Vaihtoehdot 1A-1C Sivukivi varastoidaan kolmelle erilliselle sivukivialueelle. Jokaiselle sivukivialueelle läjitetään irtomaata, ei-happoa muodostavaa sivukiveä (NAF-kivi) ja mahdollisesti happoa muodostavaa sivukiveä (PAF-kivi) erillisille sille varatuille alueille kuvan 8-11 mukaisesti. Vaihtoehto 4 Vaihtoehdossa 4 mahdollisesti happoa muodostavan (PAF) ja ei-happoa muodostavan (NAF) sivukiven sijoituspaikat on optimoitu siten, että minimoidaan mahdollisesti pilaantuneen pohjaveden pääsy jokiin. Eri sivukivien sijoittaminen sivukivialueella on esitetty kuvassa 8-12. 8.5.3 Malmin murskaus, kuljetus ja varastointi Malmi on murskattava, jotta se voidaan käsitellä rikastamolla. Malmi kuljetetaan kuorma-autoilla avolouhoksilta Hannukaisen teollisuusalueella sijaitsevaan esikartiomurskaimeen. Murskain on pölynsidontajärjestelmällä varustettu maanalainen murskain, jonka syöttö on lastausalueen tasalla. Esimurskaimessa malmi murskataan karkeaan, halkaisijaltaan noin 240 mm palakokoon. Murskaamon lähellä on 10 000 tonnin suuruinen malmivarasto (ROM), millä varmistetaan malmin tasainen syöttö prosessilaitokselle. Malmivarasto myös tasoittaa malmin rautapitoisuuden vaihteluita ja varmistaa jatkuvan syötön rikastamolle siinä tapauksessa, että toiminnot avolouhoksella jostakin syystä keskeytyisivät. Murskattu malmi kuljetetaan hihnakuljettimella 150 000 tonnin katetulle varastointialueelle, missä se erotellaan eri lajitteiksi. Hihnakuljettimelle rakennetaan katto ja sivuseinät pölyhaittojen ja melun vähentämiseksi. Hihnakuljettimen pituus on noin 500 m. Vaihtoehdoissa 1A 1C murskatun malmin varasto sijoitetaan Hannukaisen alueelle rikastamon viereen. Vaihtoehdossa 4 murskatun malmin varasto sijaitsee Rautuvaaran alueella, ja hihnakuljettimen pituus on noin 8 km. Murskaus ja malmin kuljetus voivat tapahtua mihin vuorokauden aikaan tahansa ympäri vuoden. Kuva 8-11. Irtomaan (OB), ei-happoa muodostavan sivukiven (NAF) ja mahdollisesti happoa muodostavan sivukiven (PAF) sijoittaminen sivukivialueille (hankevaihtoehdot 1A-1C). Kuva 8-12. Irtomaan (OB), ei-happoa muodostavan sivukiven (NAF) ja mahdollisesti happoa muodostavan sivukiven (PAF) sijoittaminen sivukivialueille (hankevaihtoehto 4). 84
8.5.4 Malmin rikastus Malmin rikastus käsittää sarjan kemiallisia ja mekaanisia prosesseja, joissa malmista erotetaan arvokkaat mineraalit. Hannukaisen hankkeessa malmista pyritään erottamaan kupari-kulta -rikaste ja rautarikaste. Rikastushiekkaa muodostuu kahdessa erillisessä jätevirrassa, joita ovat runsasrikkinen ja vähärikkinen (LIMS) rikastushiekka. Runsasrikkinen rikastushiekka sisältää rautasulfidipyriittiä (FeS 2 ) ja magneettikiisua ja vähärikkinen rikastushiekka silikaatteja sekä vähärikkistä pyriittiä. Malmi rikastetaan rikastamolla, jonka pituus on noin 200 m, leveys 45 m ja korkeus 40 m. Prosessin kaaviokuva on esitetty kuvassa 8-13. Prosessi käsittää seuraavat keskeiset vaiheet: Murskatun malmin jauhaminen pienempään raekokoon: 1. Erottelu: jauhettu malmi erotellaan magnetiitiksi ja kuparikulta -fraktioksi vaahdottamalla. 2. a) Kupari-kulta -fraktio jauhetaan edelleen ja sen jälkeen vaahdotetaan toisessa vaahdotusvaiheessa. Runsasrikkinen rikastushiekka erotetaan kupari-kulta -rikasteesta ja sakeutetaan rikastushiekan sakeuttimessa ja kuljetetaan rikastushiekka-alueelle. Kupari-kulta rikaste kuivataan ja varastoidaan kupari-kulta -rikasteen varastossa odottamassa kuljetusta asiakkaalle. b) Magnetiitti- eli rautarikasteen rikastuksessa vaahdotuksella ja magneettisella erotuksella erotetaan runsasrikkinen ja vähärikkinen rikastushiekka. Rikastushiekat sakeutetaan ja pumpataan rikastushiekka-alueelle. Magnetiittirikaste kuivataan ja lastataan junaan Rautuvaarassa. 8.5.5 Kemikaalivarasto Kemikaalit varastoidaan teollisuusalueella rikastamon läheisyydessä sijaitsevassa kemikaalivarastossa. Emulsioräjähteen valmistuslaitos sijaitsee aidatulla alueella Hannukaisen teollisuusalueen pohjoispuolella. Räjäytyksissä käytettävät emulsioräjähteen eri ainesosat valmistetaan laitoksella ja kuormataan räjähdekomponenttien sekoittamiseen ja kuljettamiseen tarkoitettuihin erityisajoneuvoihin. Räjäytysaineet, esimerkiksi panokset ja emulsioon perustumattomat räjähteet, varastoidaan kapasiteetiltaan noin 50 tonnin varastoon, joka sijaitsee aidatulla alueella, kauempana muista henkilötyövoimaa vaativista toiminnoista. Prosessissa käytettävät kemikaalit on lueteltu taulukossa 8-7. Vaahdotus on kaivosteollisuuden eniten käyttämä menetelmä, jolla erotetaan mineraalit malmista. Tekniikka perustuu vaahdotuskemikaalien käyttöön. Vaahdotuskemikaalit muuttavat partikkelin pintaa joko vettä sitovaksi tai vettä hylkiväksi. Märät partikkelit vajoavat alas, kun taas vettä hylkivät partikkelit liimautuvat kupliksi ja muodostavat vaahtoa, joka voidaan kerätä talteen. Erottelun jälkeen näitä kahta eri virtausta voidaan jatkoprosessoida. Rikastushiekka muodostuu materiaalista, joka joka jää jäljelle, kun arvokkaat mineraalit on prosessin aikana poistettu malmista. Pyriitti (FeS 2 ) ja magneettikiisu ovat yleisesti esiintyviä rautasulfidimineraaleja, joita tavataan Hannukaisen malmiesiintymässä. Silikaatti on yksi maan kuoren yleisimmin esiintyvistä yhdisteistä. Esimerkiksi hiekka ja monet mineraalit ovat silikaattia. Rikastushiekka koostuu mm. em. yhdisteistä. Kuva 8-13. Yksinkertaistettu rikastusprosessin vuokaavio. 85
