EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI HANKKEEN TOTEUTUSAIKA 1.10.2003 31.1.2007

EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI HANKKEEN TOTEUTUSAIKA 1.10.2003 31.1.2007 Versio 6 PJ 10.10.2000 1.Taustatiedot Projektin nimi PUHTIA päiviin 2003-2006 Ikääntyvien terveysliikunnan ja toimintakyvyn kokeilu- ja kehittämishanke Projektikoodi 107 609 Yhteystiedot Pohjois-Karjalan kansanterveys ry Siltakatu 10 A 16 80100 JOENSUU Yhteyshenkilö Puh: 013-254 6600 Vesa Korpelainen Fax: 013-254 6610 Puh: 013-254 6603 toimisto@kansanterveys.info vesa.korpelainen@kansanterveys.info 2. Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista. Taustaa PUHTIA päiviin on Pohjois-Karjalassa toteutettu ikääntyvien terveysliikunnan kokeilu- ja kehittämishanke, joka aloitettiin paikallisena pilottihankkeena vuonna 2004 Pyhäselän kunnassa. Vuoden 2005 alusta alkaen hankkeen uusiksi yhteistyökunniksi valikoitui ohjausryhmän päätöksellä: Kitee, Kontiolahti, Liperi ja Rääkkylä. Kehittämishankkeen kokonaistavoitteena oli yli 60 vuotiaiden terveysliikuntapalveluiden kehittäminen yhteistyössä liikunta-, sosiaali- ja terveystoimen kanssa paikallisesti ja maakunnallisesti. Kehittämishanke toteutettiin kolmessa vaiheessa, jossa huomioitiin kuntien omien ja muiden yhteistyötahojen resurssien ja toimintatapojen löytymistä. Vaihe 1. Ikääntyvien terveysliikuntapalveluiden pilottikokeilut Pyhäselässä (mm. seniorikuntosali) Vaihe 2. Uusi liikuntaneuvontajärjestelmä terveydenhuoltoon >liikkumisreseptillä liikkeelle Vaihe 3. Kehittämistoimien suuntaaminen laajempaan käyttöön uusiin yhteistyökuntiin Toteutuma 1.1.2004 31.1.2007 Hanke toteutui suunnitelmien mukaisesti. Kehittämishankkeelle asetetun kokonaistavoitteen mukaisesti yli 60 vuotiaiden terveysliikuntapalveluita kehitettiin seuraavalla tavalla (osatavoitteiden pohjalta): Edistää yli 60-vuotiaiden terveysliikuntapalveluja Toteutunut: Kokonaisuutena hankekuntien terveysliikuntatarjontaan on saatu lisää suunnitelmallisuutta sekä eri hallintokuntien yhteistyötä on saatu tiivistettyä kuntakohtaisten kehittämistiimien työskentelyn tuloksena. Lisäksi kuntakohtaiset organisaatiomallit ovat vaikuttaneet kuntatasoisten terveysliikuntapalvelujen linjaamiseen. Luoda uusia terveysliikunnan toteutusmalleja ja liikuntaryhmiä ikääntyneille Toteutunut: Tuotteistetut Puhtia-kuntosaliryhmät (Puhtia I, II, III sekä Puhtia II jatkoryhmä) oheispalveluineen (kuljetuspalvelu, terveyskuntotestit, palveluketjuttaminen) Seniorikuntosalin perustamiset Pyhäselkään, Kontiolahteen ja Rääkkylään Aktivoida terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvia säännölliseen liikuntaan Toteutunut: Liikkumisreseptillä liikkeelle -liikuntaneuvonnan toimintamalli >> terveystoimessa toteutetut toimintakokeilut (lääkärit, fysioterapia, hoitajat, muu terveydenhoitohenkilöstö) Kehittää kunnan eri toimialojen yhteistyötä terveysliikuntapalvelujen ja tiedotuksen parantamiseksi Toteutunut: Kausittainen 60+ liikuntakalenteri kaikkien tahojen kokoava tiedote liikuntapalveluista Terveysliikuntapalvelujen osalta tarjonta on lisääntynyt kaikissa kunnissa. Erityisen paljon on kiinnitetty huomiota terveysliikuntapalvelujen oikeaan kohdentamiseen sekä siihen, että palvelut kohdistuisivat mahdollisimman suureen väestöosaan. Esimerkiksi Pyhäselän kunnassa säännöllisiin ohjattuihin terveysliikuntapalveluihin osallistuu noin 200 eri henkilöä, joka vastaa 20 % väestöosuutta ikääntyneistä. 1

