TYRNÄVÄN KUNNAN HYVINVOINTIKATSAUS: VUOSITTAINEN RAPORTTI VUOSILTA JA SUUNNITELMA VUODELLE 2015
|
|
- Onni Albert Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TYRNÄVÄN KUNNAN HYVINVOINTIKATSAUS: VUOSITTAINEN RAPORTTI VUOSILTA JA SUUNNITELMA VUODELLE 2015
2 AIHEITA Terveydenhuoltolaki Tyrnävä strategia Terveyteen vaikuttavia tekijöitä Indikaattoriotoksia Ikäihmisten palveluprofiilin valtakunnalliset tavoitetasot Painopisteet/ kehittämiskohteet ja tavoitteet Suunnitelma
3 TERVEYDENHUOLTOLAKI 12 : Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin, ja on seurattava kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan hyvinvointitarpeisiin
4 TERVEYDENHUOLTOLAKI 12 : Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia.
5 TERVEYDENHUOLTOLAKI 12 : Kunnan on raportoitava valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä valmistettava valtuustolle kerran valtuustokaudessa LAAJEMPI HYVINVOINTIKERTOMUS
6 TYRNÄVÄN STRATEGIA
7 TERVEYTEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ 10 % 15 % 15 % 25 % 35 % Elintavat Sosioekonomiset tekijät * Perimä Terveydenhuolto Ympäristötekijät (World Health Organization = Maailman terveysjärjestö) * Henkilön pääasiallinen toiminta, ammatti, ammattiasema sekä toimiala Henkilön asema yhteiskunnan rakenteellis-toiminnallisissa järjestelmissä. (Tilastokeskus) 7
8 Väestöpyramidi havainnollistaa väestön ikärakennetta. Pyramidi kuvaa sekä eri ikäluokkien välisiä suhteita että sukupuolten välisiä määrällisiä eroja. (Lähde:
9 Väestöpyramidi havainnollistaa väestön ikärakennetta. Pyramidi kuvaa sekä eri ikäluokkien välisiä suhteita että sukupuolten välisiä määrällisiä eroja. (Lähde:
10 0-6-vuotiaat, % väestöstä Tyrnävä 14,2 14,4 15,4 15,3 15, ,5 16,5 16,9 - Kempele 12,6 12,7 12,8 12,9 12,7 12,5 12,9 12,5 12,3 - Liminka 16,8 17,8 18,5 18,9 18,5 18,3 18,1 17,5 17,4 - Muhos 10,9 10,9 11,5 12,3 12,4 12, ,1 - Lumijoki 13,1 13,7 14,3 14,3 14,5 14,5 14,4 14,5 14,2 - Koko maa 7,6 7,6 7,6 7,6 7,7 7,7 7,8 7,8 7,8 - Pohjois-Pohjanmaa 9,5 9,6 9,7 9,8 9, ,1 10,1 10,1 -
11 Indikaattori ilmaisee lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista perheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat aviotai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. Lapsiperheet, % perheistä Tyrnävä 53,9 54,2 55,7 55,4 54, ,9 55,5 56,5 - Kempele 54,1 53,8 53,7 53,1 53,3 52,5 53, ,1 - Liminka 59,1 59,9 60,4 61,4 61,3 62,5 63,3 62, Muhos 49,1 49,1 49,7 49,1 48,7 48,6 47,9 48,7 48,3 - Lumijoki 53,2 53,8 54,2 52,9 51,6 50,8 49,3 49, Koko maa 41,7 41,5 41,2 40,9 40,5 40, ,7 39,5 - Pohjois-Pohjanmaa 45, ,8 44,4 44, ,8 43,5 43,2 -
12 Indikaattori ilmaisee yhden huoltajan lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista lapsiperheistä. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Tyrnävä 9,4 9,7 9,2 8,9 10,2 9,7 9,6 9,9 9,9 - Kempele 13,1 13,4 14,3 15,2 16,2 15,9 14,7 14,8 16,4 - Liminka 9,3 9,4 8,5 9,1 9,9 10,9 11,2 10,4 9,9 - Muhos 15,2 14,2 13,6 13,8 13,3 13,1 13,7 13,6 14,6 - Lumijoki 10,3 11,7 11,5 10,6 10, ,8 10,3 12,1 - Koko maa 19, , ,1 20,2 20,3 20,4 - Pohjois-Pohjanmaa ,3 16,2 16,4 16,4 16,6 16,8 17,2 -
13 Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Huoltosuhde, demografinen Tyrnävä 69,1 70,2 71,4 70,5 70, ,7 74, Kempele 51,5 52,1 53,5 53,8 54,4 53, ,6 - Liminka 71,6 72,6 73,5 74, ,1 75,2 74, Muhos 61,5 61,7 62,6 63,5 63,7 64,4 64, ,7 - Lumijoki 74,2 76,6 77,1 74,8 73,5 71,6 71,7 75,5 78,7 - Koko maa 50 49,8 50,5 50,1 50,3 50,6 51,6 52,9 54,3 - Pohjois-Pohjanmaa 52,1 52,1 52,9 52,8 53,1 53,4 54,2 55,5 56,8 -
14 70 Tyrnävän vanhus- ja lapsihuoltosuhteet vuonna 2012 vertailukunnittain/ 100 työikäistä Vanhushuoltosuhde Lapsihuoltosuhde 0 Vanhushuoltosuhde kuvaa yli 65 vuotiaiden määrää suhteessa vuotiaisiin Lapsihuoltosuhde kuvaa alle 15 vuotiaiden määrää suhteessa vuotiaisiin (Lähde: Tilastokeskus, laskenta Näpänkangas, A Pohjois-Pohjanmaan liitto)
15 Taloudellinen huoltosuhde eli elatussuhde ilmaisee kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lukeutuu koko ei-työllinen väestö, eli työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat. Elatussuhde Tyrnävä 170,5 172,4 165,2 162,5 157,9 171,8 167,6 162,9 - - Kempele 121,8 125,7 122,8 122, ,7 132,5 129,6 - - Liminka 157,7 158,8 153,8 153,7 154,1 160,8 158,6 154,2 - - Muhos ,1 157,2 153, ,1 164, Lumijoki 179,2 180,4 177,1 175,4 167,7 176,9 170,6 171,7 - - Koko maa 131, ,1 123,7 124,1 133,7 131,1 129,4 - - Pohjois-Pohjanmaa 148, ,3 143,2 153,7 149,1 146,7 - -