Taulukko 8-7. Prosesseissa käytettävät kemikaalit (arvioidut määrät). Kemikaali Määrä (tonnia vuodessa) Danafloat 245 670 Magneettikiisun vaahdotus Ärsyttää silmiä, Flokkulantti Käyttötarkoitus Toksisuus Kertyminen ihoa, hengitysteitä ja ruoansulatuskanavaa. Häviää prosessissa (biohajoava) 200 LIMS-rikastushiekan sakeutus Ei toksinen. Rikastushiekka AN 913 SH Flokkulantti: Magnafloc 5 Kuparirikasteen ja runsasrikkisen Oraalinen toksisuus rikastushiekan flokkulointi Ihoärsytys. Flotanol C-7 270 Vaahdotuskemikaali (Py, Po) Ärsyttää silmiä. Kuparirikaste, rikastushiekka Häviää prosessissa H 2 SO 4 (Rikkihappo) 2700 ph-arvon alentaminen vaahdotuksessa Myrkyllinen vesieliöstölle. Myrkyllinen, haitallinen, aiheuttaa palovammoja. Häviää prosessissa Leimahtaa kosketuksessa metalleihin. Kalkki: Ca(OH) 2 6200 ph-arvon nostaminen Aiheuttaa palovammoja. Häviää prosessissa, rikastushiekka Metyyli-isobutyyli karbinoli (MIBC) Kalium-amyyli-ksantaatti (PAX) 940 Vaahdotuskemikaali Voi vaurioittaa silmiä. Häviää prosessissa 3900 Vaahdotuksen kokoojakemikaali Saattaa aiheuttaa silmä-, iho-, ym. ärsytystä. Häviää prosessissa Haitallinen. Natrium karboksi-metyyli-selluloosa (CMC) 45 Vaahdotuksessa käytettävä kemikaali, painaja Myrkyllinen vesieliöstölle. Aiheuttaa ärsytystä/allergiareaktioita kosketettaessa ja hengitettynä. Natrium-etyyli-ksantaatti 45 Vaahdotuksen kokoojakemikaali Myrkyllinen iholla, hengitettynä, myrkyllinen vesieliöstölle. Natrium-isopropyli-ksantaatti 1800 Vaahdotuksen kokoojakemikaali (Py) Aiheuttaa palovammoja, myrkyllinen. Myrkyllinen vesieliöstölle. Häviää prosessissa Häviää prosessissa Häviää prosessissa Kuva 8-14. Raekoon jakauma rikastushiekassa (Northland). Taulukko 8-8. Rikastushiekan määrät. Luokitus YHTEENSÄ (Mt) Osuus (%) Muodostuva määrä (Mt/a) LIMS-rikastushiekka Pyriittiä sisältävä rikastushiekka Magneettikiisua sisältävä rikastushiekka Vähän rikkiä sisältävä, ei tuota happoa (NAF) Runsasrikkinen, happoa tuottava (PAF) Runsasrikkinen, happamuutta tuottava (PAF) 65,2 85 3,7 4,4 6 0,25 6,7 9 0,38 YHTEENSÄ 76,3 100 4,4 86
8.5.6 Rikastushiekka ja rikastushiekka-alue 8.5.6.1 Rikastushiekan ominaisuudet Suunnitellun hankkeen aikana syntyy noin 76 Mt hienojakoista rikastushiekkaa. Runsasrikkisen rikastushiekan raekoko on 90 %:sti alle 0,05 mm. LIMS-rikastushiekasta alle 50 %:ssa raekoko on alle 0,06 mm ja noin 90 %:ssa alle 1,6 mm. Esimerkiksi siltiksi luokitellaan Suomessa maa-aines, jossa hienoaineksen (raekoko <0,06 mm) osuus on yli 50 %. Rikastushiekkaa muodostuu kolmea eri tyyppiä: Primäärierottelussa syntyvä LIMS-rikastushiekka (valtaosa silikaattimineraaleja); Kuparin talteenottovaiheessa syntyvä runsaasti sulfideja sisältävä rikaste (pyriitti); Toisessa raudan erotteluvaiheessa syntyvä runsaasti sulfideja sisältävä rikastushiekka (pääosin pyriitti ja magneettikiisu). LIMS-rikastushiekkaa käsitellään ei-happoa tuottavana (NAF) materiaalina. Pyriittiä ja magneettikiisua sisältäviä rikastushiekkoja käsitellään mahdollisesti happoa tuottavina (PAF) materiaaleina, ja ne sijoitetaan rikastushiekka-alueella sijaitseville erillisille varastoalueille. Kaikki kolme rikastushiekkaa sisältävät hyvin vähän karbonaatteja, mikä viittaa alhaiseen puskurointikykyyn 2. Hankevastaavan (Northland) suorittamissa kemiallisissa analyyseissä on todettu: LIMS-rikastushiekan sisältävän lievästi kohonneita Co-, Cu-, Fe-, Mn- ja U-pitoisuuksia; P-, S- ja Re-, Se-, Te-pitoisuudet ylittävät viisinkertaisesti niiden yleisen esiintymisen maankuoressa (CA)3, sekä kohonneita Hg-pitoisuuksia SGS Met PP testillä määritettynä. Pyriittipitoisen rikastushiekan sisältävän lievästi kohonneita Pb-, U- ja Zn-pitoisuuksia; Ag-, As-, Bi-, Co-, Cu-, Fe-, Mo-, Ni-, P-, S- ja Se-pitoisuudet ovat viisinkertaisia CA-pitoisuuteen verrattuna, sekä lievästi kohonneita Hg-pitoisuuksia. magneettikiisupitoisen rikastushiekan sisältävän lievästi kohonneita Cd-, Cr-, Pb-, U- ja Zn-pitoisuuksia; Ag-, As-, Bi-, Co-, Cu-, Fe-, Mo-, Ni-, P-, S-, Se- ja Te-pitoisuudet ovat viisinkertaisia CA-pitoisuuteen verrattuna sekä kohonneita Hgpitoisuuksia. Uraania käsitellään tarkemmin luvussa 10.3. EN12457-3 Liukoisuustestit osoittavat, että: LIMS-rikastushiekasta liukenee haitta-aineita hyvin vähän, liukoisuudet täyttävät Pohjoismaiset pysyvän (inertti) jätteen loppusijoituksen kriteerit (NFS 2004:10). Pyriittipitoisesta rikastushiekasta liukenee kuparia (Cu) ja nikkeliä (Ni) korkeina pitoisuuksina ja seleeniä (Se), sinkkiä (Zn) ja sulfaattia (SO4) kohtalaisina pitoisuuksina. Liukoisuudet ylittävät pysyvän ja vaarattoman jätteen loppusijoitukselle asetetut liukoisuuskriteerit (NFS 2004:10) Magneettikiisupitoisen rikastushiekan liukoisuusominaisuudet vastaavat pyriittipitoisen rikastushiekan liukoisuusominaisuuksia. Pitoisuudet ovat kuitenkin hieman alhaisemmat. Liukoisuudet ylittävät pysyvän ja vaarattoman jätteen loppusijoitukselle asetetut liukoisuuskriteerit (NFS 2004:10). Staattisten testien 4 perusteella kaikki pyriitti- ja magneettikiisunäytteet ovat mahdollisesti happoa muodostavia (PAF). LIMSrikastushiekan rikkipitoisuus on alle PAF-rajan ja sen on todettu olevan ei-happoa muodostavaa, eli NAF. Testausmenetelmät Kaivannaisjätteitä testataan