SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 1(5) Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen METLAN Savonlinnan toimipaikan toimintaedellytykset turvattava Savonlinnan kaltaiset aluekeskuskaupungit ovat joutuneet väliinputoajan asemaan valtion työpaikkojen uudelleenorganisoinnissa ja alueellistamisessa. Valtion työpaikkoja on alueellistettu vain maakuntakeskuksiin samalla kun maakunnan sisällä tehtävät valtion paikallishallintoratkaisut vievät työpaikkoja aluekeskuksista maakuntakeskuksiin. Savonlinnan kaupunki onkin menettänyt viimeisten 15 vuoden aikana n. 300 valtion työpaikkaa. Viimeisimpänä oli ison kansainvälisen viestinnän laitoksen siirto Joensuuhun ja puolustusvoimien varikkoalueen toimintojen siirto Mikkeliin. Samoin peruspalveluministerin juuri päättämä päivystysasetus käytännössä lakkauttaa Savonlinnasta synnytystoiminnan sekä ympärivuorokautisen päivystystoiminnan, joka heikentää väestön palvelutasoa, vie työpaikkoja alueelta ja nostaa kustannuksia. Savonlinnan metsäklusteri Savonlinnassa on vahva metsäklusteri, joka muodostuu yrityksistä, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioista sekä valtion toiminnoista. Savonlinnassa on Suomen suurin mekaanisen metsäteollisuuden keskittymä sekä merkittävä metsäteknologiateollisuuden keskittymä. Savonlinnassa on metsäntutkimuslaitoksen lisäksi mm. metsähallituksen toimipiste, metsämuseo Lusto, ammattikorkeakoulun ja yliopiston kuitulaboratorio sekä yritysten puunhankintaan liittyviä yrityksiä. Metlan Punkaharjun toimipaikka Punkaharjun Metlan toimipisteellä on töissä yhteensä 25 henkilöä, joista tutkijoita 10, teknistä henkilöstöä 5, tutkimusta avustavia henkilöitä 5, laboratoriohenkilöstöä 4 ja toimistohenkilöstöä 1. Lisäksi toimipaikassa työskentelee tulevan kesän aikana 3-4 korkeakouluharjoittelijaa. Yksikkö toimii prosessiorganisaation osana ja sen laskennallinen yksikkökohtainen budjetti on lähes 2 miljoonaa euroa vuodessa. Yksikkö hankkii useita palveluja ja tarvikkeita talousalueen toimijoilta. Näitä ovat muun muassa hakelämmitys, kiinteistöhuolto, vartiointi, siivous, työterveyspalvelut, kuljetukset, alihankinnat sekä lisäksi ravintola- ja majoituspalvelut. Punkaharjun toimipiste on Metlan ainoa toimipaikka, joka on laajan ja monipuolisen tutkimusmetsäalueen välittömässä läheisyydessä. Yksikössä on korkeatasoinen laboratorio, välineistö ja osaaminen tutkimusmetsän tehokkaaseen
SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 2(5) hyödyntämiseen. Punkaharjun tutkimusmetsä edustaa yksin koko pohjoista havumetsävyöhykettä Euroopan kattavassa seitsemän tutkimusmetsäalueen verkostossa (Intensive Study Sites). Kyseinen status sekä Euroopan unionin rahoittamaan Trees4Future -toimipaikkaverkkoon kuuluminen tuo Metlan toimipisteelle eurooppalaisia vierailevia tutkijoita ja opintonsa äskettäin lopettaneita ulkomaalaisia harjoittelijoita (vuosittain tällä hetkellä 3-5 henkilöä) sekä kotimaisia korkea- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita. Etelä-Savon maakunta on EU-ohjelmarahoituksella tukenut merkittävästi Metlan Punkaharjun yksikön profiloitumista metsien kasvullisen lisäyksen ja alan biotekniikan tutkimukseen. Yksikössä onkin jo olemassa valmiit ja kansainvälisestikin tunnustetut puitteet uuden Luonnonvarakeskuksen korostamaan profiloituneeseen toimintaan sekä erikoistuneet korkeatasoiset tutkimusympäristöt, joiden siirtäminen muihin toimipisteisiin ei ole toiminnallis-taloudellisesti perusteltua. Savonlinnaan (Punkaharjulle) on aluehanke-varoilla toteutettu puiden kasvullisessa lisäyksessä hyödynnettävän solukkoviljelyn ja syväjäädytyssäilytyksen eli kryopreservaation tarpeisiin rakennettu kansainvälistä tasoa oleva