16 Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Gini-kertoimessa tuloerojen taso on kiteytetty yhteen lukuarvoon, mikä voi vaihdella nollan ja yhden välillä. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Työllisyys ja työttömyys ovat keskeisimmät tuloeroihin vaikuttavat tekijät. Hyvin suurten tuloerojen katsotaan heikentävän sosiaalista koheesiota, luottamusta ja liikkuvuutta, joiden heikkenemisellä on negatiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja talouteen. Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot Tyrnävä 23,3 24,7 23,6 23,4 23,7 22,9 23, Kempele 25, ,6 25,2 25,9 24,8 24,5 24,2 - - Liminka 22,7 22,9 22, ,9 22,9 23,6 23,3 - - Muhos 22,8 22,9 22,9 23,6 22,5 22,7 22,5 22,8 - - Lumijoki 24, ,6 25,4 26,9 24, ,7 - - Koko maa 28,2 28,1 28,7 29,5 28,4 27,6 28,2 28,5 - - Pohjois-Pohjanmaa 26,1 26,5 26,6 26,9 26,3 25,9 26,2 26,1 - -
17 Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Kyse on mittarista, joka kuvaa väestön asemaa suhteellisella tulojakaumalla. Kunnan yleinen pienituloisuusaste Tyrnävä 14,7 14,7 17,7 18,8 18,5 18,5 20,4 18,7 - - Kempele 7,4 7,3 7,8 9 9,1 9,4 9,7 9,5 - - Liminka 12,8 11,4 11,4 12, ,2 13,7 11,7 - - Muhos 13 14,1 14,2 15,1 13,5 13,9 14,4 14,5 - - Lumijoki 18,3 17,8 20,2 23,2 22,2 22, ,3 - - Koko maa 13, , ,9 14,8 14, Pohjois-Pohjanmaa 14,7 15,1 15,8 16,6 16,5 16,8 16,9 16,8 - -
18 Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18- vuotiaista henkilöistä. Lasten pienituloisuusaste Tyrnävä 16,5 16,8 21,7 24,2 24,6 25,2 28,9 26,4 - - Kempele 8 8 7, ,2 10,6 11, Liminka 14,9 13,6 13,3 14, ,7 13,9 - - Muhos 12,3 13,8 13,5 14,9 13,6 14,9 16,5 16,5 - - Lumijoki 18, ,4 23, ,9 18,4 29,3 - - Koko maa 12,8 13,2 13,5 13,9 14,1 14,6 14,8 14,9 - - Pohjois-Pohjanmaa 14,8 14,9 15,8 16, ,8 18,2 17,8 - -
19 Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Koulutustasomittain Tyrnävä Kempele Liminka Muhos Lumijoki Koko maa Pohjois-Pohjanmaa
20 Indikaattori ilmaisee, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu Tyrnävä 114,7 117,6 114,1 115,8 108,3 109,5 109,6 113,4 113,6 - Kempele 101,5 95,5 94,5 98,4 101,9 108,7 105,2 102, Liminka 108,8 104, ,4 118,6 114,5 112,3 111,8 109,8 - Muhos 127,1 127,9 124,5 123,5 120,4 121,5 124,8 123,9 123,7 - Lumijoki 112,8 115,4 120, , ,5 101,8 101,1 - Koko maa Pohjois-Pohjanmaa
21 THL: sairastavuusindeksi, ikävakioitu Tyrnävä 112,5 Kempele 107,7 Liminka 101,8 Muhos 126,6 Lumijoki 117,7 Koko maa 100 Pohjois-Pohjanmaa 119,9 Indikaattori on koostettu seitsemästä eri sairausryhmästä, jotka on erikseen indeksoitu (koko maa=100) ja summattu neljän eri näkökulman mukaan määräytyvien painokertoimien mukaan. Sairausryhmät (Tyrnävän indeksi) Syöpäindeksi (83,9), Sepelvaltimotauti-indeksi (152,4), Aivoverisuonisairausindeksi (147,1), TULE indeksi (116,9), Mielenterveysindeksi (106,4), Tapaturmaindeksi (99,4), Dementiaindeksi (97,9) Näkökulmat (Tyrnävän indeksi) Kuolleisuuspainotettu indeksi (107,1), Työkyvyttömyyspainotettu indeksi (111,2), Elämänlaatupainotettu indeksi (113,7) ja Kustannuspainotettu indeksi (118,1)
22 250,0 Kelan terveyspuntarin kansantaudit Tyrnävällä ,0 150,0 100,0 50,0 103 Diabetes 112 Psykoosit 201 Sydämen vajaatoiminta 202 Nivelreuma 203 Astma 205 Verenpainetauti 206 Sepelvaltimotauti Kansantauti-indeksi 0, Kansantaudit Diabetes 135,7 128,1 127,1 124,6 125,1 120,8 120,3 129,3 143,6 143,2 139,7 138,5 137,5 112 Psykoosit 117,7 125,8 123,2 123,8 122,2 118,8 120,5 118,0 116,2 109,3 114,6 107,1 118,7 201 Sydämen vajaatoiminta 186,8 187,7 182,9 189,4 181,5 177,8 182,7 186,2 197,8 199,4 207,1 209,7 209,0 202 Nivelreuma 112,9 111,3 115,3 113,3 108,5 112,4 117,9 120,5 126,1 126,4 125,2 125,8 124,9 203 Astma 144,1 141,4 140,4 133,7 139,1 136,6 137,2 136,7 130,7 130,4 130,6 135,2 134,2 205 Verenpainetauti 111,2 112,5 114,1 117,6 120,8 123,1 123,6 128,9 130,4 129,4 131,2 133,6 134,2 206 Sepelvaltimotauti 140,0 137,1 145,1 142,5 138,8 140,1 138,0 138,6 145,8 147,2 148,6 154,2 152,0 Kansantauti-indeksi 135,5 134,8 135,4 135,0 133,7 132,8 134,3 136,9 141,5 140,8 142,4 143,4 144,4
23 Indikaattori ilmaisee kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas Tyrnävä Kempele Liminka Muhos Lumijoki Koko maa Pohjois-Pohjanmaa
24 Indikaattori ilmaisee laskennallisen kuntien sosiaalitoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Sosiaalitoimen nettokustannukset, euroa / asukas Tyrnävä Kempele Liminka Muhos Lumijoki Koko maa Pohjois-Pohjanmaa
