Tervetuloa kotisivuillemme: SISÄLTÖ 1 Kansikuva: Kuokkaruoppaaja Nordic Giant lähdössä Raaheen Naantalin kuivatelakalta. 4 Terramare Oy Laurinmäenkuja 3A 00440 Helsinki Vaihde (09) 613 621 Faksi (09) 6136 2700 3 Toimitusjohtajan palsta. Vesirakennusurakoinnin kansainvälinen ammattilainen 4 Uudet työturvallisuusasetukset Ruoppaus kitkevät turhia riskejä työmailla. Satamarakentaminen Vedenalainen louhinta 6 Raahen mittava ruoppausprojekti Ympäristörakentaminen etenee kansainvälisissä Liukuvalukohteet tunnelmissa. 6 Erikoiskohteet Henkilökunta 31.5.2009: 267 9 Tuulet ovat suotuisia niille, jotka Liikevaihto 2008: 93,3 milj. tietävät mihin ovat menossa. Terramaren arvot. Terramaren emoyhtiö on 10 Uusi Kahmari 2 valmiina maailmanlaajuisesti toimiva monenlaisiin vesirakennuskohteisiin. Royal Boskalis Westminster nv. 11 Terramaren työmaat. 9 Pörssinoteerattu yhtiö toimii yli 50 maassa. TERRAMARE TÄNÄÄN KESÄ 2009 12. VUOSIKERTA Päätoimittaja: Henrik Holmberg Puh. (09) 6136 2622, Fax (09) 6136 2700 e-mail: henrik.holmberg@terramare.fi 2
Infrarakentaminen purjehtii kansainvälisessä taloustaantumassa Olemme palanneet Suomessa satamarakentamisen osalta Vuosaaren jälkeiseen aikaan, mitä voi myös hyvällä syyllä kutsua alan normaaliksi markkinatilanteeksi. Raahen ja Haminan meriväylähankkeiden lisäksi olemme aloittamassa kolmea laiturihanketta, Kokkolassa, Raumalla ja Hangossa, mitkä antavat työtä osalle laiturirakentamisen ammattilaisista. Edellisten lisäksi olemme sopineet myös Naantalin väylän syventämisen loppuunsaattamisesta Merenkulkulaitoksen ja Naantalin kaupungin kanssa. Tilauskantamme on tällä hetkellä reilut 20 % pienempi verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Tämä johtuu rakennusteknisten töiden selvästi pienentyneestä volyymista. Liikevaihtomme painopiste tulee siirtymään kuluvana vuonna selvästi laiturirakentamisesta ruoppausja louhintatöiden suuntaan. Kalustomme käyttöaste tulee siis säilymään hyvällä tasolla. Lisäksi käynnissä olevat kaluston kehittämiseen tähtäävät investointiprojektimme antavat valmistuttuaan positiivisen ruiskeen hankkeidemme toteutukseen vuoden toisella vuosipuoliskolla. Viime vuoden lopulla heikentynyt kansainvälinen suhdannetilanne vaikuttaa tunnetusti myös rakennusalalla. Bruttokansantuotteen kasvu jäi viime vuonna olemattomaksi koko EU-alueella ja Suomessakin päästiin hiukan nollan yläpuolelle 0,9 prosenttiin. Jos jotakin valoisaa rakentamisen alalla tässä taloustilanteessa voidaan nähdä, niin infra- ja korjausrakentaminen näyttäisi säilyttävän kohtuullisen työkannan lähivuosien aikana. Viime vuoden lopun valtion myöntämä lisäelvytyspaketti nopeutti useiden tie- ja ratahankkeiden liikkeellelähtöä. Vesirakentaminenkin huomioitiin Porin Mäntyluodon väylähankkeen osalta. Sen käynnistäminen vie kuitenkin aikansa suunnitteluprosessin ja muiden syiden takia. Hankkeen aikaistaminen on sinänsä tervetullut toimenpide, sillä nykyisen kymmenen metrin väylän syventämisprojektin ohella Porin kaupunki investoi samaan aikaan satama-altaan syventämiseen sekä uusien laiturikohteiden