VAMMAISFOORUMIN TYÖLLISYYSRYHMÄ Työ kuuluu kaikille! 9.11.2016
32 vammaisjärjestön muodostama yhteistyöelin Edistää vammaisten ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia Edustaa noin 330 000 suomaista vammaista ihmistä Edustaa Suomen vammaisjärjestöjä kansainvälisessä yhteistyössä ja kansallisen vammaispolitiikan muotoilussa
VAMMAISFOORUMIN TOIMINTA Vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) ja vammaisia koskevien lakien muutosten toteutumisen seuranta ja niihin vaikuttaminen. YK:n vammaisten ihmisen oikeuksia koskevan sopimuksen mahdollisimman nopea ratifiointi ja kansallisen valvonnan järjestäminen. Vammaisten henkilöiden koulutuksen, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen. Vammaisten henkilöiden arjesta selviytymisen kannalta tärkeiden palvelujen ja niiden tosiasiallisen käyttämisen mahdollisuuksien turvaaminen. Vammaisten henkilöiden itsenäisen elämän ja yhteiskunnan esteettömyyden edistäminen.
VAMMAISFOORUMIN TOIMINTA Toiminnan painopisteenä on ennakoiva vaikuttaminen. Vammaisfoorumilla on edustus useissa lainsäädäntöä valmistelevissa työryhmissä ja ohjelmissa, joiden työ vaikuttaa suoraan vammaisten henkilöiden elämään. VF vaikuttaa antamalla lausuntoja ja pitämällä tiivistä yhteyttä valmistelijoihin ja päättäjiin. VF:n edustajat käyvät aktiivisesti myös eduskunnan valiokuntien kuultavana vammaisia henkilöitä koskevissa lainsäädäntöuudistuksissa. Käytännön toimintamuoto verkostoihin perustuva ja hallinnollisesti kevyt työskentelytapa.
TYÖLLISYYSRYHMÄ Aktiivisesti mukana 14 eri vammaisjärjestön asiakas- ja oikeuksienvalvontatyötä sekä alan kehittämistyötä tekeviä työntekijöitä Toiminut yli 10 vuotta Tavoitteena työurien pidentäminen ja leventäminen Työelämän ulkopuolelta ja opinnoista työelämään Työelämässä pysyminen
JÄRJESTÖLÄHTÖINEN, YLEISHYÖDYLLINEN PALVELU Taustalla vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden perustamat järjestöt, joiden tavoitteena jäsentensä oikeuksien valvonta Kokemustieto, sairausryhmäkohtainen tieto Matalan kynnyksen toiminta Ei lähetteitä Maksutonta Valtakunnallista
TOIMINTAMUOTOJA TYÖLLISYYDEN EDISTÄMISEKSI Asiakkaan tukeminen ohjauksen ja neuvonnan keinoin Lausunnot ministeriöön ja kuulemiset työryhmissä ja eduskunnassa Kehittämishankkeet, tutkimukset Koulutukset Aktiivinen verkostotyö
Työllisyysryhmän jäseniä: Epilepsialiitto Invalidiliitto Kehitysvammaliitto Kehitysvammaisten Tukiliitto Kuuloliitto Kuurojen liitto Lihastautiliitto Neuroliitto Mielenterveyden keskusliitto Suomen kuurosokeat Suomen CP-liitto Näkövammaisten liitto Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vates-säätiö
Työ kuuluu kaikille! Kohtuulliset mukautukset TE-toimistossa Skype - luento, Helsinki 9.11.2016 Henrik Gustafsson, lakimies, Invalidiliitto ry Invalidiliitto 9
Syrjinnän kielto työelämässä Perustuslaki 6 - yhdenvertaisuus: ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan mm. sukupuolen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella Työsopimuslaki 2 luvun 2 : työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan mm. terveydentilan tai vammaisuuden vuoksi. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa. Myös sukupuoliidentiteetin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kielto. Myös rikoslaissa (mm. RL 11:11) on säännöksiä syrjinnän ja työsyrjinnän kielloista. Esim. vammaisuus ja sukupuoli-identiteetti; moniperusteinen syrjintä, kun syrjintäperusteita on enemmän kuin yksi samanaikaisesti käsillä Invalidiliitto 10