3.Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Väestön vanheneminen on yleisesti tunnettu muutosprosessi Suomessa. Väestön ikääntyminen on suuri haaste yhteiskunnan sosiaali- ja terveydenhuollolle. Kansantaloudellisesti on hyvin tärkeää, että ikääntyvä väestö säilyttää terveytensä ja toimintakykynsä. Useat tutkimukset suosittavat ikäihmisille runsasta arkiaktiivisuutta sekä tehokasta täsmäliikuntaa, jolla hankitaan reserviä vanhenemista vastaan. Ikääntyvien liikuntapalvelujen kehittymistä voidaan parantaa liikunta-, sosiaali- ja terveystoimen lisääntyneellä yhteistyöllä, tehostuneelle tiedotuksella sekä luomalla uusia monipuolisia liikuntaryhmiä eri väestöryhmille. Lisäksi tarvitaan uusia keinoja liikunnallisesti passiivisempien aktivoimiseksi säännöllisen liikuntaharrastuksen pariin. Hanke käynnistettiin erityisesti maaseutukunnan lähtökohdista, jossa on huomioitava mm. välimatkat ja palvelujen saatavuus toimintojen toteuttamiseksi. Kehittämishankkeen kokonaistavoitteeksi asetettiin yli 60 vuotiaiden terveysliikuntapalveluiden kehittäminen yhteistyössä liikunta-, sosiaali- ja terveystoimen kesken osana kunnallista liikunta- ja terveysstrategiaa. Hankkeen tavoitteena olivat seuraavat viisi kehittämiskohtaa: 1. Edistää yli 60 vuotiaiden terveysliikuntapalveluja 2. Luoda uusia terveysliikunnan toteutusmalleja ja liikuntaryhmiä ikääntyneille (mm. seniorikuntosalitoiminnan kehittäminen) 3. Aktivoida terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvia säännölliseen liikuntaan liikuntaneuvonnan kautta >> liikkumisreseptillä liikkeelle 4. Kehittää kunnan liikunta-, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä ikääntyvien terveysliikuntapalvelujen ja tiedotuksen parantamiseksi 5. Hankkia soveltavaa tietoa ja kokemusta uuden toimintamallin kehityskaaresta. Kehittämishankkeen kohderyhmänä oli yli 60 vuotiaat henkilöt. Erityisesti liikunnan ja terveyden edistämistyössä tavoiteltiin niitä asiakasryhmiä, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Kyseiset henkilöt todennäköisesti hyötyvät suhteellisesti eniten liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden lisääntymisestä. Kehittämishankkeen kolme kohderyhmää: 1. Liikunta- ja toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset, jotka tarvitsevat osittain ulkopuolista avustamista (kotipalvelu) 2. Muut ikäihmiset jotka tarvitsevat kohdennettuja ja yksilöllisempiä liikuntapalveluja 3. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat. 2