erikoislaboratorio oheistiloineen. Punkaharjulla ollaan Euroopan edelläkävijöitä havupuiden solukkolisäyksessä. Savonlinnan metsäntutkimuslaitos Toimipiste tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa Itä-Suomen yliopiston kolmen kampuksen (Joensuu, Kuopio ja Savonlinna) sekä Helsingin ja Oulun yliopistojen kanssa. Itä-Suomen yliopistoyhteistyön lisäksi Mikkelin ammattikorkeakoulun puunjalostukseen liittyvät erikoislaboratoriot, ja erityisesti Savonlinnassa sijaitseva kuitulaboratorio, tarjoaa Metlalle vahvoihin yliopistokeskukseen rinnastettavia synergisiä yhteistyömahdollisuuksia. Myös yhteydet Lappeenrannan teknillisen yliopistoon tarjoavat Joensuuhun ja Suonenjokeen verrattuna kilpailukykyiset yliopistoyhteydet tieteelliselle ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaan tutkimukseen. Venäjän ja Kaakkois-Suomen kanssa tehtävän rajayhteistyön ja uuden ENIohjelman rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseksi Punkaharjun yksikkö on uuden luonnonvarakeskuksen näkökulmasta nostettavissa jopa strategiseksi merkittäväksi yksiköksi. Metlan toimipiste Punkaharjulla on merkittävä työnantaja alueella ja sen vaikutus alueen klusteriosaamiseen ja tarkasteluun on kiistaton. Toimipisteellä on perusteltu ja tärkeä asema osana Savonlinnan talousalueen, Etelä-Savon ja valtakunnan tutkimus- ja kehitystoimintaa. Alueen EU-ohjelma 2014-2020 tarjoaa merkittävän lisärahoitusmahdollisuuden Luonnonvara-keskuksen kehittämiseen ja tuloksellisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseen metsäbiomassan älykkään hyödyntämisen, uusien materiaalien sekä puhtaan veden ollessa maakunnan innovaatiokärjet tulevalla ohjelmakaudella. Toimipisteen lakkauttaminen voisi käynnistää alueella negatiivisen kierteen, jonka välilliset vaikutukset voivat suorien vaikutusten lisäksi olla merkittäviä. Maakunnan innovaatiokärki metsäbiomassan hyödyntäminen korostaa yksikön keskeistä merkitystä alueen elinvoisuuden turvaamisessa tulevaisuudessa. Lisäksi lakkauttamista koskevien
SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 3(5) esitettyjen suunnitelmien vaikutukset eivät parantaisi uuden luonnonvarakeskuksen taloudellista tilannetta. Sen sijaan Punkaharjun lakkauttaminen lisäisi investointitarpeita, vähentäisi huomattavasti maakunnallisen ja kansainvälisen rahoituksen saantimahdollisuuksia sekä johtaisi tuottamattomiin toimitilakustannuksiin. Luonnonvarakeskuksen toiminnot ovat Savonlinnan ja maakunnan näkökulmasta elinkeino- ja innovaatiopoliittisesti erittäin tärkeitä. Sekä kaupunki että maakunta ovat valmiit uuden EU-ohjelmakauden rahoitusinstrumenttien kautta tukemaan merkittävästi näiden yksiköiden kehittämistä ottaen huomioon myös uusien yhteistyössä käynnistettävien hankkeiden omarahoitusosuudet ja alueellisen vastinrahoituksen tarpeet. Savonlinnan kaupunki rahoittaa kahta EAKRhankkeelle: Kuusen kasvullinen lisäys - kohti tulevaisuuden taimituotantoa ja Männyn sydänpuun uuteaineiden tehokas mittaus ainespuun jalostuksen tueksi (TUIKEPUU), joilla kehitetään Metlan Punkaharjun yksikön tutkimustoimintaa. Ulkopuolisen rahoituksen hankekanta Luken Savonlinnan/Punkaharjun yksikössä Meneillään olevien, haettujen tai valmisteltavien, Luonnonvarakeskuksen substanssiosaamista sekä palvelutarjontaa ja Etelä-Savon kilpailukykyä vahvistavien EU/EARK-hankkeiden ja muiden ulkopuolista rahaa saavien hankkeiden volyymiksi arvioidaan vuosina 2014 2020 yhteensä 1,1-3 miljoonaa euroa ja niiden sisällöt keskittyvät seuraaviin aihekokonaisuuksiin: Hyväksytyt 1. Forest biotech puubiomassan tuotannon tehostaminen korkean teknologian tuella, alan teknologiat ja palvelutuotteet, kansainvälistäminen; Kuusen kasvullinen lisäys EAKR-hanke 2015-16 (536 