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaissopimuksen 2007 ja eduskunta hyväksynyt yleissopimuksen keväällä 2015, mutta sen voimaan saattaminen edellyttää lopullisia ratifiointitoimenpiteitä. Uusi yhdenvertaisuuslaki osa YK:n vammaissopimuksen kansallista toimeenpanoa. YK:n yleissopimuksen artikla 2: Kohtuullisten mukautusten määritelmä eli tarvittaessa yksittäistapauksessa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia, joilla ei aiheuteta kohtuutonta rasitetta, joilla varmistetaan vammaisten vammaisten henkilöiden ihmisoikeudet täysimääräisesti; kohtuullisten mukautusten laiminlyönti on syrjintää! YK:n yleissopimuksen 5 artiklassa laaja syrjintäkielto, mutta positiivinen erityiskohtelu mainitaan nimenomaisesti sallittuna keinona toteuttaa vammaisten tosiasiallinen yhdenvertaisuus. YK:n yleissopimus edellyttää myös, että yksityiset henkilöt ja yritykset kunnioittavat vammaisten ihmisoikeuksia mm. artikla 9, Esteettömyys ja artikla 21, Tiedonsaanti, Valtion tehtävä puuttua ilmi tulleeseen vammaisten syrjintään Invalidiliitto 11
Vammaisen oikeus työhön YK:n vammaissopimuksessa YK:n vammaissopimuksen art. 27: vammaisten oikeus tehdä yhdenvertaisesti työtä avoimilla työmarkkinoilla työympäristön on oltava avoin, esteetön ja saavutettava sekä osallistava (inklusiivisuus) työllistämisessä tarvittavat palvelut ja apuvälineet positiivinen erityiskohtelu, kohtuulliset mukautukset yhdenvertaisuuden varmistajina vammaisen työllistymisessä Yhdenvertaisuus Oikeus työhön ja osallistuminen työmarkkinoille Esteettömyys Invalidiliitto 12
Yhdenvertaisuuslaki 15 : Kohtuulliset mukautukset vammaisten yhdenvertaistamiseksi - osa syrjintäkieltoa Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla. Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon vammaisen ihmisen tarpeiden lisäksi 1 momentissa tarkoitetun toimijan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki. (tummennetut uudet seikat) Työnantaja on pyynnöstä viipymättä annettava kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista vammaiselle, joka katsoo kohtuullisten mukautusten epäämisen vuoksi tulleensa syrjityksi työtä tai virkaa hakiessaan taikka työ- tai virkasuhteessa. Invalidiliitto 13
Kohtuulliset mukautukset lain perustelut I Työelämässä mukautukset voivat kohdistua: Työn organisointiin, kuten työn yksilölliseen jaksotukseen esim. työaikajärjestelyt ja ajoittainen etätyömahdollisuus Työpaikan esteettömyys yksittäiselle vammaiselle henkilölle, Mikäli johonkin työpaikkaan on soveltuvuuskoe tai edellytetään psykologin haastattelua, niin kohtuullisena mukautuksena henkilölle voi olla esteettömän tilan varaaminen tai sallitun ajan ylittäminen soveltuvuuskokeen tekemiseksi vammasta johtuvasta syystä. Luiskan tai rampin asentaminen pyörätuolinkäyttäjälle tai työtilojen ja akustiikan muuttaminen. Työpisteen siirtäminen helppokulkuisempaan paikkaan, samoin konkreettiset toimet, kuten työpöydän tai välineiden asentaminen oikealla korkeudelle (myös ovien leventäminen tai kynnyksen poistaminen) vammaiselle sopiviksi Huom. Uusi yhdenvertaisuuslaki -perustelu: tilapäiseen käyttöön tarkoitetun luiskan hankkiminen voi vain harvoin olla taloudellisen aseman takia kohtuutonta toimijalle. Invalidiliitto 14
Kohtuulliset mukautukset lain perustelut II Apuvälineet: työssä tarvittavia apuvälineitä yksilöllisten vammasta tai sairaudesta aiheutuvien tarpeiden perusteella, kuten esim. erityispöydät, -tuolit tai valaisimet. Myös induktiosilmukka ja ruudunlukuohjelma voivat olla kohtuullisia mukautuksia. Tässä kohtaa voidaan huomioida mukautuksia varten julkiselta vallalta tai muualta mahdollisesti saatava tuki. Tukijärjestelmän puuttuminen ei tee vielä mukautuksesta kohtuutonta. Työn koskevan opastuksen järjestäminen: esimiesten ja työkaverien tulee opastaa. Kaikille jaettava informaatio koskee myös vammaista. Työnantaja voi hakea mm. työolosuhteiden järjestelytukea työ- ja elinkeinoviranomaisilta Vammaisen henkilön tarvitsemat kohtuulliset mukautukset eivät saa estää työhönottopäätöstä, tämä pätee myös työharjoitteluun Yleiset esteettömyystoimenpiteet muun lain perusteella! Invalidiliitto 15
