Vastaanottaja Tuuliwatti Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 29.7.2014 Viite 16X198686-002 SARVAKANKAAN TUULIVOIMA- PUISTO, RAAHE MELUMALLINNUS
SARVAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO, RAAHE MELUMALLINNUS Päivämäärä 29.7.2014 Laatija Tarkastaja Veli-Matti Yli-Kätkä Arttu Ruhanen Tuulivoimahankkeen meluselvitys Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 06/2014 aineistoa. http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1 _20120501 Viite 16X198686-002 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi
MELUMALLINNUS SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 1 2. MELUN OHJEARVOT 1 2.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot 1 2.2 Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot 1 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 3 3.1 Tuulivoimalatiedot 3 3.2 Melunlaskenta 4 3.3 Maastomalli ja rakennustiedot 5 4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 6 4.1 Mallinnuksen tulokset 6 4.2 Häiritsevyyskorjaukset 7 4.3 Pienitaajuinen melu 7 4.4 Melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason yleisiin ohjearvoihin 8 4.5 Melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin 8 4.6 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen 8 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Meluvyöhykekartta, Sarvakangas Meluvyöhykekartta, Sarvakangas + Ketunperä Melulaskennan tiedot
MELUMALLINNUS 1 1. YLEISTÄ Tuuliwatti Oy suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Raaheen Sarvakankaan alueelle. Tässä selvityksessä on mallinnettu tuulivoimalaitosten aiheuttamat melutasot niiden ympäristössä. Lisäksi on mallinnettu Sarvakankaan sekä läheisen Ketunperän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset. Meluselvitys liittyy Rambollissa tehtävään alueen kaavoitustyöhön. Melumallinnus tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen raportin mukaisilla laskentaparametreilla. Koska kyseessä on kaavavaihetta varten tehty selvitys, on meluvyöhykkeiden mallinnuksessa käytetty laskentamallia ISO 9613-2. Pientaajuisen melun tarkastelu tehtiin soveltaen DSO 1284 mukaista menetelmää YM:n ohjeen 2/2014 mukaisesti. Työ on tehty Tuuliwatti Oy:n toimeksiannosta, jossa yhteyshenkilönä on toiminut Hannu Kemiläinen. Meluselvityksen Rambollissa on laatinut suunnittelija DI Veli-Matti Yli-Kätkä. Kaavoitustyön projektipäällikkönä Rambollissa toimii FM Miia Nurminen-Piirainen. 2. MELUN OHJEARVOT 2.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukossa 2.1.1 on esitetty päivä- ja yöajan ohjearvot ulkona ja sisällä. Taulukko 2.1.1. VNp 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat Loma-asumiseen käytettävät alueet 3), leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet Sisällä L Aeq, enintään Päivällä (07 22) Yöllä (22 07) 55 db 50 db 1) 55 db 45 db 1) 45 db 40 db 2) Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 3) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) Jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai on kapeakaistaista, mittaustuloksiin lisätään 5 db ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus tehdään sille ajalle, jolloin melu on impulssimaista tai kapeakaistaista. 2.2 Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot Ympäristöministeriö asetti 30.9.2010 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi. Työryhmän raportti "Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" julkaistiin heinäkuussa 2012. Melun osalta ohjeessa on todettu, etteivät Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason yleiset ohjearvot sovellu tuulivoimamelun haittojen arviointiin ja ohjeessa annetaan suunnitteluohjearvot tuulivoimamelulle. Toisaalta Ympäristöminis-
