KYMIJOEN PYHÄJÄRVEN ULAPPA-ALUEEN KALAKANNAT VUONNA 2012

KYMIJOEN PYHÄJÄRVEN ULAPPA-ALUEEN KALAKANNAT VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 190/2013 Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Mika Vinni, Helsingin yliopisto Janne Raunio, Kymijoen vesi ja ympäristö ry

TIIVISTELMÄ Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa Iitin-Kouvolan Pyhäjärven ulappa-alueen kalatiheyksistä, -biomassoista ja -lajistosta. Erityisesti haluttiin selvittää kuhan lisääntymistä ja kasvua. Kaikuluotausten ja koetroolausten perusteella kesän vanha kuore oli Pyhäjärven ulappa-alueen valtalaji yksilömäärissä mitattuna. Yllättäen myös kiiski oli yksilötiheyksissä mitattuna melko runsaslukuinen laji, ja sitä tavattiin poikkeuksellisesti lähinnä välivedestä. Biomassoissa mitattuna kuitenkin muikku oli runsain laji. Särkikalojen määrä oli Pyhäjärven ulapalla ainakin tutkimusajankohtana vähäinen. Lahna, pasuri, särki ja salakka olivat edustettuina troolisaalissa, mutta että ne eivät todennäköisesti ole merkittävässä asemassa ulapan ravintoverkossa. Pyhäjärven syvännealueen (yli 6 m syvien alueiden) kaikuluotauksella saatu kalatiheysarvio oli 35800 yks./ha ja biomassa-arvio 20,7 kg/ha. Tutkituilla syvänteillä kalamäärä oli suurin 6-10 m syvyydellä. Pyhäjärven ulapan kuhanpoikastiheys oli alhainen verrattuna muihin kuhajärviin, vain n. 50 kpl/ha. Esimerkiksi Arrajärvellä arvioitiin olevan vuonna 2011 kesänvanhoja kuhan poikasia n. 3000 kpl/ha. On kuitenkin mahdollista, että kuhanpoikaset olivat keskittyneet tutkimusalueen ulkopuolisille matalille alueille. Kuhan poikaset olivat normaalia viileämmän kesän vuoksi myös hyvin pienikokoisia. Poikasten pitäisi pystyä saavuttamaan mahdollisimman suuri koko syksyyn mennessä, jotta ne selviäisivät hengissä seuraavan talven yli. Arrajärvellä vuonna 2011 kuhanpoikasten keskipituus ja keskipaino oli yli kolminkertainen Pyhäjärven poikasiin verrattuna. Tulokset ennustavat kuhalle hyvin heikkoa vuosiluokkaa 2012. Kuhan kasvututkimusten perusteella pyyntikoon saavuttaneet kuhat olivat kuitenkin kasvaneet hyvin. Kasvunopeus oli neljänä ensimmäisenä ikävuotena keskimäärin n. 10 cm/vuosi. Pyhäjärven kuha saavuttaa alamitan 40 cm tyypillisesti 4-5 -vuotiaana. Lämpimät kesät nopeuttavat kalojen kasvua, jolloin alamitta saatetaan saavuttaa keskimäärin jo 4-vuotiaana.

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2.1 Kaikuluotaus ja koetroolaus 1 2.2 Kuhien iän- ja kasvunmääritykset 2 3 TULOKSET 2 3.1 Lämpötila, happi ja näkösyvyys 2 3.2 Kalatiheys ja biomassa 3 3.3 Lajijakauma 4 3.4 Pituusjakaumat 5 3.5 Havaintoja kalojen esiintymisestä 7 3.6 Kuhien kasvu 9 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 10

1 JOHDANTO Pyhäjärvi on melko suurikokoinen (n. 6100 ha), suhteellisen kirkasvetinen ja hyväkuntoinen järvi, jota voidaan luonnehtia Kymijoen läpivirtausaltaaksi. Järvessä on havaittu lieviä rehevöitymisen merkkejä, kuten alusveden happivajausta kerrostuneisuusaikaan. Keskeisen sijaintinsa ja runsaan kesämökkiasutuksensa takia Pyhäjärvellä on hyvin suuri virkistyskäyttöarvo. Järven kalastoa on hoidettu istutuksilla. Etenkin kuhaa, järvitaimenta, siikaa ja kirjolohta on istutettu runsaasti (Kuisma 2008). Petokalojen lisäksi kalastuksellista merkitystä on muikulla, jonka kantaa pidetään kohtalaisen runsaana. Tiedot järven kalaston runsaudesta ja lajijakaumasta ovat kuitenkin varsin hatarat. Varsinaisia kalastoselvityksiä ei järvellä ole tehty, eikä esimerkiksi kuhan luontaisesta lisääntymistä ole tietoa. Tämän tutkimuksen päämääränä oli selvittää Pyhäjärven ulappa-alueen kalatiheys, -biomassa ja lajijakauma. Lisäksi tavoitteena oli arvioida kuhan lisääntymistä ja kasvua. Tämän takia kiinnitettiin erityistä huomiota kuhanpoikasten määrään ja kokojakaumaan. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Kaikuluotaus ja koetroolaus Pyhäjärven kaikuluotaus ja -koetroolaustutkimus tehtiin iltapäivällä 1. elokuuta 2012. Tällöin kaikuluodattuiin järven yli 3 m syvät alueet yhdensuuntaisia linjoja pitkin (liite 1). Yli 6 m syvillä alueilla käytettiin tiheämpää linjastoa kuin 3-6 m syvillä alueilla, koska syvännealueen kalamäärä arveltiin olevan suurempi kuin matalien ja vaikuttavan siten enemmän kalamääräarvioihin. Kaikuluotauksen kanssa tehtiin samanaikaisesti koetroolauksia kalalajikoostumuksen selvittämiseksi paikoilla ja syvyyksillä, joissa havaittiin kaikuluotaimen mukaan runsaasti kaloja. Kalalajikoostumuksen selvittämiseksi tehtiin viisi troolivetoa. Luoteissyvänteellä (liite 1) tehtiin vedot 6-9 m, 7,5-10,5 ja 11-14 m syvyydeltä, mutta lounais- ja koillissyvänteellä tyydyttiin yhteen vetoon runsaskalaisimmasta kerroksesta. Lounaissyvänteellä tämä tehtiin 7,5-10 m syvyydellä ja koillissyvänteellä 6-9 m syvyydellä. Kaikuluotaimen pintakatvealueen kalamäärän selvittämiseksi tehtiin kaksi vetoa 0-3 m syvyydeltä, luoteis- ja koillissyvänteellä. Kaikuluotaukset tehtiin SIMRAD EY-500 -tutkimuskaikuluotaimella, joka oli varustettu lohkokeilaisella ES120-7C -anturilla. Sen lähettämän äänen taajuus on 120 khz ja äänikeilan avautumiskulma 7 o (-3 db tasolle). Koetroolaukset tehtiin pienellä troolilla (korkeus 3 m ja perän silmäharvuus 3 mm), jota vedettiin kahdella moottoriveneellä. Kaikuluotausaineisto tallennettiin kannettavan tietokoneen kovalevylle ja troolisaalis pakastettiin myöhempää analysointia varten. Laboratoriossa kunkin vedon lajikohtainen saalis punnittiin gramman tarkkuudella. Lajikohtaiset yksilömäärät laskettiin joko kaikista kaloista tai otoksesta lasketun keskipainon perusteella. Lisäksi vedoista mitattiin lajikohtaiset pituusjakaumat millimetrin tarkkuudella. Kaikuluotausaineisto analysoitiin EP500 ja Excel -ohjelmilla. Tiedostojen analysointi aloitettiin 3 m syvyydeltä ja Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 190/2013 1