Kohtuulliset mukautukset oikeuskäytännössä Yhdenvertaisuuslautakunnan (YVLTK) ratkaisu: Opiskelua työttömyysetuudella koskeva hakemus (Dnro. 21/2015) Hakija oli aloittanut uudet yliopisto-opinnot ja hakenut niihin taloudellista tukea Työttömyysetuus haetulta ajalta oli hylätty, koska julkisia työvoimapalveluita koskevassa laissa oli tietyt edellytykset etuuden saamiselle eikä hakijan katsottu täyttävän niitä TE toimisto antoi kielteisen lausunnon työttömyyskassalle Hakija koki, että häntä oli syrjitty aikuisopiskelijana ja vammaisena henkilönä YVLTK totesi, ettei henkilöä syrjitty lainkaan aikuisopiskelija, mutta enemmistö katsoi, että kohtuulliset mukautukset (YVL 15 ) oli evätty lain vastaisesti vammaiselta, mikä on YVL:ssä kiellettyä syrjintää Invalidiliitto 16
YVLTK:n enemmistö (7): perustuslainmukaisuus ja perusoikeusmyönteinen laintulkinta Kysymys TE toimiston velvollisuudesta hyväksyä hakijan invaliditeetti julkisista työvoima- ja yrityspalvelulain mukaisena erityisenä syynä, jonka perusteella hakijalle olisi tullut myöntää mahdollisuus opiskella yliopistossa työttömyysetuutta saaden ja kohtuullisista mukautuksista YVL:n 15 :ssä säädetyllä tavalla Julkisista työvoimapalveluista annetussa laissa ei ilmene, mitä erityisillä syillä tarkoitetaan Mahdollisissa tulkinnanvaraisissa tilanteissa mm. viranomaisten tulee valita perusteltavissa olevista lain tulkintavaihtoehdoista sellainen, joka edistää parhaiten perusoikeuksien tarkoituksen toteutumista (PeVM 25/1994) YVL ei edellytä, että vammainen vaatisi viranomaiselta kohtuullisia mukautuksia nimenomaisesti Perustuslain 22 :n julkisen vallan velvollisuus turvata perus- ja ihmisoikeuksia TE toimisto epäsi YVL:n 8 :n vastaisesti YVL:n 15 :ssä säädetyt kohtuulliset mukautukset Invalidiliitto 17
YVLTK:n vähemmistö (6): lain tulkintakysymys Lain tulkintakysymys, jota on vaikea mieltää lain perusteluissa annettujen esimerkkien kaltaisiksi konkreettiseksi toimenpiteeksi Vammaisuus otettava huomioon erityisiä syitä arvioitaessa Asiakirjoista ei ilmennyt, että hakija olisi esittänyt pyyntöä kohtuullisista mukautuksista YVLTK:lla ei toimivaltaa arvioida tapauksessa kohtuullisia mukautuksia, vaan TE toimiston tehtävä arviointi Viranomaisen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta; tämä oli laiminlyöty, kohtuullisia mukautuksia ei evätty lain vastaisesti Vielä 2 henkilöä väehmmistössä, katsoi, että mitään lakia ei rikottu Invalidiliitto 18
Kiitos mielenkiinnostanne! Lisätietoja antaa: Henrik Gustafsson Invalidiliitto ry Mannerheimintie 107 00280 Helsinki Puh. 044 765 06 93 E-mail. henrik.gustafsson@invalidiliitto.fi Invalidiliitto 19
Miten työolosuhteiden järjestelytuki mukautuu vammaisten henkilöiden erilaisiin tilanteisiin ja asiakascaseihin? Työ kuuluu kaikille! koulutus Pirkanmaan TE-toimisto 9.11.2016 Ilkka Rantanen, työkykykoordinaattori, Pirkanmaan TE-toimisto
Työolosuhteiden järjestelytuki Harkinnanvarainen etuus: työvälineet ja muutostyöt (max 4000, työssä jo olevan kohdalla työnantajan omavastuu), apu toiselta työntekijältä (max 20h/kk, 18 kk). Työhön palkattava tai työssä jo oleva http://www.tepalvelut.fi/te/fi/tyonantajalle/loyda_tyontekija/tukea_rekrytointiin/ty oolosuhteiden_jarjestelytuki/index.html Rajankäynti yhdenvertaisuuslaki ja työturvallisuuslaki Sähköpöytä katsottu työnantajan vastuulla olevaksi hankinnaksi. Hankinnan kustannuksia ei arvioitu työnantajan asema huomioiden niin suuriksi, että ne vaarantaisivat henkilön työssä pysymisen. Rajankäynti tapaturmavakuutuslaki, liikennevakuutuslaki ja Kelan ammatillinen kuntoutus. Jos et selviydy sairauden tai vamman vuoksi työssäsi tai opinnoissasi ilman vaativia apuvälineitä, voit hakea niitä ammatillisena kuntoutuksena Kelasta. Tällaisia apuvälineitä ovat esimerkiksi tekniset erityislaitteet, kuten lukutelevisio, piste- ja isonäytöt sekä atk-laitteistot. 21 2013