rakentamiseen. Kansainvälisenä vesirakentajana katseemme kohdistuu luonnollisesti myös ulkomaille. Lähialueillamme suurimmat odotukset kohdistuvat Ruotsin satamakohteiden kehittämiseen. Siellä julkinen taho on ilmaissut selkeästi investointihalukkuutensa. Baltian maiden taloudellinen ahdinko taas aiheuttaa sen, että kuluvan vuoden investoinnit jäävät selvästi alemmalle tasolle viime vuosiin verrattuna. Emoyhtiömme toiminta lähinnä Euroopan markkinoilla helpottaa omalta osaltaan näkymiä. Hankkeet Isossa-Britanniassa ja Italiassa työllistävät joukon suomalaisia vesirakentamisen ammattilaisia myös kuluvan vuoden aikana. Tapaturmataajuuden pienentäminen on tänäkin vuonna yksi tärkeimmistä tavoitteistamme. Tapaturmataajuuslukumme (tapaturmat miljoonaa työtuntia kohden) oli 23,3 vuonna 2008, minkä taustalla oli yhteensä 40 yhtiössämme tapahtunutta tapaturmaa. Tapaturmataajuuslukumme kestää hyvinkin vertailun kotimaisten rakentajien kesken, sillä yleinen alan keskiarvo on Suomessa noin 80. Tänä vuonna kesäkuun alussa voimaan tullut uusi valtioneuvoston työturvallisuutta koskeva asetus määrää muun muassa, että rakennustyömailla on kypärän, silmäsuojaimien, turvajalkineiden ja heijastavan vaatetuksen käyttö pakollista. Tilaajien sitoutuminen tapaturmien ehkäisemiseen on myös parantumassa, koska rakennuttajan on nimettävä jokaiseen rakennushankkeeseen turvallisuuskoordinaattori, joka toimii yhteistyössä päätoteuttajan kanssa. Nämä ja muut asetuksessa mainitut uudistukset ovat osaltaan edesauttamassa työturvallisuuskulttuurin kehittymistä kohti pohjoismaista tasoa. Silti yritysten itse on tehtävä se suurin työ. Niinpä meidän Terramarelaisten, alansa suunnannäyttäjinä, tulee toimia myös itse esimerkkinä työturvallisuutta koskevissa asioissa. Toivotan kaikille turvallista ja leppoisaa kesää Jarmo Yletyinen, toimitusjohtaja 3
Uudet työturvallisuusasetukset kitkevät turhaa riskinottoa työmailla Haastattelussa Uudenmaan työsuojelupiirin työsuojeluinsinööri Jukka Hietavirta Teksti: Markku Salonen Kesäkuun alussa voimaan astuneiden uusien työturvallisuusasetusten tavoitteena on sekä selkeyttää määräyksiä että helpottaa vastuunkantoa työmailla. Niillä tehostetaan työturvallisuuden toteutumista niin päätöksenteossa, työnjohdon valvonnassa kuin henkilöstön toiminnassa. Uusilla konkreettisilla määräyksillä halutaan kitkeä pois turha riskinotto urakoiden toteutustavoista, työmenetelmistä ja mikä haasteellisinta, kiireestä ja asenteista. Uudenmaan työsuojelupiirin työsuojeluinsinöörille, Jukka Hietavirralle, uusien työturvallisuusasetusten voimaantulo on kaivattu askel asennemuutoksen ja rakentavan keskustelun herättämiseen. Tiukentuneet määräykset esimerkiksi suojavarusteiden käytöstä ja yleisestä vastuunkannosta ja valvonnasta ovat puhuttaneet työmailla, mutta pääasiassa ollaan lopulta sitä mieltä, että ohjeiston selkeys ei jätä tulkinnan varaa tilanteissa ja olosuhteissa, joissa se ei ole suotavaa. Kuinka uusien asetusten toimeenpano työmailla on sujunut ja mitkä asiat ovat nyt erityisen huomion kohteena? - Ennen kaikkea uusilla asetuksilla pyritään nyt