monilla eri menetelmillä, jotta voidaan huomioida jätteiden käyttäytyminen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Useiden, osittain päällekkäisten menetelmien käyttö varmistaa, että materiaalin ominaisuuksien arviointi tuottaa tarkan tuloksen. Hannukaisen hankkeessa muodostuvaa rikastushiekkaa on testattu laajalti. NAG-testi (Net Acid Generation) on nopea testi, jolla määritellään sivukiven ja rikastushiekan mahdolliset hapontuotto-ominaisuudet. NAG-testeillä saadaan arvio sulfidien rapautumiseen liittyvästä kokonaishapontuotosta, kun testin hapettumisreaktioissa tapahtuu samanaikaisesti myös karbonaattien ja/ tai silikaattien liukeneminen ja siitä syntyvä hapon neutralointi. ABA-testejä (Acid-Base Accounting) käytetään, kun määritellään jätenäytteiden neutralointipotentiaali (NP). Menetelmässä mitataan näytteiden ns. nettoneutralointipotentiaalin jätteen sisältämien sulfidien hapettumisesta vapautuvan hapon ja sen neutraloitumisen yhteissummana. HC-testaus (Humidity Cell Testing) on kineettinen kolonnitesti, jossa simuloidaan nopeutettuna sivukiven ja rikastushiekan rapautumista, jotta voidaan arvioida metallien liukenemista. HCtestausta voidaan käyttää arvioitaessa sivukivi- ja rikastushiekka-alueilta peräisin olevan mahdollisen suotoveden laatua. 2 Puskurointikyvyllä tarkoitetaan neutraloivien karbonaattien kykyä vastustaa rikin aiheuttamaa happamoitumista rikastushiekassa ja sivukivessä. Mikäli karbonaatteja on riittävästi, ei happamia vesiä muodostu, vaikka materiaalin rikkipitoisuus muutoin aiheuttaisikin happamoitumista. 3 Esiintyminen maankuoressa (engl crustal abundance, CA) viittaa alkuaineen pitoisuuteen maankuoressa. Sitä käytetään mittayksikkönä kaivannaisjätteiden koostumuksen määrittelyssä. 4 Staattiset testit, toisin kuin kineettiset testit, ovat monitoroimattomia kokeita, joissa tarkkaillaan vain lopullisia tuloksia, eivätkä ne siksi huomioi aikatekijää. Kineettiset kokeet sisältävät muutosten monitoroinnin testin aikana ja siten niissä huomioidaan aikatekijä. 87
Taulukko 8-9. Rikastushiekan ominaisuudet ja kaatopaikkakelpoisuus. Hannukaisen rikastushiekka (GTK) Raja-arvot (NFS 2004:10) LIMS Pyriitti Magneettikiisu Pysyvä jäte Parametri Yksikkö L/S=2 L/S=10 L/S=2 L/S=10 L/S=2 L/S=10 Kuiva-aine % 99,7 99,7 99,2 99,2 99,6 99,6 Näytteen paino g 175,6 175,6 176,4 176,4 175,8 175,8 Tilavuus suodatuksen jälkeen L/S=2 ml 298 0 308 0 316 0 Lisätty ml 349 1 400 349 1 400 349 1 400 L/S=10 Tavanomainen jäte As mg/kg ka 0,001 0,005 0,001 0,005 0,001 0,005 0,5 2 25 Ba mg/kg ka 0,06 0,18 0,08 0,36 0,05 0,41 20 100 300 Cd mg/kg ka 0,00 0,00 0,02 0,04 0,001 0,002 0,04 1 5 Cr mg/kg ka 0,0 0,0 0,2 0,3 0,1 0,1 0,5 10 70 Cu mg/kg ka 0,00 0,01 170 306 1 1 2 50 100 Hg mg/kg ka <0,00004 0,001 <0,00004 <0,0002 <0,00004 <0,0002 0,01 0,2 2 Mo mg/kg ka 0,02 0,03 0,01 0,01 0,05 0,05 0,5 10 30 Ni mg/kg ka 0,006 0,008 35 46 34 41 0,4 10 40 Pb mg/kg ka 0,000 0,001 0,23 0,52 0,002 0,003 0,5 10 50 Sb mg/kg ka 0,0002 0,001 0,001 0,001 0,001 0,001 0,06 0,7 5 Se mg/kg ka 0,003 0,01 0,01 0,06 0,01 0,02 0,1 0,5 7 Zn mg/kg ka 0,002 0,01 14,0 21,9 0,4 0,5 4 50 200 ph 6,9 8,1 3,5 3,7 3,4 3,9 Johtokyky ms/m 46 6,94 348 154,8 292 31,1 DOC mg/kg ka 5,5 3,5 5,2 0,5 30 1,4 L/S=10 Vaarallinen jäte Cl mg/kg ka 3,4 5,8 2,6 5,0 2,2 4,5 800 15 000 25 000 F mg/kg ka 0,3 0,9 2,4 3,9 0,4 1,0 10 150 500 SO4 mg/kg ka 302 363 4 679 11 862 3 865 4 892 1 000 20 000 50 000 L/S=10 8.5.6.2 Loppusijoitustekniikat ja rikastushiekka-alue Rikastushiekka sakeutetaan ja pumpataan rikastushiekkaalueelle. Mahdollisesti happoa muodostavalle jätteelle (PAF) varatulla alueella on asianmukainen pohjarakenne. Rikastushiekan päällä oleva vesi (supernatant 5 water) johdetaan vedenkäsittelyn kautta selkeytysaltaaseen. Kaivostoiminnan päätyttyä rikastushiekka peitetään sijoituspaikalleen. 5 Neste, joka on sijoitetun rikastushiekan päällä. Rikastushiekan käsittely Rikastushiekka sakeutetaan, jotta voidaan vähentää tarvetta rakentaa patoja, käyttää ja varastoida suuria määriä vettä sekä vähentää rikastushiekka-alueen vaatimaa pinta-alaa. Rikastushiekan sakeuttaminen mahdollistaa materiaalin levittämisen jyrkemmässä kulmassa kuin tavanomaisessa sijoittamisessa, joka tehdään ilman materiaalien erottelua. LIMS-rikastushiekka sakeutetaan rikastamolla flokkulanteilla siten, että rikastushiekan kiintoainepitoisuus on 74 %, minkä jälkeen se pumpataan rikastushiekka-alueelle. Mahdollisesti happoa muodostavat (PAF) rikastushiekat sakeutetaan noin 60 %:n kiintoainepitoisuuteen, sekoitetaan ja pumpataan erillisenä jätevirtana rikastushiekka-alueella sijaitsevalle, happoa muodostavalle rikastushiekalle varatulle varastointialueelle. LIMS-rikastushiekka muodostaa rikastushiekka-alueen kuivavyöhykkeelle (ns. beach) noin 3,7 %:n kaltevuuden (Kuva 8-15). Runsasrikkinen rikastushiekka sijoitetaan vedenpinnan alle, joten kuivavyöhykettä ei muodostu. 88
