Suomen Pyöräilyunioni ry Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 PYÖRÄILY LIIKUTTAA ENEMMÄN
1. JOHDANTO Pyöräily on jatkanut edelleen asemaansa Suomen harrastetuimpana liikuntamuotona. Pyöräily on sekä lasten- ja nuorten että aikuisväestön keskuudessa maamme toiseksi suosituin kesäliikuntamuoto. Pyöräilyä harrastaa aktiivisesti runsaat 800 000 aikuisväestöön kuuluvaa henkilöä. Nuorista pyöräilyä harrastaa aktiivisesti reilut 200 000. Pyöräilyseuratoiminnassa on jäseniä noin 10 000, täten valtaosa harrastajista on seuratoiminnan ulkopuolella. Vuosi 2015 oli SPU kannalta merkityksellinen. Strategian tasolla huippu-urheiluohjelma on saatu valmiiksi ja televisionti saatiin toimintaan maantiepyöräilyn osalta. YLE:n Urheiluruutu näytti väläykset SPU:n Maantie Cupin osakilpailusta. Sen lisäksi syksyllä näytettiin kooste kesän maantiecupista henkilökuvineen. Toiminta tulee jatkumaan vuonna 2016. SPU:n haaste on saada investoinnit katettua mainosmyynnillä. Huippu-urheiluohjelman valmistuminen antaa haasteen valmennukseen ja urheilijoille. Suomalaisen huippupyöräilyn tulee kasvattaa kilpailuvauhtia. Vuoden 2015 maantien EM kisojen perusteella aika-ajossa olemme jäljessä 3 km/h Euroopan huippua. Samoin urheilijoiden tulee seuraavien vuosien aikana saavuttaa kestävyys ja vauhtikestävyys sellaiseksi että kilpaileminen, ei vain pääjoukossa pysyminen, kansainvälisellä tasolla mahdollistuu. Organisatorisella tasolla SPU toiminnallinen rakenne toimi huippu-urheiluyksikön ja nuorisoyksikön osalta. Harrrasteyksikkö sen sijaan oli toimimaton. Harrasteykikkö muutetaan seura ja kilpailutoiminan kehittämisyksiköksi, jolloin toiminnan fokus tulee olemaan selkä. Yksikön toiminta seuroja palvelevaksi yksiköksi sekä esim. kilpailutoiminnan koordinoinnin osalta tuonee omalta osaltaa tarvittavaa lisäarvoa seuroille. Olosuhdeoppaan valmistuminen on myös mahdollisuus vuoteen 2016. Olosuhdeopas on käytännön työkalu kuntien toimijoille ja opas löytyy Rakennustietokannasta. Olosuhdeoppaan ollessa apuväline kunnille, seurojen on mahdollisuus luoda yhteydet kuntaan ja olosuhdeopasta hyödyntämällä antaa kunnalle mahdollisuus pyöräilyn olosuhteiden kehittämiseen.. Mika Niskanen puheenjohtaja
2. Yleistä Suomen Pyöräilyunioni ry on jäsentensä yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö. SPU tukee toiminnallaan jäsenistönsä toimintaa pyöräilyn ja siihen perustuvan liikunnan parissa elinkaarimallin mukaisesti. SPU edistää ja kehittää pyöräilyn huippu-, kilpa-, nuoriso- ja harrastepyöräilyä sekä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi toimivien jäsentensä valtakunnallinen keskusjärjestö. SPU:n toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot, kestäväkehitys, tasa-arvo, yhdenvartaisuus, urheilun reilun pelin periaatteet, dopingin ja päihteiden vastainen toiminta. SPU:n toimintaa ohjaa valtakunnallinen liikunnan yhteinen visio. Päämääränä on, että Suomi on maailman liikkuvin urheilukansa vuonna 2020. Tavoitteena on yhteistyön lisääminen liitto- ja seuratasolla niin lajin sisällä kuin eri urheilulajien välillä. SPU:n ja sen jäsenseurojen tavoitteena on kilpapyöräilyn ohella edistää mahdollisimman monen Suomessa asuvan ihmisen kuntoilua ja liikkumista polkupyörällä koko elinajan. Myös erityisryhmien pyöräilymahdollisuuksien kehittämistä ja harrastusta edistetään mahdollisuuksien mukaan. Pyöräilyseuroissa tapahtuva kansalaistoiminnan aktivointi sekä lisääminen ovat tärkeinä tavoitteina. Esimerkkinä voidaan pitää pyörällä tapahtuvan hyötyliikunnan ja turvallisten ja nykyaikaisten pyöräilyolosuhteiden edistäminen ja