25 Indikaattori ilmaisee kuntien erikoissairaanhoidon nettokustannukset euroina asukasta kohti. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Tyrnävä Kempele Liminka Muhos Lumijoki Koko maa Pohjois-Pohjanmaa
26 Perusterveydenhuollon (mukaanlukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas Indikaattori ilmaisee kuntien perusterveydenhuollon (sisältää myös hammashuollon) nettokustannukset euroina asukasta kohti. Tehtäväluokkaan "Perusterveydenhuolto" sisältyy perusterveydenhuollon vuodeosastohoito ja avohoito mukaan lukien hammashuolto, kouluterveydenhuolto ja koulupsykologin toiminta, perusterveydenhuollon ylläpitämät mielenterveystoimistot tai vastaava toiminta Tyrnävä Kempele Liminka Muhos Lumijoki Koko maa Pohjois-Pohjanmaa
27 TEA -viisari Linkin kautta pystyy tarkastelemaan oman kunnan tietoja ja tarvittaessa vertaamaan niitä muihin kuntiin Tyrnävän perusterveydenhuollon pisteet ovat suhteessa koko maahan matalat (kunnan pisteet: 33/ kokomaan arvo: 60)
28 Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä Tyrnävä 12,4 10,5 11, ,8 11,3 10,9 8,1 - - Kempele 9 9,5 10,3 10,1 9,2 9,5 7,7 9,1 - - Liminka 11,4 11,1 11,8 9,9 9 7,8 9,8 8,5 - - Muhos 11,3 10,8 9,5 9,4 8,5 9,9 10,2 12,3 - - Lumijoki 13,8 16,1 16,1 10,7 8, ,6 7,5 - - Koko maa 11,4 11,4 11,4 11,7 11,8 11,4 11,4 11,2 - - Pohjois-Pohjanmaa 9,4 9,4 9,6 10,1 10 9,7 9,8 9,7 - -
29 Indikaattori ilmaisee vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina vuotiaasta työvoimasta. Nuorisotyötön on vuotias työtön. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Tyrnävä 12, ,2 10, ,8 13,6 13,9 12,9 - Kempele 15,5 15,7 14,7 14,7 13,5 17,6 17,4 15,6 17,5 - Liminka 13,9 13, ,6 12,2 16,9 12, ,8 - Muhos 17,8 13,9 11,7 11,2 12,1 17,4 15,7 15,7 18,9 - Lumijoki 17,3 11,7 10,5 12,9 13,8 18,3 8,7 15, Koko maa 13,5 11,9 10,2 9 8,8 13, ,9 12,4 - Pohjois-Pohjanmaa 18,5 16,3 14,4 13,4 13,9 18, ,7 18 -
30 Indikaattori ilmaisee eläkkeelle (vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- tai maatalouden erityiseläkkeelle) siirtyneiden aritmeettisen keskiarvoiän. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet eivät ole mukana keskiarvossa. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Tyrnävä 51,9 57,9 56,4 53,3 54,4 50,7 55,3 57,3 57,8 - Kempele 54,7 56,6 55,6 55,6 55,9 57,7 55,4 56,1 56,2 - Liminka 56 56,6 52,8 53, ,4 55, Muhos 53,5 54,9 53,3 52,5 52,8 55,4 53,9 55,6 55,3 - Lumijoki 55,8 57,4 59,5 51,9 52,2 58, , Koko maa 57,1 57,5 57,2 57,2 58,1 58, ,2 - Pohjois-Pohjanmaa 55,2 56,1 55,4 55,2 55,8 56,8 56,4 56,6 57,2 -
31 Indikaattori ilmaisee työkyvyttömyyseläkettä vuoden lopussa saaneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Tyrnävä 9,3 9 8,9 8,8 8,6 8,7 8,8 8,6 7,9 - Kempele 6,8 6,9 6,9 7,1 7,3 7,5 7,7 7,8 7,8 - Liminka 7,7 7,2 7,5 7,3 7,5 7,5 7,5 7,1 6,8 - Muhos 11,7 11,7 11,5 11,5 11,4 11, ,9 10,9 - Lumijoki 10,7 10,7 10,7 10,5 10,4 10,3 10,5 10,7 9,8 - Koko maa 8,8 8,8 8,8 8,9 8,9 8,9 8,7 8,6 8,3 - Pohjois-Pohjanmaa 10,1 10,1 10,1 10,4 10,5 10,5 10,5 10,4 10,2 -
32 Indikaattori ilmaisee pitkäaikaistyöttömien osuuden prosentteina työttömistä. Työttömään työvoimaan luetaan vuotiaat työttömät. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Tyrnävä 22 27,2 21,7 21,7 16,7 11,1 14,8 13,9 16,4 - Kempele 24,2 23,5 24,9 23,3 23,3 15,9 21,9 25,7 22,6 - Liminka 26,3 24,3 21,5 20,7 14,7 14,7 21,2 20,8 17,5 - Muhos 22,2 25,5 19,9 17, ,8 16,8 17,9 20,4 - Lumijoki 25,5 33,3 29,8 22,7 22,9 18,5 24,1 22,1 19,3 - Koko maa 25,3 26, ,4 15,7 20,4 23,4 24,2 - Pohjois-Pohjanmaa 21,8 23,1 21,9 19,3 17,9 14, ,4 21,3 -
33 KOETTU TERVEYS Tyrnävä 2013 Vakioidut prosenttiosuudet % Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Päivittäin vähintään kaksi oiretta Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Koulu-uupumus Ylipaino 8 16 Pojat (n=110) Tytöt (n=108) Tyrnävä (n=218) Pohjois-Pohjanmaa (n=8884) Koko maa (n=99478) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely
34 KOETTU TERVEYS Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Päivittäin vähintään kaksi oiretta Vakioidut prosenttiosuudet Tyrnävä % Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus 6 34 Koulu-uupumus 11 Ylipaino (n=179) 2007 (n=195) 2009 (n=173) 2011 (n=193) 2013 (n=218) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely
