1 LIMINGAN HYVINVOINTIKATSAUS VUOSI 2015 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yleisesti hyväksytty tavoite, arvo, jonka eteen yksilöt ja yhteisöt toimivat. Hyvinvointityön hyvien käytäntöjen vahvistamisessa, kuntalaisten omavastuun toteutumisessa ja uusien toimintatapojen kehittämisessä tarvitaan koko kuntaa: kuntalaisia, yhteisöjä sekä kunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Jokainen voi vaikuttaa omilla elintavoillaan merkittävästi terveyteen ja hyvinvointiin. Vastuu hyvinvointia ja terveyttä tukevista valinnoista on jokaisella kuntalaisella itsellään. Limingan kunta pyrkii omalta osaltaan järjestämään asukkaiden hyvinvointia edistäviä palveluita eri väestöryhmien tarpeiden mukaan kunnan talouden kantokyvyn rajoissa. Kunta ottaa huomioon hyvinvoinnin ja terveydenedistäminen toiminnassaan ja päätöksissään. Limingan kuntajohtamisessa on kehitetty hyvinvointijohtamista ja systemaattista hyvinvoinnin edistämistyötä sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla vuonna 2014 loppuneen Terveempi Pohjois-Suomi2 -hankkeen tuella. Tavoitteena on ollut löytää juuri Limingan kokoiselle toimijalle optimaalinen tapa nivoa hyvinvointityö osaksi normaalia arkea. Ymmärrys hyvinvointityön merkityksestä on syventynyt ja sen painoarvo toiminnassa on vahvistunut. Vuosittainen raportti vuodelta 2015 Limingan kunnan vuosittaisessa hyvinvointikatsauksessa tarkastellaan ja arvioidaan edellisvuoden toteumaa. Toteumassa esitetään se, miten vuosittaisessa toiminnassa on edetty valtuustokausittaiseen hyvinvointikertomukseen kirjattujen tavoitteiden suuntaan. Limingan kunnan strategian 2013 2016 sekä talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman2016-2017 mukaan kaikkia tulosalueille on asetettu sitovia hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä tavoitteita, joiden toteutumista seurataan sekä osavuosikatsauksien että tilinpäätöksen yhteydessä. Limingan kunta järjestää laadukkaat ja asukaslähtöiset lakisääteiset peruspalvelut. Muita asukkaiden hyvinvointia edistäviä palveluja järjestetään eri väestöryhmien tarpeiden ja kunnan rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen huomioidaan kaikissa toiminnoissa. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan siirtämällä painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin peruspalveluihin ja laitosmaisesta asumisesta kotona asumiseen. Palveluverkkoa kehitetään järjestämällä kuntalaisille nykyaikaiset palvelut taloudellisesti kestävällä tavalla. Palvelujen järjestämistä ohjataan erikseen laadittavilla palvelujen järjestämissuunnitelmilla. Asukkaiden hyvinvointi turvataan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannolla. Vuonna 2015 aloitettiin liikuntaresepti ja liikuntaneuvonta hanke. Kehittämistyö saatiin hyvään alkuun vuoden aikana. Vuoden loppuun mennessä oli kirjoitettu 60 liikuntareseptiä. Hanke selvästi aktivoi myös kunnan sekä seurojen ja yhdistysten välistä yhteistyötä. Hanke jatkuu vuonna 2016. Panostus hyvinvoinnin edistämiseen näkyy myös TEA-viisarin kuvaamana terveydenedistämisaktiivisuuden paranemisena.
