Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ

Samankaltaiset tiedostot
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit. Kyselytutkimuksen tuloksia Järjestötyöpaja DIAK

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma Diakonia-ammattikorkeakoulu

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit Rastittakaa valitsemanne vaihtoehdot.

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit Vastatkaa kysymyksiin järjestönne näkökulmasta, älkää mahdollisten paikallisyhdistystenne.

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA

Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista

Omaiset ja omaistyö päihde- ja mielenterveysyhdistysten toiminnassa

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen roolit ja identiteetit osahanke ( )

MIPA Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Mielenterveys- ja päihdeyhdistykset: kansalaistoiminnan vahvistajia, palveluiden tuottajia, edunvalvojia?

MIPA-miniseminaari Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena

5. Mikä on yhdistyksenne henkilöjäsenmäärä? 6. Mikä on yhdistyksenne vapaaehtoistoimijoi- henkilöjäsentä

Kysely sote-järjestöille marraskuussa 2018

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden väsymisen tunteet ja yhdistysten tukitoimet. MIPA-työpaja Diakonia-ammattikorkeakoulu

Järjestökartoitus Kyselyn tavoitteena on saada tietoa Etelä-Savon maakunnan järjestöjen nykytilasta. Kysymyksiin vastataan vuoden 2017 tiedoilla.

Mikä järjestöjen toiminnassa vahvistaa osallistujien hyvinvointia?

Miten järjestö on hyötynyt MIPA-hankkeesta ja mitä jäi saavuttamatta?

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Syrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät Seminaari 7

YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA

Mikä edistää vertaisten, kokemusasiantuntijoiden ja vapaaehtoisten hyvinvointia?

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. Loppuseminaari Diakonia-ammattikorkeakoulu Sari Jurvansuu/Sininauhaliitto

Järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja kuntayhteistyö. Aluepäällikkö Ritva Varamäki ESAVI

Järjestöt hyvinvointia luomassa

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus

Mediakasvatusseuran strategia

Päihde- ja mielenterveystyön yhdistäminen: sektorirajat ylittävä toiminta päihde- ja mielenterveysyhdistyksissä

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Kysely järjestöille ja yhdistyksille

Järjestötoiminta kasvatti meidät? Nuoret järjestöissä ja järjestöt nuorten elämässä

LUOVAT RAKENTEET. Selvitys kulttuurisen vanhustyön rakenteista yli asukkaan kaupungeissa sekä Pukkilan kunnassa. Kuvaaja Vicente Serra

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Innostus tarttuu! Varsinais-Suomen järjestötiekartta

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät

Hankkeen arviointisuunnitelma

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Yhdistyskysely 2017

Strategiakysely sidosryhmille 2018

Pirkanmaan järjestökysely 2018

Lapsirikas-hanke: Arjen tukea lapsiperheille ammatillisen työn ja kansalaistoiminnan avulla. Anne-Maria Takkula, Saana Savela Auta Lasta ry

Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa

Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Tehdään yhdessä entistä tiiviimpi, tasavertaisempi ja monitoimijaisempi. Yhteinen Päijät-Häme

MIPA HYVINVOINTIKYSELYN PALAUTE ELOKOLOILLE

SOSIAALISEN VAHVISTAMISEN OSAAMISKESKUS. Anna Vilen & Mika Piipponen Hanko

Matalaa vastausprosenttia selittää osaltaan se, että kyselyjärjestelmästä lähtevistä viesteistä osa on päätynyt roskapostikansioihin.

Järjestöbarometri 2018

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus

TIEDOTE. Lastensuojelujärjestöjen varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa vuonna Johdanto. Sisällysluettelo

Sosiaalihuoltolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen haaste vai mahdollisuus Seinäjoki

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista

HYVINVOINTIHANKKEIDEN ATR

Päihde- ja mielenterveysyhdistysten vapaaehtoistoiminta

Järjestötoiminnan tulevaisuus. Järjestöbarometri 2016

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Liiku ja Muista vapaaehtoisista tukea muistiasiakkaan liikuntapolkuun

YHDISTYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

Järjestöjen ja kuntien suhteet Järjestöbarometrin 2009 valossa. Juha Peltosalmi, SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖFOORUMI, HML 16.4.

