PESOLAN TUULIVOIMA- HANKE, SOINI MELUMALLINNUS

Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 28.10.2015 Viite 1510017114 PESOLAN TUULIVOIMA- HANKE, SOINI MELUMALLINNUS

PESOLAN TUULIVOIMA-HANKE, SOINI MELUMALLINNUS Päivämäärä 28.10.2015 Laatija Tarkastaja Janne Ristolainen Arttu Ruhanen Meluselvitys tuulivoimalaitoshankkeen osayleiskaavaa ja muita mahdollisia lupa-asioita varten Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 10/2015 aineistoa. http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1 _20120501 Viite 1510017114 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi

MELUMALLINNUS SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 1 2. MELUN OHJEARVOT 1 2.1 Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista 1 2.2 Asumisterveysasetuksen melutason toimenpiderajat asuntojen sisätiloissa 2 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 2 3.1 Melunlaskentaohjelma ja laskentamalli 2 3.2 Melulaskenta 2 3.3 Maastomalli ja rakennustiedot 3 3.4 Tuulivoimalatiedot 3 3.4.1 Pienitaajuinen melu 4 3.4.2 Häiritsevyyskorjaukset 5 4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5 4.1 Mallinnuksen tulokset 5 4.2 Tuulivoiman melutasot verrattuna Vna 1107/2015 ulkomelun ohjearvoihin 5 4.3 Pienitaajuinen melu 6 4.4 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen 7 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Meluvyöhykekartta, Pesolan tuulivoimalaitokset Meluvyöhykekartta, Pesolan tuulivoimalaitokset, Louhunkankaan ja Möksyn tuulivoimalaitokset kaavan mukaisesti sekä Korkeamaan tuulivoimalaitokset kaavaehdotuksen mukaisesti Melulaskennan lähtötiedot ja tuulivoimaloiden tiedot

MELUMALLINNUS 1 1. YLEISTÄ Suomen Hyötytuuli Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Soinin kunnan Pesolan alueelle. Meluvaikutuksia on tarkasteltu 11.8.2014 valmistuneessa Pesolan (Suomen Hyötytuuli Oy) ja Korkeanmaan (SABA Tuuli Oy Ab) tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Tämän työn tarkoituksena on päivittää selvitys vastaamaan kaavoitusvaiheen suunnitelmaa. Melumallinnus tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen raportin mukaisesti. Koska kyseessä on kaavoitusta varten tehty selvitys, on meluvyöhykkeiden sekä reseptoripistekohtaisessa mallinnuksessa käytetty laskentamallia ISO 9613-2. Pientaajuisen melun tarkastelu tehtiin erillislaskentana YM:n ohjeen 2/2014 menetelmän mukaisesti. Työ on tehty Suomen Hyötytuuli Oy:n toimeksiannosta. Ramboll Finland Oy:ssä kaavahankkeen projektipäällikkönä toimii Liisa Märijärvi-Vanhanen. Melumallinnuksen ja raportoinnin ovat tehneet ins.(amk) Arttu Ruhanen ja ins.(amk) Janne Ristolainen. Tilaajan puolelta yhteyshenkilönä oli Johanna Virtanen. 2. MELUN OHJEARVOT 2.1 Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista Valtioneuvoston asetuksessa 1107/2015 (voimaantulopäivä 1.9.2015) on annettu tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvot. Ohjearvot on annettu absoluuttisina lukuarvoina, joissa ei huomioida taustamelua. Asetusta sovelletaan maankäyttö- ja rakennusalan mukaisessa maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa, lupamenettelyissä ja valvonnassa sekä ympäristönsuojelulain mukaisessa lupamenettelyssä ja valvonnassa. Tuulivoimalan toiminnasta aiheutuvan melupäästön takuuarvon perusteella määritelty laskennallinen melutaso ja valvonnan yhteydessä mitattu melutason eivät saa ulkona ylittää melulle altistuvalla alueella melun A-taajuuspainotetun keskiäänitason (ekvivalenttitason L Aeq ) ohjearvoja taulukossa 1 esitetyn mukaisesti. Taulukko 1. Valtioneuvoston asetuksen mukaiset tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvot Ulkomelutason L Aeq päivällä klo 7-22 Ulkomelutason L Aeq yöllä klo 22-7 Pysyvä asutus 45 db 40 db Loma-asutus 45 db 40 db Hoitolaitokset 45 db 40 db Oppilaitokset 45 db - Virkistysalueet 45 db - Leirintäalueet 45 db 40 db Kansallispuistot 40 db 40 db Elinympäristöön vaikuttavaa toimintaa suunniteltaessa ja järjestettäessä sekä tällaista toimintaa harjoitettaessa huomioon otettavista sisämelutasoista säädetään terveydensuojelulaissa (763/1994) ja sen nojalla annetuissa säännöksissä. Valvonnan yhteydessä saatuun mittaustulokseen tehdään 5 db lisäys, mikäli tuulivoimalan melu on impulssimaista tai kapeakaistaista altistuvalla alueella.