2 Asetettujen tavoitteiden toteutuminen Valtuustokauden tavoite 2013 2016 Asukkaiden omavastuun vahvistaminen Mittari Sitova tavoite 2015 Toteutuma 2015 Hyvinvointikertomuksen toi-menpide-ehdotusten toteuttami-nen ja hyvinvointikertomuksen indikaattorit Hyvinvointikertomuksen toteutuminen Kuntalaistilaisuuksia pidetty esim. liikuntapalveluissa. Liikuntapalveluiden kehittämissuunnitelman työstämistä jatkettu. Liikuntaresepti otettu käyttöön. Nuorisopalveluiden toimintaa selkeytetty. Ennalta ehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen Hyvinvointikertomuksen toimenpide-ehdotusten toteuttaminen ja hyvinvointikertomuksen indikaattorit Hyvinvointikertomuksen toteutuminen Asiakaskyselyitä tehty esim. liittyen OPS-työhön ja kansalaisopiston kurssitarjonnan monipuolistamiseen. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on hyväksytty. Lasten Kaste-hankkeen aikana on kehitetty perhetyön- ja oppilashuollon toimintamallit. Lapsiparkkitoiminta jatkuu. Yhteistyö järjestöjen kanssa jatkuu. Lapset puheeksi - menetelmän koulutukset jatkuvat. Menetelmän käyttö on laajentunut. Avoin varhaiskasvatustoiminta jatkuu. Opetussuunnitelmien päivitystyö aloitettu, huomioidaan lasten ja nuorten liikkuminen. Liikuntapalveluiden kehittämissuunnitelmaa on työstetty Liikuntaresepti-hanke on jatkunut koko vuoden Koulukuljetuskriteerejä muokattu.
3 Lukion erityisopetus aloitettu Syrjäytymisen ehkäisy Koulupudokkaiden määrä Ei koulupudokkaita 8 keskeyttänyt ammattikoulun ja 1 lukion. Varusmiespalveluksen ulkopuolelle jääneet ja armeijan keskeyttäneet, % Määrä ei kasva 2 keskeyttänyt varusmiespalveluksen Nuorten työttömien määrä Määrä laskee Nuorten, alle 25- vuotiaiden työttömien määrä vuoden lopussa 59 (edellisenä vuonna 63) henkilöä. Kouluterveyskyselyn tulokset Aktivointitoimenpiteet kyselyn tulosten perusteella Nuorisotyön ja koulun tiiviimmän yhteistyön kehittäminen aloitettu. Koulutuksen saaneet henkilöt ovat pääosin käyttäneet Lapset puheeksi menetelmää. Työllisyyden edistyminen Työttömyysaste Pitkäaikaistyöttömien määrä ja %-osuus Työttömyysaste ei nouse Määrä ei kasva Työttömyysaste on laskenut edellisestä vuodesta (12,6 %) 10,6 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut edellisestä vuodesta (103) 98 henkilöön (22,4 % kaikista työttömistä). Kunnan osuus työmarkkinatuen kustannuksista Osuudet eivät lisäänny Osuudet 2015 322 tuhatta euroa, 2014 175 tuhatta euroa (kasvu 83,6 %). Työllisyysohjelma hyväksytty syksyllä 2015 ja työsuunnittelija palkattu. Kansantautien väheneminen Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Kansantaudit ja sairastavuusindeksit Valtakunnallinen ikäihmisten laatusuositus: yli 75-vuotiaista Sairastavuusindeksi laskee Ikävakioitu sairastavuusindeksi on laskenut selvästi vuodesta 2008 vuoteen 2014 (116,6 => 103,6). Kansantauti-indeksi on laskenut vuodesta 2008 vuoteen 2013 (135,8 => 127,2)