35 TERVEYSTOTTUMUKSET Tyrnävä 2013 Vakioidut prosenttiosuudet % Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Ei syö koululounasta päivittäin Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän Nukkuu arkisin alle 8 tuntia Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Tupakoi päivittäin: Vertailukunnat: Kempele 11% Liminka 10% Lumijoki 14% Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 5 9 Pojat (n=110) Tytöt (n=108) Tyrnävä (n=218) Pohjois-Pohjanmaa (n=8884) Koko maa (n=99478) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely
36 TERVEYSTOTTUMUKSET Tyrnävä Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Ei syö koululounasta päivittäin Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän Nukkuu arkisin alle 8 tuntia Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran Kouluterveyskyselyn kouluruokailu tuloksista 70 80on keskusteltu % Kuulammen ruokalatoimikunnassa Todettu, että tulokseen 34 voi vaikuttaa ruoka, mitä päivän aikana on tarjottu. Kyseisellä koululla on tarkasteltu kahden päivän ajan luokkalaisten ruokailua Vakioidut prosenttiosuudet Tulokset: Ruoka: jauhelihaperunasoselaatikko. Ruokailemassa kävi: 436. Poissa: 42 Oppilaista jätti syömättä: 34. Biojätettä lautasilta kertyi: 7 kg Ruoka: sitruunainen uunikala kylmäkastike ja perunat. Ruokailemassa: 452. Poissa: 32. Syömättä jätti: 28. Biojätettä lautasilta kertyi: 14,6 kg (n=179) 2007 (n=195) 2009 (n=173) 2011 (n=193) 2013 (n=218) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely
37 KOKEMUS OPPILASHUOLLON TUESTA Tyrnävä 2013 Vakioidut prosenttiosuudet % Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle 2 13 Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle Vaikea päästä koulukuraattorin vastaanotolle 7 20 Vaikea päästä koulupsykologin vastaanotolle Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta 6 8 Hakenut apua masentuneisuuteen ammattiauttajalta Pojat (n=110) Tytöt (n=108) Tyrnävä (n=218) Pohjois-Pohjanmaa (n=8884) Koko maa (n=99478) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely
38 KOKEMUS OPPILASHUOLLON TUESTA Vakioidut prosenttiosuudet Tyrnävä % Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle 2 Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle 16 Vaikea päästä koulukuraattorin vastaanotolle 7 Vaikea päästä koulupsykologin vastaanotolle 29 Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta 6 Hakenut apua masentuneisuuteen ammattiauttajalta (n=179) 2007 (n=195) 2009 (n=173) 2011 (n=193) 2013 (n=218) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely
39 ELINOLOT Tyrnävä 2013 Vakioidut prosenttiosuudet % Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa 9 8 Perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla Ei yhtään läheistä ystävää 6 8 Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana Kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti: Vertailukunnat: Kempele 11% Liminka 8% Lumijoki 12% Pojat (n=110) Tytöt (n=108) Tyrnävä (n=218) Pohjois-Pohjanmaa (n=8884) Koko maa (n=99478) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely
40 ELINOLOT Tyrnävä Vakioidut prosenttiosuudet % Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla Ei yhtään läheistä ystävää Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana (n=179) 2007 (n=195) 2009 (n=173) 2011 (n=193) 2013 (n=218) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely
41 KOULUOLOT Tyrnävä 2013 Vakioidut prosenttiosuudet % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma lukuvuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Vaikeuksia opiskelussa Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin Pojat (n=110) Tytöt (n=108) Tyrnävä (n=218) Pohjois-Pohjanmaa (n=8884) Koko maa (n=99478) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely
42 KOULUOLOT Tyrnävä Vakioidut prosenttiosuudet % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma lukuvuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Vaikeuksia opiskelussa Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin (n=179) 2007 (n=195) 2009 (n=173) 2011 (n=193) 2013 (n=218) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely
43 Kouluterveyskyselyn 2013 ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Vanhempien tupakointi vähentyi Vanhempien työttömyys vähentyi Vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan Läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät Koulun työilmapiiri parani Kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi Koulukiusatuksi joutuminen vähentyi Lintsaaminen vähentyi Ylipainoisia oli vähemmän Aamupalan syöminen arkisin lisääntyi Hampaiden harjaamistottumukset paranivat Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla lisääntyi Humalajuominen vähentyi Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi Koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa lisääntyivät Fyysistä uhkaa koettiin yleisemmin Toistuva rikkeiden teko lisääntyi Koulutapaturmat lisääntyivät Koululounaan syöminen päivittäin vähentyi JOHTORYHMÄN MIELESTÄ KOULUTERVEYSKYSELYN SUURIMMAT HUOLENAIHEET OVAT: Tupakointi Seksuaalinen väkivalta Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa Ruokailu Muutokset pidemmällä aikavälillä Koulun työilmapiiri parani
44 Ikäihmisten palveluprofiilin valtakunnalliset tavoitetasot, joita kuntien on tavoitteita asettaessa tarkasteltava suhteessa kunnan asukkaiden tarpeisiin Kotona asuvat 75 v täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä Tavoitetaso 91,0 92,0 % Tavoitetaso 13,0 14,0 % Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana % vastaavanikäisestä väestöstä Tavoitetaso 6,0-7,0 % Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä Tavoitetaso 6,0-7,0 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä Tavoitetaso 2,0 3,0 Lähde: Ikäihmisten laatusuositus 2013
45 Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi laskettiin muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa olleet. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Tyrnävä 86,3 87, ,5 86, ,1 87,4 88,8 - Kempele 90,9 90,9 89,6 87,8 91,8 90,4 91,4 91,5 91,8 - Liminka 84,7 86,8 88,3 87,9 88,6 89,9 89,9 88,5 88,2 - Muhos 92,6 92,6 93,3 91,6 90,6 86,5 87,8 87,2 91,3 - Lumijoki 95, ,7 85,1 82,8 99, Koko maa 89,7 89,6 89,4 89,3 89,3 89,4 89,5 89, Pohjois-Pohjanmaa 89,6 90,1 89,8 89,7 89,8 89,3 89,2 89,4 89,9 -
46 Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä saa säännöllisesti kotipalvelua ja/tai kotisairaanhoitoa. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Tyrnävä - 7,9-11,4 10,3 11,4 13,5 12,9 13,9 - Kempele - 10,8-11,3 13,6 13,4 16,1 15,4 13,5 - Liminka - 12,2-10,2 17,4 17,9 19, ,8 - Muhos - 6,5-9 21,1 19,2 19,6 20, Lumijoki - 14,4-17,2 17, Koko maa - 11,2-11, ,3 11,8 12,2 11,9 - Pohjois-Pohjanmaa - 16,5-15,3 15, ,7 15,5 14,8 -
47 Indikaattori ilmaisee vuoden aikana omaishoidon tukea saaneiden 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Tyrnävä 3,5 3,6 3,5 5,4 5,6 4,2 3,2 4,1 0,3 - Kempele 2,7 3,3 2,4 1,6 4,3 3,8 3,6 3,4 3,7 - Liminka 1 1,6 1,9 3,5 4,1 5,3 4,2 2,9 3,8 - Muhos 5,2 5,3 5,1 5,5 4,6 4,9 4,5 4,1 4,7 - Lumijoki 2,4 3,2 1,6 0,7 1,5 2,1 2,7 3,8 3,2 - Koko maa 3,6 3,7 3,7 3,9 4,1 4,1 4,2 4,4 4,5 - Pohjois-Pohjanmaa 6 6 6,1 6,2 6,8 6,7 6,6 6,4 6,6 -
48 Kunnan painopiste- ja kehittämisalueiksi esitetään seuraavia kolmea teemaa tuleville vuosille: 1. Osallisuus Osallisuus kansalaisena Oikeus taloudellisesti tuotettuihin laadukkaisiin kuntapalveluihin. Osallisuus vaikuttajana Oikeus tulla kuulluksi itseä koskevissa asioissa. Oikeus vaikuttaa kunnan päätöksentekoon. Oikeus edustukselliseen vaikuttamiseen. Sosiaalinen osallisuus Pystyvyys arjen vuorovaikutustilanteissa. Yksilön kehitysyhteisöjen tukeminen. (Kehitysyhteisöjä ovat mm. koti, suku, kaveripiiri, harrastuspiirit, päiväkoti, koulu, internet)
49 2. Kuntalaisen omavastuu Yksilön ja lähiyhteisön sekä kolmannen sektorin panos kansalaisen hyvinvoinnissa. 3. Saumaton yhteistyö palvelujen tuottamisessa Kunnan sisällä osastojen välisen yhteistyön lisääminen. Kunnan ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö. Kunnan ostamat palvelut (kunnan järjestämisvastuu) Palvelujen kehittäminen seudullisena ja valtakunnallisena yhteistyönä