Työolosuhteiden järjestelytuet TE-toimistoittain vuosina 2013-2016 v2013 v2014 v2015 1-6/2016 Uusimaa 50 74 51 17 Varsinais-Suomi 9 10 18 4 Satakunta 2 3 2 0 Häme 25 23 3 6 PIRKANMAA 24 21 29 12 Kaakkois-Suomi 7 7 5 1 Etelä-Savo 1 3 8 0 Pohjois-Savo 3 4 7 5 Pohjois-Karjala 5 7 15 10 Keski-Suomi 17 35 9 0 Etelä-Pohjanmaa 7 6 3 5 Pohjanmaa 2 7 6 2 Pohjois-Pohjanmaa 43 76 97 17 Kainuu 2 1 2 3 Lappi 1 4 5 2 koko maa 198 281 260 84 22 15.8.2016 Pirkanmaan TE-toimisto Hannu Antikainen
Pirkanmaan alkaneet järjestelytuet ikäryhmän ja ammatin mukaan 2013-9/2016 alle 30-vuotiaat 16,3 30-49-vuotiaat 47,8 yli 50-vuotiaat 35,9 %-osuus 1 Johtajat 0,0 2 Erityisasiantuntijat 27,2 3 Asiantuntijat 21,7 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 10,9 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 14,1 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 0,0 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntek 9,8 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 6,5 9 Muut työntekijät 2,2 0 Sotilaat 0,0 % 23 2013 X Amm luokittelemattomat ryhmät 7,6
Viidenkymmenen järjestelytukipäätöksen otos Pirkanmaan TE-toimistosta vuosilta 2015-16 Järjestelytuki myönnetty 30 hakijalle, joista Yrityksille 15 Kunnille 7 Yhdistys, säätiö, seurakunta 8 Toisen työntekijän antamaan apuun 12 Työssä olevalle useammin kuin työhön palkattavalle Järjestelytukea ei myönnetty 20 hakijalle. Hylätyistä hakemuksista lähes kaikki koskivat säädettävää työpöytää ja tuolia, lisäksi tietokonetta, näyttöä, seisonta-alustaa, tasapainolautaa. 24 2013
Millaisiin hankintoihin järjestelytukea on Pirkanmaalla myönnetty Hankintojen TE-toimistokorvaus vaihtelee n. 200 1800 Yleensä edellytetty työnantajalta 50 % omaa osuutta Puheäänen vahvistimia 10 kappaletta Useampi opettaja, päiväkotityö, myyntityö Terveydenhuollon lausunnossa aika usein vinkki järjestelytuen mahdollisuudesta Handsfreen lisälaite myyntityöhön ja taksinkuljettajalle Sankamikrofoni maneesityöympäristöön 25 2013
Millaisiin hankintoihin järjestelytukea on Pirkanmaalla myönnetty Työauton penkki kattotyöntekijälle (Hakemuksen liitteenä runsaasti lääkärinselvityksiä. Työnantajan lisätieto hakemuksessa: erittäin ammattitaitoinen työntekijä, jonka haluamme pitää työkuntoisena ) Tärinävaimennettu istuin työkoneeseen Mallinnustyökaluohjelmisto (hitsaaja kouluttautunut vak.yhtiön tuella koneistajaksi, löytynyt uusi työnantaja, terveydentilan kannalta tarvitaan mallinnutyökalu. Mm. kuntoutussuunnittelijan lausuto). Valaistuksen tehostaminen Otoksessa ei tullut vastaan työpaikalle tehtyjä muutostöitä 26 2013
Apua työssä toiselta työntekijältä Yleisimmin taustalla nepsy diagnoosi, lisäksi kehitysvammaisuus ja kolme kuulovammaista Nepsy taustaisilla ja kehitysvammaisilla perusteluna päivittäisen ohjauksen ja valvonnan tarve Itsenäinen työskentely ei onnistu Käytännössä avun oltava koko ajan läsnä Tarvitsee päivittäin tukea työhön ja aikatauluihin. ja saman henkilön lääkärinlausunnosta: Työelämässä tarvii varmasti toisen ohjausta, mutta rutiiniluonteisia tehtäviä pystyy tekemään. Tukihenkilön ohjaus todennäk. vähentää työssä virheriskiä, varsinkin uusissa ja oudoissa tehtävissä. (lääkärin lausunnosta) Usein järjestelytuki sekä palkkatuki, järjestelytuki on ollut lyhemmälle jaksolle kuin palkkatuki. Kuulovammaisilla tukea työn nivelvaiheisiin Ohjausta tehtävien tekemiseen ja työtehtävien löytämiseen S on kuuromykkä. Uudessa tehdasympäristössä tuen tarve jatkuvaa 100 % kuuro peltiseppä on asiakaspalvelutyössä. Hän ottaa vastaan ja luovuttaa tilauksia asiakkailta. 27 2013
