LAPE Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon Toiminta vuonna 2008 Ulla Kuvaja, Anne Yli-Olli Juha Kainulainen, Jukka Leinonen, Erkki Kupari, Jouni Palonen, Aulis Pohjola, Pekka Niskanen, Ilkka Silén, Tapani Tenhunen 1
Taitto: Anne Yli-Olli Kuvat: Liisa Bergius (LB), Johanna Hallman (JH), Ulla Kuvaja (UK), Anne Yli-Olli (AYO), Jukka Leinonen (JL), Erkki Kupari (EK), Aulis Pohjola (AP), Ilkka Silén (IS) Pekka Niskanen (PN), Tapani Tenhunen (TT) Etu- ja takakansi: Pärekaton tekoa Pihlajaveden kotiseutumuseolla (AYO) Kartat: Soili Katko, Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09 Graafi t: Anne Yli-Olli Edita Prima Oy 2009
Sisältö 1. Projektin esittely...5 2. Tavoitteet...6 3. Ohjausryhmän kokoonpano...7 4. Toiminta vuonna 2008...8 4.1. Kustannukset...9 4.2. Koulutus...10 4.3. Työkohteet...12 5. Jatkotyöllistymisen edistäminen...14 5.1. Työjakso ja koulutus...14 5.2. Terveystarkastukset...15 5.3. Palaverit työvoimatoimistojen kanssa...15 5.4. Työkohteista ja projektista tiedottaminen...15 5.5. Työnäytökset...16 6. Hankasalmen työkohteet...22 7. Joutsan työkohteet...26 8. Jämsän työkohteet...32 9. Jämsänkosken työkohteet...38 10. Keuruun työkohteet...46 11. Laukaan työkohteet...54 12. Luhangan työkohteet...58 13. Multian työkohteet...60 14. Petäjäveden työkohteet...64 15. Pihtiputaan työkohteet...68 16. Toivakan työkohteet...80 17. Uuraisten työkohteet...86 18. Viitasaaren työkohteet...94 3
Pihtipudas Viitasaari Multia Uurainen Laukaa Hankasalmi Keuruu Petäjävesi Jämsänkoski Toivakka Jämsä Luhanka Joutsa Projektin kumppanuuskunnat vuonna 2008. 4
1. Projektin esittely LAPE Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon projekti työllistää ja kouluttaa työttömiä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella perinnerakentamisen ja ympäristönhoidon töihin. Projekti toimii Keski-Suomen maakunnan alueella vuosina 2008-2010. Projektin kohderyhmänä ovat pitkäaikaistyöttömät, työttömät, työttömyyden uhan alla olevat henkilöt sekä työmarkkinoille pyrkivät nuoret. Projektin tavoitteena on työllistää vuosittain 60 henkilöä kuntien, sosiaalisten yritysten ja yhteisöjen kautta. Puolen vuoden mittainen työjakso ajoittuu kesälle. Työjaksoa edeltää kuukauden pituinen työvoimakoulutus, joka antaa työntekijöille valmiudet suorittaa ympäristötöitä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Projekti tarjoaa työmahdollisuuden myös seitsemälle työnsuunnittelijalle, jotka vastaavat työmaiden työnjohdosta ja töiden toteutuksesta. Työnsuunnittelijoille suunnatussa koulutuksessa perehdytään kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien neuvontaan, suunnitteluun ja rakentamiseen. Ohjelma Manner-Suomen ESRohjelma 2007-2013, toimintalinja 2. Ohjelman osio Euroopan unionin Länsi- Suomen suuralueosio Projektin rahoitus EU + valtio 800 000 euroa kunnat 111 999 euroa Projektissa toteuttavien työkohteiden painotus on perinnerakentamisessa, virkistyskäyttöpaikkojen ja luonnonsuojelualueiden rakenteiden kunnostamisessa ja rakentamisessa sekä maisemanhoidon töissä. Kohteet valitaan vuosittain kuntien kohde-esitysten perusteella ja valinta tehdään yhdessä sidosryhmien kanssa mm. yleishyödyllisyyden sekä kulttuurihistoriallisten ja ympäristöarvojen perusteella. Työkohteiden