MELUMALLINNUS 2 2.2 Asumisterveysasetuksen melutason toimenpiderajat asuntojen sisätiloissa Sosiaali- ja terveysministeriön 23.4.2015 annetussa asetuksessa 545/2015 (voimaantulopäivä 15.5.2015) on annettu toimenpiderajoja asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisämelulle (ns. asumisterveysasetus). Asetus korvaa aiemmin käytössä olleen asumisterveysohjeen (STM oppaita 2003:1). Asuinhuoneistojen asuinhuoneisiin (paitsi keittiö ja muut tilat) toimenpiderajoiksi on annettu päiväajan keskiäänitasolle L Aeq 7-22 35 db ja yöajan keskiäänitasolle L Aeq 22-7 30 db. Selvästi taustamelusta erottuvalle melulle, joka voi aiheuttaa unihäiriötä, on toimenpiderajana nukkumiseen käytettävissä tiloissa yöaikaan (klo 22-7) yhden tunnin keskiäänitaso L Aeq,1h 25 db. Lisäksi on huomioitava melun erityisominaisuudet eli mahdolliset kapeakaistaisuus- ja impulssimaisuuskorjaukset. Asetus sisältää toimenpiderajat pienitaajuiselle melulle, jotka on annettu taajuuspainottamattomina tunnin keskiäänitasoina L eq,1h. Taulukko 2. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun toimenpiderajat terssikaistoittain (Asumisterveysasetus). Päiväaikana sallitaan 5 db suurempia arvoja. Kaista / Hz L Leq, 1h / db 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32 Valtioneuvoston asetuksessa velvoitetaan noudattamaan sisätilojen melun osalta Asumisterveysasetuksessa annettuja sisätilojen melun toimenpiderajoja. Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjeen (4/2012) mukaisesti ulkomelun ohjearvoilla pyritään varmistamaan sisämelun osalta suunnitteluohjearvojen täyttyminen. Asumisterveysasetus ei tuo muutoksia mallinnusmenettelyihin tai -tarpeisiin, jotka tehdään YM:n ohjeistuksen mukaisesti. 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 3.1 Melunlaskentaohjelma ja laskentamalli Melumallinnukset on tehty SoundPlan 7.3 -melulaskentaohjelmalla ja siihen sisältyvää ISO 9613-2 -melulaskentamallia käyttäen. SoundPlan -melulaskentaohjelmistosta saa lisätietoa www.soundplan.eu internet-sivustolta. Malli huomioi kolmiulotteisessa laskennassa mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset ja maanpinnan absorptio-ominaisuudet. ISO 9613-2 -mallissa tuulen nopeutta tai suuntaa ei voida varioida, vaan laskentamallissa on oletuksena lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. 3.2 Melulaskenta Melulaskennat tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen raportin mukaisilla laskentaparametreilla ja -menetelmillä. Meluvyöhykelaskennat on tehty laskentapisteverkkoon ja ohjelma interpoloi melutasot laskentapisteiden välisille alueille. Lisäksi tehtiin reseptoripistekohtaisia laskentoja lähimpien asuin- ja lomarakennusten kohdalla (kuva 1). Reseptoripisteiden tuloksista käy ilmi tarkat keskiäänitasot (L Aeq ) kyseisten rakennusten kohdalla.