kehittäminen. Vapaaehtoisten pitempiaikaiseen mukanaoloon ja jaksamiseen etsitään toimivia kannustimia yhteistyössä eri organisaatioiden kuten VALON kanssa. Merkittävä rooli nuorten harraste- ja kilpailutoiminnan kehittämisessä ja tukemisessa on Kultainen Kampi -konseptilla jota kehitetään edelleen. Tämän rinnalle tuotetaan kouluihin suuntaava toimintamalli, jonka myötä pyöräilyseurojen ja koulujen yhteistyö saadaan lisääntymään. Nuorten mukaan saaminen pyöräilyn pariin on oleellista harrastajamäärien ja huippu-urheilun kehittymisen kannalta. Nuorten harjoitus ja harrasteryhmien tueksi toteutetaan alueellista ja valtakunnallista leiritoimintaa. Nuorten toimintoihin voidaan käyttää olemassa olevia Fillaripäivä-, Fillarinappula- ja Kilpapyöräkoulun materiaaleja. Eri osa-alueilla tavoitteisiin pääsy edellyttää kaikkien pyöräilyn parissa toimivien yhteistä tahtotilaa samoin kuin pyöräilyseurojen työn ylläpitoa ja kehittämistä. Tavoitteena on tehdä pyöräilystä maamme liikuttavin urheilulaji. SPU:n toimintasuunnitelman lähtökohtana on 2020-strategia, joka antaa suuntaviivat tulevaisuuden työskentelylle niin SPU:n hallituksessa kuin sen alaisuudessa oleville toiminnoillekin sekä liiton toiminnalliselle rakenteelle. Tavoitteena on kasvattaa suomalaisten kilpapyöräilijöiden vauhtia kohti kansainvälistä tasoa, mutta myös yhteistyössä pyöräilyseurojen ja eri pyöräilyn sidosryhmien kanssa kehittää Suomen pyöräilyä ja pyöräilijöiden olosuhteita laaja-alaisesti huippu-urheilun, harrasteliikunnan
ja lasten sekä nuorten osa-alueilla. Johtavana pyrkimyksenä on pyöräilyharrastuksen määrän ja laadun kasvattaminen pyöräilyn kaikilla osa-alueilla. Suurin muutos tulee koskettamaan huippu-urheilua. Liitolle on laadittu huippupyöräilyohjelma. Huippupyöräilyohjelmaa ohjaa huippupyöräily-yksikkö. Huippupyöräilyohjelmaa on valmistellut huippupyöräily-yksikkö. Huippupyöräilyohjelman myötä lajijaostot muuttuvat enemmän huippu-urheilupainotteiseksi. Jaostojen puheenjohtajista sekä lajin asiantuntijoista koostuva huippupyöräily-yksikkö vastaa lajien huippu-urheilun kriteerien sisällöstä, samoin kuin koordinoivat kansallista kilpailukalenteria huippu-urheilun näkökulmasta. Jaostot suunnittelevat ja toteuttavat kansallista kilpailukalenteria lajin harrastajat ja kilpailijat huomioiden. Vuonna 2016 maajoukkuetoiminnan tavoitteena on kansainvälisen lähialueiden kilpailuihin osallistumisen ohella kansallisen kilpailuvauhdin kasvattaminen aikaisempaan nähden. Mikäli menestystä tulee lajiryhmien omissa maailmancupeissa sekä muissa kategorisoiduissa KV-kilpailuissa, osallistuminen lajien omiin kansainvälisiin arvokilpailuihin tulee mahdolliseksi. Pyöräilyn ja erityisesti huippupyöräilyn saamaa julkisuutta tulee lisätä. Tiedottamista tulee kehittää ja sosiaalisenmedian tuomat mahdollisuudet suorien nettilähetysten tuottamiseksi tulee hyödyntää. Pyöräilyyn on luotu maantiepyöräilycup, joka kiinnostaa sekä mediaa että suurta yleisöä.
Sääntö- ja tuomaritoimintaan liittyvää kehittämistä ja päivittämistä jatketaan. Muutokset ja tarkennukset tuodaan ajajien, toimitsijoiden ja tuomareiden tietoisuuteen tiedottamisen ja koulutuksen avulla. Sääntöpäivitykset julkaistaan mahdollisimman nopeasti omilla internetsivuilla. Sääntökansion painettu päivitys toteutetaan kauden alussa. Painettu päivitys toimitetaan aktiivisesti toimiville tuomareille ja päivityksen tilaavilla. Näiden lisäksi tuomareita kannustetaan lähtemään UCI:n ja UEC:n järjestämille kansallisille ja kansainvälisille komissaarikursseille. Tuomareiden koulutus- ja neuvottelupäivät järjestetään Tampereella 6.-7.2.2016.