entistä tehokkaammin kitkemään pois turha riskinotto sellaisista päätöksistä ja työmenetelmistä, joista johtuen suurin osa tapaturmista tapahtuu. Tähän liittyy oleellisesti myös työmaa-aikataulujen suunnittelu; kiire tappaa, Jukka Hietavirta toteaa. - Työturvallisuuden parantamisella pyritään käytännön tasolla suojaamaan työntekijät loukkaantumisilta ja kuolemilta, mutta myös kustannuspuolesta päättäville tahoille on ollut syytä painottaa, että työturvallisuustekijät on otettava asiallisesti huomioon. Tämä koskee niin tilaajaa kuin urakoitsijaa, Hietavirta painottaa. - Työmailta tullut palaute uusien asetusten toimeenpanosta on ollut odotetusti kaksijakoista. Valvontapuolella ollaan tyytyväisiä määräysten selkeyteen, mutta esimerkiksi suojavarusteiden käyttöpakosta kuuluu jonkin verran vastaan purnausta. Syyt jälkimmäiseen löytyvät kyllä mielestäni vääränlaisista tottumuksista, asenteista ja vastuuttomasta mukavuudenhalusta, Hietavirta ojentaa. Työturvallisuuden taso on hyvää vauhtia kohentunut Suomessa, mutta mille tasolle kansainvälisessä vertailussa olemme päässeet? - Vaikka näin kotimaisella tasolla voidaan kehitykseen olla tyytyväisiä, niin valitettavasti esimerkiksi Euroopassa suomalainen työturvallisuuskulttuuri ei saa täyttä luottamusta. Tästä on ollut ikäviä ilmentymiä esimerkiksi tarjouskilpailuissa, joissa tarjouksen hylkäämiseen on ollut nimenomaan syynä epäily työturvallisuuden huonosta tasosta. Tämä esimerkki korostaa hyvin työturvallisuuden merkitystä myös talouteen ja työllisyyteen, Hietavirta kertoo. - Omakohtaisesti olen tavattoman hämmentynyt suomalaiseen mentaliteettiin liittyvästä turvallisuuden vähättelystä. Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet 4
Koulutus on oleellinen osa työturvallisuuden tehostamista. Kuvassa Terramaren henkilöstöä Basic Safety Training kurssilla. Elintärkeää oppia vesirakennusalalla. TERRAMARE TÄNÄÄN TIEDOTUSLEHTI KESÄ 2009 Otetaanpa vertailukohdaksi mistä tahansa maailman kolkasta työmaa, niin siellä lähes poikkeuksetta turvallisuuden vaalimista pidetään itsestään selvänä asiana. Ehkä suomalaisessa työkulttuurin historiassa löytyy niin yhteiskunnallisia kuin taloudellisia syitä, joista on muodostunut käsitys, että työturvallisuus olisi ylimääräinen rasite tai kulu. Kuitenkin voimme osoittaa, että hyvin suunniteltu ja järjestetty työmaa, jossa työntekijät on koulutettu ja suojattu, työt sujuvat tehokkaasti ja kannattavasti, Hietavirta täsmentää. Mitkä sitten ovat niitä riskitilanteita tai -ryhmiä, jotka aiheuttavat suomalaisilla työmailla turhia tapaturmia ja kuolemantapauksia? - Ensimmäinen riskinotto tapahtuu silloin, jos työturvallisuudesta tingitään taloudellisesti. Tämä on selkeästi tilaajan ja urakoitsijan vastuualuetta, ja johon kuuluu myös valvonta, jolla varmistetaan päätettyjen turvallisuustoimenpiteiden ja -määräysten käytännön toteutuminen. Uudet asetukset antavat tähän hyvän ohjeistuksen ja toimivallan, Hietavirta korostaa. - Mutta erikseen rakennustyömaan henkilöstön riskiryhmiä analysoitaessa nk. riskinottajan profiili ei ilmene esimerkiksi iän, kokemuksen