Vuosittainen raportti vuosilta ja suunnitelma vuodelle 2015 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

Transkriptio

1 LIMINGAN HYVINVOINTIKERTOMUS 1 Vuosittainen raportti vuosilta ja suunnitelma vuodelle 2015 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Hyvinvointikatsaus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen keskustellaan nykyisin paljon julkisuudessa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yleisesti hyväksytty tavoite, arvo, jonka eteen yksilöt ja yhteisöt ilmoittavat toimivansa. Kukin hahmottaa asian ja käsitteen tavallaan, taustaansa peilaten. Hyvinvointityön hyvien käytäntöjen vahvistamisessa, kuntalaisten omavastuun toteutumisessa ja uusien toimintatapojen kehittämisessä tarvitaan koko kuntaa: kuntalaisia, yhteisöjä sekä kunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Jokainen voi vaikuttaa omilla elintavoillaan merkittävästi terveyteen ja hyvinvointiin. Vastuu hyvinvointia ja terveyttä tukevista valinnoista on jokaisella kuntalaisella itsellään. Limingan kunta pyrkii omalta osaltaan järjestämään asukkaiden hyvinvointia edistäviä palveluita eri väestöryhmien tarpeiden mukaan kunnan talouden kantokyvyn rajoissa. Limingan kunta pyrkii toimillaan siihen, että Liminka on viihtyisä ja turvallinen asuinpaikka. Lähtökohta on, että ihmisten sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta tulisi lisätä ja samalla vähentää eriarvoisuutta, köyhyyttä ja syrjäytymistä. Keskeistä on väestön hyvää terveyttä ja toimintakykyä tukeva toiminta. Kyse on samaan aikaan terveellisten elintapojen vahvistamisesta ja erityisesti sairauksien vähentämisestä ja terveyserojen kaventamisesta. Yksi avainsanoista on ennaltaehkäisevä työ. Vain sen osaamisen kartuttamisen avulla sairaudet ja sosiaaliset ongelmat kyetään tunnistamaan ajoissa ja tarvittavat tukitoimet käynnistetään oikea-aikaisesti, siis mahdollisimman varhain. Jokaisen ihmisen ulottuvilla tulisi olla terveellinen ja turvallinen elin- ja työympäristö. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on otettu nykypäivän kuntajohtamisen ytimeen. Kunnan kaikki toiminta, päätöksenteko ja johtaminen tähtäävät lopulta ihmisten hyvinvoinnin edellytysten ja kokemusten vahvistamiseen. Tämän tunnistaminen, tunnustaminen ja saattaminen käytäntöön vaatii edelleen niin ajattelutavan kuin toimintatapojenkin uudistamista. Limingan kuntajohtamisessa on kehitetty kolmen vuoden ajan hyvinvointijohtamisen rakenteita, kuvattu vastuita ja tuotettu hyvinvointitietoa sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla vuonna 2014 loppuneen Terveempi Pohjois-Suomi2 -hankkeen tuella. Samalla on kerätty kokemusta organisoitumisesta, haettu toimintatavoille mielekästä muotoa ja kehitetty tiedonkeruun työvälineitä ja raportointia. Tavoitteena on ollut löytää juuri Limingan kokoiselle toimijalle optimaalinen tapa nivoa hyvinvointityö osaksi normaalia arkea. Prosessi on ollut antoisa ja opettavainen. Ymmärrys hyvinvointityön merkityksestä on syventynyt ja sen painoarvo johtamisen keskeisenä osa-alueena vahvistunut. Limingan kunnan vuosittaisessa hyvinvointikertomuksessa tarkastellaan ja arvioidaan edellisvuoden toteumaa, sieltä kuluvalle vuodelle siirtyneitä tai johtuvia tavoitteita, toimenpiteitä ja resursointia. Toteumassa esitetään se, miten vuosittaisessa toiminnassa on edetty valtuustokausittaiseen hyvinvointikertomukseen kirjattujen tavoitteiden suuntaan.