3. Strategia tiivistettynä Suomen Pyöräilyunionin visio: Suomen pyöräilyunionista tulee toimija joka tekee pyöräilystä entistä halutumman ja tunnetumman urheilu-, liikunta- ja liikkumismuodon. Suomen Pyöräilyunionin missio: Olla pyöräilyn yhteen kokoava toimija ja kehittäjä Suomessa. Suomen Pyöräilyunionin arvot: Menestymisen ja kehittymisen tahto: elinehto kaikelle, pitää olla toiminnan ytimessä kaikessa. Huippu-urheilun pitää tuottaa nousujohteista arvokilpailumenestystä, juniorityön pitää kasvaa laadullisesti ja määrällisesti ja liiton näkökulmasta taloudellinen ja toiminnallinen menestys ja kehitys. Kestävä kehitys: urheilullinen, taloudellis- hallinnollinen, ympäristöllinen sekä yhteiskuntavastuu. Sitoudutaan suunnitelmiin, edistetään pyöräilyä, huomioidaan ympäristö. Elämisen laatu ja pyöräilyn nautinto: pyöräily on kivaa. Se on sosiaalista, se lisää elämisen laatua, hyvinvointia ja terveyttä. Pyöräily sopii hyvin monelle. Yhdessä tekeminen: ehtymätön voimavaramme. Yhteistyö on mahdollistaja. Lajien välinen yhteistyö, kansainvälinen yhteistyö, liiton ja seurojen, seurojen välinen yhteistyö, kuten myös kaupalliset ulottuvuudet. Reilu peli: yksi peli, samat säännöt. Avoimuus: Toiminnan läpinäkyvyys ja ennakkoluulottomuus kaikilla tasoilla. Avoimuus sisälle ja ulos.
Suomen pyöräilyunionin strategisina painopisteinä ovat a) huippu-urheilu - huippu-urheiluun muodostetaan ns. olympiaryhmä sekä haastajaryhmät samoin kuin huippu-urheiluohjelma, joka systematisoi kansainväliselle tasolle nousun kansallistakin kilpailuvauhtia kasvattamalla. b) harrasteliikunta - harrasteliikunnassa panostukset tulevat olemaan rakenteellisia, kuten ohjaajakoulutusta. Samalla kehitetään konseptia kouluissa eri paikkakunnilla toteutettavaksi. c) lapset ja nuoret seuroissa toteutettavan nuorisotoiminnan tukeminen ja kehittäminen. Nuorille järjestetään SPU:n toimesta 1-2 valtakunnallista KK leiriä. SPU voi tukea alueellisten leirien toteutumista. KK cupsarjan toteuttaminen eri lajimuodoissa.
3.1 Strategiset päätavoitteet 2020 ja välitavoitteet vuodelle 2016 1. Kasvu Vuoteen 2020 mennessä pyöräily on järjestäytyneiden harrastajien määrällä mitattuna maamme 10 suurimman lajiliiton joukossa. Tämän tavoitteen saavuttamista edistetään orgaanisella kasvulla ja luomalla suurempaa kasvutavoitetta tehokkaasti edistävät palvelu- ja tuotekonseptit. 2. Laatu Toiminnan laatu on perusedellytys kaikkien strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi, ja sen saaminen riittävälle tasolle toteutetaan strategiakauden alkupuolella. Laaditaan seura- ja liittotason toiminnan laatumääreet ja luodaan tarvittava mittaristo. Tämän jälkeen toteutetaan vuosittainen laatuarviointi em. tasoilla. Vuosina 2016-2018 huolehditaan liiton hallinnollisen toiminnan saamisesta VALO:n määrittelemälle lajiliittojen hyvän hallinnon mukaiselle tasolle. 3. Menestys Sitoudutaan menestykseen ja haluun menestyä. Strategiakauden päätöstavoitteena on vähintään yksi olympia- tai maailmanmestaruusmitali vuonna 2020 tai aiemmin. Vuonna 2016 jatketaan asteittainen huippu-urheilun uudelleenjärjestämistä. Ensimmäisenä tehtävänä on tähtäimenä vuoden 2016 olympialaiset ja paralympialaiset, johon tavoitteiden mukaisesti nimetään pyöräilyn Team Rio. 4. Resurssit Henkilö-, työympäristö-, työvälineresurssit on saatava tasolle, jotka mahdollistavat käytännön toimintaedellytykset tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuodesta 2015 lähtien liiton budjetin kasvun tavoitteeksi on asetettu vähintään 10% vuodessa. Toimenpiteet liiton omavarainhankinnan organisoimiseksi on aloitettava markkinointi- ja viestintätyöryhmien toimesta. Vuoden 2020 tavoite on, että budjetin loppusummasta yli puolet on saatu omavarainhankintana. Liiton palvelut keskitetään yhteen toimipisteeseen strategiakauden aikana.