4. Projektin toteutus ja yhteistyö Osallistujien ja yritysten valinta Pyhäselän kunta toimi alkuvaiheen pilottikokeilualueena. Ensivaiheen jälkeen haettiin Pohjois-Karjalan läänin alueelta uusia yhteistyökuntia (3-5), joissa oli riittävät henkilöstöresurssit (fysioterapia, liikuntatoimi) toimintojen kehittämiseksi. Hakuprosessi suunnattiin Jyty-kuntiin (Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Kontiolahti, Eno, Joensuu) sekä Keski-Karjalaan (Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi, Kesälahti). Uudet yhteistyökunnat valittiin terveysliikuntapalvelukyselyn ja kuntien suostumusten mukaan. Ohjausryhmän päätöksellä uusiksi yhteistyökunniksi valikoitui: Kitee, Kontiolahti, Liperi ja Rääkkylä. Asiakastasolla toimintoja suunnattiin yhteistyökunnissa keskitetysti eri kohderyhmille. Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa Kehittämishanke toteutettiin vuosina 2004-2006, jossa kehittämistoimet oli jaettu kolmeen vaiheeseen Vaihe I (2004) Ikääntyvien terveysliikuntapalveluiden pilottikokeilut Pyhäselässä Vaihe II (2005) Liikuntaneuvontajärjestelmä terveydenhuoltoon >> liikkumisreseptillä liikkeelle Vaihe III(2005-2006) Kehittämistoimien suuntaaminen uusiin yhteistyökuntiin. Hankkeen toteutuksesta vastasi Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Koulutus- ja konsultaatio asioissa tehtiin yhteistyötä valtakunnallisten ja paikallisten asiantuntijaorganisaatioiden kanssa (mm. UKK instituutti, Itä-Suomen Liikuntaopisto sekä muut yksittäiset organisaatiot tapauskohtaisesti). Lisäksi tiivistä yhteistyötä tehtiin Keski-Karjalassa Erika-hankkeen kesken. Hanke toteutui alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Hankkeen kokonaistavoitteen mukaisesti ikääntyneiden terveysliikuntapalveluja saatiin kehitettyä yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Erityisesti kuntakohtaiset kehittämistiimit olivat hyvä foorumi eri toimijoiden yhteistyön lisäämisessä sekä palvelujen oikeassa kohdentamisessa eri asiakasryhmille. Kuntakohtaisissa kehittämistiimeissä oli moniammatillinen/eri tahojen edustus (kotihoito, terveystoimi, liikuntatoimi, muut tahot ja järjestöt). Sen myötä kuntatasoinen eri toimijoiden välinen yhteistyö kehittyi. Lisäksi ikääntyneille suunnattua palvelutarjontaa pystyttiin suunnittelemaan kokonaisuutena, jolloin terveysliikuntapalvelujen oikeaan kohdentamiseen saatiin lisää suunnitelmallisuutta. Eri hallinnonalojen toiminnot linjattiin kuntakohtaisilla organisaatiomalleilla (Kiteen malli), johon kirjattiin eri toimialojen terveysliikunnan toteutuksen painopisteet. Kuntatasoisen toimintojen suunnittelun keskeisenä asiakirjana oli Ikääntyneiden ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset (STM oppaita 2004:6), jonka ohjeistuksia vietiin käytännön toteutukseen. Kuntakohtaiset kehittämistiimit vastaavat toimintojen koordinoinnista tulevaisuudessa. Eräänä keskeisenä yhteistyömuotona oli myös kuntakohtaisen tiedottamisen kehittäminen. Terveysliikuntatarjonnan tiedot kerättiin kohtakohtaisesti julkaistuihin 60+ liikuntakalentereihin Järjestöpuolen yhteistyötä saatiin kehitettyä erityisesti niissä kunnissa, joihin kalustettiin uudet seniorikuntosalit (Pyhäselkä, Rääkkylä ja Kontiolahti). Kuntosalien käyttöaste on hyvä edelleen (200-500 asiakaskäyntiä kuukaudessa). Erityisesti kaikissa kunnissa kalustetut kuntosalit palvelevat useita toimijoita mutta erityisesti kuntosalit palvelevat vertaisohjaajaryhmiä lisääntyvässä määrin. Kehittämishankkeen toisen vaiheen liikuntaneuvonnan