2 2 Hyvivointikertomuksen indikaattoritiedot ovat vuosilta sen mukaan, miten ne ovat päivittyneet SotkaNetin tietoihin. Näiden lisäksi on hyödynnetty muita teemoihin liittyviä indikaattoritietoja. Hyvinvointityön kokonaiskoordinoinnista vastaa kunnanjohtaja keskeisten johtavien viranhaltijoiden ja asiantuntijatyöntekijöiden tukemana. Hyvinvointiryhmän puheenjohtajuutta hoitaa perusturvajohtaja. Lähtökohtana on ymmärrys siitä, että hyvinvoinnin edistäminen on kaikkien kuntalaisten asia ja työ on osa kuntaorganisaation työntekijöiden ja esimiesten jokapäiväistä toimintaa. Tavoitteena on, että hyvinvoinnin edistämisen on läsnä kaikkialla ja osa normaalia rutiiniomaista työskentelyä ja päätöksentekoa toimintojen eri tasoilla. Tällöin työtä tehdään yhtä aikaa ja osana kaikkea muuta toimintaa. Tämän tavoitteen mukaisesti on vuoden 2014 aikana selvästi tapahtunut edistystä. Kuntavisiossa liminkalaisuus perustuu yhteisöllisyyteen, vastuuseen itsestä ja ympäristöstä, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja yrittäjyyteen. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen liittyy keskeisesti Limingan strategisen johtamisen päämääriin vuosille Ensisijainen vastuu omasta ja läheistensä hyvinvoinnista ja terveydestä on jokaisella ihmisellä itsellään. Kunnan tehtävänä on tukea asukkaiden hyvinvointia edistäviä valintoja sekä vahvistaa hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kunnan ohjelmatyössä on erityisesti painotettu lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Ohjelmatyötä jatketaan kohdentaen työikäisten ja ikäihmisten hyvinvointiin. Vuoden 2014 hyvinvointikertomus ja kouluterveyskyselyjen tulokset nostavat esiin haasteita ja vahvuuksia, jotka liittyvät liminkalaisten hyvinvointiin. Liminkalaisten korkea koulutustaso, matala pienituloisuusaste ja tuloerojen tasaisuus on positiivinen lähtökohta väestön hyvinvointiin ja talouteen. Tuloeroihin keskeisimmin vaikuttavat tekijät ovat työllisyys ja työttömyys. Työttömyyden ja erityisesti nuorisotyöttömyyden lisääntymisen kehityssuunta on haaste hyvinvoinnissa, joskin nuorisotyöttömyyden vähentämisen toimenpiteet ovat jo näkyvissä. Työllä on suuri merkitys hyvinvoinnille. Merkitys ei ole pelkästään taloudellinen vaan myös työssä viihtyminen liittyy olennaisesti hyvinvointiin ja syrjäytymiskehityksen estämiseen. Vuoden 2013 alusta tuli voimaan nuorisotakuu, jonka mukaisesti alle 25-vuotiaalle työttömälle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle taataan kolmen kuukauden kuluessa töitä, koulutusta tai muita työllistymistä auttavia tukitoimia. Limingassa asutaan ahtaammin kuin koko maassa keskimäärin, koska perheiden keskikoko on keskimääräistä suurempi. Ahtaasti asuvia asuntokuntia on noin 16 % kaikista asuntokunnista. Koko maan ahtaasti asuvien määrä on 8,7 % asuntokunnista. Asunnottomia yksinäisiä ei ole. Liminka on selkeästi perheiden asuinpaikka. Yhden hengen asuntokuntia on poikkeuksellisen vähän. Limingan uusi valtionosuuslaskelman pohjana käytettävä THL sairastavuusindeksi on 101,8 ikävakioituna. Kelan sairastavuusindeksi vuodelta 2013 on 104,8. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL julkisti uuden sairastavuusindeksin kesäkuussa THL:n sairastavuusindeksit (aivoverenkiertohäiriö, sepelvaltimotauti, tukiliikuntaelin, mielenterveys, syöpä ja tapaturmat) julkaistiin ensimmäisen kerran, joten niiden kehitystä ei voida vielä arvioida. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ao. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Alueen indeksi on näiden painotettujen sairausryhmittäisten yleisyyslukujen keskiarvo. Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus alueella on. Koko maassa sairastavuusindeksi on 100. Tällä hetkellä tulokset ovat saatavana vain yhdeltä ajanjaksolta alueittain. Päihdehuollon palvelujen käyttö ja kustannukset näyttävät indikaattoreiden valossa pieniltä. Tässä on huomioitavaa, että päihdeongelmaisten avohuoltoa toteutetaan useassa paikassa (mielenterveysneuvolassa, vastaanotoilla ja sosiaalitoimessa) eikä kaikki toteutunut hoito tilas-

3 3 toidu päihdehuolloksi. Kokonaisuutena päihdehuollon avohuollon asiakkaiden vähäinen määrä ja asiakkuuksien lasku johtuu kuitenkin siitä, ettei palveluita ole tarpeeksi saatavilla. Lasten ja nuorten suuri osuus kunnan väestöstä on hyvä lähtökohta ja samalla haaste palveluiden järjestämiselle. Indikaattoritiedot kertovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin yleiselläkin tasolla tapahtuvasta polarisoitumisesta. Yhä suurempi osa voi entistä paremmin, mutta vastaavasti eri hyvinvoinnin ongelmat ovat kasautumassa noin kymmenesosalle lapsista ja nuorista. Tämä tieto tulee myös tuoreista kouluterveyskyselyjen tuloksista vuodelta Yli vuoden työttömänä olleita oli vuoden lopussa 93 ja alle 25 -vuotiaita työttömiä oli 63. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden osuus 0,8 % vastaavanikäisestä väestöstä on alhainen. Voidaan olettaa että aikuisiällä useimmat työttömäksi jäävät saavat ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa jolloin toimeentulotukioikeutta ei välttämättä vielä muodostu ansiosidonnaisella päivärahakaudella. Samoin toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden osuus 1,5 vastaavanikäisestä väestöstä on alhainen. Työttömyys luvuissa on nousua edelliseen vuoteen nähden. Limingan tilanne on parempi kuin valtakunnallisesti. Liminkalaisista 75 vuotta täyttäneistä 88,8 % asuu kotonaan. Kotona asuminen on ikäihmisille tärkeää ja valtaosa haluaa asua kotonaan niin kauan kuin suinkin on mahdollista. Kotona asumiseen liittyy vapauden ohella voimakas kokemus itsemääräämisoikeuden toteutumisesta. Arvokkaan lisän kunnan tuottamiin palveluihin kuntalaisten elämänlaadun, osallisuuden ja hyvinvoinnin tukemisessa ovat tuoneet kuntalaisia edustavat yhteisöjen ja järjestöjen toiminta. Kuntalaisten omatoimisuutta ja yhteistyötä ylläpitävää toimintaa on kunta vuosittain tukenut myöntämällä yhteisöjen ja urheiluseurojen toimintaan avustuksia. Limingan kunnan tuottama palvelutarjonta ei toteudu ilman terveitä ja hyvinvoivia työntekijöitä. Kunta panostaa työntekijöidensä ja työyhteisöjensä hyvinvointiin ja se on hyvä, sillä se heijastuu välittömästi kuntalaisten saamaan palveluun. Hyvinvoivat lapset oppivat paremmin ja terveet työntekijät viihtyvät työelämässä pidempään. Toimintakykyiset vanhukset ovat onnellisempia ja voivat asua omissa kodeissaan. Terveys paitsi lisää ihmisten hyvinvointia, se on myös taloudellisesti erittäin kannattavaa. Hyvinvointija terveyserojen kasvut tulevat kalliiksi. Terveyseroja kaventamalla, ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen kautta voidaan vähentää kustannuksia ja samalla väestön työ- ja toimintakyky kohenee. Useiden tutkimusten perusteella on todettu, että 20 prosenttia väestöstä kuluttaa 80 prosenttia palveluiden voimavaroista. Terveyseroista johtuviin kustannuksiin voidaan vaikuttaa erityisesti sillä, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien terveys kohenee. Kunnan terveydenedistämistyö ja sen aktiivisuus tulee esiin TEA -viisarissa, joka on kunnan terveyden edistämisaktiivisuutta kuvaava mittari. Tiedonkeruuta hoitaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Terveydenedistämisaktiivisuuden (TEA) ulottuvuudet kuvaavat toimintaa eri näkökulmista. Perusajatuksena on, että toimiakseen laadukkaasti ja tehokkaasti kunnan on huomioitava nämä näkökulmat. Terveyden edistämisen aktiivisuutta kuvataan muun muassa sitoutumisen, johtamisen, terveysseurannan ja tarveanalyysin, voimavarojen, yhteisten käytäntöjen ja osallisuuden kautta. Terveydenedistämisaktiivisuutta seurataan neljällä eri toimialalla: kunnan johto (kunnan strateginen johtaminen), perusopetus, liikunta ja perusterveydenhuolto. Vuosina 2013 ja 2014 tehtyjen arviointien perusteella Limingan kunnan hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen aktiivisuus on merkittävästi parantunut ja tullut näkyväksi.