MELUMALLINNUS 2 teriön ELY:jen alueidenkäyttövastaaville lähettämässä tiedotteessa (Nunu Pesu 24.9.2012) on todettu, että "Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoja ei ole tarkoitettu sovellettavaksi jo rakennettuihin ja käytössä oleviin tuulivoimaloihin. Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoja ei myöskään sovelleta jo lainvoiman saaneisiin kaavoihin tai lupiin." Ympäristöministeriön ohjeessa on sanottu suunnitteluohjearvoista seuraavaa: Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Seuraavassa taulukossa on eritelty tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Taulukko 2.2.1. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* L Aeq Päiväajalle (07 22) L Aeq Yöajalle (22 07) 45 db 40 db 40 db 35 db Muilla alueilla (esim. teollisuusalueilla) ei sovelleta ei sovelleta * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) On huomattava, että taulukon suunnitteluohjearvoja sovelletaan vain asumiseen, lomaasumiseen ja virkistykseen käytettävillä alueilla sekä leirintä- ja luonnonsuojelualueilla. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot määritetään A-taajuuspainotettuna keskiäänitasona L Aeq erikseen päiväajan (klo 7-22) ja yöajan (klo 22-7) osalta. Kyse ei ole hetkellisistä enimmäisäänitasoista. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Ulkomelutason suunnitteluohjearvojen lisäksi asuntojen sisätiloissa käytetään Terveydensuojelulain (763/94) sisältövaatimuksiin pohjautuen asumisterveysohjeen mukaisia taajuuspainottamattomia tunnin keskiäänitasoon L eq,1h perustuvia suunnitteluohjearvoja koskien pienitaajuista melua. Sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys. Sisämelun ohjearvot on esitetty taulukossa 2.2.2. Taulukko 2.2.2. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun ohjearvot terssikaistoittain (Asumisterveysohje, STM:n oppaita 2003:1) Kaista / Hz L Leq, 1h / db 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32 Oppaassa mainituista häiritsevyyskorjauksista on todettava, että niitä ei lisätä automaattisesti tuulivoimalaitosten meluun, sillä melutason alhaisemmat suunnitteluohjearvot huomioivat jo tuulivoimalaitosten melun muuta melua häiritsevämmän luonteen. Lisäys tehdään ainoastaan siinä tapauksessa, että melu voidaan todeta erityisen häiritseväksi tarkastelupisteessä (esim. asutuksen tai loma-asuntojen kohdalla).
MELUMALLINNUS 3 Ympäristöministeriön julkaisemassa ohjeessa 2/2014 Tuulivoimalaitosten melun mallintaminen on todettu häiritsevyyskorjausten soveltamisesta kaavavaiheen selvityksissä seuraavaa: Äänen mahdollinen kapeakaistaisuus ja pienitaajuisten komponenttien osuus äänen spektrissä selvitetään. Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Kapeakaistaisuus/tonaalisuus arvioidaan ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melupäästön mittausohjeen mukaan. Muussa tapauksessa sanktiota ei sovelleta melun mallinnuksessa. 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 3.1 Tuulivoimalatiedot Tuulivoimalamallina Sarvakankaan hankkeelle oli Gamesa G132, jonka napakorkeus on 140 metriä ja teho 5 MW. Valmistajan antama voimalatyypin A-painotetun äänitehotason arvo L Wd (declared apparent sound power level) on 109,5 db, kun tuulennopeus on 7 m/s 10 metrin korkeudella maanpinnasta. Tämä määritellään standardissa IEC 61400-14. Siinä IEC 61400-11 standardin mukaisesti mitattuun näennäisäänitasoon L W (apparent sound level) lisätään mittaustulosten hajonnasta määritetty desibeliarvo (condifence level), joka varmistaa, että standardin IEC 61400-11 mukaisesti tehdyn uuden mittauksen mittaustulos jää 95 % varmuudella alle määritellyn äänitehotason L Wd. Yhteisvaikutusten mallinnuksessa Ketunperän tuulivoimahankkeen tuulivoimalamallina oli Gamesa G128, jonka napakorkeus on 142 metriä. Valmistajan antama A-painotettu äänitehotaso L Wd on niin ikään 109,5 db. Melupäästöarvot syötettiin melumalliin 1/3-oktaavikaistoittain valmistajan ilmoittaman voimalan taajuusjakauman mukaisesti. Kuva 3.1.1. Mallinnuksissa käytetyt äänitehotasot 1/3-oktaavikaistoittain (A-painotettu) Tuulivoimalaitoksen äänitehotaso muuttuu tuulennopeuden muuttuessa, joka vaikuttaa merkittävästi alhaisemmilla tuulennopeuksilla ympäristössä havaittavaan melutasoon. Kuvassa 3.1.2 on esitetty miten tuulivoimaloiden äänitehotaso muuttuu vallitsevan tuulennopeuden mukaan.
