIMINEN YMPÄRISTÖONGELMAT

http://www.policyprogress.org.nz/2010/07/climate-change-isnt-our-biggest-environmental-problem/

http://www.oxfamblogs.org/fp2p/?p=8696

http://www.oxfamblogs.org/fp2p/?p=8696

ILMASTONMUUTOS

ONGELMAT TALOUS YHTEISKUNTA YMPÄRISTÖ Kuivuus & rankkasateet Merenpinnan nousu Myrskyt Tautien leviäminen Biodiversiteetin katoaminen

ONGELMAT TALOUS YHTEISKUNTA YMPÄRISTÖ Kuivuus & rankkasateet Merenpinnan nousu Myrskyt Tautien leviäminen Biodiversiteetin katoaminen Tulvat

YHTEISKUNTA ONGELMAT: Kuivuus & sateet YMPÄRISTÖ TALOUS Juomaveden puute Ruokapula Maavyöryt Pakolaiset Poliittisten suhteiden kiristyminen

TALOUS ONGELMAT: Kuivuus & sateet YMPÄRISTÖ YHTEISKUNTA Viljelijöiden sato & tulot vaarantuvat Ruuan hinta nousee Omaisuus tuhoutuu => Vakuutusmaksut kasvavat => Elintaso laskee

RATKAISUT CO2 vähentäminen Poliittisilla ratkaisuilla Kansainväliset sopimukset Kansalliset sopimukset Teknologiaa kehittämällä Kulutustapoja muokkaamalla

RATKAISUT CO2 vähentäminen Poliittisilla ratkaisuilla Kansainväliset sopimukset Kansalliset sopimukset Teknologiaa kehittämällä Kulutusta vähentämällä

KIOTON SOPIMUS Solmittiin 1997. Sen tarkoitus oli hidastaa kasvihuonekaasujen kertymistä ilmakehään. Kaasujen kertyminen ilmakehään ei hidastunut vaan kiihtyi. Mikä meni pieleen? Miksi?

MIKSI EI ONNISTUTTU? Osajoukon sopimus. Väestönkasvua ei otettu huomioon. (Esim USA: 273 =>312 milj.; Venäjä: 148 => 143 milj.) Talouden ripeä kasvu. Kiinan väestörakenne. Globalisaation merkitystä ei aavistettu. Epäonnistunut biopolttoaineiden suosinta. Fukushima.

PÄÄSTÖJEN TODELLISET KULUTTAJAT Davis S J, Caldeira K PNAS 2010;107:5687-5692

ETSITÄÄN RATKAISU RATKAISUIHIN

ONGELMA & RATKAISU Ruoka: 13% näkee nälkää. Tilanteen korjaamiseen tarvitaan vain 1% maailman ruokatuotannosta. Energia: 19%:lla ei ole sähköä. Tilanne korjaantuisi lisäämällä maailman CO2-päästöjä vajaalla prosentilla. Tulot: 21% elää alle 1 päivä. Tilanne korjaantuisi 0.2%:lla maailman tuloista.

Esimerkki: MILLENNIUM YOUTH CAMP

PROJEKTITYÖSKENTELY Työskentely 5-6 hengen ryhmissä 2kk netissä, 1 viikko kasvotusten Asiantuntijat Esittävät ongelmat, joihin nuoret etsivät ratkaisuja Antavat työkaluja auttaakseen alkuun (lähteitä yms.) Antavat etäohjausta Tapaavat nuoret n. 3 kertaa Yritykset & yhteisöt Esittävät mitä itse tekevät kyseisen aiheen parissa Tarjoavat asiantuntemusta nuorten tukemiseksi

VINKKEJÄ Yhteistyötä muiden aineopettajien kanssa Yhteistyötä yritysten, yliopistojen ja järjestöjen kanssa

OMA PROJEKTI Laatikaa 2-3 hengen ryhmissä runko projektityölle, jota voisitte hyödyntää opetuksessasi Valitkaa aiheeksi yksi yhdeksästä ympäristöongelmasta Valitkaa mitä sosiaalisia ulottuvuuksia haluatte työhön sisällyttää Projekti voi olla viikon, kurssin tai lukuvuoden mittainen.

PROJEKTISUUNNITELMA Tee mahdollisimman konkreettinen suunnitelma jossa on mm. Tarkkaan määritetty aihe ja ongelma Oppilaiden työskentelyn kuvaus (roolit, välineet ym.) Yhteistyötahot ja heidän roolit (vierailun tarkoitus) Yhteistyötahojen ohjeistus (jos aikaa) Projektin välietapit (väliongelmat?) Aikajana projektin edistymiselle Valmistakaa esitys projektisuunnitelmastanne (ppt?)

KOONTI www.helsinki.fi/yliopisto

Mikä on koulutuksen merkitys? Mikä on projektinne tarkoitus?