oheiskustannukset maksaa kohteen omistaja. Projektin rahoittajana on Keski-Suomen TE-keskus ja hallinnoijana Keski-Suomen ympäristökeskus. Projektin toiminta-avustus on 800 000 euroa ja kuntarahoitusosuus 111 999 euroa. Projektin vastuuhenkilönä toimii rakennuttamispäällikkö Aimo Ruokangas ympäristötyöt -yksiköstä. Projektipäällikkönä toimii Ulla Kuvaja ja projektikoordinaattorina Anne Yli-Olli. Taloudesta vastaa kamreeri Riitta Virtanen. Työnsuunnittelijat ja vastuukunnat Työnsuunnittelijat Kunnat vuonna 2008 Jukka Leinonen (Jouni Palonen 15.9.08 asti) Hankasalmi, Laukaa Juha Kainulainen Joutsa, Luhanka, Toivakka Erkki Kupari Petäjävesi, Uurainen Pekka Niskanen Viitasaari Aulis Pohjola Keuruu, Multia Ilkka Silén Jämsä, Jämsänkoski Tapani Tenhunen Pihtipudas 7 työnsuunnittelijaa 13 kuntaa 5
2. Tavoitteet LAPE -projektin tavoitteena on työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Tärkeimmät tavoitteet ovat rakenteellisen työttömyyden alentaminen sekä työllistettävien jatkotyöllistymisen edistäminen. Jatkotyöllistymistä pyritään edistämään erityisesti panostamalla nivelvaiheeseen eli niihin toimiin, jotka edistävät työntekijän työllistymistä siirryttäessä tukityöjaksolta avoimille työmarkkinoille. Määrällisenä tavoitteena on työllistää projektin aikana 180 henkilöä, joista 95 % suorittaa projektin loppuun ja 25 % työllistyy tai hakeutuu koulutukseen välittömästi projektin päättymisen jälkeen. Tavoitteena on, että projektin myötävaikutuksella syntyy yksi uusi yritys. Kullerot kukassa Joutsan Pappisen kylätalon uimarannalla. (AYO) LAPE-miehet tuumaustauolla Hankasalmen Niemisjärven asemarakennuksen kengitystyömaalla. (AYO) 6 Projekti edistää Keski-Suomen ympäristökeskuksen ympäristöhoidon ja suojelun tavoitteita toteuttamalla kulttuuriympäristön kunnostustöitä ja ympäristönhoidon töitä näkyvissä ja yleishyödyllisissä kohteissa.
3. Ohjausryhmän kokoonpano Projektille on asetettu ohjausryhmä, jonka tehtävänä on projektisuunnitelman toteutumisen seuranta ja projektin toiminnan ohjaus projektipäätöksen mukaisesti sekä projektin itsearviointi. Ohjausryhmä kokoontui vuonna 2008 kaksi kertaa. Ohjausryhmän kokoonpano Jäsen ja varajäsen Taho toimistonjohtaja Heikki Paavuori, pj. yksikön päällikkö Tapani Pietiläinen, vpj. Jämsän työvoimatoimisto Jyväskylän työvoimatoimisto projektikoordinaattori Anne Yli-Olli, siht. projektipäällikkö Ulla Kuvaja rakennuttamispäällikkö Aimo Ruokangas rakennuttamisinsinööri Eino-Matti Hakala kamreeri Riitta Virtanen laskentasihteeri Sisko Peltoniemi kehityspäällikkö Hannu Mäntyjärvi kehitysjohtaja Markku Laitinen Toivakan kunta Hankasalmen kunta arkkitehti Liisa Bergius insinööri Merja Tissari biologi Johanna Viljanen ylitarkastaja Auvo Hamarus amanuenssi, rakennustutkija Päivi Andersson amanuenssi Pirjo Sojakka Keski-Suomen museo Keski-Suomen museo kaupunginpuutarhuri Pekka Larinmäki ympäristönsuojelusihteeri Taina Lahtinen-Joensalmi Jämsänkosken kaupunki Keuruun kaupunki aluearkkitehti Helena Raatikainen yhdyskuntatekniikan päällikkö Ari Kahilainen Viitasaaren kaupunki/pihtiputaan kunta Pihtiputaan kunta vastaava ohjaaja Satu Kelin palveluohjaaja Erja Ahola Petäjäveden kunta Keuruun kaupunki Rahoittajaviranomaisen edustaja yksikön päällikkö Eija Heinonen koulutussuunnittelija Marianna Raivio Keski-Suomen TE-keskus Keski-Suomen TE-keskus Päähineet Viitasaaren kiviaitatyömaalla. (AYO) Työntekijät kunnostamassa Pihtiputaalla sijaitsevan Suvannolahden leirikeskuksen saunan portaita. (TT) 7