toimintakokeilun tavoitteena oli kehittää terveystoimen sisäistä moniammatillista liikuntaneuvonnan toteutusta, jonka mallinnuksessa käytettiin Liikkumisreseptiä. Liikuntaneuvonnan kohderyhmänä oli 45-75-vuotiaat MBO riskiryhmän asiakkaat, jotka liikkuivat terveytensä kannalta liian vähän. Erityisesti kokeilulla haluttiin tiivistää lääkäreiden, fysioterapian ja muun hoitohenkilökunnan yhteistyötä palveluketjun mukaisesti. Kokeilujen perusteella voidaan sanoa, että systemaattisen liikuntaneuvonnan toteuttaminen on haasteellista, joten kaikilta osin yhteistyölle asetettuja tavoitteita ei täysin savutettu. Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Hankkeen hallinnoinnista vastasi Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Hankkeen toteutusta valvoi ohjausryhmä. Paikallistasolla yhteistyö keskitettiin kuntakohtaisiin kehittämistiimeihin, joissa oli eri toimialojen edustajia. Kehittämistiimien ideana oli keskustella, arvioida, ideoida ja tehdä ehdotuksia ikääntyvien terveysliikuntapalveluiden edistämiseksi kuntatasolla. Muutoin käytännön toteutuksesta vastasi projektikoordinaattori yhteistyössä kuntaorganisaatioiden ja ohjausryhmän kanssa. Kansainvälinen yhteistyö Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen kansainvälisille vierailijoille suunnatut hanke-esittelyt. 3

5. Julkisuus ja tiedottaminen Hankkeella oli erillinen tiedotussuunnitelma, joka toimi tiedottamisen runkona. Tiedottamista toteutettiin sisäisesti ja ulkoisesti seuraavilla tavoilla: Toteutuma 1.1.2004-31.1.2007 Hankkeen virallinen julkistaminen kutsuvieraille ja tiedotusvälineille seniorikuntosalin avoimet ovet Pyhäselkä 6.4.2004 Erillisen projektiesitteen painaminen 1500 + 500 Erillisen julistesarjan painaminen messuesitteeksi ja mainonnan tehostamiseksi Lehtiartikkelit 7.4.2004 Karjalainen, 8.4.2004 Viikko Pohjois-Karjala, Kiihtelys-Pyhäselkä Lehti, 14.4.2004 Karjalan Maa Lehtiartikkeli Kiihtelys-Pyhäselkä Lehti 12/2004 pyhäselkäläisten 60-75-v liikunta-aktiivisuus Lehtiartikkeli Kiihtelys-Pyhäselkä 24.2.2005 hankkeen tuloksista Lehtitiedotteet 4/2005 Kontiolahden asukaslehdessä sekä Koti-Karjalassa ja Kotiseutu-uutisissa Karjalaisen, Kiihtelys-Pyhäselkä ja Kotiseutu-uutisten, Pielisjokiseutu lehtimainokset 2004-2006 Urheilu Sanomat 2/2006 lehtikirjoitus Puhtia-hankkeesta Kotiseutu-uutisten lehtikirjoitus 14.9.2006 senioreiden sauvakävelytapahtumasta otsikolla Terveyskeskusjonot kuriin liikunnalla Hanke-esittely Ikäinstituutin alueellinen kehittämisseminaari, Jyväskylä 21.3.2006 Hanke-esittely: Ulkoilu ja asiointi -seminaari, Ikäinstituutti, Joensuu 31.3.2006 Seniorikuntosalin avoimet ovet Kontiolahdessa ja Rääkkylässä kevät 2006 Kotiseutu-uutisten, Koti-Karjala ja Pielisjokiseudun lehtiartikkelit Seniorikuntosalin avoimista ovista kevät 2006 Ohjausryhmän kokoukset (4 x vuodessa) Kehittämistiimin kokoukset eri kunnissa (5-7 x vuodessa) Muut sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen useissa eri yhteyksissä (mm VoiTas koulutuspäivät 11/05) 60 + liikuntakalentereiden kausikohtaiset julkaisut (jakelu: apteekit, kirjastot ja terveysasemat) Liperi, Kontiolahti, Pyhäselkä 500 kpl/kunta + Keski-Karjalan soveltavan liikunnan kalenteri 2300 kpl (yhteistyö Erika) Terveysmessut Joensuu 2004-2006 Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen kansainväliset vierailuviikkojen hanke-esittelyt vuosina 2004-2006 Päätösseminaari 21.11.2006 Joensuun Tiedepuisto 4