50 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Osallisuus kansalaisuus Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Peruspalvelut ovat kaiken ikäisille helposti tavoitettavissa. Palvelujen riittävyys, monipuolisuus ja korkea laatu Kaikille nuorille löytyy toisen asteen opiskelupaikka Ammattitaitoimen ja riittävä henkilökunta, Esimiehet Vanhuspalveluiden selkeä ja ajantasainen tiedottaminen. Ikäihmisten palveluopas ajan tasalla. Ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen kaikissa ikäryhmissä Sovittu hoidonporrastus toteutuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä Terveyskeskuksessa noudatetaan yleistä ohjeistusta kiireettömän sairaalahoidon kriteereistä Ennaltaehkäisevään suun terveydenhuoltoon panostaminen Päivähoitopaikkojen riittävyys ja monipuolisuus - varhaiskasvatus Opetuspalvelujen laadun varmistaminen Monipuoliset harrastusmahdollisuudet Ajantasaiset kokoelmat kirjastossa - kirjastotoimi Oppilashuoltoryhmiin osallistuminen Toimiva kouluterveydenhuolto Työllisyystyöryhmä Opinto-ohjaus Etsivätyö Paja Sivistysosasto Talousarvion puitteissa Talousarvion puitteissa Koululääkäri, kouluterveydenhoitaja, psykologi, psyk. sairaanhoitaja Talousarvion puitteissa Hoitoonpääsyajat - vastaanotto - suunterveydenhuolto - mielenterevyspalvelut Seniorineuvolan toiminta / käyntimäärät. Ajanvaraus toimii hyvin ja hoitotakuu toteutuu Hoitoonpääsyajat vastaanotto suunterveydenhuolto mielenterveyspalvelut Työttömien terveystarkastuksien toteutuminen Asetusten mukaiset seulonnat toteutuvat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tarkoituksenmukainen erikoissairaanhoidon käyttö Hoitotakuun toteutuminen erikoissairaanhoidossa Opetuksen määrä h/opp Opetuksen kustannus /opp Asetusten mukaiset seulonnat kouluterveydenhuollossa toteutuvat Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä
51 2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Osallisuus vaikuttaminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Edustuksellisen demogratian tukeminen Oppilaskuntatyö Vaalien organisointi Äänestysprosentti Kansalaisten kuuleminen päätöksenteossa Asiakaskyselyt Sosiaali- ja terveystoimen palvelusuunnitelmat Yleiset kuulemistilaisuudet Kouluhankkeen kuulemiset
52 3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Sosiaalinen osallisuus Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Pärjäävyys arjen vuorovaikutustilanteissa Ennaltaehkäisevät ja varhaisen tukemisen toimintamallit ovat käytössä. Vanhusten kotona asumisen tukeminen Seniorineuvola Mielenterveyskuntoutujien päivätoimi, Mielenterveysneuvola Päihdetyö, Mielenterveysneuvola Tapahtumat Lapsen kaksiportainen puheeksiottaminen, Neuvola-, varhaiskasvatus- opetus ja, sosiaalihenkilöstö 4-v tarkastukset, Neuvola, terveydenhoitajat Perhetyö, Neuvola/sosiaalityö Vanhuspalvelut/ ennaltaehkäisevät palvelut Kuntouttavan työtoiminnan ja Kansalaisten palkkatuetun työn järjestäminen aktivoiminen (sosiaalitoimi) Pajatyö (sivistystoimi) 75 vuotta täyttäneistä kotona asuvia 91 % 75 vuotta täyttäneistä säännöllisen kotihoidon asiakkaita 14 % Huolen aiheiden määrä (4-v tarkastuksista) Sos asiakkuudet Lastensuojelun avuhuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-v vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä. Kasvatus- ja perheneuvolan asiakkuudet vuoden aikana Huostassa olleet 0-17v viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavan ikäisestä väestöstä Hyvinvointia edistävät käynnit kaikille 75- vuotta täyttäville. Erilaisia tukitoimintoja, kuten kotihoito, päivätoiminta ja intervalli- ja kuntoutumisjaksot hyödyntäen pystytään tukemaan kotona asumista mahdollisimman pitkään. Työ- ja elinkeinosuunnittelija, sosiaaliohjaaja (aikuissosiaalityö) ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja (oppisopimusopiskelija?) Toimenpiteissä olevat % työttömistä (sosiaalitoimi) Nuoriso-ohjaajat pajatyössä, etsivä nuorisotyöntekijä (sivistystoimi)
53 4) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Kansalaisen omavastuu Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Omaehtoinen terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen Läheisestä huolehtiminen Järjestöjen ja kolmannen sektorin roolin selkiyttäminen lasten ja nuorten kehitysyhteisöinä Ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen kaikissa ikäryhmissä, Terveyspalvelut Kansalaisten terveystiedon lisääminen, Terveyspalvelut Tarjotaan puitteet kunnon ylläpitämiseksi terveellisten elintapojen edistämiseksi 1.liikuntapalvelut 2.kirjastopalvelut (sivistysosasto) 3.lähiruoka 4.kevyenliikenteen väylät 5.Puistoalueet (tekninen osasto) 6.Tyrnäväilmiö (hallinto- ja kehittämisosasto) Lapsen kaksiportainen puheeksiottaminen, Neuvola-, varhaiskasvatus- opetus ja, sosiaalihenkilöstö Kansansairaudet Puheeksiottamiset ja neuvonpidot yhdessä järjestöjenkanssa Turvallisuustietoisuuden lisääminen Yksiköiden turvallisuussuunnitelmat päivitetään vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Ensiaputaitojen tason nosto EA1 koulutettujen työntekijöiden määrä.