MELUMALLINNUS 4 Kuva 3.1.2. Voimalaitosten äänitehotasot tuulennopeuden mukaan (valmistajan ilmoitus) Mallinnuksessa käytettyä tuulivoimalaa voidaan ajaa myös eri melunrajoitusmoodeilla. Melun tuoton rajoittaminen vaikuttaa myös sähkön tuottoon. Mallinnettujen tuulivoimaloiden sijaintikoordinaatit on esitetty taulukossa 3.1.3. Taulukko 3.1.3. Sarvakankaan tuulivoimalaitosten koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Tunnus I P Tunnus I P 1 376555 7158121 8 378059 7155941 2 376315 7157589 9 378655 7156029 3 376071 7156833 10 379635 7155965 4 376787 7157213 11 379125 7156435 5 377339 7156889 12 378335 7156469 6 376811 7156473 13 379063 7155605 7 377765 7156445 14 379711 7155353 Sarvakankaan tuulipuiston läheisyyteen on suunnitteilla Ketunperän kahdentoista voimalan tuulipuisto. Ketunperän voimalaitosten koordinaatit on esitetty taulukossa 3.1.4. Taulukko 3.1.4. Ketunperän tuulivoimalaitosten koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Tunnus I P Tunnus I P 1 383000 7166124 7 383467 7163295 2 383340 7165425 8 383273 7162284 3 383177 7164299 9 381819 7162546 4 382520 7164123 10 382126 7162116 5 382647 7163521 11 382666 7161240 6 382873 7162882 12 383080 7161619 3.2 Melunlaskenta Melulaskennat tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen raportin mukaisilla laskentaparametreilla ja -menetelmillä. Liitteessä 3 on esitetty melulaskentojen oleelliset lähtötiedot esim. laskentaparametrit. Melumallinnukset on tehty SoundPlan 7.3 melulaskentaohjelmalla ja siihen sisältyvää ISO 9613-2 -melulaskentamallia käyttäen. SoundPlan melulaskentaohjelmistosta saa lisätietoa www.soundplan.eu internet-sivustolta. ISO 9613-2 mallissa tuulen nopeutta tai suuntaa ei voida varioida, vaan laskentamallissa on oletuksena lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Malli huomioi kolmiulotteises-
MELUMALLINNUS 5 sa laskennassa mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset ja maanpinnan absorptio-ominaisuudet. Laskentaepävarmuudeksi laajakaistaiselle melulle on kohtuullisessa myötätuulitilanteessa annettu 100-1000 m laskentaetäisyyksillä ±3 db. Arvo on ilmoitettu tilanteessa, jossa lähteen maksimikorkeus on 30 metriä maanpinnan yläpuolella. Meluvyöhykelaskennat on tehty laskentapisteverkkoon ja ohjelma interpoloi melutasot laskentapisteiden välisille alueille. Lisäksi tehtiin reseptoripistelaskenta kolmeen tuulivoimaloita lähinnä olevaan pisteeseen. Reseptoripisteiden tuloksista käy ilmi tarkat keskiäänitasot (L Aeq ) kyseisten rakennusten kohdalla. Pientaajuisen melun tarkastelu tehtiin YM:n ohjeessa 2/2014 esitetyn mukaisesti. Taajuuspainottamattomien terssikaistakohtaisten ulkomelutasojen laskenta tehtiin kolmeen reseptoripisteeseen, jotka sijoitettiin lähimpien melulle altistuvien kohteiden luo, joissa meluvyöhykelaskennan mukaan oli voimakkain melutaso. Laskennassa huomioitiin Sarvakankaan tuulivoimalat. Pisteiden sijainnit on esitetty kuvassa 3.2.1. kirjaimin A-C. Rakennusten sisälle aiheutuvia pientaajuisia melutasoja arvioitiin DSO 1284 laskentamenetelmässä esitettyjen asuintalon julkisivun ilmaääneneristävyysarvojen avulla. Kuva 3.2.1. Reseptoripisteiden sijainnit. Esitetyt melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mahdollisia häiritsevyyskorjauksia. 3.3 Maastomalli ja rakennustiedot Maastomalli on laadittu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistosta Korkeusmalli 2 m. Aineisto on tuotettu laserkeilatusta aineistosta ja siinä korkeustiedon tarkkuus on 0,3 metriä. Maastomallissa ei huomioitu rakennuksia. Mallissa ei ole huomioitu metsäkasvillisuutta. Puuston vaikutuksesta tuulivoimamelun etenemiseen tai huomioimiseksi mallinnuksessa ei ole vielä luotettavaa tutkittua tietoa tai käytäntöä. Ympäristömeluarvioinneissa pääsääntöisesti kasvillisuuden vaikutusta ei oteta huomioon, koska vyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puuston avohakkuut).