4 91 92 % asuu kotona 13 14 % saa säännöllistä kotihoitoa 5 6 % saa omaishoidon tukea 5 6 % on tehostetun palveluasumisen piirissä 3 % on hoidossa vanhain-kodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla 90,5 % asuu kotona 14 % säännöllisen kotihoidon piirissä 5 % omaishoidon tuen piirissä 9,5 %:lla mahdollisuus tehostettuun palveluasumiseen Kotona asuu 88,1% (v. 2014 88,8 %). Säännöllisen kotihoidon piirissä 17 % (v. 2014 15,1 %). Omaishoidon tuen piirissä 4,4 % (v. 2014 3,7 %). Tehostetussa palveluasumisessa 7,2 % ja pitkäaikaisessa laitos-hoidossa 4,7 % eli yhteensä 11,9 % (v. 2014 11,2 %) Hyvivointikertomuksen indikaattoritiedot ovat vuosilta 2006 2014 sen mukaan, miten ne ovat päivittyneet SotkaNetin tietoihin. Näiden lisäksi on hyödynnetty muita teemoihin liittyviä indikaattoritietoja. Hyvinvointityön kokonaiskoordinoinnista vastaa kunnanjohtaja keskeisten johtavien viranhaltijoiden ja asiantuntijatyöntekijöiden tukemana. Hyvinvointiryhmän puheenjohtajuutta hoitaa perusturvajohtaja. Lähtökohtana on ymmärrys siitä, että hyvinvoinnin edistäminen on kaikkien kuntalaisten asia ja työ on osa kuntaorganisaation työntekijöiden ja esimiesten jokapäiväistä toimintaa. Tavoitteena on, että hyvinvoinnin edistämisen on läsnä kaikkialla ja osa normaalia rutiiniomaista työskentelyä ja päätöksentekoa toimintojen eri tasoilla. Tällöin työtä tehdään yhtä aikaa ja osana kaikkea muuta toimintaa. Tämän tavoitteen mukaisesti on vuoden 2015 aikana selvästi toimittu. Hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita Keskeisimmät muutokset kunnan rakenteet, talous ja elinvoima hyvinvointitiedossa on väestörakenteeltaan Euroopan nuorin kunta. Kunnan väestön keski-ikä on 30,6 vuotta. Väkiluvun kasvu on hidastunut. Lapsiperheitä kaikista perheistä on 61,7 %.
Ikärakenne Limingassa 2014 5 100 95 99 90 94 85 89 80 84 75 79 70 74 65 69 60 64 55 59 50 54 45 49 40 44 35 39 30 34 25 29 20 24 15 19 10 14 5 9 0 4 Ikäryhmä Miehet Naiset 700 600 500 400 300 200 100 0 100 200 300 400 500 600 700 Tilastokeskus/väestörakenne Väestöennusteen mukaan ikääntyneiden (yli 75 v) määrä kasvaa tasaisesti ja rauhallisesti lähivuosina. Kuitenkin vuoteen 2030 mennessä ikääntyneiden määrä kaksinkertaistuu tämän hetkiseen määrään verrattuna. Lapsiperheet, % perheistä 61,3 62,5 63,3 62,9 62 61,7 61,5 53,3 52,5 53,1 52 52,1 51,3 50,9 54,9 55 55,9 55,5 56,5 55,5 53,8 48,8 48,7 49,3 49,2 49,3 49,4 49 42,1 41,7 41,4 41,2 41,1 41 40,5 45 45 44,9 44,6 44,3 43,9 43,7 Koko maa 40,5 40,3 40 39,7 39,5 39,1 38,9 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 9,9 10,9 11,2 10,4 9,9 10,5 9,5 16,2 15,9 14,7 14,8 16,4 16,1 16 10,2 9,7 9,6 9,9 9,9 10,6 10,1 13 13,9 13,6 13,8 13,9 14,3 14,6 18,9 19,4 19,5 20,8 19,8 20,5 21,3 18,7 18,8 19,1 19,4 19,6 19,8 20 Koko maa 20 20,1 20,2 20,3 20,4 20,6 20,8
6 80,0 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 45,0 Huoltosuhde, demografinen Koko maa Huoltosuhde, demografinen (id:761) 74,0 74,1 75,2 74,7 75,0 76,8 77,1 54,4 53,9 56,0 57,0 58,6 59,9 61,8 70,7 72,0 72,7 74,4 76,0 77,8 79,4 53,6 54,9 55,7 58,1 59,5 61,4 62,3 50,2 50,6 51,2 52,1 53,8 55,3 56,8 45,5 45,7 46,3 47,4 48,3 49,4 50,0 Koko maa 50,3 50,6 51,6 52,9 54,3 55,8 57,1 Väestön huoltosuhde eli huollettavien lasten ja ikäihmisten suhde työikäisiin vuonna 2014 oli 77,1. Arvo on noussut tasaisesti vuosittain. Elatussuhde on 1,6 joka on 0,3 yksikköä korkeampi kuin maan keskiarvo. Tämä johtuu kunnan nuoresta väestörakenteesta. Väestön koulutasomittain ilmaiseen väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. laiset ovat opiskelleen keskimäärin 3,9 vuotta peruskoulun jälkeen. Tällä indikaattorilla mitattuna liminkalaiset ovat koko maahan verrattuna keskimäärin pitempään koulutettuja. 420 410 400 390 380 370 360 350 340 330 320 310 300 290 Koulutustasomittain Koko maa