lopetettiin 0,5 m pohjan yläpuolelle. Otosyksikköinä käytettiin kokonaisia kaikuluotauslinjoja. Linjojen kalatiheys ja kalabiomassa laskettiin seuraavasti: 1) Jaettiin vesipatsas kaikuluotaimen näytön ja troolisaaliiden perusteella kalastoltaan eroaviin vesikerroksiin, jotka analysoitiin erikseen. 2) Laskettiin EP-500 -ohjelmalla kunkin vesikerroksen kaikuintegraali. 3) Laskettiin vesikerroksen kalatiheys jakamalla kaikuintegraali vesikerroksen keskimääräisellä yhdestä kalasta heijastuvalla integraalilla (σ). Tämä laskettiin troolisaaliin pituusjakauman sekä kohdevoimakkuuden ja kalan pituuden riippuvuuden (Tuomaala & Malinen, julkaisematon) perusteella. 4) Muutettiin kalatiheydet lajikohtaiseksi troolisaaliin lajijakauman perusteella ja laskettiin kalabiomassa lajikohtaisten keskipainojen perusteella. 5) Laskettiin koko linjan keskimääräinen kalatiheys yhdistämällä vesikerrosten kalatiheydet. Tutkimusalueen keskimääräinen kalatiheys ja -biomassa hehtaaria kohden laskettiin kaikuluotauslinjojen pituuksilla painotettuna keskiarvona. Kalatiheyden ja -biomassan keskiarvon varianssi laskettiin Shottonin ja Bazigosin (1984) esittämällä kaavalla. Syvyysvyöhykkeiden arviot yhdistettiin ositetun otannan kaavoilla (Pahkinen & Lehtonen 1989, s. 62-63). Arvioiden luottamusvälit laskettiin Poisson -jakauman perusteella (Jolly & Hampton 1990). 2.2 Kuhien iän- ja kasvunmääritykset Kuhien kasvua tutkittiin takautuvan kasvunmäärityksen avulla. Muutama Pyhäjärvellä aktiivisesti kalastavat vapaa-ajan kalastaja toimittivat saaliiksi saaduista kuhista suomunäytteet, joista määritettiin kalan ikä pyyntihetkellä, sekä takautuvasti kasvu eri ikävuosille. Takautuvat kasvut laskettiin Monastyrkyn menetelmällä (Bagenal & Tesch 1978). 3 TULOKSET 3.1 Lämpötila, happi ja näkösyvyys Tutkimuspäivänä 1.8.2012 Pyhäjärven vesi oli melko tasalämpöistä ainakin 13 m syvyydelle asti (kuva 1). Pintaveden lämpötila oli 20,5 C. Happipitoisuus oli korkea, joskin se alkoi hieman laskea syvyyden ylittäessä 7 metriä. Syvimmässä mittauksessa, 13 m syvyydellä happipitoisuus oli vielä 6,5 mg/l. Näkösyvyys oli 2,2 m Secchi-levyllä mitattuna. Tuuli oli kohtalaisen voimakasta ja sen aiheuttama aallokko heikensi jossain määrin kaikuluotausaineiston laatua. 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 190/2013