MELUMALLINNUS 6 Hankealueella tuulivoimalan suunniteltujen sijaintipaikkojen ja kolmen kilometrin etäisyydellä laitoksista sijaitsevien altistuvien kohteiden välinen maanpinnan korkeusero oli alle 60 metriä. Tämä käy ilmi kuvasta 3.3.1, jossa haalean punainen väri vastaisi maastonkorkeutta, jossa korkeusero maaston ja alimpana sijaitsevan altistuvan kohteen välillä olisi yli 60 metriä. Kuva 3.3.1. Hankealueen ympäristön maastonmuodot ja maaston korkeus merenpinnasta 4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 4.1 Mallinnuksen tulokset Laskennalliset meluvyöhykkeet (A-painotettu keskiäänitaso) Sarvakankaan tuulivoimahankkeen ympäristössä on esitetty liitteessä 1. Yhteisvaikutukset Ketunperän hankkeen kanssa on esitetty liitteessä 2. Melukuviin on merkitty värikoodein Maanmittauslaitoksen maastotietokannan asuinja lomarakennukset ja rakennusten käyttötietoja on muokattu Raahen kaupungin rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen pohjalta. Meluvyöhykkeet ovat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan 7 m/s tai enemmän 10 m korkeudella maanpinnasta. Todellisuudessa tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja todellinen päivä- tai yöajan keskiäänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Myös tuulen suunta vaikuttaa melun leviämiseen. Taulukossa 4.1.1. on esitetty eniten melulle altistuvissa tarkastelupisteissä A-C lasketut keskiäänitasot. Tarkastelupisteet A ja B ovat vakituisia asuntoja ja C on loma-asunto.
MELUMALLINNUS 7 Taulukko 4.1.1. Reseptoripistelaskentojen tulokset Reseptori ETRS-TM35FIN L Aeq, db I P Z Sarvakangas Yhteismelu A 374221 7157828 12,4 34,3 34,3 B 378627 7158389 34,4 38,2 38,2 C 381061 7157721 46,8 34,0 34,4 Liitteessä 1 esitetyn mallinnuksen mukaiselle 40-45 db:n meluvyöhykkeelle ei jää yhtään asuinrakennusta. Meluvyöhykkeelle 35-40 db:n meluvyöhykkeellä on puiston ympäristössä yksi vakituinen asunto. Liitteessä 2 esitetyn Sarvakankaan ja Ketunperän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset Sarvakankaan hankkeen ympäristössä huomioivan mallinnustilanteen tulokset eivät juurikaan eroa liitteen 1 mallinnustuloksista. Vähäisiä yhteisvaikutuksia voi olla hankkeiden välisellä alueella, mutta tässäkin on huomioitava, että kyseiselle alueelle ei voi olla molemmista suunnista yhtäaikainen myötätuuliolosuhde. Taulukosta 4.1.1 nähdään, että Ketunperän hankkeen huomioiminen nosti laskennallista melutasoa reseptoripisteessä C vain 0,4 db. 4.2 Häiritsevyyskorjaukset Ympäristöministeriön mallinnusohjeen 2/2014 mukaan kaavoitusvaiheen meluselvityksessä ei edellytetä melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) tarkastelua, vaan oletetaan että kyseiset vaikutukset sisältyvät laitosvalmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Melun kapeakaistaisuudelle/tonaalisuudelle edellytettävä +5 db:n korjaus tehdään vain sellaisissa tapauksissa, jos erityispiirteet ovat kuultavissa melulle altistuvassa kohteessa ja tuulivoimalan melupäästön tiedetään sisältävän kapeakaistaisuutta. Tutkittava laitosmalli ei valmistajan toimittamien tietojen mukaan aiheuta kapeakaistaista melua ja kun melun kapeakaistainen luonne tyypillisesti vielä vähenee etäisyyden kasvaessa melulähteestä kuuntelupisteeseen, ei tuulivoimamelun arvioida olevan kapeakaistaista tarkastelluilla (satojen metrien) etäisyyksillä. 4.3 Pienitaajuinen melu Tuulivoimaloita lähinnä olevissa reseptoripisteissä lasketut pienitaajuisen melun ulko- ja sisämelutasot (L eq ) on esitetty kuvassa 4.3.1. Laskennassa huomioitiin Sarvakankaan tuulivoimalat. Asumisterveysohjeen mukaisiin pienitaajuisen melun sisätilojen ohjearvoihin verrattuna, suurin rakennuksen ulkovaipan äänitasoerovaatimus syntyy tarkastelupisteessä B. Tässä pisteessä vaadittava äänitasoero L on n. 5 db terssikaistoilla 100, 125 ja 200 Hz. Pisteessä A vastaava luku on 2 db ja pisteessä C 1 db. Pisteessä B muilla taajuusalueen 50 200 Hz välisillä terssikaistoilla vaadittava vaimennus vaihtelee 0-4 desibelin välillä. Terssikaistoilla 20 40 Hz jo laskennalliset ulkomelutasot alittavat sisämelun ohjearvot kaikissa tarkastelupisteissä. Asumisterveysohjeen mukaan päiväajan pienitaajuiselle melulle voidaan hyväksyä noin 5 db suurempia arvoja kuin yöaikana. Laskennalliset ulkomelutasot ovat kaikilla terssikaistoilla joko alle päiväajan ohjearvon tasolla tai alle.
