Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai 26.01.2010 Jukka Uosukainen, YM
KÖÖPENHAMINAN SOPIMUKSEN AVAIMET (ennen kokousta) Teollisuusmaille vertailukelpoiset absoluuttiset tavoitteet Kehitysmaille kansallisesti soveltuvat hillintätoimet Kehitysmaiden rahoitustuki Hiilimarkkinoiden toimivuus (ilmastoinvestoinnit siellä missä se on taloudellisinta toteuttaa)
RAHOITUS Tuen on oltava mitattavaa, raportoitavaa ja todennettavaa Myös ennakoitavaa, varmaa, tasaista ja nykyisen kehitysrahoituksen lisäksi Julkisen rahoituksen perusteena päästöt/maksukyky Budjettirahoitus vs. kansainväliset innovatiiviset verot ja maksut Laiva- ja lentoliikenne maksajaksi
Kehitysmaiden ilmastotoimien rahoitustarve (julkinen rahoitus) Kehitysmaiden rahoitustarve 100 mrd v. 2020, josta julkista rahoitusta 22-50 mrd Rahoitustarve 5-7 mrd /vuosi 2010-2012; 9-13 mrd v. 2013 2010-2013 rahoitusta erityisesti toimintavalmiuksien parantamiseen & sopeutumiseen vähiten kehittyneissä & haavoittuvimmissa maissa Miljardia euroa 2010-2012 2013 2020 Ilmastonmuutoksen torjunta 1 3-7 10-20 Energia & teollisuus 3-6 Maa- & metsätalous 7-14 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Toimintavalmiuksien parantaminen Teknologia, tutkimus- & kehitystoiminta 2-3 3 10-24 1-2 2 1-3 1 1 1-3 Yhteensä 5 7 9-13 22 50 Lähde: Komission tiedonanto kansainvälisestä ilmastorahoituksesta, COM(2009) 475/3 10.9.2009. 4
Suomen ilmastorahoitus kehitysmaille (milj. euroa/vuosi) Suomen osuus kokonaisrahoituksesta 0,3% (EU:n osuus 20 %, matala arvio) 0,45% (EU:n osuus 30 %, korkea arvio) 225 milj. 59 milj. 66 milj. 32 milj. 15 milj. 27 milj. 2010-2012 2013 2020 6
Kööpenhaminan ilmastokokous jälkitunnelmia Kehitysmaat hakemassa kokonaisrevanssia epärealistiset odotukset EU:n rima toisissa korkeuksissa kuin USAn ja Kiinan Tanska liian avoin ja sinisilmäinen Kokous ja sen loppu kaoottinen HL pelasti katastrofilta Signaali markkinoille epäselvä muttei aivan negatiivinen
Kööpenhaminan sitoumus Tavoitteet Tavoitetaso 2 2,8 oc Teollisuusmaiden päästövähennykset 12-18%/1990 Kehitysmaiden päästövähennykset muutama % alle BAU:n Kehitysmaiden raportointi kahden vuoden välein Markkinoiden käyttö
Kööpenhaminan sitoumus muuta Voimakas painotus: REDD+ Teknologiamekanismi Kehitysmaiden toimille rekisteri, kvtarkastukset ja/tai konsultaatiot LDC/SIDS/Afrikka erityisasemassa Uudelleen arviointi 2015 - myös 1,5 oc:een pohjalta
Kööpenhaminan sitoumus RAHOITUS 1 Rahoitus tasoltaan nostettua, uutta ja lisäistä, ennakoitavaa ja riittävää, parannettu ulottuvuus Kohteina päästöjen hillintä,erityisesti metsien häviämisen estäminen, sopeutuminen, teknologian kehitys ja siirto sekä valmiuksien tukeminen. Kehittyneiden maiden kollektiivinen sitoumus lähestyy 30 miljardia USD vuosille 2010-2012, tasapainotettuna hillintä- ja sopeutumistoimiin.
Kööpenhaminan sitoumus RAHOITUS 2 kehittyneet maat sitoutuvat mobilisoimaan päästöjen hillintään 100 miljardia USD vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen lähteinä julkiset, yksityiset, kahdenväliset ja monenkeskiset lähteet, ml. vaihtoehtoiset rahoituslähteet. Tehokkaat järjestelyt, joiden hallinto takaa tasapuolisen edustuksen kehittyneiden ja kehitysmaiden välillä.
Kööpenhaminan sitoumus RAHOITUS 3 Kööpenhaminan Vihreä Ilmastorahasto perustetaan sopimuksen art 11 mukaiseksi operatiiviseksi toimijaksi tukemaan hankkeita, ohjelmia, politiikkatoimia ja muita aktiviteetteja kehitysmaissa. Merkittävä osuus rahoituksesta ao. rahaston kautta. Korkean tason paneeli selvittämään potentiaalisten rahoituslähteiden osallistumista rahoitustavoitteiden saavuttamiseen.
Kööpenhaminan sitoumus Voimaantulo Testi: liittyminen ja liitteiden täyttäminen tammikuu/2010 Lyhyen rahoituksen liikkeellelähtö Kööpenhaminan rahaston ja korkean tason elimen vahvistaminen COP päätöksillä Meksikossa
Suomen toimet Maksulupaus 110 Meuroa/2010-2012 Uusi ja lisäinen voidaan tulkita osoitettavaksi nousevasta kehitysrahoituksesta? Kaikki uudet ilmastohankkeet osa rahoitussitoumusta Vuonna 2010 olemassa olevia kanavia ja rahastoja
Avoinna olevia kysymyksiä Sovelletaanko ilmastohankkeisiin kehy-sääntöjä?miten suhtaudutaan kaksoisraportointiin? Miten tuetaan ilmastoteknologioiden suomalaista osaamista ja vientiä? Rahoituspaketit? Miten turvataan suomalaisedustus kv-rahoituselimissä?
There are many substitute technologies Svend Torp Jespersen Brussels 27 April 2009 16
Suomen vahvuuksia REDD+ metsänarvioinnit Teollisuuden energiansäästö Biopolttoaineet Rakennusten energiansäästö Maa- ja metsätalouden tutkimus Jätteestä energiaa
KIITOS