Happi (mg/l), lämpötila ( C) 0 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 2 4 Syvyys (m) 6 8 10 happi lämpötila 12 14 Kuva 1. Pyhäjärven lämpötila- ja happiprofiilit iltapäivällä 1. elokuuta 2012. 3.2 Kalatiheys ja -biomassa Pyhäjärven syvännealueen (yli 6 m syvien alueiden) kaikuluotauksella saatu kalatiheysarvio oli 35800 yks./ha ja biomassa-arvio 20,7 kg/ha. Tiheysarvion 95 %:n luottamusvälit olivat 11900-72500 yks./ha ja biomassan 10,9-33,6 kg/ha. Matalammalla alueella kalatiheys ja -biomassa olivat selvästi alhaisempia: 3-6 m syvillä alueilla kalatiheysarvio oli 1500 yks./ha ja biomassa-arvio ainoastaaan 0,63 kg/ha. Tämä johtui siitä, että näillä alueilla ei juurikaan esiintynyt kaloja välivedessä. Kaikuluotaimella ei voida arvioida pohjalla tai sen välittömässä läheisyydessä olevien kalojen runsautta. Yhdistämällä syvyysvyöhykkeittäiset arviot saatiin Pyhäjärven yli 3 m syvien alueiden tiheysarvioksi 11000 yks./ha (95 %:n lv:t 4200-20600 yks./ha) ja biomassa-arvioksi 6,1 kg/ha (3,5-9,4 kg/ha). Nämä arviot eivät vielä sisällä kaikuluotaimen pintakatvealueen kalamäärää. Koetroolauksen perusteella laskettu suuntaa-antava tiheysarvio pintakatveelle oli ainoastaan n. 100 yks./ha ja biomassa-arvio 1,2 kg/ha. Verrattuna muihin järviin (rehevyystaso huomioiden) Pyhäjärven kalatiheys oli keskimääräistä suurempi, mutta biomassa hieman keskimääräistä pienempi (Malinen ym. 2012, Malinen & Vinni 2013). Vertailu muihin järviin on kuitenkin melko vaikeaa, koska tutkimusajankohta vaikuttaa tuloksiin voimakkaasti. Yksikesäisistä kuoreista ja muikuista koostuvan kalaston tiheys on keskikesällä suuri ja biomassa pieni, mutta syksyä kohti tiheys laskee voimakkaasti luonnollisen kuolevuuden takia ja biomassa kasvaa kalojen kasvun myötä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 190/2013 3

3.3 Lajijakauma Lukumääräisesti kuore oli selvästi runsain laji (kuva 2 ja taulukko 1). Yli 99 % kuoreista oli yksikesäisiä poikasia. Muikku oli toiseksi runsain laji. Sen tiheys oli yli 6 m syvillä alueilla n. 2100 yks./ha. Muikuistakin yli 99 % oli yksikesäisiä poikasia. Kiiski oli lukumääräisesti kolmanneksi runsain laji. Lisäksi ulapalla esiintyi jonkin verran lahnaa, kuhaa, ahventa, salakkaa, pasuria ja särkeä. Suojaisessa rantavyöhykkeessä eläviä lajeja, kuten haukea, ei ulapalla esiintynyt. Yksikesäisten kuhanpoikasten tiheys oli n. 50 yks./ha yli 6 m syvillä alueilla. Se on varsin alhainen verrattuna esimerkiksi Arrajärvellä elokuussa 2011 ja Hämeenlinnan Alajärvellä elokuussa 2012 havaittuihin tiheyksiin (Malinen ym. 2012, Malinen & Vinni 2013). Biomassaltaan runsain laji oli muikku (kuva 3 ja taulukko 1). Sen biomassa yli 6 m syvillä alueilla oli n. 11 kg/ha. Kuore oli toiseksi runsain, lahna kolmanneksi ja kiiski neljänneksi runsain laji biomassaltaan. 35000 30000 Tiheys (yks./ha) 25000 20000 15000 10000 5000 0 kuore kuha(0+) lahna muikku särki pasuri ahven kiiski muut Kuva 2. Pyhäjärven yli 6 m syvien alueiden lajikohtaiset tiheysarviot kaikuluotauksen ja koetroolauksen perusteella. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 190/2013

12 10 Biomassa (kg/ha) 8 6 4 2 0 kuore kuha (0+) lahna muikku särki pasuri ahven kiiski muut Kuva 3. Pyhäjärven yli 6 m syvien alueiden lajikohtaiset biomassa-arviot kaikuluotauksen ja koetroolauksen perusteella. Taulukko 1. Pyhäjärven ulappa-alueen lajikohtaiset kalatiheys- ja biomassa-arviot eri syvyysvyöhykkeillä. Luokka muut koostuu pääosin salakasta. > 6 m syvät alueet 3-6 m syvät alueet > 3 m alue (yhdistetty >6 m ja 3-6m) Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa (yks./ha) (kg/ha) (yks./ha) (kg/ha) (yks./ha) (kg/ha) kuore 32988 5,45 1425 0,27 10037 1,68 kuha(0+) 54 0,02 3 0,00 17 0,01 lahna 101 2,02 3 0,04 30 0,58 muikku 2128 10,74 47 0,24 615 3,11 särki 10 0,35 0 0,00 3 0,10 pasuri 19 0,29 0 0,00 5 0,08 ahven 42 0,71 9 0,20 18 0,34 kiiski 494 1,22 28 0,06 155 0,38 muut 71 1,14 69 1,02 70 1,05 yhteensä 35908 21,93 1584 1,83 10949 7,32 3.4 Pituusjakaumat Troolisaaliissa esiintyi runsaasti todella pieniä yksikesäisiä kuoreita (keskipituus 3,1 cm ja keskipaino 0,13 g, kuva 4) Syvimmästä troolivedosta, 11-14 m syvyydessä vedetystä, saatiin myös vanhempia, 8-11 cm pituisia kuoreita. Niiden osuus kaikki troolivedot huomioiden oli kuitenkin alle 1 %. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 190/2013 5

Yksikesäisten muikkujen keskipituus oli 9,0 cm ja keskipaino 4,9 g (kuva 4). Vanhempia, pituudeltaan 14-16 cm olevia muikkuja saatiin vain muutamia. Syvimmästä vedosta näitä suurempia muikkuja ei saatu, joten niiden syvyysjakauma oli erilainen verrattuna vanhempien kuoreiden jakaumaan. Yksikesäiset muikut olivat kasvaneet nopeasti. Pyhäjärven erikoisuutena voidaan pitää väliveden pienten kiiskien suhteellisen runsasta määrää. Suurin osa troolilla saaduista kiiskistä oli 5-8,5 cm:n pituisia, joiden keskipaino oli 2,3 g (kuva 5). Myös ilmiselviä yksikesäisiä poikasia (keskipituus 2,9-3,8 cm) saatiin muutamia. Yksikesäisiä kuhanpoikasia saatiin neljästä troolivedosta, jotka oli vedetty 6-10,5 m syvyydeltä. Troolisaaliin joukosta löytyi kaikkiaan 66 kuhanpoikasta. Poikaset olivat erittäin pieniä; niiden keskipituus oli 38,8 mm ja keskipaino 0,39 g (kuva 6). Vaikka niillä oli vielä mahdollisuus kasvaa elo-syyskuussa, oli niiden koko huolestuttavan pieni talven yli selviytymisen kannalta. Kuore Muikku Osuus lajin saaliista 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 6-10 m 0,3 0,2 0,1 0 20 40 60 80 100 120 140 160 20 40 60 80 100 120 140 160 0,5 11-14 m 0,4 11-14 m 0,3 0,2 0,1 0 20 40 60 80 100 120 140 160 20 40 60 80 100 120 140 160 0,5 0,4 6-10 m Pituus (mm) Kuva 4. Kuoreen ja muikun pituusjakaumat 6-10 m (yläkuvat) ja 11-14 m (alakuvat) syvyydeltä tehdyissä troolivedoissa. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 190/2013