4 4 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen 1. Sähköisten palveluiden kehittäminen: - varhaiskasvatuksessa siirrytty sähköiseen tiedoksiantoon päätöksissä - tekniset palvelut: tonttivarauksessa sähköinen järjestelmä, mahdollistaa paikannuksen - sosiaalisen median käyttöä lisätty - On liitytty earkisto ja sähköinen resepti on vakiintunut käyttöön 2. Palvelusetelin käyttöönoton laajentaminen - Palveluseteli otettu käyttöön ikääntyneiden palveluissa; tehostettu palveluasuminen ja kotihoito 3. Aukioloaikojen ja palveluverkon arviointi - poliittinen linjaus oppimisympäristöön puuttuu - markkinoita avattu yksityiselle palvelutuotannolle 4. Kuntalaiskyselyt - KiVa -tilannekartoitus keväisin koululaisille - Toisen asteen opiskelijoiden kurssipalautteen kerääminen - Senioribarometri vuotiaille - Henkilökuljetukset ja joukkoliikennekuljetukset - Osallistuttu THL:n tekemään asiakastyytyväisyyskyselyyn äitiys- ja lastenneuvolatoiminnasta Ennaltaehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen 1. Perhekeskustoiminta - Lasten, nuorten ja perheitten hyvinvointityöryhmä (hyvinvointijohtaminen) - perhetyö on keskitetty sosiaalipalveluiden yhteyteen ja toimintamallina varhainen perheiden tukeminen - perhetyötä on vahvistettu yhden työntekijän resurssilla ja ryhmätoiminnallisia työmenetelmiä käyttöönottamalla - Yhteistyö järjestöjen kanssa on käynnistynyt Lasten kaste -hankkeen ja Liikkuva Liminka - hankeen myötä. 2. Lapset puheeksi -menetelmä - Lapset puheeksi -menetelmän koulutuksia on jatkettu ja menetelmää on otettu käyttöön. 3. Toisen asteen opiskelijoiden systemaattinen lukitestaus 4. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten oppilashuoltoryhmien käyttöönotto/opiskeluhuoltosuunnitelma 5. Toiminnalliset ja vanhemmuutta tukevat vanhempainillat - perhevalmennuksen isätyö 6. Suun ja hampaiden terveyden painopisteen muuttaminen - käynnit suuhygienistillä ovat lisääntyneet ja suuhygienistit ovat olleet mukana mm. Esikko ryhmissä

5 5 7. Liikuntamahdollisuuksien esiintuominen ja parantaminen - Henkilöstölle on järjestetty täydennyskoulutusta; esim. Metsämörri ohjaajakoulutus 8. Liikuntareseptin käyttöönotto - Hankerahoitusta haettu liikuntareseptin ja liikuntapalveluiden kehittämiseen - koulutettu henkilökuntaa kuntouttavaan työotteeseen Syrjäytymisen ehkäisy Osallisuuden mahdollistaminen Avustuspolitiikan linjauksen valmistelu on aloitettu. - Tiivistetty yhteistyötä eri järjestöjen ja seurakunnan kanssa; vähävaraisille perheille joulurahaa ja -lahjoja - kunta mukana nuorten miesten Tie armeijaan valmennuksessa - Kerhosta kaveri kaikille hanke Osallisuuden tukeminen 2. Työpajatoiminta - sosiaalisen työllistämisen kehittäminen on aloitettu Kansantautien väheneminen Terveellisten elämäntapojen tukeminen 1. Terveyskasvatuksen ja elämäntapaohjauksen tehostaminen (perusturvapalvelut, sivistyspalvelut) - on järjestetty ravitsemukseen ja tupakointiin liittyviä teematapahtumia koululaisille; Vuoden palkitut teemapäivä, Liikkuva Liminka hanke, On POP liikkua tapahtumat syksyllä, OAMK:n opiskelijoiden järjestämä hyvinvointiin liittyvät tietoiskut ja ensiapukoulutukset yms., Smokefree, Suomimies liikkuu bussi, Valio + stipendit 2. Liikunnan ja liikkumisen tukeminen (esim. liikuntaresepti on haettu rahoitusta), (vastuutahona kaikki palvelut) 3. Omahoitopiste avattu uuteen terveyskeskukseen 4. Painonhallintaryhmiä on vedetty yhteistyössä kansalaisopiston kanssa 5. Tehtiin päätös savuttomasta kunnasta. Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Keskeisimmät muutokset paketin Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima hyvinvointitiedossa Liminka on väestörakenteeltaan Euroopan nuorin kunta. Kunnan väestön keski-ikä on 30,6 vuotta. Väkiluvun kasvu on hidastunut. Lapsiperheitä kaikista perheistä on 61,7 %.