3.2 Strategian vaikutus organisaatioon Strategia vaikuttaa Pyöräilyunioniin organisaatiotasolla vaiheittain. Jaostot muuttuvat lajiensa kansallista kilpailutoiminnan koordinaatioyksiköksi. Jaostojen puheenjohtajat tai vastaavasti yksi edustaja lajijaostosta (arvokilpailulaji) muodostavat huippupyöräilyyksikön, joka vastaa eri lajien huippu-urheilun kehityksestä. Lyhyellä aikavälillä uusi strategia tuo uusia elementtejä suomalaiseen pyöräilyyn. Huippu-urheilun systematisoituminen tarkoittaa, että liittoon tulee saada täysiaikainen valmennuspäällikkö tai päävalmentaja. Tämä edellyttää harrastajamäärien kasvua ja toisaalta harrastajien halukkuutta ja sitoutuneisuutta huippu-urheilun piiriin. Kiinteänä osana huippupyöräilyn systematisointia valmennuksen, leirityksen ja testauksen toteuttamiseksi on tehty yhteistyösopimus Valmennuskeskus Pajulahden kanssa. Tavoitteena on rakentaa Finnish Cycling Academy, jonne lajin liittojohtoinen valmennus- leiritys-, testaus- sekä koulutusyhteistyö keskitetään. Tämä yhteistyökokonaisuus ulotetaan läpi lajitoiminnan eri tasojen. Uuden strategian myötä on myös tarkoitus käynnistää SPU:n hanketoiminta. Hankkeita varten tarvitaan henkilöitä tuottamaan sisältöä hankkeisiin. Nämä tarpeet kartoitetaan kasvun myötä. Olennaisessa roolissa on kaupallisten toimintojen kuten tuotteistuksen, myynnin, markkinoinnin, markkinointiviestinnän tarpeellisuuden sisäistäminen sekä näiden toimintojen tehostaminen ja resursointi, jotta omavarainhankinta mahdollistuu. Hallitustoimintaa kehitetään edelleen siten, että hallituksessa olisi puheenjohtajan lisäksi 6-8 jäsentä. Hallituksen toiminnan pitkäjänteisyyttä kehitetään siirtymällä vuoden 2017 alusta neljän vuoden (olympiadin) mittaisiin toimikausiin. Näin vastaamme Olympiakomitean lajiliitoille asettamiin odotuksiin. Hallituksen jäsenistä kullekin nimetään oma vastuualue, jolla ei tarkoiteta lajiryhmää vaan asiakokonaisuuksia kuten talous, markkinointi- ja viestintä, seuratoiminta, huippu-urheilu, kehityshankkeet jne.
4. Nuorisotoiminta Nuoriso on Suomen pyöräilyn tulevaisuuden mahdollisuus, lapsiin ja nuoriin tullaan panostamaan uudella tavalla. Leiritoimintaa kehitetään edelleen ja seuroille tuotetaan hyviä käytäntöjä nuorten houkuttelemiseksi pyöräilyn pariin. Seuroja opastetaan hyvien käytäntöjen kautta yhteistyöhön muiden lajien kanssa, jotta eri lajeista tippuvat ns. pudokkaat saadaan pyöräilyn pariin. Pyöräily on lasten ja nuorten toiseksi harrastetuin liikuntamuoto, mutta monikäyttöisiä, mielekkäitä ja turvallisuus-aspektit huomioivia lajin harrastuspaikkoja on marginaalisesti. Pyöräily on merkittävässä roolissa koko väestön liikkumis- ja liikuntamuotona. Kun tätä tuetaan lapsuudesta saakka, on varmaa, että lasten ja nuorten motoriset taidot kehittyvät, jolla on myönteinen vaikutus liikenneturvallisuuteen kautta koko yksilön elinkaaren. Liikkumisen mielekkyyden merkitys kohderyhmässä on pyöräilyn yhteiskunnallisen merkittävyyden ohella erittäin huomioitava asia kuten myös lajin vihreät arvot sekä tasa-arvoisuus. Pyöräilyn lähiliikunta-alueita tulisi rakentaa erityisesti alakoulujen ja päiväkotien läheisyyteen. Nuorisoyksikkö laatii suunnitelmat seurojen lasten- ja nuorten ohjaus-, harjoitus- ja kilpailutoimintojen kehittämiseksi, tukemiseksi ja toteuttamiseksi. Lasten- ja nuorten seuratoiminnan perustana on monipuolinen, turvallinen ja mielekäs toiminta. Toiminnan yhtenä tavoitteena on taata urheilijapolku myös kilpa- ja huippupyöräilyyn. Nuorisoyksikkö toteuttaa 1-2 valtakunnallista leiriä ja tukee mahdollisuuksien mukaan alueellista leiritystä. Valtakunnallinen cupkilpailusarja toteutetaan maantie-, maasto-, rata- ja BMX pyöräilyssä. Yksikön tehtävänä on lasten- ja nuorten ohjaajakoulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen seurojen toimintaa tukevalla tavalla.