4. Toiminta vuonna 2008 Projekti käynnistettiin Keski-Suomen TE-keskukselta saadun aloittamisluvan turvin 1.6.2008. Projektipäätös saatiin myöhemmin syksyllä 26.11.2008. Projektiin valittiin ensin projektipäällikkö ja -koordinaattori, jonka jälkeen 16.6. alkaen valittiin yhteistyössä kuntien kanssa seitsemän töitä suunnittelevaa ja työnjohtajana toimivaa työnsuunnittelijaa. Tämän jälkeen työnsuunnittelijat valitsivat yhteistyössä kuntien ja työvoimatoimistojen kanssa 40 työntekijää, joiden työjakso alkoi neljän päivän koulutuksella 23.6. Työntekijöiden työjakson pituus oli keskimäärin 4 kuukautta ja suurimmassa osassa kuntia työjakso päättyi lokakuun lopussa. Valmiiksi käänneltyjä vitaksia Keuruun Pihjalaveden kotiseutumuseon riukuaidassa. (UK) Kesän aikana projektissa aloitti yhteensä 44 kuntiin työllistettyä työntekijää, joista kolme oli naista. Suurin osa työntekijöistä oli yli 500 päivää työttömänä olleita, joita työllistäessään kunnat saivat työllistämisestä suurimman taloudellisen hyödyn. Tähän on syynä työmarkkinalain muutos vuodelta 2006, jonka mukaan kunnat rahoittavat puolet työmarkkinatuesta, jota myönnetään yli 500 päivää tukea saaneille työttömille. Työntekijöistä 43 henkilöä oli aloittaessaan työjakson pitkäaikaistyöttömiä, lisäksi kaikki 44 henkilöä olivat aloittaessaan työ- ja elinkeinotoimistojen tulkinnan mukaan heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Neljä työntekijää keskeytti työjakson, yksi heistä työllistymisen takia. Kaavio 1. Työntekijöiltä kysyttiin työjakokson lopuksi palautetta työjaksosta. Tärkeimmäksi syiksi lähteä mukaan projektiin mukaan nousivat työ omalla paikkakunnalla, tekemisen puute sekä LAPE-töiden monipuolisuus. Projektin tarjoamat työpaikat ovatkin paikkakunnilla haluttuja tukityöpaikkoja. Työjakson loputtua työ- ja elinkeinotoimistoilta kysyttiin työntekijöiden tilannetta projektin työjakson jälkeen. Työjakson päättäneistä viisi henkilöä eli 11 % aloittaneista oli työllistynyt heti työjakson jälkeen. Projektin on ajateltu myös myötävaikuttavan ympäristöalan yrityksen syntymiseen. Työjakson aikana syntyi yksi perinnerakentamiseen liittyvä yritysidea jatkojalostettavaksi. Mitkä syyt saivat sinut lähtemään LAPE-töihin? Tekemisen puute, jouten olo harmitti 18 Pakko, työvoimatoimisto osoitti 9 Pääsy työjakson jälkeen ansiosidonnaiselle/eläkkeelle 3 Palkka 9 Halu tehdä jotain konkreettista oman yhteisön hyväksi 8 LAPE-töiden monipuolisuus 18 Mahdollisuus oppia uusia asioita ja työtapoja Sosiaaliset syyt, pääsy mukaan työporukkaan Omien taitojen hyödyntäminen työkohteissa 13 12 14 Joustava työ, ei kiirettä tai paineen alaista 17 Lyhyet y työmatkat, pääsee töihin omalla asuinseudullaan 21 Mahdollisuus osallistua kiinnostavaan ympäristöprojektiin 8 Omien työllistymismahdollisuuksien parantuminen 12 Muu syy 2 vastausten lukumäärä 8