7 Koulutustasomittain (id:180) 372 382 389 392 401 408 410 379 384 390 394 399 401 408 298 303 310 315 321 326 332 367 373 382 388 394 400 406 314 318 321 325 329 334 337 389 394 399 402 406 411 416 Koko maa 325 330 335 340 345 351 355 Kaikki ikäryhmät Sairastavuusindeksi oli 103,6 vuonna 2014. Tämä indeksi on laskenut vuoden 2008 jälkeen 13 yksikköä. Vertailukunnista ssa ja llä indeksi on korkeampi kuin Limingassa. Lääkekorvausoikeusindeksi on Limingassa (117,8) korkea verrattuna vertailukuntiin. Tämä voi kuvata hyvän hoidon ja lääkehoidon piirissä olevien kuntalaisten määrää. Toisaalta arvo kuvaa sitä, että kunnassa on paljon lääkehoitoa tarvitsevia kuntalaisia. 120 115 110 105 100 95 90 85 Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu (id:184) 116,6 114,4 113,3 112,4 109,8 104,8 103,6 102,7 107,1 105,2 102,4 100 100,5 101,4 109 110 109,6 113,3 113,6 114 108,5 92,1 89,6 88,9 88,2 90,2 90,8 91,3 91,9 92,1 92,4 93,7 92,5 94,2 95,4 107,4 107,8 107,7 107,9 107,6 108,4 108,5 Kansantauti-indeksi (vuonna 2013 127,2) on viimeisen kymmenen vuoden aikana laskenut, mutta edelleen se on korkea. Erityisesti sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisevään työhön tulee panostaa.
8 Kansantauti-indeksit 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Diabetes 120,7 121,9 114,9 116,3 114,6 118,1 Psykoosit 92,8 82,9 76,4 83,8 80,1 79,4 Sydämen vajaatoiminta 182,0 182,2 173,8 149,0 154,0 165,9 Nivelreuma 142,6 149,7 143,9 139,1 141,4 132,1 Astma 145,6 149,1 143,8 141,1 140,1 133,6 Verenpainetauti 132,6 133,5 132,4 135,7 133,9 132,5 Sepelvaltimotauti 134,0 133,0 128,2 129,6 127,8 129,0 Yhteensä 135,8 136,0 130,5 127,8 127,4 127,2 Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset ovat olleet huolestuttavan korkeat. Vuosina 2002, 2006 ja 2010 liikennerikkomuksia on tilastoitu selkeästi enemmän kuin muina vuosina. Limingan korkeat arvot voivat johtua myös kunnan sijainnista kahden valtaväylän risteysalueella. Liikenneturvallisuutta on parannettu tieliikennejärjestelyin (pyörätiet, alikäytävät, liikennevalot ja liikenneympyrät). Kyläkeskuksessa on huomioitu erityisesti jalankulkijat (punainen matto). Liikenneturvallisuuden parantaminen näkyy tilastoissa, arvo on matalammillaan kuin koskaan aikaisemmin ja lähestyy maan keskiarvoa. Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 vaarantamiset ja liikennerikkomukset / 1000 asukasta - - - 190,9 163,6 287,4 195,1 104,5 102,3 Koko maa - - - 81,8 91,4 93,8 93,4 80,2 81,6 - - - 55,3 45,9 60,7 50,7 46,5 38,5 - - - 87 100,3 149,8 48,3 61,8 152,1 - - - 103,7 149,5 116,6 131,2 108,5 123,9 - - - 59,2 56,8 52,8 63,8 55,4 47,7 - - - 74,5 62 59,9 59,5 62,8 45,8