Osuus lajin saaliista Pituus (mm) Kuva 5. Kiisken pituusjakauma koillisella syvänteellä (syvänne B liitteessä 1) 6-9 m syvyydellä tehdyssä troolivedossa. Osuus lajin saaliista 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Pituus (mm) Kuva 6. Yksikesäisten kuhanpoikasten pituusjakauma (kaikki troolivedot yhdistetty). 3.5 Havaintoja kalojen esiintymisestä Kaikilla kolmella syvänteellä kalamäärä oli suurin 6-10 m syvyydellä (kuvat 7,8 ja 9). Tässä vesikerroksessa olleet kalaparvet koostuivat luoteis- ja lounaissyvänteellä (ks. liite 1) yksikesäisistä kuoreista ja muikuista. Pienellä koillissyvänteellä kalaparvet koostuivat suurelta osin yksikesäisistä kuoreista. Tällä syvänteellä muikkutiheys oli alhaisimmillaan ja kiiskitiheys suurimmillaan. Syvemmällä, 12-14 m syvyydessä valtalaji oli muikku. Seassa oli vanhempia kuoreita ja jonkin verran myös yksivuotiaita kuoreita. Matalilla alueilla oli vain satunnaisia kalaparvia. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 190/2013 7

Syvyys (m 0 5 10 yksivuotiaita kuoreita ja muikkuja 15 muikkuja ja vanhempia kuoreita 20 Kuva 7. Kaikuluotauskuva Pyhäjärven luoteiselta syvänteeltä iltapäivällä 1.8.2012. 0 5 10 15 yksivuotiaita kuoreita ja kiiskiä 20 Kuva 8. Kaikuluotauskuva Pyhäjärven koilliselta syvänteeltä iltapäivällä 1.8.2012. 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 190/2013

Syvyys (m) Syvyy 0 5 10 15 yksivuotiaita kuoreita ja muikkuja 20 Kuva 9. Kaikuluotauskuva Pyhäjärven lounaiselta syvänteeltä iltapäivällä 1.8.2012. 3.6 Kuhien kasvu Kuhien iän ja kasvun määrityksiin saatiin näyte kaikkiaan 27 kalasta. Näytekalat olivat pääasiassa 3-4 vuotiaita. Vanhin näytekala oli 5-vuotias. Takautuvan kasvun määritysten perusteella Pyhäjärven kuhat olivat kasvaneet hyvin (kuva 10). Tulosten perusteella kuhat saavuttavat 40 cm alamitan 4 tai 5 -vuotiaina. Ensimmäisten 4 ikävuoden aikana kasvu näyttäisi olevan n. 10 cm vuodessa, ja alkaa tämän jälkeen hidastua. Tuloksista johdetun yhtälön perusteella 6-vuotias kuha olisi keskimäärin n. 50 cm pitkä ja 8-vuotias 56 cm pitkä. Kuva 10. Pyhäjärven kuhien keskipituus ja kasvu 1-5 vuoden iässä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 190/2013 9

4 JOHTOPÄÄTÖKSET Kuore oli Pyhäjärven ulapan ylivoimainen valtalaji lukumäärältään. Tiheysarviota tulkittaessa tulee kuitenkin muistaa tutkimusajankohdan vaikutus arvioihin. Kuoreen suuren kuolevuuden (Malinen & Antti-Poika 2010) takia kannan koko pienenee todella nopeasti ja syksyllä se saattaa olla enää murto-osa elokuun alun arvosta. Lajin suuresta kuolevuudesta kertoo myös vanhempien kuoreiden pieni määrä. Pyhäjärven kuoreen suuri kuolevuus johtunee ainakin osittain siitä, että kesäkerrostuneisuuskauden lopulla sille sopivan vesikerroksen tilavuus voi olla pieni (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta). Loppukesällä kuoreelle sopivaa vesikerrosta kaventaa ylhäältä liian korkea lämpötila ja alhaalta liian alhainen happipitoisuus. Yksikesäisten kuoreiden kasvu oli varsin hidasta. Todellisuudessa kasvu on saattanut olla vielä raportoituakin hitaampaa, koska osa pienimmistä kuoreista on saattanut mennä troolinperän läpi tai ruhjoutua troolissa mittauskelvottomaan kuntoon. Joka tapauksessa pientä kuoretta on paljon ja sillä täytyy olla suuri merkitys Pyhäjärven ulapan ravintoverkossa. Hitaasti kasvavat kuoreet ovat erittäin hyvää ravintoa poikasvaiheen ohittaneille kuhille ja ahvenille. Pyhäjärven muikkutiheys oli kohtalaisen suuri ja muikkujen kasvu oli nopeaa. Biomassaltaan muikku olikin ulapan valtalaji. Yksikesäiset muikut olivat kasvaneet suunnilleen yhtä nopeasti kuin Hämeenlinnan Alajärven muikut samana kesänä (Malinen & Vinni 2013). Koska vanhempia muikkuja oli erittäin vähän, on joko muikunkin kuolevuus suurta tai sitten muutamat edeltävät vuosiluokat ovat olleet heikkoja. Kiisken melko runsas esiintyminen välivedessä oli yllättävää. Etelä-Suomen järvissä ei vastaavaa ole aikaisemmin raportoitu. Kiisken kyllä tiedetään ajoittain hyödyntävän välivettä, mutta useimmiten kiiskiä on saatu troolilla yöllä ja silloinkin melko pieniä määriä. Syy kiisken runsaalle esiintymiselle välivedessä on aivan pohjan läheisen veden heikko happitilanne ja/tai sopivan ravinnon esiintyminen päiväaikaan välivedessä. Laskeva happipitoisuus syvemmälle mentäessä viittaa tähän mahdollisuuteen, mutta aivan pohjan läheltä ei happipitoisuutta mitattu. Pohjakalana kiisken todellinen määrä jää arvailujen varaan sitä saattaa olla pohjalla hyvinkin runsaasti aivan syvimpiä alueita lukuun ottamatta. Joka tapauksessa kiiskikin saattaa olla Pyhäjärven ulapan ravintoverkossa merkityksellinen laji. Särkikalojen määrä oli Pyhäjärven ulapalla ainakin tutkimusajankohtana vähäinen. Lahna, pasuri, särki ja salakka olivat edustettuina troolisaalissa, mutta niiden pieni määrä antaa ymmärtää, että ne eivät ole merkittävässä asemassa ulapan ravintoverkossa. Näin ollen ne tuskin vaikuttavat esimerkiksi leväkukintojen muodostumiseen. Syksyllä särkikalat parveutuvat syvänteisiin, ja tilanne voi silloin olla täysin erilainen. Toisaalta syksyllä niiden vaikutus romahtaneen eläinplanktonin kautta romahtaneeseen kasviplanktoniin on järven tilan kannalta merkityksetön. Hoitokalastukselle ei Pyhäjärvellä ole tarvetta, ellei sitten kiisken määrä paljastu erityisen suureksi. Ahventa saatiin troolilla vain vähän. Poikasvaiheen ohittaneiden ahventen vähyys on ymmärrettävää, koska ne oleilevat päiväsaikaan useimmiten pohjan läheisyydessä ja jäävät siten 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 190/2013