MELUMALLINNUS 3 Taulukko 3. Tuulivoimamelun meluvyöhykelaskennassa käytetyt parametrit Laskentamalli ISO 9613-2 Laskentaverkko 20 x 20 m välein 4 m korkeudella pinnasta Laskentaetäisyys max 5000 m melulähteestä Heijastusten lukumäärä 3 Maanpinnan absorptio - maanpinnan vaikutuskerroin maa-alueella 0,4 (akustisesti puolikova) - vaikutuskerroin vesialueella 0 (akustisesti kova) Ilman absorptio standardin ISO 9316-1 mukainen Suuntaavuus/vaimentuminen Ympärisäteilevä/vapaa avaruus Sääolosuhteet - ilmanpaine 1013,25 mbar - suhteellinen kosteus 70 % - lämpötila 15 C - meteorologinen korjaus = 0 db (neutraali stabiili sääolosuhde) Esitetyt melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mahdollisia häiritsevyyskorjauksia. 3.3 Maastomalli ja rakennustiedot Laskennassa käytetty maastomalli on laadittu Maanmittauslaitoksen laserkeilaukseen pohjautuvasta Korkeusmalli 2 m aineistosta, jossa korkeustieto on esitetty 2*2 m ruudukoissa ja 0,3 m korkeusresoluutiolla. Maastomallissa ei huomioitu rakennuksia. Mallissa ei ole huomioitu myöskään metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä. Metsäkasvillisuus (puusto yms.) voi vaimentaa melua, mikäli kasvillisuusvyöhyke on riittävän korkea ja syvyys on suuri. Ympäristömeluarvioinneissa kasvillisuuden vaikutusta ei kuitenkaan pääsääntöisesti oteta huomioon, koska vyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puuston avohakkuut). Laskentamallien kyvystä huomioida luotettavasti puuston vaikutusta melun etenemiseen ei ole vielä riittävästi tutkittua tietoa. Hankealueella tuulivoimalan perustusten ja kolmen kilometrin etäisyydellä laitoksista sijaitsevien altistuvien kohteiden välinen maanpinnan korkeusero on alle 60 metriä. 3.4 Tuulivoimalatiedot Pesolan voimalaitosten sijainnit perustuvat 10/2015 päivättyyn kaavaehdotukseen. Tuulivoimaloiden napakorkeus on 147 metriä. Mallinnuksessa käytetyn laitosmallin roottorin halkaisija on 126 metriä, joten kokonaiskorkeus on 210 m. Mallinnuksessa käytettiin Vestas V126-3.3MW laitosmallin tietoja. Laitosmallin melutiedot on saatu Suomen Hyötytuuli Oy:n toimittamasta Vestaksen meludokumentista V126-3.3MW-Mk2A- 50/60 Hz Third Octaves according to General Specification, DMS 0048-2151_V01, päivätty 2014-11-11. Dokumentissa on esitetty äänitehotasot terssikaistoittain taajuusvälillä 6,3 8 000 Hz tuulen nopeuksilla 4-14 m/s (napakorkeudella). Dokumentissa esitetty kokonaisäänitehotaso L WA on 105,9 db (Noise mode 0, blades with serrated trailing edges) tuulen nopeuden ollessa 14 m/s napakorkeudella (Suomen Hyötytuuli Oy:n esityksestä mallinnus kokonaisäänitehotasolla L WA 106 db). Melutiedot on esitetty dokumentissa myös eri melumoodeille. Vestas on antanut takuun melupäästöarvoille. Taulukossa 4 esitetyissä tuulivoimalaitoksen koordinaateissa Z-koordinaatti kertoo maaston korkeuden metreissä merenpinnan yläpuolella tuulivoimalan sijaintipaikalla. Mallinnuksessa otettiin huomioon myös viereiset Korkeamaan sekä Louhunkankaan ja Möksyn tuulivoimahankkeet. Korkeamaan hanke huomioitiin päivitetyn kaavaehdotuksen mukaisena 18.9.2015 päivätyn melumallinnusraportin (Ramboll) perusteella. Korkeamaan tuulivoimalamallina oli Nordex N117/3000, jonka napakorkeus on 140 metriä ja äänitehotaso L WA 106,0 db (taattu arvo). Louhunkankaan ja Möksyn hankkeet huomioitiin tammikuussa 2015 Alajärven kaupunginvaltuuston hyväksymien osayleiskaavojen mukaisesti. Louhunkankaan ja Möksyn tuulivoimaloiden napakorkeutena oli 150 metriä, osa voimalaitoksista oli Nordex N131/3000 (L WA 104,5 db = taattu arvo) ja osa Gamesa G128-5 MW (L WA 110,3 db = L WAd eli mallinnusohjeen takuuarvoa vastaava tunnusarvo). Möksyn alueella on mallinnuksessa Nordex N131/3000 laitoksia 9 kpl ja