6. Ongelmat ja suositukset Ongelmat projektin toteutuksessa Terveysliikuntapalvelujen osalta kuntatasoinen suunnitelmallisuus ja toimintojen koordinointi on keskeistä liikuntapalvelujen laadulliselle tuottamiselle. Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositusten mukaisesti eri tahojen tulisi sitoutua palvelujen toteutukseen. Tilanne eri kunnissa on resurssien ja palvelujen suhteen hyvin erilainen. Terveysliikunnan asema vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä, jotta se sisältyisi eri sektoreiden palvelutarjontaan ennaltaehkäisevänä tapana hoitaa terveyttä ja toimintakykyä. Erityisesti esimiehet ovat keskeisessä asemassa toimintojen pitkäjänteisessä kehittämisessä. Liikkumisreseptillä liikkeelle kokeiluissa oli ongelmia. Moniammatillisen palveluketjujen luominen ei ole onnistunut näillä toimilla ja resursseilla. Koko toimintakokeilujen ajan suurimpana ongelmana oli lääkäreiden vähäiset reseptiosoitukset. Kyselypalautteiden mukaan osa lääkäreistä koki, että liikkumisresepti soveltuu huonosti vastaanottotyöhön. Kuitenkin osa lääkäreistä koki reseptin toimivaksi ja aikoo käyttää sitä aina, kun tilanne sen sallii. Fysioterapiahenkilöstö koki liikkumisreseptin hyvänä yhteistyövälineenä ja ovat valmiita kehittämään liikuntaneuvontaa jatkossakin. Varsinaisia asiakaskyselyjä ja vaikuttavuusarviointeja ei päästy toteuttamaan, sillä toimintakokeiluun osallistui vain yksittäisiä asiakkaita. Loppujen lopuksi liikkumisresepti nähdään edelleen osin teennäisenä ja irrallisena työvälineenä terveyden ennaltaehkäisyssä. Ikääntyvien terveysliikuntapalvelujen kehittämisessä suurimpana ongelmana oli toimintojen oikea kohdentaminen sekä palveluketjujen rakentaminen. Kuntien sektoreiden välinen yhteistyö edistyi kaikissa kunnissa. Haasteena on kuitenkin edelleen kuntatasoisten terveysliikuntapalvelujen yhteensovittaminen osaksi toimivaa kokonaisuutta. Uusien toimintojen vieminen osaksi nykyiseen palvelurakenteeseen osoittautui eri kunnissa vaikeaksi. Lisäksi vakiintuneiden toimintatapojen muuttaminen on hidasta. Kokonaisuutena suurin terveysliikuntapalvelujen kehittymistä ja vakiinnuttamista rajoittava tekijä on edelleen osin rajalliset henkilöstöresurssit ja kuntatasoisen koordinoinnin toteutuksen haasteet. Erityisesti kaikkien toimialojen tulee olla jo johdon tasolla sitoutuneita terveysliikuntapalvelujen kehittämiseen. Terveysliikunnan keskeiset haasteet: Terveysliikuntapalvelujen toteutus ja koordinointi varmennettava nyt ja tulevaisuudessa. Tarjonnan kohdentamista tarkennettava edelleen uusille asiakasryhmille (terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat). Edelleen terveysliikunnan toteutus nähdään osin liiaksi toimialakohtaisena toimintana. Laadukas monipuolinen palvelutarjonta kaipaa hyvää suunnitelmallisuutta ja yhteistyötä. Kaikilla kunnilla ei ole mahdollisuuksia laajaan eriyttämiseen >> alueellinen yhteistyö. Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi Kunnan oman liikunnanohjauksen painopiste tulee olla terveys- ja erityisliikunnassa. Mikäli halutaan kehittää ennaltaehkäiseviä terveysliikuntapalveluja, ne täytyy toteuttaa pitkälti liikunta- ja terveystoimen yhteistyöllä, jota täydennetään muiden toimijoiden tarjonnalla mm. vertaisohjaajat. Tulevaisuudessa tarvitaan kuntatasoista terveysliikunnan koordinointia sekä henkilöstöresursseja ryhmäohjaukseen ja muuhun liikuntaneuvontaan. Lisäksi eri toimialojen yhteistyötä on kehitettävä, jotta saadaan luotua toimivia palveluketjuja eri ammattiryhmien välille. Kuntakohtaiset organisaatiomallit ovat hyvä esimerkki toimintojen linjaamiseksi kuntatasolla. Lisäksi tarvitaan kuntakohtaiset kehittämistiimit, joissa on edustettuina eri toimijoita. Kaikissa kunnissa tulisi ottaa huomioon laadulliset suositukset (Ikääntyvien ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset) toimintojen järjestämiseksi. Jo näillä toimilla saadaan jäntevyyttä liikuntapalvelujen kehittämiseksi. Erityisesti kuitenkin kaivataan päättäjätahojen ja johtavien virkamiesten pitkäaikaista sitoutumista ja toimintamahdollisuuksien luomista toimintojen kehittämiseksi >> selkeää johtajuutta kaivataan, jossa väliesimiesten rooli on merkittävä. 5

7. Projektin tulokset Arvio tavoitteiden toteutumisesta ja kuvaus projektin konkreettisista tuloksista Hankkeen toteutui suunnitelmien mukaan. Ikääntyneiden terveysliikuntapalveluja kehitettiin erityisesti kuntakohtaisissa kehittämistiimeissä. Palvelujen osalta toimintojen toteuttamiseen saatiin enemmän suunnitelmallisuutta sekä saatiin lisättyä eri tahojen yhteistyötä. Kuntakohtaisilla organisaatiomalleilla on linjattu eri toimijoiden vastuualueita, jolloin palvelutarjontaa on saatu suunnattua paremmin eri kohderyhmille. Terveysliikuntapalvelujen toteuttamisessa on kuitenkin kuntakohtaisia eroja. Tämä johtuu kuntarakenteen ja resurssien poikkeavuudesta. Liikuntaneuvonnan osalta toimintoja kehitettiin kuntakohtaisilla kokeiluryhmillä. Liikuntaneuvonnan toteuttamiseksi luotiin toimintamalli, jossa Liikkumisresepti-ideaa jalostettiin terveystoimen työvälineeksi. Moniammatillisen liikuntaneuvonnan kehittäminen osoittautui kuitenkin haasteelliseksi, jossa toimintatapojen vakiintuminen ei onnistunut tavoitteiden mukaisesti. Fysioterapiayksiköt ovat kuitenkin jatkossa sitoutuneita liikuntaneuvonnan toteutukseen ja kehittämiseen osana kuntoneuvolapalvelua. Konkreettiset tulokset: Seniorikuntosalin perustaminen Pyhäselän terveyskeskuksen fysioterapian yhteyteen Rääkkylän seniorikuntosalin perustaminen yhteistyössä eri tahojen kesken Kontiolahden Kuntotalon seniorikuntosalin ja senioriliikuntapisteen kehittäminen Kuntakohtaisten kehittämistiimien toiminnan luominen Tuotteistetut Puhtia-kuntosaliryhmät (Puhtia I, II, III sekä Puhtia II jatkoryhmä) oheispalveluineen (kuljetuspalvelu, terveyskuntotestit, yhteistyö eri tahojen kesken) Kotitestistön ja kotivoimisteluohjelmien tuominen koti- ja laitoshoidon työvälineeksi Kuntakohtaiset 60+ liikuntakalenterit yhteistyön ja tiedotuksen tehostamiseksi Ikääntyneiden terveysliikunnan kuntakohtaiset organisaatiomallit (Kiteen mallin pohjalta) Liikkumisreseptillä liikkeelle moniammatillisen toimintamallin kehittämiskokeilut Tuntiohjaajan palkkaaminen yhteistyössä Erika-hankkeen + Pyhäselän kunnan kanssa Asiakaskysely Kiteen kaupungin alueen kotipalvelun ja kotisairaanhoidon asiakkaille Pyhäselkäläisten 60-75-v liikunta-aktiivisuus kyselytutkimus (opiskelijayhteistyö). 