arvioiden ulkopuolelle. Sen sijaan yksikesäiset poikaset esiintyvät monissa järvissä ulapan välivedessä (esim. Malinen ym. 2008). Joko ahvenenpoikaset ovat olleet tutkimusalueen ulkopuolella, alle 3 m syvillä alueilla, tai sitten viileä kesä 2012 on johtanut heikkoon ahvenvuosiluokkaan. Pyhäjärven ulapan kuhanpoikastiheys oli alhainen verrattuna muihin kuhajärviin (Malinen ym. 2008, Malinen & Antti-Poika 2010, Malinen ym. 2012, Malinen & Vinni 2013). Koska on kuitenkin mahdollista, että kuhanpoikaset olivat keskittyneet tutkimusalueen ulkopuolisille matalille alueille, ei tiheysarviosta kannata tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Sen sijaan kuhanpoikasten pientä kokoa voidaan pitää varmuudella huolestuttavana. Poikasten pitäisi pystyä saavuttamaan mahdollisimman suuri koko syksyyn mennessä, jotta ne selviäisivät hengissä seuraavan talven yli (Kirjasniemi & Valtonen 1997). Esimerkiksi Arrajärvellä 1.8.2011 kuhanpoikasten keskipituus 55 mm ja keskipaino 1,25 g oli yli kolminkertainen Pyhäjärven poikasiin verrattuna (Malinen ym. 2012). Samasta ajankohdasta (1.8.) huolimatta nämä tulokset eivät kuitenkaan ole kovin vertailukelpoisia, koska kesä 2012 oli normaalia viileämpi ja siten huono kuhan kasvun kannalta. Hämeenlinnan Alajärvellä tehtiin vastaava tutkimus kaksi viikkoa Pyhäjärven näytteenoton jälkeen (Malinen & Vinni 2013). Koska Alajärvenkin kuhanpoikasten paino oli yli kolminkertainen Pyhäjärven poikasiin verrattuna, voidaan Pyhäjärven kuhanpoikasten kasvua pitää poikkeuksellisen hitaana. Tämä ennustaa kuhalle hyvin heikkoa vuosiluokkaa 2012. Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä Pyhäjärven kuhan lisääntymisestä ei tästä kuitenkaan voida vetää, koska kyseessä saattaa olla poikkeuksellisen huono vuosi. Lämpimämpänä kesänä kuhanpoikaset kasvavat nopeammin ja saattavat päästä hyödyntämään Pyhäjärven hitaasti kasvavia yksikesäisiä kuoreita, jolloin ne saattavat kasvaa hyvinkin suurikokoisiksi. Kuhanpoikaset pystyvät saalistamaan kuoreita, joiden pituus on noin puolet kuhanpoikasen pituudesta (Sutela & Hyvärinen 2002). Lämpimänä kesänä tällainen tilanne on Pyhäjärvellä todennäköinen. Lämpötilaltaan keskimääräisen kesän kasvun selvittäminen olisi ensiarvoisen tärkeää kuhanpoikasistutusten kannattavuuden arvioimiseksi. Satunnaiset viileät kesät ja niiden aiheuttamat heikot vuosiluokat eivät ole kannan kannalta huolestuttavia, ja niiden vaikutusta on sitä paitsi vaikea paikata istutuksilla. Kesän viileys selviää yleensä poikastilauksen kannalta liian myöhään, ja viileänä kesänä istukkaatkin ovat usein turhan pieniä. Mutta jos Pyhäjärven luonnonpoikaset kasvavat hitaasti myös keskimääräisen lämpiminä kesinä, ovat poikasistutukset mielekkäitä. Yleisesti ottaen kuhanpoikasistutuksissa tulisi käyttää mahdollisimman suurikokoisia poikasia. Toisaalta Pyhäjärvellä istutus kannattaa tehdä riittävän aikaisessa vaiheessa (heinäelokuun vaihteessa), koska silloin istukkailla on mahdollisuus päästä hyödyntämään yksikesäisiä kuoreita mahdollisimman pitkään ennen veden viilenemistä (Sutela & Hyvärinen 2002). Esimerkiksi 1.8.2012 olisivat jo n. 5 cm pituiset istukkaat pystyneet kokonsa puolesta syömään pienimpiä yksivuotiaita kuoreita. Tiheä mutta hidaskasvuinen kuorekanta tarjoaa poikasvaiheen ohittaneille kuhille erinomaiset ravintovarat, joten istutustiheys voi olla melko suuri. Kasvututkimusten perusteella pyyntikoon saavuttaneet kuhat olivat kasvaneet hyvin. Lajin alamitta 40 cm saavutetaan keskimäärin 4-5 -vuoden iässä. Tosin tuloksiin vaikutti vuosien 2010 ja 2011 lämpimät kesät, jotka nopeuttivat kuhien kasvua. Keskimääräisissä oloissa kuhat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 190/2013 11