MELUMALLINNUS 4 Gamesa G128-5 MW laitoksia 7 kpl. Pesolaa lähinnä olevien tuulivoimalaitosten sijainnit on esitetty liitteen 2 melukuvassa. Taulukko 4. Pesolan tuulivoimalaitosten koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Tunnus X Y Z 5 364134 6982894 195 6 364710 6983199 193 8 365207 6983591 191 9 364725 6983745 193 10 364413 6984686 198 11 364002 6984963 198 12 364791 6985189 196 15 361954 6985037 206 17 362449 6985372 201 19 362317 6985859 199 22 363376 6985232 200 23 364482 6984186 195 3.4.1 Pienitaajuinen melu Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin YM:n ohjeessa 2/2014 esitetyn mukaisesti. Melupäästötietona on käytetty edellä mainituista laitoksista 1/3-oktaavikaistatietoja. Taajuuspainottamattomien terssikaistakohtaisten ulkomelutason laskenta tehtiin neljään reseptoripisteeseen. Rakennusten sisälle aiheutuvia pientaajuisia melutasoja arvioitiin DSO 1284 laskentamenetelmässä esitettyjen asuintalon julkisivun ilmaääneneristävyysarvojen avulla. Reseptoripisteet on esitetty kuvassa 1. C, Heinäaho D, Pellonpää B, Iso-Syväri A, Vanha-Pesola Kuva 1. Reseptoripisteiden sijainnit