6 6 Väestöennusteen mukaan ikääntyneiden (yli 75 v) määrä kasvaa tasaisesti ja rauhallisesti lähivuosina. Kuitenkin vuoteen 2030 mennessä ikääntyneiden määrä kaksinkertaistuu tämän hetkiseen määrään verrattuna. Väestön huoltosuhde eli huollettavien lasten ja ikäihmisten suhde työikäisiin vuonna 2013 oli 76,8. Arvo on noussut tasaisesti vuosittain. Taloudellinen huoltosuhde on 1,6 joka on 0,3 yksikköä korkeampi kuin maan keskiarvo. Tämä johtuu kunnan nuoresta väestörakenteesta.

7 7 Huoltosuhde, demografinen Liminka ,1 75,2 74, ,8 Koko maa ,3 50,6 51,5 52,9 54,3 55,7 Kempele ,4 53, ,6 59,9 Tyrnävä , ,7 74, ,7 Raisio ,2 50,6 51,2 52,1 53,8 55,3 Lempäälä ,5 54,9 55,7 58,1 59,5 61,4 Oulu ,5 45,7 46,3 47,4 48,3 49,4 Väestön koulutasomittain ilmaiseen väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Liminkalaiset ovat opiskelleen keskimäärin 3,9 vuotta peruskoulun jälkeen. Tällä indikaattorilla mitattuna liminkalaiset ovat koko maahan verrattuna keskimäärin pitempään koulutettuja. Koulutustasomittain Liminka Koko maa Kempele Tyrnävä Raisio Lempäälä Oulu Kaikki ikäryhmät Sairastavuusindeksi oli 104,8 vuonna Tämä indeksi on laskenut vuoden 2008 jälkeen lähes 12 yksikköä. Indeksi on nyt vertailukunnista korkeampi Oulussa ja Tyrnävällä. Lääkekorvausoikeusindeksi on Limingassa (117,8) korkea verrattuna vertailukuntiin. Tämä voi kuvata hyvän hoidon ja lääkehoidon piirissä olevien kuntalaisten määrää. Toisaalta arvo kuvaa sitä, että kunnassa on paljon lääkehoitoa tarvitsevia kuntalaisia.

8 8 Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Liminka ,6 114,4 113,3 112,4 109,8 104,8 Koko maa Kempele ,7 107,1 105,2 102, ,5 Tyrnävä ,6 113,3 113,6 114 Raisio ,9 92,1 92,4 93,7 92,5 94,2 Lempäälä ,1 89,6 88,9 88,2 90,2 90,8 Oulu ,4 107,8 107,7 107,9 107,6 108,4 Kansantauti-indeksi (vuonna ,8) on viimeisen kymmenen vuoden aikana laskenut tasaisesti. Selkeästi edelleenkin laskusuunnassa ovat sydämen vajaatoimintaa, nivelreumaa ja astmaa kuvaavat indeksit. Sydämen vajaatoimintaa ja astmaan kuvaavat indeksit ovat kuitenkin edelleen hyvin korkeat koko maahan verrattuna. Diabetesta, sydämen vajaatoiminta ja verenpainetautia kuvaavat indeksit ovat lähteneet kasvuun vuoden 2010 jälkeen. Koko maahan verrattuna psykooseja on edelleen vähän. 250,0 KELA:n terveyspuntarin kansantaudit ,0 150,0 100,0 50,0 Diabetes Psykoosit Sydämen vajaatoiminta Nivelreuma Astma Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Yhteensä 0,

9 9 Kansantauti-indeksit Diabetes 130,7 122,4 120,7 121,9 114,9 116,3 114,6 118,1 Psykoosit 98,7 103,1 92,8 82,9 76,4 83,8 80,1 79,4 Sydämen vajaatoiminta 198,0 185,0 182,0 182,2 173,8 149,0 154,0 165,9 Nivelreuma 136,8 133,4 142,6 149,7 143,9 139,1 141,4 132,1 Astma 154,2 149,2 145,6 149,1 143,8 141,1 140,1 133,6 Verenpainetauti 130,2 131,5 132,6 133,5 132,4 135,7 133,9 132,5 Sepelvaltimotauti 140,8 139,4 134,0 133,0 128,2 129,6 127,8 129,0 Yhteensä 141,3 137,7 135,8 136,0 130,5 127,8 127,4 127,2 Tuki- ja liikuntaelinsairausindeksi on Limingassa vertailukuntien korkein 152,6. Kempeleessä sama luku on 139,7 ja Tyrnävällä 116,9. Raisiossa ja Lempäälässä luku on alle 100. Indikaattori kuvaa TULE-sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuutta vuotiaasta väestöstä. Kuolleisuusindeksissä (vuonna ,6) on kunnan pienuudesta johtuen suuriakin vaihteluita. Vuoteen 2010 nähden indeksi on laskenut. Työkyvyttömyysindeksi (vuonna ,0) on noussut vuodesta 2005 lähtien ollen korkeimmillaan 124,1 vuonna Indeksi on vertailukuntiin nähden korkea, vain Tyrnävällä (123,0) arvo on koreampi. Perusterveydenhuollon avoterveydenhuollon kaikki lääkärikäynnit ovat laskeneet vuodesta 2002 vuoteen Tämän jälkeen käynnit ovat kääntyneet nousuun. Tämä kertoo lääkäripalveluiden hyvästä saatavuudesta. Päihdehuollon palvelujen käyttö ja kustannukset näyttävät pieniltä. Päihdehuoltoa toteutetaan hajautetusti useassa paikassa eikä kaikki hoito tilastoidu. Kokonaisuutena päihdehuollon asiakkaiden määrä ja asiakkuuksien lasku johtuu kuitenkin siitä, ettei palveluja ole riittävästi saatavilla. Sosiaalitoimen nettokustannukset asukasta kohden ovat lisääntyneet vuodesta 2002 lähtien 862 eurosta 1426 euroon. Kustannukset ovat vertailukuntiin nähden korkeat, mutta koko maahan verrattuna hieman matalammat. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset ovat pysyneet kuntalaista kohden laskettuna alle alueen keskiarvon (771 euroa/asukas vuonna 2010). Painotus hoidossa on siirtynyt osastohoidoista avohoitokäynteihin. Kustannusten pitäminen kurissa on jatkuvasti haasteellisempaa vaativien hoitojen, toimenpiteiden ja lääkitysten vuoksi. Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset ovat olleet huolestuttavan korkeat. Vuosina 2002, 2006 ja 2010 liikennerikkomuksia on tilastoitu selkeästi enemmän kuin muina vuosina. Limingan korkeat arvot voivat johtua myös kunnan sijainnista kahden valtaväylän risteysalueella. Liikenneturvallisuutta on parannettu tieliikennejärjestelyin (pyörätiet, alikäytävät, liikennevalot ja liikenneympyrät). Kyläkeskuksessa on huomioitu erityisesti jalankulkijat (punainen matto). Liikenneturvallisuuden parantaminen näkyy tilastoissa, arvo on matalammillaan kuin koskaan aikaisemmin ja lähestyy maan keskiarvoa.