Mitä noista tulee mieleen Työnantajalle kuuluu lain mukaan vastuu työntekijän työolosuhteista. Järjestelytukia on haettu ja myönnetty vähän. Terveydenhuollon ohjauksella rooli työolosuhteiden järjestelytukien hakemiseen (mm. vinkit puheäänen vahvistamisen hankkimiseen), sekä erityisesti TE-toimistossa tehtävään tarveharkintaan. Erityisen hieno kokonaisuus oli edellä mainittu mallinnusohjelmisto, jonka hankinnan perusteli kuntoutusohjaaja. TE-toimistossa järjestelytuen mahdollisuus tulisi varmaan pitää kirkkaampana mielessä ja TE-toimisto tarvitsee syötteitä myös yhteistyötahoilta. Minkähän laisia ratkaisuja Pohjois-Pohjanmaalla oikein on syntynyt? 28 2013
Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut ja autoavustus työssäkäyntiä tukemassa 9.11.2016 4.11.2016 Seija-Sisko Heikkilä ja Leena Köykkä
Henkilökohtainen apu myönnetään vaikeavammaiselle henkilölle, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista pitkäaikaisuudella tarkoitetaan noin vuoden pituista aikaa henkilökohtainen apu on siihen oikeutetulle subjektiivinen oikeus eli on järjestettävä määrärahoista riippumatta vammaispalvelut ovat maksuttomia eikä niissä ole tulorajoja kohdistuu niihin toimiin, joita vaikeavammainen itse tekisi mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi itse selviä 4.11.2016 Seija-Sisko Heikkilä ja Leena Köykkä
Henkilökohtainen apu henkilökohtaista apua järjestetään paitsi työhön ja opiskeluun, myös päivittäisiin toimiin, harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen henkilökohtaista apua on järjestettävä työtä varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö välttämättä tarvitsee työllä tarkoitetaan työsuhteeseen perustuvan toiminnan lisäksi yritystoimintaa 4.11.2016 Seija-Sisko Heikkilä ja Leena Köykkä
Henkilökohtainen apu henkilökohtaista apua järjestetään eri järjestämistavoilla: - työnantajamallilla, jossa vammainen toimii työnantajana ja kunta maksaa taloudellista tukea palkanmaksua varten - ostopalveluna - palvelusetelillä asiakkaan kanssa laaditaan palvelusuunnitelma, jossa kartoitetaan yksilöllinen avuntarve, asiakkaan mielipide ja toivomukset ja valitaan sopivin järjestämistapa 4.11.2016 Seija-Sisko Heikkilä ja Leena Köykkä
Kuljetuspalvelut Vaikeavammaisille henkilöille, joilla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa pitkäaikaisen vamman tai sairauden johdosta ja jotka eivät pysty käyttämään joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia pitkäaikaisuudella tarkoitetaan noin vuoden pituista aikaa Matkoja myönnetään vähintään18 yhdensuuntaista matkaa kuussa sekä työhön ja opiskeluun tarvittava määrä. Matkustusalue on oma kunta ja sen lähikunnat tai muu asiakkaan toiminnallinen lähikunta. Työmatkojen osalta on tapauskohtaisesti arvioitava, mikä on kuntalaisten normaali työssäkäyntialue ja miten edistetään vammaisten henkilöiden työllistymistä. 4.11.2016 Seija-Sisko Heikkilä ja Leena Köykkä
Kuljetuspalvelut Työ- tai opiskelumatkoja myönnetään hakijan tarpeen mukaan päätoimiseen työhön ja opiskeluun. Työ- ja opiskelumatkoja voidaan myös myöntää silloin kun matkat tukevat vaikeavammaisen henkilön työllistymistä tai opiskelumahdollisuuksia. Hakemukseen liitetään työsopimus. Työmatkoilla tarkoitetaan kodin ja työpaikan välisiä matkoja. Työmatkoina ei voida pitää työtehtäviin liittyviä työnantajan teettämiä matkoja esimerkiksi työpisteestä toiseen. Yrittäjätoiminnassa yrittäjät voivat saada verovähennyksenä vastaavat kulut. 4.11.2016 Seija-Sisko Heikkilä ja Leena Köykkä