4.1. Kustannukset Kunnat ovat raportoineet projektille vuoden 2008 kuntarahoitusosuuden, työllistämiskustannukset sekä työkohteista aiheutuneet kustannukset. Kuntarahoitusosuuteen voitiin laskea työnsuunnittelijan 20 % palkka sivukuluineen, työntekijöiden neljän täsmäkoulutuspäivän matkakustannukset sekä työntekijöiden työsuojeluvarusteisiin käytetyt kustannukset. Työllistämiskustannuksiin on laskettu sekä kuntien saama palkkatuki että sen yli menevä osuus. Projektin toiminta-avustus kattaa projektin hallinnointikulut ja palveluiden ostot, projektihenkilöstön palkat, työnsuunnittelijoiden palkkakustannukset 80 % sekä työnsuunnittelijoiden matkakustannukset. Projektin kustannukset vuonna 2008, PROJEKTIN TOIMINTA-AVUSTUS 146 554,20 Kuntien projektiin käyttämät kustannukset, TYÖLLISTÄMISKUSTANNUKSET 244 004,81 KUNTIEN TYÖKOHTEISIIN KÄYTTÄMÄT KUSTANNUKSET 57 575,43 KUNTARAHOITUSOSUUS YHTEENSÄ 21 381,52 Hankasalmi Joutsa Jämsä 1 256,81 630,21 106,68 Jämsänkoski 3 424,65 Keuruu 4 436,14 Laukaa 0,00 Luhanka 0,00 Multia 240,00 Petäjävesi 217,20 Pihtipudas 3 376,92 Toivakka 3 261,60 Uurainen 340,22 Viitasaari 4 091,09 Kustannukset yhteensä, Jämsäläisiä maisemia Himoksen huipulta. (AYO) 469 515,96 Työnsuunnittelijoiden palaveri Jämsässä Himoksen laavulla. (AYO) 9
4.2. Koulutus Työntekijöiden koulutus järjestettiin tänä vuonna neljän päivän täsmäkoulutuksena projektin pikaisen käynnistämisen vuoksi. Koulutukseen sisällytettiin työturvallisuus- ja tulityökorttien suorittaminen sekä ensiavun ja raivaus- ja moottorisahan käytön perusteet. Kilpailutuksen jälkeen kouluttajaksi valittiin Jyväskylän aikuisopisto (JAO). Lisäksi työntekijöille järjestettiin omana työnä päivän koulutus perinnerakentamisesta ja ympäristönhoidosta. Kouluttajina toimivat arkkitehti Liisa Bergius, suunnittelubiologi Maija Mussaari sekä projektikoordinaattori Anne Yli-Olli. Valmista punamultamaalia keittoastiassa Pihlajaveden kotiseutumuseolla. (AYO) Työnsuunnittelijat koulun penkillä Hämeenlinnassa sekä tutustumassa Joutsan kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon rakennusmestari Jukka Mutilan ja puhdistamonhoitaja Ismo Saaren johdolla. (EK, AYO) 10 Työjakson loppupuolella työntekijöille pidettiin yhden päivän yrittäjyys-, osuuskunta- ja toiminimikoulutus. Ostopalveluna hankitun koulutuksen järjesti Matti Hyvärinen InnoTyöverkko Osuuskunnasta. Koulutuspäivän lopuksi aluepäällikkö Tommi Sipilä Varamiespalvelu Oy:stä kävi kertomassa vuokratyövoiman käytöstä ja käytännöistä kymmenelle paikalle jääneelle ja asiasta kiinnostuneelle työntekijälle. Työnsuunnittelijat osallistuivat syksyllä Suomen ympäristökeskuksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun järjestämään haja-asutuksen vesihuollon suunnittelijakouluun. Koulutus koostui neljästä täsmäpäivästä sekä kolmen aiheeseen liittyvän harjoitustyön tekemisestä. Koulutukseen liittyen työnsuunnittelijat kävivät myös tutustumassa Joutsan uuteen kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon Keski-Suomen ympäristökeskuksen rakennusmestari Jukka Mutilan ja puhdistamonhoitaja Ismo Saaren johdolla. Koulutuksen tavoitteena on antaa kunnille mahdollisuus hyödyntää työnsuunnittelijoiden työpanosta hiljaisempaan talviaikaan mm. haja-asutuksen jätevesien käsittelyasetuksen toimeenpanossa. Osa työnsuunnittelijoista tekikin talven aikana kuntiin pieniä projekteja liittyen kiinteistökohtaisiin jätevesijärjestelmiin sekä niiden kartoitukseen ja neuvontaan.