10 10 Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset / 1000 asukasta Liminka ,9 163,6 287,4 195,1 104,5 102,3 Koko maa ,8 91,4 93,8 93,4 80,2 81,6 Kempele ,3 45,9 60,7 50,7 46,5 38,5 Tyrnävä ,3 149,8 48,3 61,8 152,1 Raisio ,7 149,5 116,6 131,2 108,5 123,9 Lempäälä ,2 56,8 52,8 63,8 55,4 47,7 Oulu , ,9 59,5 62,8 45,8

11 11 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Keskeisimmät muutokset paketin Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet hyvinvointitiedossa Kouluterveyskysely suoritetaan joka toinen vuosi peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaille sekä lukion 1. ja 2. luokan oppilaille. Viimeisin kysely on tehty vuonna Vuonna 2015 tehdään uusi kysely. KOETTU TERVEYS Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Päivittäin vähintään kaksi oiretta Vakioidut prosenttiosuudet Liminka % Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain 9 23 Päänsärkyä viikoittain Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Koulu-uupumus Ylipaino (n=177) 2007 (n=212) 2009 (n=258) 2011 (n=253) 2013 (n=289) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely Peruskoulun luokkalaisten koulu-uupumus ja väsymys ovat vähentyneet vuoden 2013 kouluterveyskyselyn mukaan. Apua masentuneisuuteen on haettu enemmän ammattiauttajilta kuin aikaisempina vuosina. Avun hakijoista enemmistö on ollut tyttöjä. Tupakointi ja humalahakuinen juominen sekä koulukiusaaminen ovat edelleen vähentyneet. Hengästyttävän liikunnan harrastaminen on lisääntynyt koko ajan vuodesta 2003 yläasteikäisillä nuorilla. TERVEYSTOTTUMUKSET Liminka Vakioidut prosenttiosuudet % Ei syö aamupalaa joka arkiaamu 36 Ei syö koululounasta päivittäin 25 Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän 18 Nukkuu arkisin alle 8 tuntia 22 Tupakoi päivittäin 10 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 4 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran (n=177) 2007 (n=212) 2009 (n=258) 2011 (n=253) 2013 (n=289) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

12 12 Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden huolenaiheina ovat kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi kuin edellisessä kyselyssä vuonna Lisäksi toistuva rikkeiden teko lisääntyi. Nuoret ja nuoret aikuiset Keskeisimmät muutokset paketin Nuoret ja nuoret aikuiset hyvinvointitiedossa KOETTU TERVEYS Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Päivittäin vähintään kaksi oiretta Vakioidut prosenttiosuudet Liminka % Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Koulu-uupumus Ylipaino (n=86) 2007 (n=90) 2009 (n=108) 2011 (n=107) 2013 (n=112) Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat THL: Kouluterveyskysely TERVEYSTOTTUMUKSET Liminka Vakioidut prosenttiosuudet % Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Ei syö koululounasta päivittäin Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän Nukkuu arkisin alle 8 tuntia Tupakoi päivittäin 3 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 16 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran (n=86) 2007 (n=90) 2009 (n=108) 2011 (n=107) 2013 (n=112) Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat THL: Kouluterveyskysely

13 13 Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat kokevat terveytensä vuoden 2013 kyselyn mukaan kaikilla osa-alueilla paremmaksi kuin aikaisemmin. Myös terveystottumukset ovat parantuneet kaikilta muilta osin, paitsi ruutuaika arkipäivisin on lisääntynyt. Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan lukiolaisten huolenaiheina ovat vanhempien työttömyyden ja tupakoinnin lisääntyminen sekä perheen yhteisten ilta-ateriointien vähentyminen. Lisäksi koulussa kuulluksi tuleminen vähentyi, opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät ja avun saaminen koulukäynnin vaikeuksiin vähentyi Työikäiset Keskeisimmät muutokset paketin Työikäiset hyvinvointitiedossa Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on noussut ollen nyt 56,9 vuotta. Tämä on kuitenkin toiseksi matalin verrattuna vertailukuntiin. Se on kaksi ja puoli vuotta matalampi kuin koko maan keskiarvo. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Liminka ,4 55, ,9 Koko maa ,1 58, ,2 59,4 Kempele ,9 57,7 55,4 56,1 56,2 58,8 Tyrnävä ,4 50,7 55,3 57,3 57,8 57,9 Raisio ,1 58,4 58,6 58,1 58,9 58,2 Lempäälä ,7 58,7 59,3 59,7 58,4 58,2 Oulu ,7 56,6 56,3 55,9 56,6 56,6 Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on laskenut vuodesta 2010 alkaen.