Kuljetuspalvelut Kuljetuspalvelusta peritään maksuasetuksen 6 :n mukaisesti enintään paikkakunnalla käytössä olevan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu. Saattaja saa matkustaa maksutta. Asiakas maksaa omavastuun suoraan taksin tai invataksin kuljettajalle. Tampereella ja Orivedellä on tällä hetkellä joukkoliikenteen mukaisella vyöhyke alueella työ- ja opiskelumatkat ilmaisia. Vyöhykkeen ulkopuolelle suuntautuvista matkoista peritään omavastuuna 3 yhdensuuntaisesta matkasta Omavastuut työ- ja opiskelumatkoissa vaihtelevat eri kunnissa. 4.11.2016 Seija-Sisko Heikkilä ja Leena Köykkä
Taloudellinen tuki auton hankintaan Vammainen henkilö voi hakea vammaispalvelulain mukaista taloudellista tukea auton hankintaa varten Tuki on harkinnanvarainen ja määrärahasidonnainen Tukea myönnetään 50% kohtuuhintaisen auton hankintaan. Vammasta johtuvat auton muutostyöt korvataan kokonaan Kunta voi määritellä kohtuuhinnan sekä korvauksen katon Tampereella tuki auton hankintaa varten on ensijaisesti kohdennettu tukemaan vammaisten henkilöiden työssä käymistä ja opiskelua Eri kunnat voivat määritellä myöntämisperusteitaan eri tavoin 4.11.2016 Seija-Sisko Heikkilä ja Leena Köykkä
Lisätietoja Laaja-alaista tietoa vammaispalveluista on koottuna THL:n vammaispalvelujen käsikirjaan https://www.thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja oman kunnan vammaispalvelujen sosiaalityöntekijältä Tampereella: www.tampere.fi/vammaispalvelut Esityksen pitäjät: vastaava sosiaalityöntekijä Seija-Sisko Heikkilä ja sosiaalityöntekijä Leena Köykkä Tampereen kaupungin vammaispalvelutoimistosta 4.11.2016 Seija-Sisko Heikkilä ja Leena Köykkä
KELAN TYÖELÄMÄTULKKAUSPALVELUT Virpi Thurén, työllisyyskoordinaattori, Kuurojen Liitto ry TYÖ KUULUU KAIKILLE! Vammaisfoorumin työllisyysryhmän, Ensimetrin ja Pirkanmaan TE-toimiston henkilöstön Skype-koulutuspäivä 9.11.2016
VIITTOMAKIELISEN KUURON KOHTAAMINEN JA KOMMUNIKOINTI Viittomakielisen kuuron äidinkieli tai ensikieli on suomalainen tai suomenruotsalainen viittomakieli. Kirjoitettu kieli on hänelle yleensä toinen tai vieras kieli. Kirjoitetun kielen taito voi vaihdella. Se ei kuitenkaan tarkoita, että henkilön ammattitaito olisi huono. Voit viestiä kuuron henkilön kanssa mm. kirjoittamalla. Yhteydenpito on helppoa kirjoittamalla tekstiviestejä tai sähköposteja ja käyttämällä pikaviestimiä. Ammattimaisen, koulutetun tulkin käyttö on turvallisin, nopein ja tehokkain tapa kommunikoida kuuron henkilön kanssa, kun kohdataan kasvotusten, puhelimitse tai videopuhelun kautta. Etätulkkaus on yksi tulkkauspalvelun muoto, joka on osa Kelan järjestämää tulkkauspalvelua. 39 Työ kuuluu kaikille! koulutus Virpi Thurén, Kuurojen Liitto ry 9.11.2016
LAKI VAMMAISTEN HENKILÖIDEN TULKKAUSPALVELUSTA (133/2010) 1 Lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Tulkkaus on viittomakieliselle kuurolle väline tasavertaiseen vuorovaikutukseen ja tiedonsaantiin työpaikalla. 5 Tulkkauspalvelun edellytykset Oikeus tulkkauspalveluun on henkilöllä, jolla on kuulonäkövamma, kuulovamma tai puhevamma ja joka vammansa vuoksi tarvitsee tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen. Lisäksi edellytyksenä on, että henkilö kykenee ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja hänellä on käytössään jokin toimiva kommunikointikeino. 6 Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, opiskeluun liittyvänä tulkkauspalvelua on järjestettävä siinä laajuudessa kuin henkilö sitä välttämättä tarvitsee selviytyäkseen perusopetuksen jälkeisistä opinnoista, jotka: 1) johtavat tutkintoon tai ammattiin; 2) edistävät ammatilliseen opiskeluun pääsemistä tai työllistymistä; taikka 3) tukevat työelämässä pysymistä tai etenemistä. 2 Tulkkauspalvelun järjestämisvelvollisuus Kelalla. Tulkin käyttö kuuron työntekijän tulkkaustunneista työpaikalla on työnantajalle maksutonta, tulkkauksen kustantaa Kansaneläkelaitos. Se, jolle on myönnetty oikeus tulkkauspalveluun, voi käyttää palvelua myös ulkomaan matkoilla, jos matka liittyy henkilön tavanomaiseen elämään, opiskeluun tai työssä käymiseen. 40 Työ kuuluu kaikille! koulutus Virpi Thurén, Kuurojen Liitto ry 9.11.2016