MELUMALLINNUS 8 Kuva 4.3.1. Pienitaajuisen melun laskentatulokset reseptoripisteissä DSO 1284 -menetelmän mukaiset ääneneristävyysarvot (äänitasoero L) kuvaavat tyypillisen tanskalaisen asuintalon ilmaääneneristävyyttä, jotka vastaavat kohtuullisen hyvin Suomessa käytettyjä rakenteita. Kun huomioidaan ulkoseinän ääneneristävyys DSO 1284 -menetelmässä mainittujen arvojen mukaisesti, alittaa terssikohtaiset melutasot ohjearvot selvästi. Tulokset osoittavat, että ympäristön rakennusten kohdalla normaalia rakentamistapaa vastaava ilmaääneneristys riittää vaimentamaan tuulivoimalaitosten pientaajuisen melun ohjearvojen alle. Tulosten perusteella voidaan todeta, että pienitaajuinen melu alittaa ohjearvot myös kauempana tuulivoimaloita, koska laskennan periaatteiden mukaan pienitaajuinen melu vaimenee etäisyyden kasvaessa. 4.4 Melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason yleisiin ohjearvoihin Mallinnetut melutasot alittavat päivä- ja yöajan ohjearvot asuintalojen ja loma-asuntojen kohdalla. 4.5 Melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin Sarvakankaan tuulivoimaloiden laskennallinen melutaso on hankealueen ympäristön asuinalueilla päiväajan suunnitteluohjearvoon 45 db ja yöajan suunnitteluohjearvoon 40 db verrattuna suunnitteluohjearvojen alle. Melutaso alittaa loma-asuntoalueille annetun päiväajan suunnitteluohjearvon 40 db ja yöajan suunnitteluohjearvon 35 db kaikkien loma-asuntojen kohdalla. Myös tilanteessa jossa huomioidaan Ketunperän tuulivoimalat, alittuvat asumiseen käytettäville alueille ja loma-asuinalueille annetut päivä- ja yöajan suunnitteluohjearvot kaikkien ympäristön asuin- ja lomarakennusten kohdalla. YM:n ohjeen (2/2014) mukaan ohjearvovertailussa ei huomioida epävarmuutta, kun laskenta tehdään ohjeessa mainituilla parametreilla. Melupäästön takuuarvoon on sisällytetty koko laskennan epävarmuus. 4.6 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen Tuuliolosuhteet vaikuttavat tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Meluntuotto ei kasva lineaarisesti tuulennopeuden mukana ja äänitehotason voimistuminen pysähtyy tai alkaa laskea yleensä noin 7-10 m/s tuulennopeudella. Tässä mallinnuksessa käytetylle voimalalle tehotason voimistuminen pysähtyy tuulennopeudella 7 m/s. Hiljaisemmalla tuulennopeudella voimalaitoksen äänitehotaso saattaa olla merkittävästi maksimiarvoa hiljaisempi.