14 14 Pitkäaikaistyöttömien määrä on vertailukuntien alhaisin. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Liminka ,7 14,7 21,2 20,8 17,5 16,9 Koko maa ,4 15,7 20,4 23,4 24,2 25,1 Kempele ,3 15,9 21,9 25,7 22,6 23,6 Tyrnävä ,7 11,1 14,8 13,9 16,4 20,5 Raisio ,4 7,1 10,4 14, ,3 Lempäälä ,2 16,7 20,7 20,8 20,1 27,6 Oulu ,8 17,2 21,3 22,8 23,8 24,5

15 15 Työttömät, % työvoimasta Liminka ,3 9,2 8,2 7,8 8,1 9,7 Koko maa ,3 10,2 9,4 9,8 11,3 Kempele ,1 10,2 10,1 9 9,8 11,4 Tyrnävä ,7 10,7 8,5 8,7 9,9 11,5 Raisio ,8 7,5 9,2 8,5 8 9,6 Lempäälä ,3 9,3 9,1 8 7,9 9,9 Oulu , ,6 12,2 13,1 15,2 Positiivista on, että eläkkeelle siirtymisikä on noussut ja pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut. Lisäksi työttömien määrä työvoimasta on suhteellisen matala verrattuna vertailukuntiin. Vaikuttaa siltä, että satsaus kuntouttavaan työtoimintaan on kannattavaa. Ikäihmiset Ikäihmisiä, yli 75-vuotiaita, on suhteutettuna muuhun väestöön vähän (xx yli 75-vuotiasta, 12/2014). Ikääntyneiden määrän on ennustettu kasvavan hitaasti. Määrä kaksinkertaistuu vasta vuoteen 2030 mennessä samoin kuin Tyrnävällä. Yli 75-vuotiaista asuu kotona 88,8 %, joka on valtakunnallisia tavoitteita vähemmän (Ikäihmisten palveluiden laatusuositus STM 2008). Säännöllisen kotihoidon piirissä on yli 75-vuotiaita 15,1 %, mikä pitäisi olla valtakunnallisten tavoitteiden mukaan %. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien määrä on kuitenkin laskenut vuodesta 2009, jolloin määrä oli n. 19 %. Keskeisimmät muutokset paketin Ikäihmiset hyvinvointitiedossa Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Liminka ,4 17,9 19, ,8 17,2 Koko maa ,3 11,8 12,2 11,9 11,9 Kempele ,6 13,4 16,1 15,4 13,5 13 Tyrnävä ,3 11,4 13,5 12,9 13,9 13,1 Raisio ,1 7,4 7,7 7,3 7,5 8,5 Lempäälä ,2 9, ,7 10,1 9,4 Oulu ,2 14,9 13,3 14,4 13,9 14,3

16 16 Yhteensä laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa on yhteensä 11,2 % yli 75-vuotiaista. Tämä on huomattavasti enemmän kuin valtakunnallisissa tavoitteissa. Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet , % vastaavanikäisestä väestöstä Liminka ,2 6,5 6,1 Koko maa ,9 5,4 4,7 4,4 3,8 3,1 Kempele ,6 2 2,3 2 2,6 1,2 Tyrnävä ,8 7,5 6,7 3,8 4,1 2,7 Raisio ,6 5,2 4,8 4,2 3,5 3,4 Lempäälä ,7 5,7 6 5,9 5,2 5,5 Oulu ,8 5,8 5,7 5,7 5,3 4,8 Ikäihmisten palveluiden kehittäminen, perusturva Palvelurakenteen muuttaminen lain ja suositusten mukaiseksi 1. Ikäihmisten palvelutarpeen kartoitusta ja palveluohjausta tehostetaan RAI-toimintakykymittari on otettu käyttöön kotihoidossa ja palvelutarpeen arvioinnissa. Ympärivuorokautisen palveluasumisen RAI-koulutukset on pidetty. Vuonna 2014 otettiin käyttöön hoitosuunnitelmaosio. Sekä tehostettuun palveluasumiseen että kotihoitoon on laadittu kriteerit. Kotihoidossa on otettu käyttöön Effica-kotihoito. 2. Päivätoiminnan aloittaminen vuonna 2013 Päivätoiminta alkoi maaliskuussa Päivätoiminnassa on tällä hetkellä yksi ohjaaja (lähihoitaja-sosionomi). Ryhmät kokoontuvat maanantaista torstaihin säännöllisesti klo Aluksi ikäihmisten mukaan saaminen ryhmään oli haasteellista, mutta tällä hetkellä ryhmät ovat täynnä. Ryhmäkoko maksimissaan on yhdeksän henkilöä. Päivätoiminnan tarve määritellään yksilöllisesti, joten käyntikertoja on yhdestä kolmeen kertaa viikossa.

17 17 Tulevaisuudessa päivätoimintaa tulee kehittää siten, että ryhmäkokoa voidaan suurentaa. Tämä tarkoittaa toisen ohjaajan resursointia, joka voisi olla esimerkiksi fysioterapeutti. Näin saataisiin tuettua ikääntyneen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kotona selviytymistä. 3. Laitoshoidon purkaminen, korvataan tehostetulla palveluasumisella Palvelurakenteen kartoitus tehtiin vuonna Tällöin arviointiin ympärivuorokautisten hoivan tarve vuoteen 2030 saakka. Palvelukeskus-hanke käynnistyi 2013 ja kuntakeskukseen päätettiin rakentaa tehotetun palveluasumisen yksikkö. Samaan yhteyteen tulee tilat ikääntyneiden päivätoiminnalle, kotihoitoyksikölle ja ikäihmisten neuvolalle. Rakennustyöt alkavat vuonna Virikkeiden ja viihtyvyyden lisääminen 1. Vanhuspalveluissa yhteistyön kehittäminen järjestöjen, vapaaehtoisten ja kunnan omien palveluiden kanssa (perusturva- ja sivistyspalvelut) Lukion vapaaehtoistyön kurssilaiset käyvät Ala-Temmeksen vanhainkodilla. Sydänyhdistyksen kanssa on ollut keskustelua, että he voisivat osallistua vapaaehtoistyöhön. 2. Ikäihmisille suunnattujen kirjastotuokioiden aloittaminen (sivistyspalvelut) 3. Oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö 4. Kuntoilulaitteita keskustan puistoon (tekniset palvelut) OSA II TULEVAN VUODEN SUUNNITTELU 2. Kuntastrategian painotukset ja linjaukset Limingan visio 2020 Liminka on itsenäinen asukkaan dynaaminen kaupungin ja maaseudun kohtaamispaikka, jossa uusiutuva palveluverkosto luo viihtyisää ja turvallista tulevaisuutta. Uusi liminkalaisuus perustuu yhteisöllisyyteen, vastuuseen itsestä ja ympäristöstä, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja yrittäjyyteen Limingan kunnan arvot ovat luovuus, asukaslähtöisyys, kustannustietoisuus ja vastuullisuus. Strategiset päämäärät Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen 1. Asukkaiden omavastuun vahvistaminen 2. Ennalta ehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen 3. Syrjäytymisen ehkäisy 4. Työllisyyden edistäminen 5. Kansantautien väheneminen 6. Ikäihmisten palveluiden kehittäminen