9 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Kouluterveyskysely suoritetaan joka toinen vuosi peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaille sekä lukion 1. ja 2. luokan oppilaille. Viimeisin kysely on tehty vuonna 2013. Vuonna 2015 tehtiin uusi kysely, mutta tietojen käsittelyn yhteydessä tapahtuneen virheen takia, Limingan kuntaan ei toimitettu kouluterveyskyselyn tuloksia. KOETTU TERVEYS Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Päivittäin vähintään kaksi oiretta Vakioidut prosenttiosuudet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 12 13 % Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain 9 23 Päänsärkyä viikoittain Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Koulu-uupumus 7 7 25 Ylipaino 12 2005 (n=177) 2007 (n=212) 2009 (n=258) 2011 (n=253) 2013 (n=289) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely Peruskoulun 8. - 9.-luokkalaisten koulu-uupumus ja väsymys ovat vähentyneet vuoden 2013 kouluterveyskyselyn mukaan. Apua masentuneisuuteen on haettu enemmän ammattiauttajilta kuin aikaisempina vuosina. Avun hakijoista enemmistö on ollut tyttöjä. Tupakointi ja humalahakuinen juominen sekä koulukiusaaminen ovat edelleen vähentyneet. Hengästyttävän liikunnan harrastaminen on lisääntynyt koko ajan vuodesta 2003 yläasteikäisillä nuorilla. TERVEYSTOTTUMUKSET Vakioidut prosenttiosuudet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ei syö aamupalaa joka arkiaamu 36 Ei syö koululounasta päivittäin Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa 25 23 47 Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän Nukkuu arkisin alle 8 tuntia 18 22 Tupakoi päivittäin 10 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 4 5 2005 (n=177) 2007 (n=212) 2009 (n=258) 2011 (n=253) 2013 (n=289) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden huolenaiheina ovat kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi kuin edellisessä kyselyssä vuonna 2011. Lisäksi toistuva rikkeiden teko lisääntyi.
10 Nuoret ja nuoret aikuiset KOETTU TERVEYS Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Päivittäin vähintään kaksi oiretta Vakioidut prosenttiosuudet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 10 8 % Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Koulu-uupumus 3 4 5 25 24 Ylipaino 12 2005 (n=86) 2007 (n=90) 2009 (n=108) 2011 (n=107) 2013 (n=112) Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat THL: Kouluterveyskysely TERVEYSTOTTUMUKSET Vakioidut prosenttiosuudet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Ei syö koululounasta päivittäin Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän Nukkuu arkisin alle 8 tuntia Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 3 4 26 22 29 27 16 38 41 2005 (n=86) 2007 (n=90) 2009 (n=108) 2011 (n=107) 2013 (n=112) Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat THL: Kouluterveyskysely Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat kokevat terveytensä vuoden 2013 kyselyn mukaan kaikilla osaalueilla paremmaksi kuin aikaisemmin. Myös terveystottumukset ovat parantuneet kaikilta muilta osin, paitsi ruutuaika arkipäivisin on lisääntynyt. Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan lukiolaisten huolenaiheina ovat vanhempien työttömyyden ja tupakoinnin lisääntyminen sekä perheen yhteisten ilta-ateriointien vähentyminen. Lisäksi koulussa kuulluksi tuleminen vähentyi, opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät ja avun saaminen koulukäynnin vaikeuksiin vähentyi.