MELUMALLINNUS 9 Tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja hetkittäinen äänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Mallinnuksen tulokset vastaavat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan niin voimakas, että voimalan äänitehotaso on maksimissaan koko tarkastelujakson ajan (tuulennopeus tässä tapauksessa 7 m/s tai enemmän 10 m korkeudella). Todellinen päivä- ja yöajan keskiäänitaso laitosten ympärillä riippuu tarkastelujakson tuulisuudesta ja mallinnuksen mukaiset melutasot edustavatkin lähelle äänekkäintä mahdollista tilannetta. Kuva 4.6.1 Tuuliruusu Suomen Tuuliatlaksesta Tuulennopeuden lisäksi myös tuulensuunta vaikuttaa melun leviämiseen. Sarvakankaan alueella vallitseva tuulensuunta on lounaasta. Tällöin mallinnuksen mukaisia melutasoja voi esiintyä useimmin voimaloiden koillispuolella. Myös etelätuulet ovat kuvan 4.6.1 tuuliruusun perusteella yleisiä. Hankealueen kaakkois- ja lounaispuolella mallinnuksen mukaisten melutasojen esiintyminen on puolestaan harvinaisempaa. Lahdessa 29. päivänä heinäkuuta 2014 RAMBOLL FINLAND OY Veli-Matti Yli-Kätkä suunnittelija Arttu Ruhanen projektipäällikkö
Liite 1
Liite 2
Liite 3 1/3 Laatija: Veli-Matti Yli-Kätkä, Ramboll Finland Oy Päivämäärä: 26.6.2014 Hankevastaava: Tuuliwatti Oy Hankealue: Sarvakangas, Raahe Mallinnusohjelman tiedot Mallinnusohjelma ja versio: Mallinnusmenetelmä: SoundPlan 7.3 ISO 9613-2 Tuulivoimaloiden perustiedot Tuulivoimalan valmistaja: Tyyppi: Sarjanumero: Gamesa G132 - Nimellisteho: Napakorkeus: Roottorin halkaisija: 5 MW 140 m 132 m Tornin tyyppi: Hybriditorni Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun Lapakulman säätö: Pyörimisnopeus: Muu, mikä: Kyllä Ei Ei tietoa Melunrajoitusmoodit: Noide Mode 1:106,4 db, 2:104,5 db, 3: 102,5 db ja 4: 101,6 db Akustiset tiedot/laskennan lähtötiedot Äänitehotaso L WA tuulennopeudella 7 m/s (10 m korkeudella): 109,5 db Suurin äänitehotaso L WA : 109,5 db 7 m/s Kyllä Ei Takuuarvo/tunnusarvo Takuuarvo/tunnusarvo Ei tietoa Aänitehotaso 1/3-oktaaveittain (A-painotettu): Takuuarvo Äänitehotaso tuulennopeuden funktiona
Liite 3 2/3 Melun erityspiirteiden mittaus ja havainnot: Kapeakaistaisuus / Tonaalisuus Impulssimaisuus Merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio) Muu, mikä Kyllä Ei Ei tietoa Kyllä Ei Ei tietoa Kyllä Ei Ei tietoa Laskentaverkko Laskentakorkeus: Laskentaruudukon koko: 4 metriä 50*50 metriä Sääolosuhteet Suhteellinen kosteus: Lämpötila: 70 % 15 C Maastomalli Maastomallin lähde: Vaakaresoluutio: Pystyresoluutio: Maanmitttauslaitos, Korkeusmalli 2m 2 m 0,3 m Hankealueen korkeuserot Tuulivoimalan perustusten ja altistuvan kohteen korkeusero yli 60 m (3 km etäisyydellä voimaloista) Kyllä Ei Jos kyllä, mitkä tuulivoimalat: - Maan- ja vedenpinnan absorptio ja heijastukset, käytetyt kertoimet Vesialueet 0 akustisesti kova pinta Maa-alueet 0,4 akustisesti puolikova Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus Neutraali 0 neutraali - stabiili sääolosuhde Laskennassa käytetty tuulen tilastollinen jakauma (vain Nord2000) Tuulen suunta Tuulennopeus Tuulen suunta (%) (%) (m/s) Pohjoinen Koillinen Itä Kaakko Muu, mikä: Etelä Lounas Länsi Luode Tuulennopeus Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen Vapaa avaruus Muu Suunnitteluohjearvot ylittävälle melulle altistuvat kohteet Melulle altistuvat rakennukset ja kohteet, lkm (ilman meluntorjuntaa/voimalan ohjausta) Asuinrakennukset 0 kpl - hlöä Lomarakennukset 0 kpl Hoito- ja oppilaitokset 0 kpl Virkistysalueet 0 kpl Luonnonsuojelualueet 0 kpl Melulle altistuvat rakennukset ja kohteet, lkm (meluntorjunta/voimalan ohjaus huomioiden) Asuinrakennukset - kpl - hlöä Lomarakennukset - kpl Hoito- ja oppilaitokset - kpl Virkistysalueet - kpl Luonnonsuojelualueet - kpl
Liite 3 3/3 Pientaajuisen melun laskenta Lineaariset melutasot (L Leq ) altistuvien kohteiden (rakennusten) ulkopuolella Pientaajuisen melun laskentamenetelmä: YM:n ohjeen 2/2014 mukainen (DSO 1284 sovellettuna) Reseptori A B C Hz L Leq, db L Leq, db L Leq, db 20 54 56 53 25 49 51 48 31,5 46 48 45 40 44 46 43 50 42 44 41 63 42 44 41 80 41 44 40 100 40 43 39 125 38 41 37 160 36 38 35 200 35 37 33