MILLAISIIN TILANTEISIIN TULKKI VOIDAAN TILATA? Tulkki voidaan tilata esimerkiksi perehdytykseen, tiedotustilaisuuksiin, työmatkoille, kokouksiin, koulutuksiin, virkistäytymistilaisuuksiin tai kehityskeskusteluihin. Viittomakielinen työntekijä voi käyttää tulkkausta myös työnkuvaan kuuluvien työtehtävien hoitamiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen työpaikalla. Tulkin voi tilata myös työnhakuun liittyviin tilanteisiin: TE-toimistossa asiointiin, työhaastatteluihin, työpaikkatutustumisiin, työvoimapoliittisiin koulutuksiin, jne. Tulkkauspalvelun käyttö työelämässä on osa yhdenvertaisuuslain (1325/2014) tarkoittamia kohtuullisia mukautuksia. Tämän perusteella tulkkauspalvelun käytön kielto työelämässä luetaan syrjinnäksi. Tulkin voi tilata kaikkiin työhön, työelämään ja työnhakuun liittyviin tilanteisiin. Työelämätulkkaus on työnantajalle maksutonta, se kuuluu Kelan järjestämisvelvollisuuteen. Kuuro henkilö on aina se, joka määrittelee, milloin tarvitsee ja haluaa tulkkausta. 41 Työ kuuluu kaikille! koulutus Virpi Thurén, Kuurojen Liitto ry 9.11.2016
ETÄTULKKAUS / BARCLAYS BANK SIGNVIDEO KELA UUDISTAA VAMMAISTEN TULKKAUSPALVELUN ETÄPALVELUT UUSI PALVELU KÄYTTÖÖN 1.1.2017 Ensi vuoden alussa otetaan käyttöön uusi vammaisten tulkkauspalvelun etäpalvelu, jossa voi tilata tulkkauksen ja saada etätulkkausta saman tien. Uusi etäpalvelu palvelee 1.1.2017 alkaen maanantaista perjantaihin kello 8 16. Asiakas saa yhteyden Vammaisten tulkkauspalvelukeskukseen omalla laitteellaan. Palvelua tarjotaan suomalaisella viittomakielellä. Myös chatin käyttäminen on mahdollista. Etäpalvelussa asiakas voi hoitaa tulkkaustilauksiin liittyviä asioita, esimerkiksi tehdä tilauksen tai antaa lisätietoja tekemäänsä tilaukseen. Etäpalvelua voi käyttää myös lyhyiden etätulkkausta vaativien asioiden hoitamiseen, esimerkiksi jos pitää varata lääkäriaika tai soittaa kouluun tai päiväkotiin. Barclays Bank Signvideo Etäpalvelu toimii asiakkaan omalla älypuhelimella, tietokoneella ja tabletilla. Jos asiakkaalla ei ole palveluun sopivaa laitetta, Kela voi toimittaa hänelle sellaisen. Kela (www.kela.fi) 42 Työ kuuluu kaikille! koulutus Virpi Thurén, Kuurojen Liitto ry 9.11.2016
TULKIN ROOLI Tulkki on tulkkauksen asiantuntija. Mitä tarkempaa tietoa tulkki saa tulkkaustilanteesta etukäteen, sitä paremmin hän pystyy valmistautumaan. Tulkki käsittelee kaikkea saamaansa ennakkotietoa luottamuksellisena. Tulkkia sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus. Tulkki ei vie työpaikalla käsiteltäviä asioita eteenpäin tai käytä hyväksi tietoonsa tulleita asioita. (Lisää tietoa tulkkien ammatista ja tulkkeja sitovista säännöistä löydät täältä: http://www.tulkit.net/viittomakielen-tulkit-suomessa/ammatti/ ) Tulkki ei toimi avustajana eikä tukihenkilönä, vaan on neutraali ja puolueeton kielenkääntäjä. Hänen tehtävänään on tulkata kaikki puhuttu viittomakielelle ja päinvastoin. Tilaisuuden kestosta ja luonteesta riippuen paikalle saapuu joko yksi tai kaksi tulkkia. Tulkki tai tulkit sijoittuvat puhujien/kuulevan henkilön läheisyyteen siten, että näköyhteys viittomakieliseen tulkinkäyttäjään on esteetön. Tulkkaus on molempien osapuolten etu ja tulkki on tilanteessa koko työyhteisön käytettävissä. Tulkin voi tilata paikalle tilanteeseen kuin tilanteeseen: tulkkia tilataan harvoin turhaan. 43 Työ kuuluu kaikille! koulutus Virpi Thurén, Kuurojen Liitto ry 9.11.2016
LISÄTIETOJA: Suomen Viittomakielen Tulkit ry: www.tulkit.net Kuurojen Liitto ry: www.kuurojenliitto.fi Kansaneläkelaitos: http://www.kela.fi/vammaisten-tulkkauspalvelu Virpi Thurén, työllisyyskoordinaattori (virpi.thuren@kuurojenliitto.fi) Marika Rönnberg, erityisasiantuntija/kelan tulkkauspalvelut (marika.ronnberg@kuurojenliitto.fi) 44 Työ kuuluu kaikille! koulutus Virpi Thurén, Kuurojen Liitto ry 9.11.2016