Rikastushiekan hallinta Rikastushiekan hallinnan tavoitteena on rajoittaa ympäristöön kohdistuvaa vaikutusta ja helpottaa rikastushiekka-alueen tehokasta sulkemista. Materiaalien ominaisuudet ja paikalliset olosuhteet määrittelevät, millaista tekniikkaa käytetään. Kuten edellä on kuvattu, rikastushiekan ensisijaiset vaikutukset aiheutuvat happamista suotovesistä. Happamien kaivosvesien syntyminen vaatii rikkiä, happea ja riittämättömän määrän karbonaatteja puskuroimaan haponmuodostuspotentiaalia. Rikastushiekka-alue Rikastushiekka-alue muodostuu kahdesta osasta, joista toinen on tarkoitettu ei-happoa muodostavalle LIMS-rikastushiekalle ja toinen runsasrikkiselle, mahdollisesti happoa muodostavalle (PAF) rikastushiekalle. PAF-rikastushiekalle varatulla alueella on asianmukainen pohjarakenne, joka muodostuu HDPEtiivistyskalvosta ja bentoniittimatosta, jotka estävät kosketuksen pohjaveden kanssa. LIMS-rikastushiekan sijoitusalueelle ei rakenneta pohjarakenteita (Kuva 8-16). Koko rikastushiekkaalue erotetaan ympäristöstä valleilla ja huoltotiellä. Ympärysojat ohjaavat ulkopuoliset pintavedet pois rikastushiekka-alueelta. Pintavedet LIMS-rikastushiekka-alueelta johdetaan selkeytysaltaaseen. Runsasrikkisen rikastushiekka-alueen pintavedet käsitellään ennen niiden johtamista selkeytysaltaaseen. Rikastushiekan hallinnalla pyritään vähentämään hapen kulkeutumista materiaaliin, hyödyntämään tai kasvattamaan jätteen puskurointikykyä rikkipitoisuuden ja/tai rikinpoiston tasapainottamiseksi. Ympäristövaikutusten pienentämiseksi rajoitetaan myös rikastushiekka-alueelle ja sieltä pois johdettavan veden määrää. Käytettyjä tekniikoita ovat rikastushiekan pitäminen veden alla, kalkin lisääminen jätteen sekaan tai kalkkipatojen rakentaminen, happoa muodostavan (PAF) jätteen peittäminen puskuroivalla materiaalilla, kalvo- ja pintarakenteiden rakentamisella. Pintarakenteilla estetään veden ja hapen kulkeutumista rikastushiekkaalueelle. Kuva 8-16. Runsasrikkisen rikastushiekka-alueen pohjarakenne. Kuva 8-15. LIMS-rikastushiekka-alue keskimääräinen kaltevuus kuivavyöhykkeellä 3,7 %. 89
Vaihtoehdossa 4 Rautuvaaran alueen vanhoihin avolouhoksiin sijoitetaan ensimmäisten toimintavuosien aikana noin 0,13 Mm3 runsasrikkistä rikastushiekkaa. Rikastushiekka loppusijoitetaan avolouhoksiin vedenpinnan alle, mikä estää haponmuodostumista. LIMS-rikastushiekka (kuva 8-18) asettuu arvioidulla 80 %:n kiintoainepitoisuudella, kun taas mahdollisesti happoa muodostava (PAF) rikastushiekka pidetään veden kyllästämänä rikastushiekka-alueella sille erityisesti varatulla alueella. Suoto-, sade- ja sulamisvedet kootaan rikastushiekka-alueen vieressä olevaan selkeytysaltaaseen, minkä jälkeen vedet joko käytetään uudelleen prosessissa tai johdetaan ympäristöön. Kuva 8-17. Esimerkki Rautuvaaran alueen rikastushiekka-alueiden vaiheistuksesta (VE 1B ja 4). Kuva 8-18. Rikastushiekka-alueen kaaviokuva. 90
8.5.7 Tuotteen vienti Vaihtoehdot 1A 1C Magnetiittirikaste (rautarikaste) pumpataan veden kanssa Hannukaisen rikastamolta kuljetuskäytävällä kulkevia kahta maanpäällistä putkilinjaa pitkin Rautuvaaran suodatuslaitokselle. Äkäsjoen ylittävä silta sijaitsee seututie 940:n ja Saivojärven luonnonsuojelualueen länsipuolella. Rikaste kuivataan ja varastoidaan suodatuslaitoksen yhteydessä olevalla katetulla alueella. Suodosvesi pumpataan takaisin rikastamolle palautusvesilinjaa pitkin. Vaihtoehto 4 Magnetiittirikaste kuivataan Rautuvaaran alueen rikastamolla ja rikaste varastoidaan Rautuvaaran teollisuusalueella olevalla katetulla rikastevarastolla odottamassa jatkokuljetusta. Kuivauksesta peräisin oleva vesi käytetään uudelleen prosessissa. Kaikki vaihtoehdot Kuivauksen jälkeen rikasteen kosteuspitoisuus on noin 5 %. Kuivattu magnetiittirikaste kuormataan pyöräkuormaajilla junaan Rautuvaaran lastaus- ja purkupaikalla ja kuljetetaan Kemin, Raahen tai Kokkolan satamiin (Kuva 8-19). Magnetiittirikastetta kuljetetaan 750 metriä pitkillä junilla 2 3 kertaa päivässä. Kerrallaan kuljetettavan magnetiittirikasteen määrä on noin 6 000 tonnia. Junan vaunut ovat kattamattomia säiliö- tai rikastevaunuja. Junat palaavat Rautuvaaran tyhjinä uudelleenkuormausta varten. Suodatuslaitoksen ja Kolarin välinen rautatie peruskorjataan ja nykyaikaistetaan yli 18 km:n matkalta, jotta sitä voidaan käyttää kuljetuksissa. 8.5.7.1 Kupari-kulta -rikasteen kuljetus Kun kupari-kulta -rikaste on kuivattu, se varastoidaan katetussa varastossa rikastamon vieressä. Tämän jälkeen rikaste lastataan varaston sisällä pyöräkuormaajilla kuorma-autoihin ja kuljetetaan suoraan asiakkaille, esimerkiksi Ruotsin Jällivaarassa sijaitsevalle Bolidenin Aitikin kaivokselle (etäisyys noin 200 km), Skellefteåssa Ruotsissa sijaitsevalle Rönnskärin sulattamolle (etäisyys noin 400 km) tai Suomessa sijaitsevalle Harjavallan sulattamolle (etäisyys noin 800 km). Mahdolliset kuljetusreitit on esitetty kuvassa 8-20. Kaikki reitit kulkevat seututietä numero 940 Kolariin ja valtatietä numero 21 Tornioon. 60-tonniset kuorma-autot kuljettavat enimmillään noin 60 000 tonnia kupari-kulta -rikastetta keskimäärin neljän kuorma-auton päivittäisellä liikennetiheydellä. Kaivosalueella sijaitsevassa varastossa säilytettävän kupari-kulta -rikasteen määrä vastaa noin neljän päivän tuotantoa. 8.5.8 Muut toiminnot Kaivostoiminnan aikaisia aputoimintoja ovat kunnossapidon, palveluiden ja hallinnon järjestämiseen tarvittavat rakennukset ja verstaat. Kaivoksella käytettävien kuorma-autojen tankkaus hoidetaan Hannukaisen teollisuusalueella. Autojen korjaus ja huolto tapahtuvat autokorjaamoilla. Pumppaamoja käytetään vedenpoistoon sekä veden, rikasteen ja rikastushiekan kuljettamiseen. Kuva 8-19. Rautatieyhteydet Raahen, Kemin ja Kokkolan satamiin. 91