54 5) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Saumaton yhteistyö palvelujen tuottamisessa Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Monialainen yhteistyö Henkilöstön ja tilojen yhteiskäytössä Tilojen käytettävyys Hyvinvointitiedon hyödyntäminen päätöksenteossa Järjestöjen ja kolmannen sektorin roolin selkiyttäminen lasten ja nuorten kehitysyhteisöinä Sähköiset palvelut Sosiaalinen media käyttöön kunnan tiedottamisessa Toimintamallien kuvaaminen Seudun kuntien välinen yhteistyö jatkuu Parannetaan yhteistyötä sivistys- ja sosiaalitoimen kanssa Tarkoituksen mukaiset toimitilat kullekin toiminnolle Koulujen ja päiväkotien tilojen käytön tehostaminen Strategiatyö LNPO 2025 Sähköisen hyvinvointikertomuksen kehittäminen osaksi kunnan strategia-, talous- ja toimintasuunnittelua. Lapsen kaksiportainen puheeksiottaminen, Neuvola-, varhaiskasvatus-, opetus- ja sosiaalihenkilöstö Tiedottaminen - kotisivut, Terveyspalveluista tiedottaminen kunnan internet-sivujen kautta Facebook-sivujen luominen ja ylläpito (hallinto- ja kehittämisosasto) Organisaatiokaaviot Hoitopolkujen kehittäminen, kuvaaminen ja juurruttaminen käytännön työhön
55 Lisätiedot: Marjukka Manninen Kunnanjohtaja Eliisa Tornberg Hyvinvointiryhmän puheenjohtaja Jouni Kurkela Hyvinvointikertomusvastaava
Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa
Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotVuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia
Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta
LisätiedotAmmatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1
Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2008 2010 Kouluterveyskysely 2010 3..2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 49 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä
LisätiedotLukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1
Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotKouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta
Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka
LisätiedotVuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä
LisätiedotNuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2005-2013 Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä
LisätiedotNuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
LisätiedotNuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely
Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/2005 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely
Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %
FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma
LisätiedotKouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta
Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,
LisätiedotTiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely
LisätiedotNuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010
Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotNuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
LisätiedotNuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään
LisätiedotNuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely
Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 40 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat
LisätiedotTHL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat
2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa
LisätiedotKouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014
Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua
FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila
LisätiedotKouluterveyskysely 2008
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotKouluterveyskysely 2008
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 0 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat muutokset 00 0 sukupuolten väliset erot vuonna 0 Tiedosta
LisätiedotLiite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita
FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto
LisätiedotNuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %
FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %
FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %
FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus
LisätiedotKouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 200 lukion 1. ja 2. vuosikurssin i opiskelijat muutokset 2000, 2004 200 200 sukupuolten väliset erot vuonna 200 Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotHiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila
Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma
LisätiedotMikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013
Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille
LisätiedotOPISKELUN KUORMITTAVUUS Ypäjän Hevosopisto
OPISKELUN KUORMITTAVUUS Vaikeuksia omatoimisuutta vaativissa tehtävissä Vaikeuksia sopivan opiskelutavan löytämisessä 21 20 Vaikeuksia läksyjen tekemisessä 14 Vaikeuksia kirjoittamista vaativissa tehtävissä
LisätiedotKOULUTERVEYSKYSELY 2013
KOULUTERVEYSKYSELY 2013 Kouvolan kuntakohtaisia tuloksia verrattuna Kouvolan vanhoihin tuloksiin 2 Kouluterveyskysely THL:n toteuttama valtakunnallinen kysely peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaille,
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotKOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA
KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
LisätiedotKOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti
1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa
LisätiedotLapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7
Lapsiperheet, % perheistä Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 0 15 vuotiaat, % väestöstä Nokia : 20.6 Kaarina : 20.1 Raisio : 16.9 Naantali : 16.9 Turku : 13.6 16 24
LisätiedotINDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012
INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,
LisätiedotKouluterveyskysely 2011
Laukaan kuntaraportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Essi Laukkarinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 00271 Helsinki Telephone: 020
LisätiedotKouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet
Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomi LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotHyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi
Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0
LisätiedotLIMINGAN HYVINVOINTIKATSAUS VUOSI 2015
1 LIMINGAN HYVINVOINTIKATSAUS VUOSI 2015 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yleisesti hyväksytty tavoite, arvo, jonka eteen yksilöt ja yhteisöt toimivat. Hyvinvointityön hyvien käytäntöjen vahvistamisessa,
LisätiedotKouluterveyskysely 2013
Kouluterveyskysely 2013 Tyrnävän kuntaraportti Suvi Nipuli, Hanne Kivimäki, Pauliina Luopa, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Essi Laukkarinen, Reija Paananen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 00271
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Pohjois-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 28 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 28 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai
LisätiedotHyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR
Dnro:504/00.01.01/2015 Hyvinvointi-indikaattorit 2003-2013 Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman 2012-2013 tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Vertailuun on valittu hyvinvointikertomuksen
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
Lisätiedot1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi
1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS - 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotKouluterveyskysely terveydenhoitajan työssä
Kouluterveyskysely terveydenhoitajan työssä Th, tutkija Hanne Kivimäki Terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Finlandia-talo 16.2.2018 Terveydenhoitajapaivat 2018/Kivimäki THL 1 Esityksen sisältö Yleistä tiedonkeruusta
LisätiedotMaakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa
Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko
LisätiedotHyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää?