18 18 3. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Limingan kunnan kuntastrategia Kaavoitus Oulun seudun ja valtion välinen aiesopimus, MALPE Turvallisuussuunnitelma Lastensuojelusuunnitelma Valmiussuunnitelma Perusopetuksen opetussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Limingan kunnan esiopetussuunnitelma Neuvolatoiminnan suunnitelma Perhe- ja lähisuhdeväkivallan toimintasuunnitelma Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma vuoteen 2025 Seudullinen päihdesuunnitelma, SEPÄ Hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden, Ikähoiva-työryhmän muistio, STM 2011 Pohjois-Pohjanmaan liiton hyvinvointisopimus Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna Vuonna 2015 Limingassa panostetaan erityisesti liikunta-aktiivisuuden lisäämiseen. 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Asukkaiden omavastuun vahvistaminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Palveluiden muotoilu asukaslähtöisiksi 1. Kuntalaistilaisuudet Olemassa 1. Käytössä olevat sähköiset olevin resurssein ohjelmat. Käytön aktiivisuus. 2. Liikuntapalveluiden kehittäminen Hankeresurssi 2. Palvelusetelin käyttäjien määrä suhteessa kriteerehin. 3. Nuorisopalveluiden kehittäminen 4. Asiakaskyselyt 2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Sähköisten työvälineiden käyttö 3. Saavutettavuus 4. Vastausten määrä. Tulosten hyödyntäminen Ennalta ehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Perheiden ja vanhemmuuden tukeminen 1. Jatketaan perhetyön kehittämistä. 2. Lapset puheeksi - menetelmä, kouluttaminen ja juurruttaminen jatkuu (perusturva- ja sivistyspal- Yhteistyössä järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Koulutus 1. Toimintamallin käyttöönotto 2. Menetelmän käyttö

19 19 velut) Olemassa olevin 3. Toiminnalliset ja vanhemmuutta tukevat työme- resurssein netelmät. (sivistyspalvelut ja perusturvapalvelut) 4. Suun ja hampaiden terveyden edistämistä edelleen vahvistetaan (perusturvapalvelut). 3. Toimintamallien käyttö 4. hampaiden harjaaminen (kouluterveys-kysely) Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana/ 1000 alle 18-vuotiasta Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä Kouluterveyskysely (Vanhemmuuden puutetta) Erityisen tuen piirissä olevien määrä varhaiskasvatuksessa ja koulussa Tehostetun tuen piirissä olevien määrä Etsivänuorisotyön asiakasmäärä 2. Kouluterveyskysely (Ei yhtään läheistä ystävää, koulukiusaamisen määrä, keskivaikea tai vaikea masentuneisuus) ESH:n avohoitokäynnit lasten psykiatrialla ja nuorisopsykiatrialla Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät, 0-16-vuotiailla Liikuntamahdollisuuksien esiintuominen ja parantaminen 1. Lasten ja nuorten liikkuminen huomioidaan varhais- sen käyttöönotto Suunnitelma ja 1. ja opetussuunnitelmien päivityksessä (sivistyspalvelut). 2. Liikuntapalveluiden kehittämissuunnitelman valmistuminen ja toimeenpano. Määräraha varaaminen talousarvioon 2. 3.Liikunta elämäntavaksi - Olemassa olevin

20 Koko kunta liikkuu -tempaus yksi kuukausi keväällä ja toinen syksyllä. resurssein Toteutumisaste 4. Liikuntareseptin käyttöönotto 5. Kuljetusetuuksien uudelleen arviointi - hyötyliikunnan lisääminen koulumatkoihin (Hallinto- ja sivistyspalvelut) 4. Reseptien määrä ja reseptin noudattaminen 5. Alle 5 km:n kuljetuksessa olevien määrä ja määrän muutos 6. Liikuntapolut ja -reitit Kouluterveyskyselystä: - Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1h viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista - Koettu terveydentila - Ylipaino 3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Syrjäytymisen ehkäisy Tavoitteet Osallisuuden mahdollistaminen Toimenpiteet ja vastuutaho 1. Kaikkien ikäryhmien Harraste- ja palveluoppaan kehittäminen ja päivittäminen (kaikki palvelut) Resurssit Olemassa olevin resurssein - THL:n terveyden edistämisen aktiivisuus (TEA viisari) strategisessa johtamisessa, perusopetuksessa, perusterveydenhuollossa ja liikuntatoimessa. Arviointimittarit 1. Oppaan ajantasaisuuden arviointi 2. Etsivänuorisotyön ja koulun yhteistyön tiivistäminen (sivistyspalvelut) 3. Lapset puheeksi - menetelmä, koulutus ja juurrutus jatkuu (perusturva- ja sivistyspalvelut) 4. Avustuspolitiikan linjaus; vastikkeelliset avustukset, tavoitteena 3. sektorin ja kunnan yhteistyön kehittäminen Koulutus Määräraha talousarvioon 3. Menetelmän käyttö Kouluterveyskyselyn osallisuusindikaattorit, joista tällä hetkellä hyvinvointikertomuksessa seurataan ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (lisää; 8.- ja 9.-luokan oppilaat) 4. Avustusten määrä