MELUMALLINNUS 5 3.4.2 Häiritsevyyskorjaukset Valtioneuvoston asetuksessa 1107/2015 tuulivoimaloiden ulkomelutasoista ei mallinnusvaiheessa edellytetä korjauksia tai kannanottoa mahdollisesta impulssimaisuudesta tai kapeakaistaisuudesta. Mahdollinen häiritsevyyskorjaus tehdään valvonnan yhteydessä tehtävään mittaustulokseen. Asetus ei sisällä korjausta merkityksellisestä sykinnästä (amplitudimodulaatio), koska sen määrittämiseen ei ole standardisoitua menetelmää. 4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Mallinnuksen tulokset pätevät selvityksessä käytetyllä laitosmallilla ja sen melupäästöllä sekä muilla suunnittelutiedoilla. Mikäli rakennettavan tuulivoimalaitoksen melupäästö on nyt tarkasteltua suurempi tai sijainti tai napakorkeus muuttuvat merkittävästi, tulee mallinnus ja meluvaikutusten arviointi päivittää. 4.1 Mallinnuksen tulokset Laskennalliset meluvyöhykkeet (A-painotettu keskiäänitaso) on esitetty liitteissä 1 ja 2. Melukuvaan on merkitty asuin- ja lomarakennukset värikoodein Maanmittauslaitoksen maastotietokannan tietojen pohjalta, joita on YVA-vaiheessa tarkastettu kunnan rakennuslupatilanteen pohjalta. Meluvyöhykkeet ovat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulivoimalaitokset tuottavat suurimman mahdollisen melupäästön koko päivä- tai yöajan. Todellisuudessa tuulennopeus vaihtelee päiväja yöaikana ja todellinen päivä- tai yöajan äänitaso tuulivoimaloiden ympärillä vaihtelee sen mukaisesti. Myös tuulen suunta vaikuttaa melun leviämiseen ja mallinnus on tehty myötätuuliolosuhteen vallitessa kaikkiin ilmansuuntiin. Taulukko 5. A-painotetut melutasot eniten melulle altistuvien kohteiden kohdalla (ulkomelutaso) Reseptori ETRS-TM35FIN L Aeq, db Mallinnustilanne E / lon N / lat Liite 1 (Pesola) Liite 2 (Pesola + muut hankkeet) A, Vanha-Pesola 362869 6983714 36,8 38,1 B, Iso-Syväri 360344 6985287 31,5 34,3 C, Heinäaho 361408 6986681 33,9 39,9 D, Pellonpää 364054 6986236 37,3 38,6 Liitteessä 1 esitetyn mallinnuksen (Pesolan hankkeessa suunnitellut tuulivoimalaitokset) 40 db ylittävälle meluvyöhykkeelle ei jää suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristössä yhtään lomaasuntoa tai vakituista asuinrakennusta. Melutaso lähimpien asuintalojen ja loma-asunnon kohdalla on 32 37 db. Liitteessä 2 esitetyssä (Pesolan hankkeen yhteismeluvyöhykkeet Louhunkankaan, Möksyn ja Korkeamaan tuulivoimahankkeiden kanssa) mallinnustilanteessa 40 db ylittävälle meluvyöhykkeelle ei jää suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristössä yhtään loma-asuntoa tai vakituista asuinrakennusta. Melutaso lähimpien asuintalojen ja loma-asunnon kohdalla on 34 40 db. 4.2 Tuulivoiman melutasot verrattuna Vna 1107/2015 ulkomelun ohjearvoihin YM:n mallinnusohjeen (2/2014) mukaan ohjearvovertailussa ei huomioida epävarmuutta, kun laskenta tehdään ohjeessa mainituilla parametreja ja käyttäen valmistajan takaamia melupäästöarvoja (declared value tai warranted level). Tällöin melupäästön takuuarvoon on sisällytetty koko laskennan epävarmuus. Tässä mallinnuksessa on käytetty taattuja melupäästöarvoja. Pelkän Pesolan tuulivoimahankkeen melutaso jää kaikkien ympäristön asuin- ja lomarakennusten kohdalla alle päiväajan ohjearvon 45 db ja yöajan ohjearvon 40 db. Tuulivoimahankkeiden yhteismelutaso jää kaikkien Pesolan ympäristön asuin- ja lomarakennusten kohdalla alle päiväajan ohjearvon 45 db ja yöajan ohjearvon 40 db.