tai sukupuolen mukaan. Tapaturmia siis tapahtuu kaiken tyyppisille henkilöille. Tämä on tärkeä havainto siksi, että emme voi tuudittautua sellaiseen harhauttavaan mielikuvaan, että tapaturmia tapahtuisi vain joillekin mutta ei itselleen. Ja pitää muistaa, että huolimattomalla asenteella voi aiheuttaa tapaturman myös työtoverille. Tästä on surullisia esimerkkejä paljon, Hietavirta huokaa. Mikä sitten olisi hyvä kannustin työturvallisuuden ja asenteiden edelleen kehittämiseen Suomessa? - Täytyy muistaa, että Suomessa on paljon isoja ja pienempiäkin rakennusyhtiöitä ja tilaajatahoja, joissa työturvallisuus hoidetaan kiitettävästi. Näiden tahojen esimerkki on parasta kannustinta edistymään pyrkiville yhtiöille. Työturvallisuuden asiallisesti hoitavat yhtiöt saavat parhaat työntekijät, asiakkaat ja suurten omavastuukorvausten lankeaminen tapaturmatilanteista on siellä myös vähäisintä, Hietavirta kertoo. Työsuojeluinsinööri Jukka Hietavirran tehtäviin kuuluu mm. rakennusalan työturvallisuussäännösten valvonta ja suuronnettomuuksien estäminen. - Kun mennään työntekijän vastuutasolle, parhaiten motivaatiota tarjoaa asianmukainen koulutus ja työnjohdon opastus ja valvonta. Esimerkiksi tehostetun suojavarustuksen käyttö ei ole kiusantekoa työntekijälle, vaan se on hänen terveydestään huolehtimista ja yhtiön talouden turvaamista. Pikemminkin kiusantekoa on se, että suojavarusteita ei käytetä. Se asettaa työnjohdon ja valvonnan ikävään välikäteen, kun selviin asioihin on puututtava. Tämä saattaa johtaa työilmapiirin tulehtumiseen ja taas ovat riskit otollisessa kasvusuunnassa, Hietavirta muistuttaa. Onko Suomen työturvallisuuden tason parantamiselle asetettu selkeitä tavoitteita? - Kyllä on. Aivan tarkkoja lukutavoitteita ei uusien asetusten myötä ole vielä asetettu, mutta puhumme kuitenkin tapaturmien ehkäisyn ja vähentämisen osalta kymmenistä prosenteista. Siis todella tuntuvista tavoitteista on kyse. Pitää muistaa, että juuri voimaan tulleiden asetusmuutosten lisäksi esimerkiksi ensi vuonna on tulossa uudistuksia myös louhinta- ja räjäytystyömaille, kehitystyö on siis edelleen käynnissä ja sen myötä tavoitteet tarkentuvat, Hietavirta toteaa. Jukka Hietavirta, mikä on mottosi työturvallisuusasioissa? - Enpä tiedä motoista, mutta tervettä järkeä soisin itse kunkin käyttöön. Työssäni törmään hyvin hoidettujen työmaiden lisäksi myös mitä merkillisimpiin laiminlyöntitapauksiin, jotka pistävät vakavoitumaan. Itsensä ja kaikkien parhaaksi kun jokainen näissä asioissa toimisi, niin monilta murhenäytelmiltä vältyttäisiin, Jukka Hietavirta kiteyttää lopuksi. Lisätietoa: www.tyosuojelu.fi 5