Työntekijöiltä pyydettiin kirjallinen palaute sekä työjakson alussa pidetystä koulutuksesta että työjakson loppupuolella järjestettävästä yrittäjyys- ja osuuskuntakoulutuksesta. Työntekijöitä pyydettiin arvioimaan mm. täsmäkoulutuspäivien hyödyllisyyttä. Suurin osa oli sitä mieltä, että koulutuksesta oli ollut kohtalaisesti tai paljon hyötyä. Työntekijät pitivät myös koulutuksen pituutta (4 päivää) sopivana. Oliko koulutuspäivistä sinulle hyötyä? 30 25 vastausten sten lkm 20 15 10 5 Päreet odottavat katontekijöitä PIhlajaveden kotiseutumuseolla. (AYO). 0 Ei lainkaan Kohtalaisesti Paljon Ei vastausta Kaavio 2. Työntekijöiden arvio siitä, minkä verran työjakson alussa olevasta perehdyttävästä koulutuksesta oli hyötyä. Päivän mittainen yrittäjyys- ja osuuskuntakoulutus lisäsi osallistujien perustietoja yrittyksen perustamisesta ja hallinnoinnista. Päivän tarkoituksena olikin antaa yleiskuva yrittäjyydestä ja ohjata asiasta enemmän kiinnostuneet esimerkiksi yrittäjävalmennukseen. Lisäsikö koulutus tietämystäsi yrittäjyydestä ja työosuuskuntatoiminnasta 33 % 67 % 0 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Paljon Jonkin verran Ei lainkaan Kaavio 3. Työntekijöiden arvio siitä, lisäsikö koulutus tietämystä yrittäjyydestä ja osuuskuntatoiminnasta. 11
Työkohteiden lukumäärät Kultuuriympäristön hoito 46 kpl Ulkoilu ja virkistyskäyttö 25 kpl Jätehuolto 1 kpl Yhteensä 72 kpl 4.3. Työkohteet Kesän aikana töitä toteutettiin 13 kunnassa. Työkohde-esitykset saatiin kunnilta toukokuussa ja kesän työt päätettiin kesäkuun alussa pidetyissä kuntapalavereissa. KULTUURIYMPÄRISTÖN HOITO KUNTA HTP OMISTAJA MAISEMANHOITORAIVAUKSET 1. Vaherin venesataman maisemanhoitoraivaus Jämsä 4 kaupunki 2. Pajulahden pienvenesataman maisemanhoitoraivaus Jämsä 4 kaupunki 3. Kaipolan pienvenesataman maisemanhoitoraivaus Jämsä 2 kaupunki 4. Jämsänkosken asema-alueen maisemanhoitoraivaukset Jämsänkoski 16 kaupunki 5. Arvenmäen radanvarren maisemanhoitoraivaukset Jämsänkoski 14 kaupunki 6. Petäjäveden keskustan maisemanhoitoraivaukset Petäjävesi 86 kunta 7. Venesatamien maisemanhoitoraivaukset Pihtipudas 14 kunta 8. Kirkonkylän taajaman maisemanhoitotyöt Pihtipudas 16 kunta 9. Kirkonkylän maisemanhoitoraivaukset Uurainen 94 kunta 10. Kyynämöisten teollisuusalueen maisemanhoitoraivaus Uurainen 11 kunta 11. Huopanankosken kalastuskeskuksen maisemanhoitotyöt Viitasaari 30 kaupunki Yhteensä maisemanhoitoraivaukset 291 henkilötyöpäivää RAKENNUSTEN JA