Koordinaatio E H K Ä I S E V Ä T Y Ö EHKÄISEVÄ TYÖ. Matalan kynnyksen. ja haittojen ehkäisy. Neljä tuulta. Edistävä mielenterveystyö

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt

Pohjois-Suomen Järjestöpäivät

Maailma kylässä festivaalin näytteilleasettajatutkimus Emma Niskanen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Työttömät yhdenvertaisiksi terveyspalveluissa. Terveydeksi-hanke Kansalaisinfo

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnassa

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Järjestöt hyvinvoinnin, osallisuuden ja kohtaamisen vahvistajina

Keski-Suomen maakunnallisen järjestökartoituksen keskeiset tulokset. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt hanke

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

K-S sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun osallistuvat järjestötoimijat Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma

Järjestöt yhteistyössä terveyttä edistämässä. Anne Pyykkönen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

Järjestökyselyn tulokset

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

Transkriptio:

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ Kyselytutkimuksen tuloksia EPT-verkoston teemakokous 16.11.2016 Tutkija Sari Jurvansuu, EHYT ry Jurvansuu 2016 1

Jurvansuu 2016 2

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit -kyselytutkimus Kysely suoritettiin helmi-huhtikuussa 2016 sähköisenä ja postikyselynä Mukana MIPA-hankejärjestöt (n=10) ja niiden paikallisyhdistykset ja jäsenjärjestöt + EPT- ja MPNet -verkostot ja Mielenterveyspooli sekä RAY-avustuksia vuonna 2015 saaneet päihde-, riippuvuus- ja mielenterveystoimijat Lopullinen aineisto kostuu 187 paikallisyhdistyksestä ja 28 valtakunnallisesta järjestöstä (vastausprosentit 48 ja 35) 87 päihdeyhdistystä, 100 mielenterveysyhdistystä 14 valtakunnallista päihdejärjestöä, 14 mielenterveysjärjestöä Jurvansuu 2016 3

Vastanneet paikallisyhdistykset keskusjärjestöittäin/liitoittain Mielenterveyden keskusliitto 67 A-Kiltojen Liitto ry 38 Suomen Mielenterveysseura 26 Sininauhaliitto 26 EHYT ry 24 FinFami 6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Jurvansuu 2016 4

Tavoitteena kerätä yhteismitallista, yhtenäistä tietoa päihde- ja mielenterveysjärjestöistä Taustatiedot: toimiala, toimintapaikkakunnan koko, perustamisvuosi Toimintamuodot, toiminnan painopisteet (sekä kansalaistoiminta että palvelutuotanto) Toimijat (henkilö-/yhteisöjäsenmäärä, vapaaehtoistoimijat, palkatut työntekijät, muu työllistämistoiminta) Päihde- ja mielenterveystyön yhteiset rajapinnat järjestöjen toiminnassa Tulevaisuuden näkymät ja kehittämistarpeet Mahdollisuuksien mukaan kerätään myös seurattavaa volyymitietoa kävijöistä ja palveluiden käyttäjistä Kyselylomake laadittu työryhmänä, jossa edustus päihde- ja mielenterveysjärjestöistä Jurvansuu 2016 5

Toiminnan painopisteet ja toimintamuodot Jurvansuu 2016 6

75% Mikä seuraavista kuvaa parhaiten yhdistyksenne toiminnan painopistettä? päihdeyhdistykset (n=87) mielenterveysyhdistykset (n=100) 50% 25% 33% 23% 18% 32% 12% 22% 16% 17% 15% 13% 0% ehkäisevä työ pääasiallisesti ehkäisevä, mukana korjaavaa työtä korjaava työ/kuntoutus pääasiallisesti korjaava, mukana ehkäisevää työtä yhtä paljon ehkäisevää ja korjaavaa työtä - täysin/pääasiallisesti ehkäisevän työn saralla toimi yli puolet vastanneista yhdistyksistä (korjaavan työn saralla kolmannes) - yli puolessa yhdistyivät ehkäisevä ja korjaava työ Jurvansuu 2016 7