8.5.8.2 Voimajohtolinjat Vaihtoehdot 1A - 1C Rikastamo liitetään 110 kv:n sähköverkkoon uudella 110 kv:n voimajohdolla. Voimajohto rakennetaan kuljetuskäytävän myötäisesti noudattaen rikasteen kuljetukseen, suotoveden palautukseen, raakaveden ottoon ja purkuveden kuljetukseen rakennettuja putkilinjoja. Toinen 110 kv:n voimalinja liittää suodatuslaitoksen Rautuvaarassa olevan kytkinasemaan. Vaihtoehto 4 Rautuvaaran rikastamo liitetään sähköverkkoon Rautuvaaran kytkinaseman ja rikastamon välisellä 20 kv:n voimajohdolla. 8.5.8.3 Voimalaitos Hannukaisen alueelle rakennetaan voimalaitos, joka tuottaa lämpöä ja sähköä. Polttoaineena käytetään puuhaketta ja turvetta. Kuva 8-20. Kupari-kulta rikasteen kuljetusreitit Jällivaaraan, Rönnskäriin ja Harjavaltaan. Vaihtoehto 4 Vaihtoehdossa 4 Rautuvaaran alueelle rakennetaan oma hake-/turvevoimala. 8.5.8.1 Työmaatiet, putkilinjat ja muu infrastruktuuri Kaivoksen eri alueita yhdistävät tiet sekä huoltotiet ovat sorapäällysteisiä. Vain kaivosalueen sisääntulotiet on asfaltoitu. Hannukaisen ja Kuervitikon avolouhoksilta murskaamolle rakennetaan 25 35 m leveät ajotiet. Rikastushiekka-alueen ja selkeytysaltaan ympäri kulkee noin 15 km:n verran huoltoteitä. Rautuvaaraan johtavassa kuljetuskäytävässä on noin 12 km:n pituinen huoltotie. Kaivosalueen sisääntulotien muodostaa 7 m leveä ja 5 km pitkä tie Kolari-Äkäslompolo seututieltä 940 kaivosalueelle. Kaikki Hannukaisen alueen liikenne kulkee tätä tietä pitkin. Kulku Rautuvaaran teollisuusalueelle tapahtuu 7 m leveää sisääntulotietä pitkin, joka liittyy seututiehen 940. Myös rikasteet, kulutustavarat ja varaosat sekä henkilökunta kulkevat tätä tietä pitkin Rautuvaaran alueelle. Putkilinjat ovat käytössä Hannukaisen ja Rautuvaaran alueilla sekä kuljetuskäytävässä. Vaihtoehdossa 4 Muonionjoen putkilinjaa käytetään kaivoksen koko toimintavaiheen ajan. Vaihtoehdossa 1C huoltotie ja rikastushiekan sekä purkuveden putkilinjat kulkevat kapeaa käytävää pitkin Juvakaisenmaalla sijaitsevalle rikastushiekka-alueelle. 8.5.9 Vesien hallinta Täysin integroitu vesienhallinta -järjestelmä kattaa kaikki Hannukaisen toiminnot. Koko kaivosalueelle on tehty vesitaselaskelmat, joilla varmistetaan rikastamon veden saanti ja tarvittavan vesien johtamiskapasiteetin, putkien ja pumppujen koko. Vesitase on positiivinen ympäri vuoden ja näin ollen on välttämätöntä johtaa vettä vesistöön. Äkäsjokeen, Valkeajokeen ja Kuerjokeen ei ole suunniteltu johdettavan vesiä. Vaihtoehto 1A-1C Vaihtoehdoissa 1A 1C Hannukaisen ja rikastushiekka-alueiden (Rautuvaara, Hannukainen tai Juvakaisenmaa) vesi kerätään selkeytysaltaaseen (CP) Hannukaisessa ja johdetaan vanhaan Niesan altaaseen ja edelleen Niesajokeen. Erillinen prosessivesiallas (PWP) antaa riittävän puskurikapasiteetin prosessissa tarvittavaa lisävettä varten. Vedenotto ja selkeytysaltaan vesi pitävät veden määrän prosessivesialtaassa riittävänä. Raakavettä on otettava Niesan altaasta ja satunnaisesti Valkeajoesta. Vesi käsitellään paikan päällä tai ennen sen johtamista selkeytysaltaaseen. Ensisijaisesti käsitellään mahdollisesti happoa tuottavilla sivukivialueilla muodostuvat sekä runsasrikkisen rikastushiekan sijoitusalueella muodostuvat vedet ennen niiden johtamista selkeytysaltaaseen. Kuvassa 8-21 on esitetty yksinkertaistettu vesien hallinnan vuokaavio. 92
Kuva 8-21. Yksinkertaistettu vesien hallinnan vuokaavio, vaihtoehdot 1A 1C. Kuva 8-22. Yksinkertaistettu vesien hallinnan vuokaavio, vaihtoehto 4. Vaihtoehto 4 Vaihtoehdossa 4 Hannukaisen alueen vesi kerätään Hannukaisessa sijaitsevaan vesivarastoaltaaseen (WP) ja ylijäämävesi pumpataan Rautuvaaran selkeytysaltaaseen. Rautuvaaran alueella muodostuvat teollisuusalueen ja rikastushiekka-alueen vedet kerätään Rautuvaaran selkeytysaltaaseen. Ylijäämävesi, jota ei käytettä prosessissa, johdetaan selkeytysaltaasta putkilinjaa pitkin Muonionjokeen. Hannukaisen ja Rautuvaaran alueelta kerätyn veden lisäksi ei tarvita muuta raakavettä. Vesi puhdistetaan välittömästi paikan päällä tai ennen sen johtamista selkeytys- (CP) ja vesivarastoaltaaseen (WP). Mahdollisesti happoa tuottavien sivukivien (PAF-kivi) sijoitusalueilla muodostuvat vedet käsitellään Hannukaisen vedenkäsittelylaitoksella ennen niiden johtamista vesivarastoaltaaseen. Runsasrikkisen rikastushiekan sijoitusalueilla muodostuvat vedet käsitellään ennen niiden johtamista selkeytysaltaaseen. Vaihtoehdon 4 yksinkertaistettu vesien hallinnan vuokaavio on esitetty kuvassa 8-22. Edellä kuvatuista hankevaihtoehtojen 1A 1C ja 4 vesienhallintaan liittyvissä järjestelmissä on joitakin eroavaisuuksia. Vesien hallinta ja käsittelyvaihtoehdot ovat kuitenkin pääosin vastaavia kaikissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehtojen välisten vähäisten erojen ei oleteta merkittävästi vaikuttavan arvioinnin tulokseen. 