7.1 Työllisyyteen liittyvät välittömät tulokset Työttömänä projektin aloittaneista on sijoittunut välittömästi projektin jälkeen työhön avoimille työmarkkinoille 0 henkilöä yrittäjäksi 0 henkilöä koulutukseen 0 henkilöä työttömänä aloittaneita oli yhteensä 0 henkilöä Ennen projektia työmarkkinoiden ulkopuolella olleista on sijoittunut välittömästi projektin jälkeen työhön avoimille työmarkkinoille 0 henkilöä yrittäjäksi 0 henkilöä koulutukseen 0 henkilöä aloittaneista työmarkkinoiden ulkopuolella oli ennen projektin alkua yhteensä 0 henkilöä 7.2 Projektin välittömät työllisyysvaikutukset työssä oleviin osallistujiin Yhteistyökuntien kuntahenkilöstön työaikaseurannan mukaan ammatillisen työn osuus Puhtia-hankkeelle vuosina 2004-2006 on ollut 1962,75 h 6

7.3 Työpaikat ja uudet yritykset Projektin aikaansaamat uudet työpaikat joihin sijoittunut naisia Projektin aikaansaamat uudet yritykset joista naisten perustamia Projektin turvaamat työpaikat osallistuneissa yrityksissä joista naisten työpaikkoja 2 kpl 1 kpl 0 kpl 0 kpl 0 kpl 0 kpl Huom: Kaksi osa-aikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana Huom: Kaksi osa-aikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana 7.4 Välilliset työllisyysvaikutukset Kuntosalikuljetuksiin liittyvät kuljetuspalvelut sekä erillisen tuntiohjaajan palkkaaminen Pyhäselän liikuntatoimen osalta 8 h/viikko. Ostopalvelujen osalta tuettu valtakunnallista ja alueellista työllisyyttä. 8. Projektin innovatiivisuus Kehittämishankkeen toimintaideana oli kehittää ikääntyvien terveysliikuntapalveluja osana kunnallista liikunta- ja terveysstrategiaa. Yhteistyön kehittämistä kuntasektorilla liikunta-, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden toimijoiden kesken >> kuntakohtaiset kehittämistiimit Seniorikuntosalitoiminnan kehittäminen ryhmätoimintojen osalta Toimipaikkakohtaisen liikuntaneuvonnan kehittäminen >> liikkumisreseptillä liikkeelle Ikääntyvien terveyskunto- ja liikuntakykytestien käyttöönottamista osana arviointia ja ennaltaehkäisyä Tiedottamisen kehittäminen >> 60+ liikuntakalenterit Seudullisen liikuntakalenterin toteutus Keski-Karjalan kunnissa (yhteistyö Erika-hanke) Terveysliikuntapalvelujen kehittämistä kohti tulevaisuuden tarpeita - Puhtia I, II, III kuntosaliryhmät >> yhteistyössä liikuntapalvelut, fysioterapia ja kotipalvelu - Kuljetuspalvelu kotiovelta kotiovelle Puhtia I kuntosaliryhmässä - Terveyskunto ja liikuntakykytestit on käytössä Puhtia I ja II kuntosaliryhmissä >> testipalautteet - Kotitestistö käytössä osana kotipalvelun asiakaskartoituksia Uusien yhteistyökuvioiden kehittäminen osana verkostoa - Kuntakohtaiset terveysliikunnan organisaatiomallit (Kiteen mallin pohjalta) - Woimavaunu-kokeilu yhteistyössä