Raahen mittava ruoppausprojekti etenee kansainvälisissä tunnelmissa Alkuvuodesta 2008 aloitettu Raahen sataman ruoppausurakka keskittyy kesällä ja loppuvuodesta kautta aikojen laajempiin kuuluvaan yhtäjaksoiseen väyläruoppaukseen Perämerellä. Suomen kuudenneksi suurimman sataman satama-allas ja yli 20 kilometrin pituiset väyläyhteydet ruopataan kahdeksasta metristä kymmenen metrin syvyyteen. Satama-alueen työt ovat lähes valmiit, mutta kauempana merellä väylätyömaa kasvaa sekä laajuudeltaan että kalustoltaan tällä hetkellä suurimmaksi pohjoisilla merialueilla toteutettavaksi ruoppausprojektiksi. Hanke valmistuu loppuvuoteen 2009 mennessä. Teksti: Markku Salonen Kuvat: Terramare Oy:n kuva-arkisto Mittausalus Norse Maid. Raahen mittavan satama- ja väyläruoppaushankkeen tarkoituksena on tarjota tilaa suuremmille rahtialuksille sekä jäänmurtajille ja mahdollistaa näin entistä tehokkaampi ympärivuotinen palvelu. Maata ruopataan satama-altaasta ja 26 kilometrin pituiselta väyläosuudelta peräti 3,4 miljoonaa kuutiota. Vastaavan kuutiomäärän kertakuljetukseen maakalustossa vaadittaisiin peräti 200 000 maansiirtoautoa; kuormajono yltäisi läpi Suomen ja takaisin. Kansainvälistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta Raahen sataman ruoppausprojekti on kokoluokkansa lisäksi hyvin monipuolinen ja poikkeuksellisen kansainvälinen urakka näin kotivesillä, työmaapäällikkö Juhani Naukkarinen kertoo. Pääosin Terramaren kalustolla ja henkilöstöllä toteutettavan projektin lisävoimiksi on työmaalle saapunut emoyhtiön Boskalis -konsernin kalustoa, miehistöä ja työnjohtoa monista eri maista. Kansainvälisen yhteistyön kohteita ovat olleet mm. luotaus- ja mittaustoiminta sekä satama-altaassa suoritetut imuruoppaukset. Emoyhtiön osallistuminen projektiin on tarjonnut ainutlaatuista ja antoisaa kansainvälisen yhteistyön kokemusta koko henkilöstölle ja vuorovaikutteisesti kokemusta myös ulospäin pohjoisen meremme olosuhteista, kovan moreenimaan ruoppauksesta ja vedenalaisesta louhinnasta, kuvailee Juhani Naukkarinen työmaan tunnelmia. Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet 6
TERRAMARE TÄNÄÄN TIEDOTUSLEHTI KESÄ 2009 Perämeren haastavat sääolosuhteet Raahen sataman ruoppausprojekti etenee aikataulussaan haastavista Perämeren olosuhteista huolimatta. Viime vuonna aloitettu ja nyt valmistunut laaja pehmeän maan läjitysallas 2,5 kilometrin penkereineen sekä kitkamaan läjityskohteet ovat viimeistelyä vaille valmiita. Ruoppausmassoilla täytetyille alueille satama rakentaa 20 hehtaaria uutta ja 20 hehtaaria tulevaisuudessa käyttöön otettavaa varastokenttää. Sataman ulkopuoliselta väyläosuudelta ruoppausmassojen läjitys suoritetaan tarkkaan määriteltyihin pisteisiin merelle. Ruoppaus ja maansiirto vaatii merellä tehokkaan kaluston. Ruoppaukseen osallistuvat tällä hetkellä tehokkuudellaan mainetta niittäneet kuokkaruoppaajat Nordic Giant ja viime vuonna valmistunut Koura. Satama-altaan syventämistä toteuttanut kuokkaruoppaaja Attila viimeistelee urakkaa tällä hetkellä puhdistusruoppauksilla. Laaja ruoppausalue väylillä vaatii myös suorituskykyisen proomukaluston. Alueella toimii kerralla kuudesta yhdeksään proomua. Erikokoisilla maansiirtoproomuilla voidaan kuljettaa ruoppausmassaa 150-750 kuutiota kerrallaan, joten liikenne on väylällä vilkasta. Tyynellä säällä ruoppaus on turvallista ja joutuisaa. Pehmeällä ruoppausmassalla täytettävä maaläjitysallas. Kokoluokassaan vaikuttava kuokkaruoppaaja Nordic Giant lähdössä Raaheen Naantalin kuivatelakalta. 7