1(2) Hyvä kuntapäättäjä! Olemme koonneet kuntasi Kouluterveyskyselyn tuloksista tiiviin indikaattorikoosteen poliittisen päätöksenteon tueksi. Toivomme, että koosteesta on hyötyä tehtävässäsi! Kouluterveyskyselyn
LisätiedotTHL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.
THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
LisätiedotB. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO
HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi
LisätiedotKUOPIO KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET. Kouluterveyskysely 2013 Kuopion tulokset
KUOPIO KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET Kouuterveyskysey 2013 Kuopion tuokset VASTAAJAT Kyseyyn vastanneet peruskouujen 8. ja 9. uokkien oppiaat sekä ukioiden 1. ja 2. vuoden opiskeijat ja ammatiisten oppiaitosten
LisätiedotMiten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013
Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013 THL 5.2.2014 Tutkija Hanne Kivimäki Aiheet Perustietoa Kouluterveyskyselystä Valtakunnalliset tulokset 2013 Tulosten hyödyntäminen
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, P-S avi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotKouluterveyskyselystä tietoa opiskeluhuollon tueksi
Kouluterveyskyselystä tietoa opiskeluhuollon tueksi Th, tutkija Hanne Kivimäki Opiskeluhuollon verkostopäivä 8.3.2018 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki 8.3.2018 Kivimäki THL 1 Esityksen sisältö
LisätiedotKouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti
Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela Topi Kinnunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Espoon kaupunki Helsingin kaupunki
LisätiedotHyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti
Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut
LisätiedotKouluterveyskysely 2013
Kouluterveyskysely 2013 Espoon kuntaraportti Anni Matikka, Hanne Kivimäki, Pauliina Luopa, Suvi Nipuli, Reija Paananen, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Essi Laukkarinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
LisätiedotHyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat
4-5lk Nurmijärvi,(vertailu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) vastaajia 1061/vastausprosentti 80 % Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Suurin osa on tyytyväinen elämäänsä(87,3 %, vähiten
LisätiedotEhkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotHyvinvointi. Harri Jokiranta 25.11.2015
Hyvinvointi Harri Jokiranta 25.11.2015 Tulonjako ja toimeentulotuki 2013 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Koko maa 7 Etelä-Pohjanmaa 6,2 Alajärvi 7,7 Vimpeli 5,5 Soini 5,6
LisätiedotKouluterveys 2009. Tyrnävän kuntaraportti. etunimi.sukunimi@thl.fi
Kouluterveys 2009 Tyrnävän kuntaraportti Ella-Marja Rauhala, Anni Lommi, Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Suvi Vilkki, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen etunimi.sukunimi@thl.fi
LisätiedotKouluterveyskysely 2010
Karkkilan kuntaraportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Mira Roine, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 00271 Helsinki Telephone: 020 610
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit
Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotMaahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki
Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Tiina Laatikainen & Katja Wikström Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 21.4.21 Maahanmuuttajataustaisten nuorten
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
LisätiedotKouluterveyskyselyn 2015 tuloksia
Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon
LisätiedotTHL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk Utajärvi
THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk 1 24.4.2018 Anne Leppälä-Hast TUTKIMUSAIHEET Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys ja toimintakyky Elintavat Koulunkäynti ja opiskelu Perhe ja elinolot
LisätiedotKouluterveyskysely 2011
Iin kuntaraportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Essi Laukkarinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 00271 Helsinki Telephone: 020 610
LisätiedotKouluterveyskysely 2013
Kouluterveyskysely 2013 Kempeleen kuntaraportti Hanne Kivimäki, Pauliina Luopa, Suvi Nipuli, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Essi Laukkarinen, Reija Paananen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 00271
LisätiedotKOULUTERVEYSKYSELY 2013: HELSINGIN KUNTARAPORTTI
KOULUTERVEYSKYSELY 2013: HELSINGIN KUNTARAPORTTI Anni Matikka, Hanne Kivimäki, Pauliina Luopa, Suvi Nipuli, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Essi Laukkarinen, Reija Paananen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista 19.4.2018 Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
Lisätiedot2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.
Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana
LisätiedotTerveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin
LisätiedotTupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288)
Liite 4a VERTAILU KOKO MAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN KESKIARVOIHIN Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys 25 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) 20 15 10 5 0 Heinola 2008 Heinola 2013
LisätiedotKOULUTERVEYS 2008: TORNION KUNTARAPORTTI
Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: TORNION KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja
LisätiedotPERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 5.2.2016 Terveyden edistämisen neuvottelukunta PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT = mukana nykyisessä Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa
LisätiedotPietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
Lisätiedot