MELUMALLINNUS 6 Valtioneuvoston asetuksessa velvoitetaan noudattamaan sisätilojen melun osalta Asumisterveysasetuksessa annettuja sisätilojen melun toimenpiderajoja. Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjeen (4/2012) mukaisesti ulkomelun ohjearvoilla pyritään varmistamaan sisämelun osalta suunnitteluohjearvojen täyttyminen. 4.3 Pienitaajuinen melu Tuulivoimalaitosten aiheuttamaa pienitaajuista melua tarkasteltiin neljän asuinrakennuksen kohdalla kahdessa mallinnustilanteessa. DSO 1284 -menetelmän mukaiset ääneneristävyysarvot (äänitasoero L) kuvaavat tyypillisen tanskalaisen asuintalon ilmaääneneristävyyttä, jotka vastaavat kohtuullisen hyvin Suomessa käytettyjä rakenteita. Kun huomioidaan ulkoseinän ääneneristävyys DSO 1284 -menetelmässä mainittujen arvojen mukaisesti, alittavat terssikohtaiset melutasot toimenpiderajat jokaisessa reseptoripisteessä. Tulokset osoittavat, että ympäristön rakennusten kohdalla normaalia rakentamistapaa vastaava ilmaääneneristys riittää vaimentamaan tuulivoimalaitosten pienitaajuisen melun toimenpiderajojen alapuolelle. Mallinnuksen, jossa huomioidaan vain Pesolan tuulivoimahanke, mukaan reseptoripisteissä A ja D melutasot ovat samaa tasoa ja ulkomelutasot ovat taajuuskaistoilla 50 200 Hz 2-7 db yli yöajan sisämelun toimenpiderajojen, sitä pienemmillä taajuuksilla ulkomelutasot ovat sisätilojen rajojen tasolla tai alle. 50 125 Hz:n terssikaistoilla ulkomelutaso on reseptorissa B 1-2 db ja reseptorissa C 3-4 db yli yöajan toimenpiderajojen ja muilla terssikaistoilla ulkomelutaso ovat yöajan sisämelun toimenpiderajojen alle. Pienitaajuinen melu, Pesola L eq, db 80 70 60 50 40 30 20 A, Ulkomelu A, Sisämelu B, Ulkomelu B, Sisämelu C, Ulkomelu C, Sisämelu D, Ulkomelu D, Sisämelu Asumisterveysasetus, Sisämelu 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Taajuuskaista, HZ Kuva 2. Pienitaajuisen melun laskentatulokset, kun on huomioitu ainoastaan Pesolan hankkeen voimalaitokset (liite 1) Yhteismallinnuksen mukaan reseptoripisteissä A, C ja D ulkomelutasot ovat terssikaistoilla 40 200 Hz n. 2-8 db yli sisämelun toimenpiderajojen. Reseptorissa B ulkomelutasot 50 200 Hz:n terssikaistoilla ovat 2-5 db yli sisätilojen yöajan toimenpiderajojen.

MELUMALLINNUS 7 Pienitaajuinen melu, yhteismallinnus L eq, db 80 70 60 50 40 30 20 A, Ulkomelu A, Sisämelu B, Ulkomelu B, Sisämelu C, Ulkomelu C, Sisämelu D, Ulkomelu D, Sisämelu Asumisterveysasetus, Sisämelu 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Taajuuskaista, HZ Kuva 3. Pienitaajuisen melun laskentatulokset, kun on huomioitu Pesolan hankkeen lisäksi myös läheiset Louhunkankaan, Möksyn ja Korkeamaan hankkeet (liite 2) 4.4 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen Tuuliolosuhteet vaikuttavat tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Meluntuotto ei kasva lineaarisesti tuulennopeuden mukana ja äänitehotason voimistuminen pysähtyy tai alkaa laskea yleensä noin 7-11 m/s tuulennopeudella. Hiljaisemmalla tuulennopeudella voimalaitoksen äänitehotaso on merkittävästi maksimiarvoa hiljaisempi. Tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja hetkittäinen äänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Mallinnuksen tulokset vastaavat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan on hyvin voimakasta. Todellinen päivä- ja yöajan keskiäänitaso laitosten ympärillä riippuu tarkastelujakson tuulisuudesta ja muista sääolosuhteista. Kuva 4. Tuuliruusu Suomen Tuuliatlaksesta

MELUMALLINNUS 8 Tuulennopeuden lisäksi myös tuulensuunta vaikuttaa melun leviämiseen. Pesolan alueella vallitseva tuulensuunta on lounaasta. Tällöin mallinnuksen mukaisia melutasoja voi esiintyä useimmin voimaloiden koillispuolella. Myös länsi- ja etelätuulet ovat tuuliruusun perusteella suhteellisen yleisiä. Hankealueen etelä- ja länsipuolella mallinnuksen mukaisten melutasojen esiintyminen on harvinaisempaa. Lahdessa 28. päivänä lokakuuta 2015 RAMBOLL FINLAND OY Janne Ristolainen projektipäällikkö Arttu Ruhanen suunnittelija