Näkymät kuluvan vuoden loppuun saatettavista ruoppauksista ja urakkaan kuuluvasta satama-alueen luiskaverhoilusta näyttävät oikein hyviltä, toteaa Juhani Naukkarinen Haastetta kylläkin tarjoili loppukevään erikoinen jäätilanne. Yleensä länteen, Ruotsin rannikkoalueelle, ahtautuva keväinen jäämassa päättikin nyt kuin kiusaksi jäädä Raahen merialueelle, mutta onneksemme satama-allas kuitenkin pysyi sulana. Siellä työ eteni joutuisasti, Naukkarinen kuvailee. Jäistä johtuen ruoppaustoiminta saatiin käyntiin vasta toukokuun lopulla, mutta tehokkaasti, joten aikataulussa ollaan. Nyt vain toivotaan suotuisia tuulia ja matalia aaltoja, jotta proomut pystyisivät toimimaan turvallisesti ja tehokkaasti niin ruoppaajien kyljissä kuin läjitysreiteillään. Monipuolinen ja laaja ruoppausprojekti Mittavaan ruoppausprojektiin kuuluvat kuluvana vuonna myös satama-alueen luiskaverhoilu, aallonmurtajan puhkaisu uuden väyläosuuden tieltä sekä maaläjityskohteiden viimeistely. Monipuolinen projekti on tarjonnut töitä monelle vesirakentamisen ammattilaiselle ja kaikki ovat olleet miehiä paikallaan, Juhani Naukkarinen kehaisee. Myös ainutlaatuinen työturvallisuuteen panostaminen on liittynyt monimuotoiseen projektiimme. Työmaalla toimii täysipäiväinen työturvallisuuskoordinaattori, Eetu Pajala, joka soveltaa ja valvoo uudistuneita asetuksia laajalla ja haastavalla työmaallamme yhdessä työnjohdon kanssa, Naukkarinen kertoo tyytyväisenä. Raahen sataman ruoppausten myötä pohjoisen sataman merkitys kasvaa entisestään. Hyvät kulkuyhteydet tuontiin ja vientiin paranevat vuodenaikaan katsomatta. Sataman kautta kuljetetaan erilaisia raaka-aineita ja irtolasteja, terästä, sahatavaraa, kontteja, projektiluontoisia laivauksia ja pian ehkä kultaakin orastavien Lapin kaivoshankkeiden myötä. Kuokkaruoppaaja Attila satama-altaassa. Ruoppausmassan kuormausta proomuun. Poralautta Pora-Eero. Emoyhtiön imuruoppaaja Jokra. Haasteellista maaläjitysaltaan täyttöä. TILAAJAT Raahen satama-alue: Raahen kaupunki Meriväylät: Merenkulkulaitos YHTEISTYÖKUMPPANIT Pengerryskohteessa Terramaren kone- ja aliurakoitsijana on toiminut Maanrakennusliike Kyösti Kaihu Oy. Kokonaisurakkaan tarvittava maansiirtokalusto on vuokrattu Reijo Mehtälä Oy:ltä. KOHTEESSA KÄYTETTÄVÄÄ KALUSTOA: Kuokkaruoppaajat Nordic Giant (Boskalis-konserni) Koura (Terramare) Attila (Terramare) Marika (Terramare) MP 27 (Möbius) Imuruoppaaja Jokra (Boskalis-konserni) Ketjuruoppaaja Ajax (Rohde Nielsen As) Proomut Erik ja Fredrik (Terramare) Adam ja David (Terramare) Uranus ja Jupiter (Terramare) Frigg ja Rind (Boskalis-konserni) Pena IV (Terramare) Hydrauliset ja mekaaniset koneet Manitowoc (Terramare) Vedenalainen louhinta, poralautat Pora-Eero (Terramare) Paalutus- ja huoltolautta Paalu (Terramare) Mittausalus Norse Maid (Boskalis-konserni) Hinaajat Halli (Terramare) Lenne (R-Towing) Yhteysalus Betty ( R-Towing)) Tervetuloa tutustumaan laajaan vesirakennuskalustoomme kotisivuillemme: Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet 8