000, ulkopuolinen rahoitus 70 %) 2. Puun fenotyypin uudet ja tehokkaat mittaustekniikat (Luken tutkimusohjelmien täydentäminen alueellisella TKI-rahoituksella), TUIKEPUU EAKR -projekti 2015-16 (272 000, ulkopuolinen rahoitus 80%) 3. Metsä oppimisympäristönä Etelä-Savo yhteisöllisenä metsätiedon avaajana (2015-2017). Itä-Suomen yliopiston koordinoima EAKR hanke, jossa Luke Punkaharju osatoteuttajana. Yhteistoimintahanke (UEF, Luke ja Suomen Metsäkeskus, yhteistyössä Luston ja Metsähallituksen kanssa) vahvistaa alueella olevaa metsäalan osaamista ja jakaa tietoa openmetsä portaalin kautta maailmalle. Hankkeen kokonaisrahoitus 591 000, josta Luken osuus 74 000. 4. Trees4Future: Designing trees for the future. An Integrative European Research Infrastructure project that aims to integrate, develop and improve major forest
SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 4(5) genetics and forestry research infrastructures. (hyväksytty ulkopuolinen rahoitus EU INFRA-2011-1.1.13., noin 200 000 ) 5. Erikoispuiden siemenkauppa. Erikoispuiden siemenen, kasvullisen lisäysaineiston ja taimien myynti. Vuotuiset tulot 5000 10 000. 6. Kasvinjalostajan oikeuksien hakuprosessin pilotointi 2013-16, Metsänjalostusäätiön rahoitus (myönnetään vuosittain, 5000 ) 7. Ulkokentällä ja lahotuskellarissa tapahtuva puumateriaalin pitkäaikaiskestävyyden testaaminen ja testaamiseen liittyvät asiantuntijapalvelut (asiakkaina kyllästys-, maali- ja puutuoteteollisuuden yritykset) (palveluiden vuosivolyymi noin 10 000 ) Hakemukset käsittelyssä 8. Mikrobiologian laboratoriotoimintojen kehittäminen; homeherkkyyden testausfasiliteetin kehittäminen on osana Tekesin Biotalouden Inka-ohjelmassa olevaa SafeWood -hakemusta 9. Puun uuteaineiden tutkimus, mittaukset ja käyttökohteet (stilbeenien ja tanniinien hyödyntäminen, sydänpuun ja kuoren uuteaineet, laatu ja sovellukset teollisuudessa, erityisesti puu, levy- ja biomateriaalien raaka-aineina). TUIKEPUU projekti (EAKR), Tekesin Biotalouden Inka-ohjelmassa olevat SafeWood - rinnakkaishakemukset (Luke, Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto ja Lappeenrannan Teknillinen yliopisto) (Luken osuus 140 000 ) 10. Puun uudet käyttömuodot / Itä- ja Pohjois-Suomi teemaohjelman FeedCom konsortiohanke (2015-2018); Luke Punkaharju, Vantaa ja Jokioinen partnereina MAMK Kuitulaboratorion kokoamassa konsortiossa puun uute-aineiden ja bioaktiivisten rehulisäaineiden tutkimuksessa, mukana kuumavesiuuton ja erottelun kehittäminen (Luken osuus 478 000 ) 11. Koristepuita ja joulukuusia havupuiden erikoismuodoista. Ideahaku (Valtakunnalliset hankkeet) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020. Hankkeen tavoitteena on tuottaa yritysten tarpeisiin ja markkinoille tuoteperhe viherrakentamiseen ja joulupuuviljelyyn sopivia lajikkeita. Hankkeen kustannusarvio 430 000. Valmistelussa 12. Erityisen korkealaatuisen ainespuun kasvattaminen eri-ikäisrakenteisissa männiköissä; The Northern Periphery and Arctic Programme 2014-2020 -ohjelmaan valmisteilla oleva noin 10 partnerin kansainvälinen hanke, koordinaatio mahdollisesti Luke Punkaharju
SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 5(5) 13. Forest biotech - Kasvullinen alkiotuotanto ja in vitro valinta männyn ja kuusen juurikääpäkestävyyden parantamisessa. Tutkimuksessa hyödynnetään solukkoviljelyä ja laboratoriossa tapahtuvaa solukkoviljelmien kestävyystestausta männyn ja kuusen Heterobasidion-sienen kestävyyden parantamiseksi, ja verrataan laboratoriotestien tuloksia kenttäkokeisiin. Yhteistyökumppaneina mm. Itä-Suomen ja Helsingin yliopistot. Rahoitusta haetaan Suomen Akatemialta /STN:lta. Hankkeen kestoaika on 4 vuotta ja täydentävän rahoituksen tarve noin 0,76 milj..