RAKENTEIDEN KUNNOSTUS 12. Niemisjärven asemarakennuksen kunnostus Hankasalmi 147 kunta 13 Pappisten kylätalon piharakennuksen kunnostus Joutsa 184 kunta 14. Pihlajaveden kotiseutumuseon ulkorakennuksen kunnostus Keuruu 203 kaupunki 15. Tarhian tilan kaivonkannen uusiminen Keuruu 2 seurakunta 16. Valkolan koulun ikkunoiden kunnostus Laukaa 142 kunta 17. Luhankjoen sillan tervaus Luhanka 2 kunta 18. Linnan vanhan kansakoulun maalaus ja ikkunoiden kunnostus Multia 82 kunta 19. Kumpulan saunan ja kellarin maalaus ja aidan rakentaminen Pihtipudas 56 kunta 20. Nuorisotalon maalaustyöt Toivakka 22 kunta 21. Terveystalon lipan rakentaminen Toivakka 8 kunta 22. Silanderin torpan riukuaidan rakentaminen ja maisemanhoitotyöt Toivakka 50 kunta 23. Alakoulun kuistin kunnostus Uurainen 9 kunta 24. Niemelän kiviaidan siirto Viitasaari 173 tiehallinto 25. Tuulensuun riihen kengitys, puuvajan oikaisu ja katon kunnostus Viitasaari 76 säätiö 26. Perinteisen riukuaidan rakentaminen Viitasaari 52 yksityinen Yhteensä rakennusten ja rakenteiden kunnostus 1 206 henkilötyöpäivää MUUT MAISEMANHOIDON TYÖT 27. Pikku-Pöyhölän päiväkodin aidan rakentaminen Hankasalmi 50 kunta 28. Palomäen päiväkodin pihan kunnostus Jämsä 54 kaupunki.29. Koskenpään päiväkodin aidan rakentaminen Jämsänkoski 16 kaupunki 30. Puistolan ryhmäperhepäiväkodin aidan pystytys Jämsänkoski 8 kaupunki 31. Korventien päiväkodin aidan rakentaminen Jämsänkoski 10 kaupunki 32. Pihlajaveden Rekolan hautausmaan niitto Keuruu 6 seurakunta 33. Putaanportin-Niemenharjun aidan maalaus ja maisemanhoitotyöt Pihtipudas 16 kunta 34. Keihäänheittäjäpatsaan ympäristön kunnostus Pihtipudas 50 kunta 35. Muurasjärven koulun suoja-aidan rakentaminen Pihtipudas 7 kunta 36. Riihitien leikkikentän aidan rakentaminen Uurainen 51 kunta 37. Linja-autopysäkkikatoksen pystytys keskustaan Uurainen 15 kunta Yhteensä muut maisemanhoidon työt 283 henkilötyöpäivää 12
PERINNEBIOTOOPPIEN HOITO JA MUU LUONNONSUOJELUTYÖ 38. Kätköpää-kovakuoriaisen elinympäristön hoito Joutsa 4 kunta 39. Peuralan niityn niitto Jämsä 4 yksityinen 40. Hirvimäen pihapiirin niitto Keuruu 12 metsähallitus 41. Vuorelan tilan niityn niitto Keuruu 10 yksityinen 42. Tarhian niityn niitto Keuruu 12 seurakunta 43. Haapamen aseman niityn niitto Keuruu 8 VR 44. VR:n, Rapeikon ja Makkaran niityn niitto Pihtipudas 20 VR/kunta/yks. 45. Jokihaaran niityn niitto Uurainen 4 yksityinen 46. Kulhanniemen niityn niitto Viitasaari 9 yksityinen Yhteensä