tyjen arvojen pohjalta toiminnan suunta ja päämäärä tarkentuu. Tiedetään minne halutaan mennä ja miksi. Sen on taipumus silloin myös toteutua, hän lisää. Myös henkilöstön motivaatio ja itseohjautuvuus paranee. Samalla myös ulkoiset asiakas- ja yhteistyötahot, tai vaikkapa työnhakijat, ymmärtävät yhtiön edustaman ajatusmaailman paremmin, Teija Heroja kuvaa arvojen mukanaan tuomia hyötyjä. Oli ilo havaita, että tässä arvoprosessissa näkyi Terramaren arvot. Työskentely oli elämän makuista ja yhdessä edustetuista arvoista oltiin ylpeitä. Arvot ovat merkittävä ja rikastuttava voimavara, kunhan ne muistetaan pitää esillä ja niitä vaalitaan. Arvot kehittyvät yrityksen matkatessa eteenpäin, ja niinpä niistä on hyvä aika ajoin keskustella uudelleen; päivittää tunnot ajan hengessä, Teija Heroja kiteyttää. Haastattelussa Terramaren arvoprosessin toteuttanut Teija Heroja Teksti: Markku Salonen Tuulet ovat suotuisia niille jotka tietävät mihin ovat menossa Terramaren arvot Keväällä valmistuneen perehdytysmateriaalin yhteydessä Terramaressa käytiin keskustelu yhtiön arvomaailmasta. Prosessin toteutti työyhteisöjen tutkimus- ja koulutusyritys Vivate Oy. Terramaren arvoprosessi toteutettiin työpajakeskusteluina eri henkilöstöryhmissä. Keskusteluihin osallistuivat johdon lisäksi hallinnon, työnjohdon ja työntekijöiden edustajat. Keskustelujen tavoitteena oli muodostaa yhteinen näkemys niistä asioista, jotka koettiin Terramaressa tärkeiksi. Itsestään selvyyksienkin äänen sanominen oli rakentavaa, sillä siten päästiin sisään näihin, usein vaikeaksi koettuihin käsitteisiin. Arvot voivat ohjata toimintaa vain, kun ne ymmärretään ja niille on yhteisesti hyväksytty sisältö, tutkija ja työyhteisöjen kehittäjä Te ija Heroja Vivate Oy:stä kertoo. Arvot koetaan usein ihanteina, joita juhlallisesti esitellään yrityksen tilaisuuksissa. Jalat maassa ja kyynärpäät savessa -malli toimii kuitenkin parhaiten. Todeksi ne muuttuvat vasta, kun arvot tukevat ihmisiä heidän arjen työssään, auttavat heitä tekemään valintoja ja päätöksiä, hän painottaa. Yrityksen kannattaa tuoda omia arvojaan esiin. Tällöin niistä muodostuu toimiva ja varmuutta rakentava työväline jokapäiväisessä toiminnassa. Arvot luovat johdonmukaisuutta ja rohkeutta yrityksen toimintaan, tavoitteisiin ja päämääriin. Ne pitävät yllä myös sisäistä luottamusta yritykseen, hän korostaa. Terramaren arvot perustuvat sen pitkään historiaan ja yrityskulttuuriin. Nyt ne sanoitettiin ja määriteltiin yhdessä mahdollisimman konkreettisiksi ja ymmärrettäviksi käsitteiksi, joilla voi kuvata yrityksen periaatteita ja ajatuksia. Mielenkiintoista tässä Terramaren arvoprosessissa oli se, että yrityksen arvot löytyivät suhteellisen helposti ja yksimielisesti. Eihän yritys ole tähänkään asti toiminut arvotyhjiössä, vaan sillä on pitkä historia ja ainutlaatuinen toimiala. Terramarelaisuuden ydin löytyi historiasta, mutta näiden arvojen varassa on tarkoitus vastata myös tulevaisuuden haasteisiin, Teija Heroja kuvailee. Yritys, joka toimii ilman yhteisesti määriteltyä arvopohjaa, on kuin laiva ilman kompassia. Kun päätökset ovat ristiriitaisia, meno on harhailevaa. Yhteisesti ymmärret- Avoin ja reilu toiminta Kerralla kuntoon Tehdään yhdessä Kansainvälisyys Erikoisosaaminen Innovatiivisuus Arvomme toimivat päätöksenteon pohjana ja antavat selkeät perustelut valinnoille. Arvomme ilmaisevat yhteisen tahtotilan ja tuovat koko organisaatioon itseohjautuvuutta ja rohkeutta tavoitteelliseen toimintaan. Seuraamme arvojen toteutumista osana toimintajärjestelmän tavoitteiden seurantaa. Arvojemme laajemman esittelyn löydät kotisivuiltamme: Yritysesittely 9