11 Työikäiset Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on noussut vuodesta20109 lähtien. Vuonna 2014 se oli 58,6 vuotta. Tämä on enää vuoden matalampi kuin koko maan keskiarvo. 61 59 57 55 53 51 Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Koko maa Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä (id:307) 56 52 53,4 55,6 56 56,9 58,6 55,9 57,7 55,4 56,1 56,2 58,8 57,3 54,4 50,7 55,3 57,3 57,8 57,9 60,1 57,7 58,7 59,3 59,7 58,4 58,2 58,6 58,1 58,4 58,6 58,1 58,9 58,2 58,3 55,7 56,6 56,3 55,9 56,6 56,6 57,4 Koko maa 58,1 58,8 59 59 59,2 59,4 59,6 Työkyvyttömyyseläkettä saavien 16 64-vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on laskenut vuodesta 2010 alkaen. Vuonna 2010 se oli 7,5 % ja vuonna 2013 6,4 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä on vertailukuntien alhaisin. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 31 26 21 16 11 6 Koko maa
12 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (id:326) 14,7 14,7 21,2 20,8 17,5 16,9 21,1 23,3 15,9 21,9 25,7 22,6 23,6 26,7 16,7 11,1 14,8 13,9 16,4 20,5 22,5 24,2 16,7 20,7 20,8 20,1 27,6 30,9 16,4 7,1 10,4 14,5 17 18,3 22,2 19,8 17,2 21,3 22,8 23,8 24,5 26,8 Koko maa 21,4 15,7 20,4 23,4 24,2 25,1 27,8 Työttömät, % työvoimasta 16 14 12 10 8 6 Koko maa 4 Työttömät, % työvoimasta (id:181) 7,3 9,2 8,2 7,8 8,1 9,7 10,9 Koko maa 8 10,3 10,1 9,4 9,8 11,3 12,4 8,1 10,2 10,1 9 9,8 11,4 11,9 8,7 10,7 8,5 8,7 9,9 11,5 12,1 6,3 9,3 9,1 8 7,9 9,9 10,7 4,8 7,5 9,1 8,5 8 9,6 11,3 10,8 13 12,6 12,2 13,1 15,2 16,2 Positiivista on, että eläkkeelle siirtymisikä on noussut ja pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut. Lisäksi työttömien määrä työvoimasta on suhteellisen matala verrattuna vertailukuntiin. Vaikuttaa siltä, että satsaus kuntouttavaan työtoimintaan on kannattavaa.
13 Ikäihmiset Ikäihmisiä, yli 75-vuotiaita, on suhteutettuna muuhun väestöön vähän (alle 10 %). Ikääntyneiden määrän on ennustettu kasvavan hitaasti. Määrä kaksinkertaistuu vasta vuoteen 2030 mennessä samoin kuin llä. Yli 75-vuotiaista asuu kotona 88,1 %, joka on valtakunnallisia tavoitteita vähemmän (Ikäihmisten palveluiden laatusuositus STM 2008). Säännöllisen kotihoidon piirissä on yli 75-vuotiaita 17 % (v 2015), mikä pitäisi olla valtakunnallisten tavoitteiden mukaan 13-14 %. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien määrä on kuitenkin laskenut vuodesta 2009, jolloin määrä oli n. 19 %. Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 Koko maa Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id:3216) 17,4 17,9 19,7 20 18,8 17,2 16 13,6 13,4 16,1 15,4 13,5 13 12,3 10,3 11,4 13,5 12,9 13,9 13,1 13,1 9,2 9,2 13 10,7 10,1 9,4 8,6 8,1 7,4 7,7 7,3 7,5 8,5 8,9 16,2 14,9 13,3 14,4 13,9 14,3 12,7 Koko maa 11 11,3 11,8 12,2 11,9 11,9 11,8 Yhteensä laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa on yhteensä 11,9 % yli 75-vuotiaista (v. 2015). Tämä on huomattavasti enemmän kuin valtakunnallisissa tavoitteissa.
14 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12. Koko maa Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä (id:3367) 6,0 5,0 6,0 6,2 6,5 6,1 5,8 2,6 2,0 2,3 2,0 2,6 1,2 0,9 7,8 7,5 6,7 3,8 4,1 2,7 2,0 5,7 5,7 6,0 5,9 5,2 5,5 3,4 5,6 5,2 4,8 4,2 3,5 3,4 3,0 5,8 5,8 5,7 5,7 5,3 4,8 4,4 Koko maa 5,9 5,4 4,7 4,4 3,8 3,1 2,6