3 2,5 2 1,5 1 Toiminnan painopisteiden merkitys ja toimintapaikkakunnan koko vapaaehtoistoiminta vertaistoiminta ehkäisevä työ harrastus- ja virkistystoiminta asiantuntijatoiminta 0,5 0 alle 10 00 asukasta 10 000-50 000 asukasta yli 50 000 asukasta palvelujen tuottaminen - palvelujen tuottamisen sekä asiantuntija- ja vertaistoiminnan merkitys painottuivat hieman suurilla paikkakunnilla toimivissa yhdistyksissä Jurvansuu 2016 8

3 2,5 2 1,5 1 0,5 Toiminnan painopisteet ja yhdistyksen perustamisvuosi vapaaehtoistoiminta vertaistoiminta ehkäisevä työ harrastus- ja virkistystoiminta asiantuntijatoiminta 0 palvelujen tuottaminen ennen vuotta 1986-1999 2000-luvulla 1986 - palvelutoiminnan merkitys vähäisempi 2000-luvulla perustetuissa yhdistyksissä. - asiantuntijatoiminnan merkitys kasvanut hieman Jurvansuu 2016 9

Ehkäisevä työ: yleisimmät toimintamuodot Toimintamuoto Vertaistukiryhmät 54 % Tukihenkilötoiminta 53 % Ryhmäkeskustelut, ryhmämuotoinen tuki 50 % Päiväkeskus- ja kohtaamispaikkatoiminta 48 % Yksilökeskustelut 48 % Toiminnallinen vertaisuus 44 % Ystävätoiminta 33 % Terveys- ja sosiaalineuvonta 31 % Kampanjat 29 % Koulutusten järjestäminen 29 % Koulu- ja oppilaitostyö 27 % Palveluohjaus 27 % Jurvansuu 2016 10

ostopalveluja tuotti - 17 prosenttia ehkäisevää työtä tekevistä yhdistyksistä - 31 prosenttia korjaavaa työtä tekevistä yhdistyksistä palkattuja työntekijöitä oli - 45 prosentissa ehkäisevää työtä tekevistä yhdistyksistä, joissa keskimäärin 5 palkattua työntekijää - 57 prosentissa korjaavaa työtä tekevistä yhdistyksistä, joissa keskimäärin 12 palkattua työntekijää päihde- tai mielenterveyskuntoutujia oli tukityöllistetty - 12 prosentissa ehkäisevää työtä tekevistä yhdistyksistä - 34 prosentissa korjaavaa työtä tekevistä yhdistyksistä Jurvansuu 2016 11

Työntekijöiden määrän kehitys viimeisen viiden vuoden aikana ehkäisevä työ 21% 55% 24% kasvanut paljon tai jonkin verran pysynyt samana korjaava työ 52% 30% 18% 0 % 50 % 100 % vähentynyt paljon tai jonkin verran - kolmannes vastaajista ennakoi yhdistyksensä työntekijöiden määrän kasvavan seuraavan viiden vuoden aikana Jurvansuu 2016 12

Päihde- ja mielenterveystyön yhteydet toiminnassa Jurvansuu 2016 13

Mikä seuraavista kuvaa parhaiten yhdistyksenne toimialaa? 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 päihdeyhdistykset (n=85) 68% mielenterveystyö 28% pääasiallisesti mielenterveystyö, päihdetyö koskee osaa toiminnasta mielenterveysyhdistykset (n=100) 48% päihdetyö 32% pääasiallisesti päihdetyö, mielenterveystyö koskee osaa toiminnasta 20% 4% teemme yhtä paljon päihde- ja mielenterveystyötä etenkin päihdeyhdistyksissä tehdään paljon sektorirajat ylittävää työtä Jurvansuu 2016 14