Kiitos, tack! 45 Työ kuuluu kaikille! koulutus Virpi Thurén, Kuurojen Liitto ry 9.11.2016
Työhönvalmennusta sosiaalihuollon palveluna Kenelle, miksi ja millaista? Työ kuuluu kaikille! 9.11.2016
Kohti inkluusiota Segregaatio Integraatio Inkluusio Potilas - hoito Asiakas - kuntoutus Kansalainen - tuki
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Artikla 27: Työ ja työllistyminen Työsyrjinnän kielto Vammaisilla henkilöillä oikeus työhön samoin perustein kuin muillakin henkilöillä Oikeus ammattiyhdistystoimintaan kuten muillakin Oikeus mahdollisuuteen ansaita elantonsa työllä, joka on vapaasti valittu ja/tai hyväksytty työmarkkinoilla, sekä työympäristöön, joka on avoin, osallistava ja saavutettavissa Kohtuulliset mukautukset työpaikoilla Oikeudenmukaiset työolot yhdenvertaisesti muiden kanssa Apu työn löytämiseen, saamiseen ja säilyttämiseen, uralla eteneminen Orjuuden ja alistamisen kielto
Kehitysvamma vamma ymmärtämisen ja käsityskyvyn alueella Uusien asioiden oppiminen ja käsitteellinen ajattelu ovat kehitysvammaiselle ihmisille vaikeampia kuin muille. Kehitysvammaiset ihmiset oppivat kuitenkin samoja asioita kuin muut. vaihtelee vaikeasta vammasta lievään oppimisvaikeuteen Persoonallisuudessa älykkyys on vain osa kokonaisuutta. Kasvatus, elämänkokemukset, oppiminen ja elinympäristö vaikuttavat kehitykseen, siihen millaisiksi ihmisiksi kasvamme. Vain vamma yhdistää kehitysvammaisia ihmisiä, muuten he ovat samalla tavalla yksilöllisiä kuin muutkin. Heillä on oma persoonallisuutensa, omat vahvuutensa, mahdollisuutensa ja kykynsä, jotka on löydettävä ja joita täytyy tukea. Kehitysvamma ei vie työkykyä! Kehitysvammaiset ihmiset voivat työskennellä monissa eri tehtävissä ja eri aloilla.
Kehitysvammaiset ihmiset työelämässä Suomessa on noin 25 000 työikäistä kehitysvammaista henkilöä, joista suurin osa osallistuu työ- ja päivätoimintaan. Työsuhteista palkkatyötä tekee noin 400-500 kehitysvammaista henkilöä. Palkkatyöhön kykeneviä potentiaalisia työntekijöitä on noin 3000 henkilöä.
Kehitysvammaiset ihmiset ja työ Useimmilla kehitysvammaisilla ihmisillä on perustulona työkyvyttömyyseläke. Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen ei estä työn tekemistä tai TE-toimiston asiakkuutta. Työkyvyttömyyseläkkeen päälle henkilö saa tienata 743,83 /kk (2016) tai työkyvyttömyyseläkkeen voi laittaa lepäämään.
Kehitysvammainen työnhakija TE-toimistossa Työnvälityspalvelu Ammatinvalinta ja koulutus Palkkatuki Työolosuhteiden järjestelytuki apua työssä toiselta työntekijältä Ym.
Kehitysvammaiset ihmiset ja työ Vammastaan johtuen kehitysvammainen ihminen tarvitsee tukea (työllistymiseensä). Kehitysvammaisen ihmisen apuväline on toinen ihminen Abstraktien käsitteiden kääntäminen konkreettisemmiksi Tukea uuden oppimisessa Tukea muutostilanteissa (työympäristössä, -yhteisössä tai -tehtävässä) Tuen tarve jatkuva, mutta ei kokoaikainen
Tuettu työllistyminen Työnantaja palkkaa tarvitsemansa työntekijän. Työnteko perustuu työsuhteeseen. Työntekijä saa normaalia palkkaa ja on työyhteisön täysivaltainen jäsen. Työntekijän tukena työhönvalmentaja. Työhönvalmentajan tuki on työntekijälle ja työnantajalle maksutonta.
Tuetun työn työhönvalmennus Tavoitteena aina työllistyminen työsuhteeseen Tuki työtä haettaessa Tuki asioitaessa eri viranomaisten kanssa Tuki uuden työn ja työpaikan kulttuurin oppimiseen sekä työyhteisöön tutustumiseen Tuki työnantajalle, työyhteisölle Tuki työsuhteen jatkuessa, muutostilanteissa, työpaikkaa vaihtaessa tarvittaessa pysyvä tuki
Kiitos! Ota yhteyttä: Mari Hakola mari.hakola@kvtl.fi 040-1676990