todennäköisimmin saavuttavat alamitan 5-vuotiaina. Kuhien kasvu näyttäisi joka tapauksessa olevan verrattavissa jopa tunnettujen kuhajärvien kuten Tuusulanjärven ja Lohjanjärven kuhien kasvuun (Vinni & Malinen 2010). Ensimmäisen neljän elinvuoden aikana kuhan kasvu voi olla n. 10 cm vuodessa. Suositukset jatkotoimiksi Pyhäjärven ulapan valtalajit ovat kuore ja muikku. Lukumääräisesti runsain on kuore, mutta muikku on biomassaltaan runsaampi. Särkikalojen määrä on ulapalla pieni, eikä hoitokalastukselle näyttäisi olevan tarvetta. Kuhan lisääntyminen ei viileänä kesänä 2012 onnistunut hyvin poikasten hitaan kasvun takia. Kuhan poikasten tiheyksiä tulisikin vielä selvittää sääoloiltaan normaalin kesän jälkeen. Tiheä ja hidaskasvuinen kuorekanta tarjoaa kuitenkin erinomaiset ravintovarat poikasvaiheen ohittaneille kuhille, ja pyyntikoon saavuttaneet kalat olivatkin kasvaneet hyvin. Pyhäjärvellä ei ollut vielä vuonna 2012 solmuvälirajoitusta kuhan verkkopyyntiin, ja kalastajien käyttämät melko tiheäsilmäiset verkot (esim. 45 mm) pyytävät osin alamittaista ja valtaosin 3-4 - vuotiaita kuhia. Kuha saavuttaa sukukypsyyden vasta 4-6 -vuotiaina, joten pyyntipainetta kannattaisi siirtää vanhempiin ikäluokkiin. Esimerkiksi Kallavedellä 4-vuotiaista kuhista jopa 70% ei ole vielä sukukypsiä (Keskinen 2006). Pyhäjärven kuhan luonnonlisääntyminen tehostuisi, mikäli kalat ennättäisivät kutea ainakin kerran ennen joutumistaan saaliiksi. Näin kuhakannasta saataisiin parempi tuotto suurempana saaliina ja parantuneena lisääntymistuloksena. Alamitan paikallinen nosto 45-50 cm:iin ja solmuvälirajoituksen asettaminen 55-60 mm:iin olisi siten suositeltavaa. VIITTEET Bagenal, T. B. & Tesch, F. W. 1978: Age and growth. Teoksessa: Bagenal, T. (toim.): Methods for assessment of fish production in fresh waters. Blackwell, Oxford, s. 101-136. Jolly, G. M. & Hampton, I. 1990: Some problems in the statistical design and analysis of acoustic surveys to assess fish biomass. Rapp. P.-v Réun. Cons. int. Explor. Mer. 189: 415-420. Kirjasniemi, M. & Valtonen, T. 1997: Winter mortality of young-of-the-year pikeperch (Stizostedion lucioperca). Ecology of Freshwater fish 6: 155-160. Keskinen, T. 2006: Kuhan kasvunopeus ja sukukypsyys Etelä-Kallavedellä. Etelä-Kallaveden kalastusalue, 12 s. Kuisma, M. 2008: Iitin-Jaalan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Kymenlaakson kalatalouskeskus ry. 31 s. ja 2 liitettä. Malinen, T. & Antti-Poika, P. 2010: Tuusulanjärven kalatiheys ja -biomassa vuonna 2009 kaikuluotauksella ja koetroolauksella arvioituna. 15 s. Malinen, T., Kervinen, J. & Raunio, J. 2012: Mankalan voimalaitoksen ja Arrajärven säännöstelyn kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2011. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 168/2012. 10 s. 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 190/2013

Malinen, T. & Vinni, M. 2013: Hämeenlinnan Alajärven ulappa-alueen kalatiheys, -biomassa ja lajijakauma elokuussa 2012. Tutkimusraportti. Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos. 11 s. Malinen, T., Vinni, M. & Antti-Poika, P. 2008: Kaukjärven kalojen sekä sulkasääsken toukkien ja muiden pohjaeläinten runsaus vuonna 2007. Tutkimusraportti. Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos. 17 s. Pahkinen E. & Lehtonen, R. 1989: Otanta-asetelmat ja tilastollinen analyysi. Gaudeamus. Helsinki, 1989. 286 s. Shotton, R. & Bazigos, G. P. 1984: Techniques and considerations in the design of acoustic surveys. Rapp. P.-v. Réun. Cons. int. Explor. Mer. 184: 34-57. Sutela, T. & Hyvärinen, P. 2002: Diet and growth of stocked and wild 0+ pikeperch, Stizostedion lucioperca (L.). Fisheries Management and Ecology 9: 57-63. Vinni, M. & Malinen, T. 2010: Kuhan kasvu Mäntsälän Hunttijärvessä. Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos/akvaattiset tieteet, 7 s. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 190/2013 13