Päihde- ja mielenterveysongelmien yhtäaikainen esiintyminen on merkittävä ongelma kohderyhmässämme - puolet vastaajista samaa mieltä väittämän kanssa ehkäisevä työ kojaava työ 20% 29% 32% 22% 20% 29% 12% 13% 16% 7% täysin samaa mieltä jossain määrin samaa mieltä jossain määrin eri mieltä täysin eri mieltä en osaa sanoa 0 % 50 % 100 % Jurvansuu 2016 15

Toimintamme tulisi paremmin vastata päihdeja mielenterveysongelmien yhteisesiintyvyyteen liittyviin tarpeisiin. ehkäisevä työ 21% 36% 21% 12% 10% täysin sama mieltä jossain määrin samaa mieltä jossainmäärin eri mieltä korjaava työ 15% 35% 32% 11% 7% täysin eri mieltä en osaa sanoa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % kaivataan keinoja tukea nykyistä paremmin ihmisiä, joilla on sekä päihde- että mielenterveysongelma Jurvansuu 2016 16

60% 50% 40% 30% Onko yhdistyksessä toimintaa, jossa yhdistyvät päihde- ja mielenterveystyö tai joka kohdistettu ihmisille, joilla sekä päihde- että mielenterveysongelma? 31% 40% ehkäisevä työ korjaava työ 56% 53% 20% 10% 13% 7% 0% kyllä ei, mutta suunnittelemme tällaisen toiminnan aloittamista ei, emmekä suunnittele tällaisen toiminnan aloittamista Jurvansuu 2016 17

Onko toimijoille järjestetty päihde- /mielenterveyskysymyksiin liittyvää koulutusta? 60% 50% 46% 52% 40% 30% 20% 32% 28% 22% 20% ehkäisevä työ 10% korjaava työ 0% kyllä ei, mutta tarvitsisimme tällaista koulutusta ei, emmekä tarvitse tällaista koulutusta - Yhdistyksissä kaivataan koulutusyhteistyötä ja tiedon ja osaamisen jakamista päihde- ja mielenterveysongelmista (diagnoosit, palvelu- ja tukitahot, uudet päihdemaailman ilmiöt, riippuvuuden problematiikka jne.) Jurvansuu 2016 18

Vapaaehtoistoiminta Jurvansuu 2016 19

Ketkä toimivat vapaaehtoisina? Niiden yhdistysten osuudet, jotka vastanneet suuri tai kohtalainen osa Ehkäisevä työ Korjaava työ/kuntoutus Eläkeläisiä, ikääntyneitä 84 % Eläkeläisiä, ikääntyneitä 77 % Työssäkäyviä 46 % Työttömiä 57 % Työttömiä 38 % Päihde- tai mielenterveyskuntoutujia 35 % Omaisia, läheisiä 26 % Osaamistaan tarjoavia ammattilaisia 23 % Ihmisiä, joilla akuutti päihdeongelma 19 % Ihmisiä, joilla akuutti mielenterveysongelma 16 % Opiskelijoita 10 % Päihde- tai mielenterveyskuntoutujia 49 % Työssäkäyviä 38 % Ihmisiä, joilla akuutti päihdeongelma 38 % Osaamistaan tarjoavia ammattilaisia 35 % Omaisia, läheisiä 31 % Opiskelijoita 21 % Ihmisiä, joilla akuutti mielenterveysongelma 15 % Jurvansuu 2016 20

Vapaaehtoisten määrä vapaaehtoisten määrä, luokiteltu ehkäisevä työ korjaava työ yhteensä 5 tai alle 22 % (n=17) 25 % (n=12) 24 % (n=29) 6-10 21 % (n=15) 29 % (n=14) 24 % (n=29) 11-30 36 % (n=26 ) 31 % (n=15) 34 % (n=41) Yli 30 21 % (n=15) 15 % (n=7) 18 % (n=22) Ehkäisevä työ: vapaaehtoisia keskimäärin 22/yhdistys, yksi vapaaehtoinen teki keskimäärin 14 h vapaaehtoistyötä/kk Korjaava työ: vapaaehtoisia keskimäärin 18/yhdistys, vapaaehtoinen teki keskimäärin 11 h vapaaehtoistyötä/kk Jurvansuu 2016 21