8.5.9.1 Vesitase Alueelta pois johdettavan veden määrä tulee olemaan suurimmillaan kaivostoimintojen viimeisinä vuosina, jolloin pohjaveden virtaus alueelle on huipussaan ja pinta-alat ovat suurimmillaan. Pois johdettavan veden kokonaismääräksi on laskettu noin 8 9 Mm 3 vuodessa, suurimman virtaaman ollessa noin 1,4 1,6 Mm 3 kuukaudessa touko- ja kesäkuussa runsasvetisenä vuotena. Vaihtoehdoissa 1A 1C on joinakin vuodenaikoina erityisesti kaivostoiminnan ensimmäisinä vuosina otettava raakavettä, jotta voidaan ylläpitää malmin rikastusta. Kuivimpina kuukausina raakavedenotto Niesan altaasta on 500 600 m 3 tunnissa. Raakavettä otetaan ympäri vuoden. Vaihtoehto 4 ei vaadi erityistä raakavedenottoa. Alueilta kerätty vesi riittää prosessin ylläpitoon. Vettä kerätään kaikilta toiminta-alueilta, ensisijaisesti avolouhoksista, rikastushiekka-, sivukivi- ja teollisuusalueilta. Taulukossa 10 on esitetty yhteenveto veden muodostumispaikoista. Määrät on esitetty kaivoksen toimintavaiheen lopussa esiintyvinä maksimimäärinä. Taulukossa 8-11 on esitetty yhteenveto alueen vedenkulutuksesta. Veden kulutus vaihtelee suuresti vuodenaikojen mukaan ja kulutus yleensä kasvaa kaivostoiminnan jatkuessa. Määrät on laskettu käyttämällä sateisen, kuivan ja normaalin vuoden keskiarvoja. Normaalin vuoden vesimäärät toiminnoittain on esitetty taulukossa 8-12. Niesajokeen (vaihtoehdot 1A-1C) tai Muonionjokeen johdetun veden kokonaismäärä kasvaa kaivoksen toimintavaiheessa ja saavuttaa maksimimäärän 19. toimintavuotena. Arvioitu veden johtaminen Muonionjokeen (vaihtoehto 4) on esitetty kuvassa 8-23. Vaihtoehdoissa 1A-1C johdettavan veden määrät ovat samaa suuruusluokkaa. 93
Taulukko 8-10. Yhteenveto veden muodostumisesta. VEDEN MUODOSTUMINEN Hannukaisen ja Kuervitikon avolouhos Sivukivialueet LIMS-rikastushiekka-alue Runsasrikkisen rikastushiekan rikastushiekka-alue Hannukaisen teollisuusalue Rautuvaaran teollisuusalue Saniteettivedet Ylijäämävesi KUVAUS Pohjavesi ja sade-/hulevesi pumpataan selkeytys- tai vesivarastoaltaaseen Hannukaisessa. Tarvittaessa vesi käsitellään ennen sen johtamista luontoon. Sade-/hulevesi pumpataan selkeytys- tai vesivarastoaltaaseen Hannukaisessa. Tarvittaessa vesi puhdistetaan ennen sen johtamista luontoon. Sade-/hulevesi ja rikastushiekka-alueen suotovedet kerätään painovoimaisesti selkeytykseen. Tarvittaessa vesi käsitellään ennen sen johtamista luontoon. Sade-/hulevesi ja rikastushiekka-alueen suotovedet pumpataan käsiteltäväksi ja johdetaan sitten selkeytysaltaaseen. Sadevesi johdetaan laskeutusaltaan kautta vesivarasto-/prosessivesialtaaseen. Tarvittaessa öljynerotus. Sadevesi johdetaan laskeutusaltaan kautta selkeytysaltaaseen/niesan altaaseen. Tarvittaessa öljynerotus. Saniteettivedet kerätään ja johdetaan Rautuvaarassa sijaitsevalle kunnalliselle Ylläksen jätevedenpuhdistamolle. Ei vaikuta kaivosalueen kokonaisvesitaseeseen. Selkeytysaltaan ylijäämävedet johdetaan luontoon. Taulukko 8-11. Yhteenveto alueen vedenkulutuksesta. KULUTETTU VESI Hannukaisen/Rautuvaaran rikastamo Juomavesi KUVAUS Malmin prosessoinnissa tarvitaan lisävettä. Varastoitu rikastushiekka sisältää vettä. Magnetiitirikaste on kosteaa. Juomavesi saadaan kunnallisesta vesijohtoverkosta. Ei vaikuta kaivosalueen kokonaisvesitaseeseen. 94
Taulukko 8-12. Arvioidut vesimäärät toiminnoittain kaivostoiminnan aikana (Pöyry 2013). Arvioidut vesimäärät toiminnoittain normaalivuotena kaivostoiminnan aikana Määrät ilmaistu yksikössä Mm 3 /a Vuosi Toimintavuosi Rikastamon vedenkulutus HAN louhoksen vedenpoisto Sadevesi HAN louhokseen KUER louhoksen vedenpoisto Sadevesi KUER louhokseen LIMS rikastushiekan kuivatus Valumavesi LIMS rikastushiekkaalueelta Runsasrikkisen rikastushiekan kuivatus Valumavesi runsas-rikkisen rikastushiekan alueelta Valumavesi INERT/OB sivukivialueilta Valumavesi PAF sivukivialueilta Valumavesi HAN teollisuusalueelta Valumavesi RAU teollisuusalueelta Sadevsi HAN altaaseen ja valuma altaasta Sadevesi selkeytys- altaaseen, valuma altaasta 2015 0 0 1,4 0,48 1,4 0 0 0 0 0 0,17 0 0,06 0,09 0,27 0,12 2016 1-0,14 1,1 0,48 1,11 0 0,04 0,24 0,02 0,05 0,35 0,05 0,06 0,09 0,27 0,12 2017 2-2,03 1,3 0,49 1,27 0 0,65 0,24 0,29 0,05 0,41 0,14 0,06 0,09 0,27 0,12 2018 3-2,16 1,2 0,54 1,17 0 0,69 0,24 0,31 0,05 0,53 0,16 0,06 0,09 0,27 0,12 2019 4-2,16 1,4 0,61 1,44 0 0,69 0,24 0,31 0,05 0,53 0,22 0,06 0,09 0,27 0,12 2020 5-2,16 1,4 0,78 1,42 0 0,69 0,24 0,31 0,05 0,59 0,25 0,06 0,09 0,27 0,12 2021 6-2,16 1,7 0,84 1,72 0 0,69 0,68 0,31 0,13 0,6 0,33 0,06 0,09 0,27 0,15 2022 7-2,16 1,9 0,93 1,9 0 0,69 0,68 0,31 0,13 0,69 0,36 0,06 0,09 0,27 0,15 2023 8-2,16 2,1 1,01 2,05 0 0,69 0,68 0,31 0,13 0,74 0,36 0,06 0,09 0,27 0,15 2024 9-2,16 2,1 1,01 2,07 0 0,69 0,68 0,31 0,13 0,77 0,42 0,06 0,09 0,27 0,15 2025 10-2,16 2,2 1,02 2,22 0 0,69 0,68 0,31 0,13 0,79 0,45 0,1 0,16 0,27 0,15 2026 11-2,16 2,3 1,07 2,28 0 0,69 0,68 0,31 0,13 0,79 0,51 0,1 0,16 0,27 0,15 2027 12-2,16 2,3 1,09 2,31 0,09 0,69 0,78 0,31 0,15 0,72 0,51 0,1 0,16 0,27 0,05 2028 13-2,16 2,3 1,09 2,33 0,16 0,69 0,78 0,31 0,15 0,81 0,53 0,1 0,16 0,27 0,05 2029 14-2,16 2,3 1,09 2,29 0,24 0,69 0,78 0,31 0,15 0,84 0,53 0,1 0,16 0,27 0,05 2030 15-2,16 2,2 1,1 2,24 0,24 0,69 0,78 0,31 0,15 0,84 0,53 0,1 0,16 0,27 0,05 2031 16-2,16 2,3 1,1 2,29 0,3 0,69 0,78 0,31 0,15 0,87 0,53 0,1 0,16 0,27 0,05 2032 17-2,16 2,4 1,1 2,37 0,3 0,69 0,78 0,31 0,15 0,9 0,57 0,1 0,16 0,27 0,05 2033 18-2,16 2,3 1,1 2,29 0,3 0,69 0,78 0,31 0,15 0,9 0,57 0,1 0,16 0,27 0,05 2034 19-1,43 2,5 1,1 2,49 0,3 0,46 0,78 0,2 0,15 0,9 0,57 0,1 0,16 0,27 0,05 95