C B Liite 1. Pyhäjärven kaikuluotauslinjat 1.8.2012. Syvänteellä A tehtiin neljä troolivetoa eri syvyyksillä, mutta syvänteillä B ja C tyydyttiin yhteen, runsaskalaisimmasta kerroksesta tehtyyn vetoon. Muokattu Maanmittauslaitoksen Maastokarttarasterista (1:50000) 2.1.2013 (lisenssi: http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501). A LIITE 1

Istutusrekisteri - Kappalemäärät (laajempi) 1(7) 11.3.2013 LIITE 2 Istutusaika: 1.1.1995 0:00:00-31.12.2012 0:00:00 ELY-keskus: 05 Istutusvesi: Pyhäjärvi Kalastusalue: Iitti-Jaala Laji/muoto: Kuha Istutusvesi Istutusaika Istutuspaikka Laji/muoto Kanta Ikä Pyhäjärvi 11.8.1995 Pyhäjärvi 14.8.1995 Pyhäjärvi 29.9.1995 Pyhäjärvi 29.9.1995 Pyhäjärvi 16.10.1996 Pyhäjärvi 28.8.1997 Pyhäjärvi 13.8.1998 Pyhäjärvi 17.8.1998 Pyhäjärvi 24.8.1998 Pyhäjärvi 6.8.1999 Pyhäjärvi 6.9.2000 Keskipituus mm Keskipaino g Rahoituslaji Kpl keskipiste Kuha 1k 59 1,6 Osakaskuntien varat 14 500 keskipiste Kuha 1k 59 1,6 Osakaskuntien varat 4 000 keskipiste Kuha 1k 73 2,2 Osakaskuntien varat 9 500 keskipiste Kuha 1k 73 2,2 Toimenpidevelvoite 15 200 keskipiste Kuha 1k 5,4 Osakaskuntien varat 4 320 keskipiste Kuha Painiojärvi 1k 80 3,4 Toimenpidevelvoite 2 000 keskipiste Kuha Painiojärvi 1k 64 1,4 Osakaskuntien varat 3 200 keskipiste Kuha 1k 71 2,1 Toimenpidevelvoite 2 000 keskipiste Kuha Painiojärvi 1k 64 1,5 Osakaskuntien varat 11 950 keskipiste Kuha 1k 69 2,1 Osakaskuntien varat 5 400 keskipiste Kuha Painiojärvi 1k 62 1,5 Muut varat, mitkä 1 600 KRI_BO003 Versio: 10.12.2010 klo 16.07.02

Istutusrekisteri - Kappalemäärät (laajempi) 2(7) 11.3.2013 Istutusaika: 1.1.1995 0:00:00-31.12.2012 0:00:00 Istutusvesi Istutusaika Istutuspaikka Laji/muoto Kanta Ikä Pyhäjärvi 6.9.2000 Pyhäjärvi 5.9.2001 Pyhäjärvi 17.9.2001 Pyhäjärvi 26.8.2002 Pyhäjärvi 16.8.2003 Pyhäjärvi 6.9.2003 Pyhäjärvi 25.9.2003 Pyhäjärvi 26.9.2003 Pyhäjärvi 22.9.2004 Pyhäjärvi 8.10.2004 Pyhäjärvi 3.9.2005 Pyhäjärvi 6.9.2006 Pyhäjärvi 8.9.2006 Pyhäjärvi 26.9.2006 Keskipituus mm Keskipaino g Rahoituslaji Kpl keskipiste Kuha Painiojärvi 1k 62 1,5 Osakaskuntien varat 11 050 keskipiste Kuha Painiojärvi 1k 73 2,5 Osakaskuntien varat 6 250 keskipiste Kuha Painiojärvi 1k 75 3 Osakaskuntien varat 1 660 keskipiste Kuha Päijänne 1k 95 5 Muut varat, mitkä 860 keskipiste Kuha 1k 70 2,5 Muut varat, mitkä 13 700 keskipiste Kuha Painiojärvi 1k 90 4 Osakaskuntien varat 3 040 keskipiste Kuha 1k 72 2 Toimenpidevelvoite 24 600 keskipiste Kuha 1k 72 2,2 Toimenpidevelvoite 5 400 keskipiste Kuha 1k 76 2 Toimenpidevelvoite 3 882 keskipiste Kuha 1k 73 2,2 Toimenpidevelvoite 6 118 keskipiste Kuha Painiojärvi 1k 96 5 Osakaskuntien varat 800 keskipiste Kuha 1k 70 2,1 Muut varat, mitkä 8 100 keskipiste Kuha Painiojärvi 1k 73 2,5 Osakaskuntien varat 7 150 keskipiste Kuha 1k 69 2 Toimenpidevelvoite 10 056 KRI_BO003 Versio: 10.12.2010 klo 16.07.02

Istutusrekisteri - Kappalemäärät (laajempi) 3(7) 11.3.2013 LIITE 2 Istutusaika: 1.1.1995 0:00:00-31.12.2012 0:00:00 Istutusvesi Istutusaika Istutuspaikka Laji/muoto Kanta Ikä Pyhäjärvi 28.9.2006 Pyhäjärvi 9.9.2007 Pyhäjärvi 10.9.2008 Pyhäjärvi 19.9.2008 Pyhäjärvi 16.9.2009 Pyhäjärvi 20.9.2009 Pyhäjärvi 28.9.2009 Keskipituus mm Keskipaino g Rahoituslaji Kpl keskipiste Kuha 1k 69 1,8 Toimenpidevelvoite 169 keskipiste Kuha Averiajärvi 1k 83 3,3 Osakaskuntien varat 7 800 keskipiste Kuha Averiajärvi 1k 78 3,1 Toimenpidevelvoite 10 000 keskipiste Kuha Averiajärvi 1k 92 4,6 Osakaskuntien varat 5 200 keskipiste Kuha 1k 91 4,4 Muut varat, mitkä 7 187 keskipiste Kuha 1k 108 8 Osakaskuntien varat 2 420 keskipiste Kuha 1k 108 8 Osakaskuntien varat 2 000 Pyhäjärvi 22.9.2010 Kuha 1k 127 13 Osakaskuntien varat 850 Pyhäjärvi 29.8.2011 Kuha Ei tietoa 1k 83 3,5 Toimenpidevelvoite 10 400 Pyhäjärvi 24.9.2011 Pyhäjärvi Kuha Painiojärvi 1k 76 3 Kalastusalueen varat 16 650 Pyhäjärvi 26.9.2011 Pyhäjärvi Kuha Painiojärvi 1k 76 3 Kalastusalueen varat 3 663 Pyhäjärvi 1.9.2012 Kuha Painiojärvi 1k 86 4 Muut varat, mitkä 5 625 Pyhäjärvi 1.9.2012 Kuha Painiojärvi 1k 86 4 Osakaskuntien varat 3 500 Pyhäjärvi 6.9.2012 Kuha Ei tietoa 1k 73 2,7 Toimenpidevelvoite 4 815 Pyhäjärvi 20.9.2012 Kuha Ei tietoa 1k 88 4,3 Muut varat, mitkä 4 070 Pyhäjärvi 24.9.2012 Kuha Ei tietoa 1k 88 4,3 Muut varat, mitkä 1 395 Pyhäjärvi 1.10.2012 Kuha Ei tietoa 1k 93 4,3 Osakaskuntien varat 4 000 KRI_BO003 Versio: 10.12.2010 klo 16.07.02