Vapaaehtoisten määrän kehitys viimeisen viiden vuoden aikana lisääntynyt paljon/jonkin verran pysynyt samana vähentynyt paljon/jonkin verran ehkäisevä työ 28% 45% 27% korjaava työ/kuntoutus 52% 35% 13% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Jurvansuu 2016 22

Vapaaehtoisten määrän kehitys seuraavan viiden vuoden aikana kasvaa paljon/jonkin verran pysyy samana vähenee paljon/jonkin verran ehkäisevä työ 40% 36% 24% korjaava työ/kuntoutus 53% 28% 19% 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % - ei tilastollisesti merkitsevää eroa Jurvansuu 2016 23

Toiminnan kohderyhmät Jurvansuu 2016 24

Toiminnan kohderyhmät (niiden osuudet, jotka vastanneet keskeinen kohderyhmämme ) ehkäisevä työ korjaava työ 100% 75% 63% 50% 25% 0% 26% 6% 45% 50% 39% 53% 40% 47% 40% 22% 19% 19% 20% 20% 39% 27% 25% (* ** tilastollisesti merkitsevät tai merkitsevyyttä lähenevät erot) Jurvansuu 2016 25

Toiminnan kohderyhmät (niiden osuudet, jotka vastanneet keskeinen kohderyhmämme ) 100% ehkäisevä työ korjaava työ 75% 50% 25% 24% 22% 49% 46% 31% 16% 11% 11% 38% 21% 0% poliittiset päättäjät, viranomaiset p- ja mt-työn ammattilaiset koulut ja oppilaitokset työpaikat naapurusto, lähiyhteisö Jurvansuu 2016 26

Tulevaisuus ja kehittämistarpeet Jurvansuu 2016 27

Toiminnan tulevaisuus 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 toiminnan laajuus ehkäisevä työ yhdistyksen taloudellinen tilanne korjaava työ/kuntoutus toiminnan yhteiskunnallinen arvostus kohderyhmien tarvitsemat palvelut sote-uudistuksen vaikutus - korjaavalla puolella positiivisemmat näkymät toiminnan laajuuden ja taloudellisen tilanteen kehityksen suhteen, ehkäisevää työtä tekevät uskoivat hieman enemmän palveluiden paranemiseen Jurvansuu 2016 28

Sote-uudistuksen vaikutus yhdistyksen/järjestön toimintamahdollisuuksiin parantaa paljon/jonkin verran pysyvät samana huonontaa paljon/jonkin verran päihdeyhdistykset (n=75) 15% 51% 35% mielenterveysyhdistykset (n=97) 19% 60% 21% valtakunnalliset järjestöt (n=28) 30% 56% 14% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % - sote-näkemyksissä ei eroa ehkäisevän ja korjaavan välillä - päihdeyhdistyksissä suhtauduttiin epäilevämmin kuin mielenterveysyhdistyksissä - suurilla (yli 50 000 asukkaan) paikkakunnilla toimivat yhdistykset hieman myönteisemmin kuin pienillä paikkakunnilla toimivat. Jurvansuu 2016 29

Toiminnan kehittämistarpeet ehkäisevä työ korjaava työ/kuntoutus vapaaehtoisten rekrytointi *** näkyvyys, tunnettuus rahoituspohjan vahvistaminen vertaisten/vapaaehtoisten tuki * vaikuttamistyön tehostaminen sosiaalinen media, verkkoympäristö toimintojen monipuolistaminen palvelutoiminnan kehittäminen hanke- ja projektiosaaminen tutkimus, tiedonkeruu, arviointi * kilpailutusosaaminen 0 0,5 1 1,5 2 Jurvansuu 2016 30

Kiitos! Lisätietoja: tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry; sari.jurvansuu@ehyt.fi MIPA-tutkimusohjelma:http://www.a-klinikka.fi/mipa Jurvansuu 2016 31