perinnebiotooppien hoito ja muu luonnonsuojelutyö 83 henkilötyöpäivää Työkohteisiin käytetyt henkilötyöpäivät (%) Kultuuriympäristön hoito 1 863 htp (78 %) Ulkoilu ja virkistyskäyttö 473 htp (20 %) Jätehuolto 48 htp (2 %) Yhteensä 2 384 htp ULKOILU- JA VIRKISTYKÄYTTÖ KUNTA HTP OMISTAJA LUONTOPOLUT, RETKEILYREITIT JA LAAVUT 47. Myllykosken pitkospuiden uusiminen ja maisemanhoito Joutsa 11 kunta 48. Palvian luontopolun merkintä Jämsänkoski 2 kaupunki 49. Orivuoren ulkoilureitin kunnostus Jämsänkoski 6 kaupunki 50. Rasuanniemen luontopolun opasteiden rakentaminen Jämsänkoski 1 kaupunki 51. Keuruun kulttuuriluontopolun vuosikunnostus Keuruu 1 kaupunki 52. Laukaan lintutornien kunnostus Laukaa 30 kunta 53. Nikaran kirkkotien kunnostus Multia 38 kunta 54. Paikkalanvuoren kuntopolun kunnostustyöt Toivakka 45 kunta 55. Kontionjäljen luontopolun laavun rakentaminen Uurainen 25 kunta 56. Huopanan koulun ulkoilureitin raivaus Viitasaari 20 kaupunki 57. Niinilahden latupohjan raivaus Viitasaari 5 kaupunki Yhteensä luontopolut retkeilyreitit ja laavut 184 henkilötyöpäivää UIMA- J AVENERANNAT 58. Hallin uimarannan laiturin ja pukukopin kunnostus Jämsä 36 kaupunki 59. Länkipohjan venerannan grillikatoksen kunnostus Jämsä 18 kaupunki 60. Länkipohjan uimalan hyppytelineen purkaminen Jämsä 4 kaupunki 61. Vesikasvien niitto Varpaisniessä ja Pajulahdessa Jämsäkoski 8 kaupunki 62. Kirkonkylän uimalan kunnostus- ja maisemanhoitotyöt Petäjävesi 50 kunta 63. Suvannonlahden leirikeskuksen saunan portaiden ja laiturin rakentaminen Pihtipudas 24 kunta 64. Leppäveden Isokylän laiturin kunnostus Toivakka 2 kunta 65. Haaralan uimapaikan pukukopin ja laiturin rakentaminen Viitasaari 20 yhdistys 66. Niinilahden uimapaikan kunnostus Viitasaari 33 kaupunki 67. Hanhiniemen uimapaikan pukusuojan rakentaminen Viitasaari 48 yhdistys 68. Suovanlahden uimapaikan kunnostus Viitasaari 22 yhdistys Yhteensä uima- ja venerannat 265 henkilötyöpäivää MUUT VIRKISTYSKÄYTÖN TYÖT 69. Särkijärven matonpesupaikan puuceen kunnostus Jämsä 4 kaupunki 70. Hallin matonpesupaikan kuivaustelineiden kunnostus Jämsä 4 kaupunki 71. Kellokallion katselutasanteen rakentaminen Jämsänkoski 16 kaupunki Yhteensä muut virkistyskäytön työt 24 henkilötyöpäivää JÄTEHUOLTO KUNTA HTP OMISTAJA JÄTTEENKERÄYSPAIKAT 72. Aluekeräyspisteiden rakentaminen Pihtipudas 48 kunta Yhteensä jätteenkeräyspaikat 48 henkilötyöpäivää Kaikkien työkohteiden henkilötyöpäivät yhteensä 2 384 henkilötyöpäivää 13