VoiTas-hanke + Woimaa ja tasapainoa koulutuskokonaisuuden toteuttaminen Pyhäselässä (Ikäinstituutti) - Vertaisohjaajatoiminnan tukeminen koulutuksella ja konsultoinnilla (Puhtia III) - Kausittainen 60 + liikuntakalenteri kaikkien tahojen kokoava tiedote liikuntapalveluista - Liikkumisreseptillä liikkeelle -liikuntaneuvonnan toimintamalli >> lääkärit, fysioterapia, hoitajat terveydenhoitohenkilöstö. Toimintakokeilu alkanut Pyhäselässä vuonna 2005. Muut yhteistyökunnat mukaan vuodesta 2006 - Yhteistyö Erika hankkeen kanssa >> tuntiohjaajan (osa-aikainen 80 %) palkkaus kaudelle 2005-2006 7

9. Toiminnan jatkuvuus Hankesuunnitelman visiona oli ikääntyvien terveysliikuntapalvelujen kehittäminen ja vakiinnuttaminen osaksi projektikuntien liikunta- ja terveyspalveluja. Jatkuvuuden turvaamiseksi toiminnot suunniteltiin alusta alkaen perusrakenteisiin, jotka ovat jo olemassa. Kuntaorganisaation keskeiset eri toimijatahot on sitoutettu yhteiseen päämäärään, jotta toiminnan jatkuvuus olisi turvattu myös hankkeen päättyessä. Kuntakohtaisesti toimintojen jatkuvuus turvataan moniammatillisen kehittämistiimin yhteistyön pohjalle, jossa on nimetty koordinaatiovastuu. Puhtia-hankkeen osalta yhteistyökunnat ovat sitoutuneet seuraaviin toimintoihin myös jatkossa: 1. Terveysliikuntapalveluiden kuntatasoinen linjaaminen kuntakohtaiset organisaatiomallit, jossa linjattu eri toimijoiden vastuu- ja tehtäväalueet 2. Kuntatasoisten kehittämistiimien toiminta moniammatillinen yhteistyötiimi, jossa on nimetty koordinaatiovastuu 3. Kuntatasoisen tiedotuksen toteutus kuntatasoisen tiedottamisen toteuttaminen 60+ liikuntakalenteri -julkaisulla 4. Kotitestistö ja kotivoimisteluohjelmat kotihoitoon toimintakokeilujen pohjalta toteutettujen kotitestistö- ja kotivoimisteluohjelmien vienti osaksi asiakaskohtaisia hoito- ja palvelusuunnitelmia (visio) 5. Liikuntaneuvonnan jatkokehittäminen liikuntaneuvonnan jatkokehittäminen osana terveyskeskuksen fysioterapian kuntoneuvolatoimintaa (nimetty koordinaatiovastuu). Terveysliikunnan toteuttaminen vaatii kuntatasoista suunnitelmallisuutta. Kuntakohtaisesti terveysliikunnan toiminnot on linjattava organisaatiomalleilla, jossa eri toimijoiden vastuualueet ja toiminnot on yhteisesti sovittu. Kuntatasoiset kehittämistiimit suunnittelevat yhteistyössä toimintojen toteutusta ja oikeaa kohdentamista. Kehittämistiimeissä tulee olla edustettuina ne keskeisimmät tahot, joiden yhteistyönä palveluja tuotetaan. Toiminnan koordinoinnista vastaa yleisesti kunnan liikuntatoimi. Kehittämishankkeen puolelta kuntakohtaisista organisaatiomalleista on informoitu kuntien johtoryhmiä ja esimiehiä. Toiminnan kehittyminen ja toiminnan jatkuvuus on pitkälti kiinni johtavien viranhaltijoiden päätöksistä sekä kuntakohtaisten kehittämistiimien aktiivisuudesta ja sitoutumisesta kehittämistyöhön. 10. Projektin rahoitus Projektissa käytetty rahoitus: 1.10.2003 31.1.2007 EAKR-rahoitus Kansallinen julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus Rahoitus yhteensä 176 000 euroa 57 600 euroa 6 000 euroa 239 600 euroa 11. Väliraportin laatija ja pvm 31. 1. 2007 Kari Hyvärinen (Nimen selvennys) 8