Mika Mäkinen Uusi Kahmari 2 valmiina monenlaisiin vesirakennuskohteisiin Elokuussa valmistuva kahmariruoppaaja Kahmari 2 on suorituskykyinen ja monipuolinen yksikkö. Entisen Pulterin lauttapohjalle rakennettu ruoppaaja voidaan varustaa myös paalutus- ja nosturikäyttöön. Terramaren kalustokeskuksessa Loviisassa on toteutettu laajoja investointeja. Näistä yksi merkittävimpiä on kahmariruoppaaja Kahmari 2:n kehitystyö ja rakentaminen. Yksikkö valmistuu elokuuhun mennessä, jolloin se pääsee näyttämään kykynsä ensimmäisessä ruoppauskohteessaan Haminassa. Tavoitteenamme on kaikessa kalustorakentamisessa monipuolisuus ja soveltuvuus, sillä työkohteet ovat hyvin vaihtelevia, Loviisan kalustokeskuksen kalustopäällikkö Timo Soikkeli kertoo. Kahmari 2 on hyvä esimerkki juuri sellaisesta yksiköstä, joka voidaan työkohteesta riippuen varustaa monella eri tavalla. Pääsääntöisesti kuitenkin kahmariruoppaamiseen käytettävän Kahmari 2:n erityisvahvuus on sen ruoppausulottuvuus, jolloin erittäin syvätkin kohteet onnistuvat siltä hyvin, Soikkeli toteaa. Kahmari 2 varustetaan Liebherr HS 895 HD-nosturilla, jonka paino teloineen on 168 tonnia. Lautalle asennettuna nosturin telat luonnollisesti poistetaan. Tehokas nosturiyksikkö saapuu asennettavaksi kesäkuussa. Nostovoimaa yksiköllä on peräti 100 tonnia, joten hyvinkin suuret kauhat tai raskaat nostot soveltuvat tälle uudelle alukselle erinomaisesti. Esimerkiksi 16 kuution ympäristökauha, jolla voidaan yhdellä kauhaisulla kuoria peräti 40 m 2 saastunutta maata, kuuluu Kahmari 2:n varustuksiin. Kahmari 2 varustetaan sekä tukijaloilla että ankkurivinseillä, joten lauttaa voidaan siirrellä ja käyttää haastavissakin Monikäyttöinen Kahmari 2 voidaan varustaa mm. 16 m 3 ympäristöruoppauskauhalla. kohteissa ja olosuhteissa. Tästä merkittävästä investoinnista tulee vielä tuttu näky monissa vesirakennuskohteissa, Timo Soikkeli toteaa tyytyväisenä. Kahmari 2:n laajaan palvelutarjontaan kuuluvat mm. kahmariruoppaukset syvät ruoppauskohteet ympäristöruoppaukset laiturirakenteiden pohjatyöt nosto- ja kuljetustyöt paalutuskohteet vedenalaiset syvätiivistykset Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet 10
Työmaat Terramaren työmaat Työpäällikkö Työmaapäällikkö RO-RO 4 korjaus, Rauma Pekka Arppe Jukka Sippola Raahen väylän ja sataman ruoppaus Jouko Sederholm Juhani Naukkarinen Haminan väylä Kokkolan syvälaiturin jatko 09 Jouko Sederholm Esa Kunnassaari Gert-Jan Peters/ Jarmo Siimos Markku Latikka Peterhead blasting, UK Sami Soikkeli Juha Hänninen Förbyn laiturin korjaus Mikko Latikka Markku Sollo Konecranesin laituri, Hanko Mikko Latikka Matti Juslenius 11