Kuva 8-23. Muonionjokeen tai Niesajokeen johdettavan ylijäämäveden arvioidut maksimimäärät (toimintavuosi 19) (Pöyry 2013). Taulukko 8-13. Vesien muodostuminen ja vesien käsittely. VEDEN MUODOSTUMINEN Hannukaisen ja Kuervitikon avolouhos Sivukivialueet - happoa muodostava sivukivi (PAF) Sivukivialueet - ei-happoa muodostava sivukivi(naf) Rikastushiekka-alue (LIMS-rikastushiekka) Rikastushiekka-alue (runsasrikkinen rikastushiekka) Hannukaisen teollisuusalue Rautuvaaran teollisuusalue Saniteettivedet Puhtaat/ulkopuoliset pintavedet Ylijäämävesi KÄSITTELY Öljynerotus ennen johtamista vesivarasto- tai selkeytysaltaaseen. Tarvittaessa vesi käsitellään ennen sen johtamista kaskadi-ilmastuksen kautta laskeutusaltaisiin. Laskeutusaltaat ja kaksivaiheinen kemiallinen puhdistus ennen johtamista selkeytys- tai vesivarastoaltaaseen. Ei käsittelyä, lukuun ottamatta laskeutusaltaita ennen johtamista selkeytys- tai vesivarastoaltaaseen. Ei käsittelyä, laskeutus rikastushiekka-alueella ja painovoimainen johtaminen selkeytysaltaaseen. Laskeutus runsasrikkisen rikastushiekan sijoitusalueella, yksivaiheinen kemiallinen käsittely ennen johtamista selkeytysaltaaseen. Öljynerotus, mikäli tarpeellista, laskeutusallas ennen johtamista selkeytys- tai vesivarastoaltaaseen. Öljynerotus, mikäli tarpeellista, laskeutusallas ennen johtamista selkeytysaltaaseen tai Niesan altaaseen. Saniteettivedet kerätään ja johdetaan Rautuvaarassa sijaitsevalle kunnalliselle Ylläksen jätevedenpuhdistamolle. Kerätään laskeutusaltaisiin, johdetaan kosteikon kautta ympäröiviin vesistöihin. Ylijäämävesi johdetaan selkeytysaltaasta tai Niesan altaasta eteenpäin. Erillistä käsittelyä ei tarvita, koska vesi on käsitelty ennen sen johtamista altaaseen ja voidaan sen vuoksi johtaa eteenpäin. 8.5.9.2 Vedenkäsittely Vesi käsitellään ennen sen johtamista luontoon. Taulukossa 8-13 on esitetty yleiskatsaus erityyppisten vesien käsittelystä. Arvioitu käsitellyn ylijäämäveden laatu on esitetty taulukossa 8-14. 96
Taulukko 8-14. Arvioitu ylijäämäveden kuormitus ja vedenlaatu (Pöyry 2013). Ylijäämäveden laatu-ja kuormitusarvio Pitoisuudet Kuormitus yksikkö Vuosi 3 Vuosi 10 Vuosi 19 yksikkö Vuosi 3 Vuosi 10 Vuosi 19 ph - 7,34 7,36 7,25 Sulfaatti SO 4 mg/l 387,22 492,26 349,32 t/a 475 1 231 2 369 Nitraatti NO 3 mg/l 49,16 48,74 43,39 t/a 104 122 294 Al mg/l 0,03 0,05 0,04 t/a 0 0 0 As µg/l 2,16 2,02 1,30 kg/a 3 5 9 Ca mg/l 40,21 40,78 28,39 t/a 79 102 193 Cd µg/l 3,54 5,07 3,65 kg/a 3 13 25 Co µg/l 74,41 73,32 59,20 kg/a 155 183 402 Cr µg/l 30,89 25,42 16,12 kg/a 53 64 109 Cu µg/l 416,70 412,55 264,18 kg/a 877 1 032 1 792 Fe mg/l 0,07 0,11 0,08 t/a 0 0 1 Hg µg/l 0,83 0,68 0,53 kg/a 2 2 4 K mg/l 32,60 37,56 27,60 t/a 44 94 187 Mg mg/l 10,07 11,18 8,34 t/a 16 28 57 Mn µg/l 239,48 237,34 196,58 kg/a 505 594 1 333 Mo µg/l 11,37 11,98 8,45 kg/a 14 30 57 Na mg/l 27,83 32,69 25,16 t/a 40 82 171 Ni mg/l 0,11 0,12 0,09 t/a 0 0 1 Pb µg/l 1,10 1,40 0,98 kg/a 1 4 7 Sb µg/l 3,08 3,07 2,11 kg/a 5 8 14 U µg/l 31,67 29,33 18,47 kg/a 53 73 125 Zn µg/l 44,40 43,65 31,86 kg/a 90 109 216 Taulukko 8-15. Diesel -polttoaineen, räjähteiden ja sähkön kulutus. Laskennallinen räjähteiden, polttoaineen (diesel) ja sähkön kulutus kaivostoimintojen aikana Diesel Emulsioräjähteet Ammoniumnitraatti Sähköenergia 8.5.10 Materiaalien käyttö 15-18 000 litraa/vuosi 8-13 000 tonnia/vuosi 200 GWh/vuosi 8.5.10.1 Vedenkulutus Magnetiitti eli rautarikasteen ja kupari-kulta -rikasteen rikastuksessa tarvitaan vettä. Vaikka käytössä on suljettu prosessivesikierto ja vettä kierrätetään ja käytetään uudelleen mahdollisimman paljon, vettä jää rikastushiekkaan. Lisäksi pieni määrä vettä jää magnetiittirikasteeseen senkin jälkeen kun rikaste on kuivattu. Näihin kuluu vettä noin 2 Mm 3 vuodessa, kun malmia rikastetaan tavanomainen vuosittainen määrä eli 6-7 Mt. Kaivoksella saattaa samanaikaisesti työskennellä jopa 500 ihmistä. Työntekijöiden käyttämän veden määrän oletetaan olevan 20 m 3 päivässä, eli noin 7 300 m 3 vuodessa. Vesihuolto varmistetaan liittymällä kunnalliseen vesihuoltojärjestelmään. 8.5.10.2 Polttoaineen käyttö, energian kulutus Kaivoksen toimintavaiheen aikaisen tuotannon koneiden ja ajoneuvojen dieselpolttoaineen päivittäiseksi kulutukseksi on arvioitu 50 m 3. Suurin osa dieselpolttoaineesta varastoidaan teollisuusalueelle kiinteästi asennetuissa säiliöissä. Rikastamolla käytetään ensisijaisesti sähköenergiaa. Energian kokonaiskulutuksen arvioidaan olevan 200 GWh vuodessa. Suurin osa energiasta kuluu murskaukseen, jauhamiseen, kuljetuksiin ja pumppauksiin. Jonkin verran energiaa tarvitaan myös tilojen valaisemiseen ja lämmittämiseen. Varajärjestelmä, dieselkäyttöinen noin 1 MW:n generaattori, voidaan pitää työmaalla saatavilla sellaisia laitteita varten, joille keskeytymätön sähkönsyöttö on välttämätöntä. Suunnitelmien mukaan kiinteät koneet, kuten isot porausrikit ja kaivinkoneet ovat dieselkäyttöisiä vaihtoehdossa 1A-1C. Vaihtoehdossa 4:ssa nämä koneet ovat sähkökäyttöisiä 97