21 21 5. Hanketyön hyödyntäminen, mm. Taiku 6. Ikäihmisille kokoontumispaikka 7. Kansalaisopiston kurssitarjonnan uudistaminen 8. Koulun kerhotyö-hanke 9. Kulttuuriopetussuunnitelman laatiminen Osallisuuden tukeminen 1. Etsivänuorisotyö (sivistyspalvelut) 2. Sosiaalisen työllistämisen kehittäminen jatkuu. 3. Lapset puheeksi - menetelmä, koulutus ja juurrutus jatkuu (perusturva- ja sivistyspalvelut) 4. Jatko-opiskelupaikan löytyminen kaikille peruskoulun päättäneille (sivistyspalvelut) Olemassa olevat etsivät nuorisotyöntekijät Työsuunnittelijan työpanos Koulutus opinto-ohjaajat Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä Huostassa olleet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Työttömät, % työvoimasta Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat ja vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 3. Menetelmän käyttö 4. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 5. Omaehtoisen toiminnan edistäminen (kaikki osastot) Oppilaskuntatoiminnan juurruttaminen myös alaluokilla.

22 22 Nuorisovaltuuston jäsenten osallistuminen lautakuntatoimintaan. 4) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Työllisyyden edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Yhteistyön kehittäminen elinkeinoelämän ja koulutustahojen kanssa 1. Sosiaalisen työllistämisen kehittäminen jatkuu 2. Kumppanuuksien kehittäminen yritysten ja 3. sektorin kanssa Työnsuunnittelija Hanketoiminta, EU-rahojen hyödyntäminen Arviointimittarit 1. Työttömyystiedot Nuorisotyöttömyys kunnan osuus työmarkkinatuen kustannuksista 3. Työllistämisen suunnitelma 2015 Olemassa olevin resurssein 2. Palkkatuen määrä yrityksiin / yhdistyksiin Työpaikkojen määrä 4. "Työvoimapalvelukeskuksen" rakentaminen Yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen perusopetuksessa, mm. Innokylän oppimisverkosto 6. Kunnan hankinnoissa edistetään paikallisten tuotteiden ja palveluiden hankkimista mahdollisuuksien mukaan Innokylä -hanke Yrittäjien hankinta-asiamies - hanke 4. Sosiaalisen työllistämisen suunnitelma 6/2015 TYP-mallista päätökset mennessä 7. Innolukio-toiminnan kehittäminen 5) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Kansantautien väheneminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Terveellisten elämäntapojen tukeminen HOX kouluruokailu 1. Terveyskasvatuksen ja elämäntapaohjauksen tehostaminen 1.1 Ravitsemuskasvatus (ruokahuoltopäällikkö, opettajat) - Kunnan ravitsemuspalveluissa käytetään uusittuja suomalaisia ravitsemussuosituksia - videovälitteinen painon- Resurssit Henkilöstön kouluttaminen, uusien menetelmien löytäminen ja käyttöönotto (OTAkoulutus, sosiaalinen media) Suositaan kotimaista ja lähiruokaa kaikissa kunnan ruokahuollon toimipisteissä Arviointimittarit Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu Kansantauti-indeksi vakioitu Mielenterveysindeksi, ikävakioitu Kouluterveyskyselyn elämäntapamittarit (koettu terveydentila, ylipaino, hengästyttävän liikunnan harrastaminen, alkoholin

23 23 hallintaryhmä käyttö, tupakointi) - kunnan nettisivuille hyvinvointisivusto 1.2 Liikunta elämäntavaksi 1.3 Tupakoimattomuus - Limingan kunta on savuton kunta 2. Uudet ravitsemussuositukset LAKU-viikolle ruokakulttuuripäivä 3. Psyykkisen terveyden ja sosiaalisen turvallisuuden parantaminen 4. Liikunnan ja liikkumisen tukeminen - kartta erilaisista liikuntareiteistä nettisivuilta helposti löydettäväksi (liikuntapaikat, kulttuuripolku, maankohoamisenpolku jne.) g. Hyvinvointi- ja terveystapahtumat Taiteilua tapahtuman yhteydessä leipää ja sirkushuveja, johon liittyy ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvä tapahtuma (tulossa jonakin perjantaina syyskuussa) 6) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja Resurssit vastuutaho Palvelurakenteen muuttaminen lain ja suositusten mukaiseksi 1. Palvelutarpeen kartoituksen ja palveluohjauksen tehostaminen (perusturvapalvelut) 2. Päivätoiminnan vakiinnuttaminen (perusturvapalvelut) 1. Koko henkilökunta käyttää toimintakykymittaria (Raisoftohjelma) 2. Tilat, henkilöstöresurssi ja yhteistyö kunnan sekä kolmannen sektorin kanssa 3. Uuden palvelukes- Arviointimittarit Käyttösuunnitelmaseurannassa olevat ikäihmisten laatusuosituksen mukaiset mittarit. (Kaikki ikäihmisten mittarit, täydennettynä käyttösuunnitelman mittareilla)

24 24 "Virikkeiden ja viihtyvyyden lisääminen" 3. Tehostetun palveluasumisen laanen kunnan ja kiinteis- kuksen rakennuttamijentaminen ja uudistaminen (perusla/ avulla tökehityshankkeen tuelturva-, tekniset ja hallintopalvelut) 1. vanhuspalveluissa yhteistyön kehittäminen järjestöjen, vapaaehtoisten ja kunnan omien palveluiden kanssa (perusturva- ja sivistyspalvelut) 1. Olemassa olevin resurssein 2. Ikäihmisille 2. Olemassa olevilla suunnattujen kirjastotuokioidetoistyö sekä kolmas resursseilla ja vapaaeh- aloittaminen (sivistyspalvelut) sektori o o o o Päivätoiminnassa kävijöiden määrä Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 3. Oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö 3. Olemassa olevin resurssein 4. Ikäihmisille tietotekniikka yms. taitoja OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY 5. Hyväksyminen osaksi kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua (pvm)