Istutusrekisteri - Kappalemäärät (laajempi) 4(7) 11.3.2013 YHTEENSÄ Vuosi Laji/muoto Kanta Ikä Kpl 1995 Kuha 1k 43 200 1996 Kuha 1k 4 320 1997 Kuha Painiojärvi 1k 2 000 1998 Kuha Painiojärvi 1k 15 150 Kuha 1k 2 000 1999 Kuha 1k 5 400 2000 Kuha Painiojärvi 1k 12 650 2001 Kuha Painiojärvi 1k 7 910 2002 Kuha Päijänne 1k 860 2003 Kuha Painiojärvi 1k 3 040 Kuha 1k 43 700 2004 Kuha 1k 10 000 2005 Kuha Painiojärvi 1k 800 2006 Kuha Painiojärvi 1k 7 150 Kuha 1k 18 325 2007 Kuha Averiajärvi 1k 7 800 2008 Kuha Averiajärvi 1k 15 200 2009 Kuha 1k 11 607 2010 Kuha 1k 850 2011 Kuha Ei tietoa 1k 10 400 Kuha Painiojärvi 1k 20 313 2012 Kuha Ei tietoa 1k 14 280 Kuha Painiojärvi 1k 9 125 Istutusaika: 1.1.1995 0:00:00-31.12.2012 0:00:00 KRI_BO003 Versio: 10.12.2010 klo 16.07.02

Istutusrekisteri - Kappalemäärät (laajempi) 5(7) 11.3.2013 YHTEENSÄ Vuosi Laji/muoto Ikä Kpl 1995 Kuha 1k 43 200 1996 Kuha 1k 4 320 1997 Kuha 1k 2 000 1998 Kuha 1k 17 150 1999 Kuha 1k 5 400 2000 Kuha 1k 12 650 2001 Kuha 1k 7 910 2002 Kuha 1k 860 2003 Kuha 1k 46 740 2004 Kuha 1k 10 000 2005 Kuha 1k 800 2006 Kuha 1k 25 475 2007 Kuha 1k 7 800 2008 Kuha 1k 15 200 2009 Kuha 1k 11 607 2010 Kuha 1k 850 2011 Kuha 1k 30 713 2012 Kuha 1k 23 405 YHTEENSÄ Vuosi Laji/muoto Rahoituslaji Kpl 1995 Kuha Osakaskuntien varat 28 000 Kuha Toimenpidevelvoite 15 200 1996 Kuha Osakaskuntien varat 4 320 1997 Kuha Toimenpidevelvoite 2 000 1998 Kuha Osakaskuntien varat 15 150 Kuha Toimenpidevelvoite 2 000 LIITE 2 Istutusaika: 1.1.1995 0:00:00-31.12.2012 0:00:00 KRI_BO003 Versio: 10.12.2010 klo 16.07.02

Istutusrekisteri - Kappalemäärät (laajempi) 6(7) 11.3.2013 YHTEENSÄ Vuosi Laji/muoto Rahoituslaji Kpl 1999 Kuha Osakaskuntien varat 5 400 2000 Kuha Muut varat, mitkä 1 600 Kuha Osakaskuntien varat 11 050 2001 Kuha Osakaskuntien varat 7 910 2002 Kuha Muut varat, mitkä 860 2003 Kuha Muut varat, mitkä 13 700 Kuha Osakaskuntien varat 3 040 Kuha Toimenpidevelvoite 30 000 2004 Kuha Toimenpidevelvoite 10 000 2005 Kuha Osakaskuntien varat 800 2006 Kuha Muut varat, mitkä 8 100 Kuha Osakaskuntien varat 7 150 Kuha Toimenpidevelvoite 10 225 2007 Kuha Osakaskuntien varat 7 800 2008 Kuha Osakaskuntien varat 5 200 Kuha Toimenpidevelvoite 10 000 2009 Kuha Muut varat, mitkä 7 187 Kuha Osakaskuntien varat 4 420 2010 Kuha Osakaskuntien varat 850 2011 Kuha Kalastusalueen varat 20 313 Kuha Toimenpidevelvoite 10 400 2012 Kuha Muut varat, mitkä 11 090 Kuha Osakaskuntien varat 7 500 Kuha Toimenpidevelvoite 4 815 Istutusaika: 1.1.1995 0:00:00-31.12.2012 0:00:00 KRI_BO003 Versio: 10.12.2010 klo 16.07.02

Istutusrekisteri - Kappalemäärät (laajempi) 7(7) 11.3.2013 Versio: 10.12.2010 klo 16.07.02 LIITE 2 Istutusaika: 1.1.1995 0:00:00-31.12.2012 0:00:00 JIkä: 1k Yksikesäinen KRI_BO003