8.6 Suunnitellut hanketoiminnot: Kaivoksen sulkeminen ja jälkihoito Kaivostoiminnan sulkemisen suunnittelua tehdään jatkuvasti. Sulkemisen käytäntöjä kehitetään koko kaivostoiminnan ajan eri intressiryhmien kanssa käytävissä neuvotteluissa ja se on olennainen osa kaivostoimintaa. Tämän vaiheen sulkemissuunnitelmassa on kuvattu teknisesti toteutuskelpoinen ratkaisu, jonka perusteella on mahdollista arvioida sulkemisen jälkeisiä vaikutuksia. Käynnissä olevalla kaivostoiminnan sulkemissuunnittelulla voidaan vähentää jälkivaikutuksia ja mahdollistaa erilaisia, kaivoksen sulkemisen jälkeen toteutettavia, alueen hyötykäyttöön tähtääviä toimia esimerkiksi matkailuun liittyen. Tämänhetkinen kaivoksen sulkemissuunnitelma pyrkii lieventämään hankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia ja varmistamaan alueen turvallisuuden sulkemisen jälkeen. Mikäli mahdollista, hankealue palautetaan tilaan, joka muistuttaa hankealueen tilaa ennen kaivostoiminnan aloittamista. Tällä hetkellä suunnitteilla on seuraavia toimia, joiden avulla kaivos voidaan turvallisesti sulkea: Sivukivialueiden tasaus ja maisemointi; Avolouhosten ensimmäisten pengerrysten luiskaus ja tasoitus; Altaiden kuivatus ja lietteen poisto; Vallien ja patojen poisto, ojien täyttäminen; Infrastruktuurin ja rakennusten poistaminen; Teiden muokkaus; Kasvittaminen. Rikastushiekka-alueen sulkeminen tapahtuu vaihtoehdoittain seuraavasti: Vaihtoehdot 1A-1C: avolouhosten täyttäminen Hannukaisen, Rautuvaaran ja Juvakaisenmaan rikastushiekka-alueilta palautettavalla rikastushiekalla; Vaihtoehto 4: Rautuvaaran rikastushiekka-alueen peittäminen sijaintipaikalleen. Kaivoksen sulkemiseen liittyvät toiminnot kestävät noin 5 vuotta kaivostoiminnan päättymisen jälkeen. Alueen tarkkailu jatkuu arviolta 25 vuotta sulkemistoimenpiteiden päätyttyä. 8.6.1 Avolouhokset Avolouhosten annetaan muodostaa louhosjärviä. Hannukaisen avolouhoksen täyttymisen arvioidaan kestävän noin 70 vuotta. Hannukaisen avolouhosjärvi saattaa 70 vuoden kuluttua laskea Äkäsjokeen. Turvallisuuden vuoksi avolouhoksen ylimmät pengerrykset luiskataan kaltevuudeltaan 1:3 rinteiksi. Louhokset aidataan ja niille ei ole pääsyä. 8.6.2 Rikastushiekka-alue, vaihtoehdot 1A-1C Kaivostoiminnan sulkemisen jälkeen sekä LIMS-rikastushiekka että runsasrikkinen rikastushiekka käytetään Hannukaisen avolouhoksen täyttämiseen. Näin vähennetään hapen kulkeutumista rikastushiekkaan. Vaihtoehdossa 1A LIMS-rikastushiekka kuljetetaan hihnakuljettimella avolouhokseen, kun taas runsasrikkinen rikastushiekka pumpataan louhokseen lietteenä. Vaihtoehdoissa 1B ja 1C kaikki rikastushiekat pumpataan lietteenä louhokseen. Veden alle jäävä rikastushiekka ei pääosin ole hapen vaikutuksen alaisena, jolloin happamia kaivosvesiä muodostuu vain vähän tai ei lainkaan. Padot ja ojat sekä niihin liittyvä infrastruktuuri puretaan ja kuljetetaan pois alueelta. Vanha rikastushiekka-alue tasoitetaan ja kasvitetaan. 8.6.3 Rikastushiekka-alue, vaihtoehto 4 Vaihtoehdossa 4 rikastushiekka-alueelle rakennetaan asianmukaiset pintarakenteet, jotka vähentävät hapen ja veden kulkeutumista ja suoraa kontaktia rikastushiekan kanssa. Tämän jälkeen alueelle istutetaan kasvillisuutta. Runsasrikkinen rikastushiekka Mahdollisesti osa runsasrikkisen rikastushiekan sijoitusalueesta suljetaan kaivoksen toimintavaiheen aikana. Lopullinen sulkeminen tapahtuu kaivostoiminnan lakattua. Osa runsasrikkisestä rikastushiekasta loppusijoitetaan Rautuvaaran vanhoihin avolouhoksiin. Loppusijoitusmenetelmäksi esitetään märkäpeittoa. Vedenlaatua valvotaan sekä kaivoksen toiminnan aikana että sen päätyttyä. Runsasrikkisen rikastushiekan rikastushiekka-alueet kuivataan ja niiden annetaan asettua ennen kuin ne luiskataan loiviksi. Näin pintavedet ohjataan pois pintarakenteiden päältä eikä vesilammikoita pääse muodostumaan. Pintarakenne käsittää irtomaasta rakennettuja kerroksia, keinotekoisen eristeen (HDPEkalvo) ja sen alla olevan bentoniittimaton. Runsasrikkisen rikastushiekan sijoitusalueelle suunnitellun pintarakenteen poikkileikkaus on esitetty kuvassa 8-24. LIMS-rikastushiekka LIMS-rikastushiekan annetaan asettua, se luiskataan ja tasoitetaan ja varmistetaan sadeveden valuminen pois alueen päältä. Veden kulkeutuminen rikastushiekkaan minimoidaan bentoniittimatolla. Irtomaata käytetään, jotta kerros on riittävän paksu. LIMS-rikastushiekka-alueen jatkuva sulkeminen on myös mahdollista. LIMS-rikastushiekka-alueen suunniteltu pintarakenne on esitetty kuvassa 8-25. 98
Kuva 8-24. Runsasrikkisen rikastushiekka-alueen suunniteltu pintarakenne (vaihtoehto 4). Kuva 8-25. LIMS-rikastushiekka-alueen suunniteltu pintarakenne (vaihtoehto 4). Kuva 8-26. Irtomaa-alueiden sulkemiseen suunniteltu pintarakenne. 8.6.4 Sivukivialueet Sivukivialueiden sulkemiseen käytetään kaivoksen sulkemisvaiheessa irtomaata ja muita materiaaleja. Toteutettavat toimenpiteet ovat samoja kaikissa hankevaihtoehdoissa. Joidenkin sivukivialueiden osien jatkuva sulkeminen on mahdollista jo kaivoksen toiminnan aikana ja sillä vähennetään sivukivialueiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Sulkemistoimenpiteet: Irtomaat sivukivialueilla luiskataan ja maisemoidaan; Mahdollisesti happoa tuottavat sivukivialueet (PAF-kiven sijoitusalueet) peitetään soveltuvalla rakenteella; Ei-happoa muodostavan sivukiven sijoitusalueilla (NAFkiven sijoitusalueet) sivukivi peitetään moreenilla/hiekalla/ soralla ja pintamaakerroksella. Irtomaa-alueiden sulkeminen Sivukivialue, jonne on sijoitettu irtomaata, ei vaadi erityistä pintarakennetta. Irtomaata käytetään muiden jätealueiden sulkemisessa. Irtomaan ylijäämä sivukivialueella tasoitetaan, luiskataan ja sen päälle rakennetaan kasvillisuuskerros, joka mahdollistaa alueen kasvittumisen (Kuva 8-26). 99