5. Huippupyöräily Suomen liikuntalain ja Suomen Olympiakomitean uuden avustus- ja tukiperiaatteen mukaisesti pyöräilynkin tulee muuttaa käytäntöjään. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Olympiakomitea jakavat tukensa lajiliittojen huippu-urheilutoiminnallisuuden perusteella entisen lisensseihin perustuvan jaottelun sijaan. Suomeen rakennetaan huippu-urheiluohjelma, joka ottaa huomioon urheilijan polun, joka pyrkii pyöräilyn eri lajien kansainvälisen tason tavoitteluun. Ohjelma rakennetaan Suomen pyöräilyn kärkivalmentajien ja huippupyöräily-yksikön toimesta. Valmennuskokonaisuuden kehittämisen tueksi luodaan urheiluopisto-yhteistyö, joka mahdollistaa Finnish Cycling Academy:n perustamisen. Huippupyöräily-yksikkö on laatinut keskipitkäntähtäimen suunnitelman vuoteen 2016 ja pitkäntähtäimensuunnitelman vuoteen 2020. Suunnitelmien edellyttämät toimenpiteet aloitettiin vuoden 2014 aikana. Suunnitelmien toteuttaminen alkaa täysipainoisesti vuoden 2016 aikana. TAUSTAA Kilpapyöräily on maailman laajuisesti yksi suurimmista urheilulajeista. Suomessa kilpapyöräily on harrastajamääriltään pieni. Lisenssiurheilijoita maassamme on noin 1200. Tällä hetkellä toiminnan taso, niin seurojen kuin liiton osalta on varsi vaatimaton. Tämä johtuu merkittävästi, sekä taloudellisten että henkilö resurssien niukkuudesta. Toiminnan uudelleen organisoimiseksi SPU on tehnyt uuden toimintastrategian, jonka seurauksena on perustettu huippupyöräily-yksikkö, jonka tehtävänä on ohjata valmennus- ja kilpailutoimintaa sekä luoda uskottava toimintamalli, jolla pystytään tuottamaan menestyviä urheilijoita. Tämä kaikki edellyttää toimivaa seuratoimintaa ja hyvää nuorisotyötä! Nuoret tarvitsevat huippuja esikuvikseen, huiput tuovat nuoria lajin pariin ja heistä kehittyy uusia huippuja. Pyöräilyssä Elite tasolla MM/Olympia-kisapaikat ratkeavat ajetuilla UCI pisteillä ja niitä voi vain saada Pro Tour tasolla. Tämän ohjelman yksi tärkeimmistä kulmakivistä on saada ajajia Pro Tour tason joukkueisiin, jotta UCI pisteiden kerääminen Elitessä on edes mahdollista. Näin saatu olympiapaikka on ansaittu.
PÄÄTAVOITE Tavoitteena on luoda järjestelmä joka tuottaa urheilijoita Pro Tour tasolle, jotta heillä on mahdollisuus kehittyä ja menestyä Tokiossa 2020. Toiminnan jatkuvuus on taattava tulevaisuudessa. Rion tavoitteena on saada 1-2 pyöräilijää sekä 2-3 parapyöräilijää, joilla on mahdollisuus menestyä sijoittumalla 16 parhaan joukkoon. Tokion tavoitteena on 2-4 pyöräilijää ja 3-4 parapyöräilijää, joilla on mahdollista sijoittua 16 parhaan joukkoon. Suunnitelman tavoitteena on tuottaa Pro Tour tasolle 3-6 ajajaa/laji (maantie, maasto ja rata). Liiton toiminnan tärkein painopistealue on urheilijat U19 ja U23 luokissa. Näitä urheilijoita tuetaan liiton toimenpitein yhdessä ajajan seuran kanssa. Seuratoiminnan painopiste pitää olla nuorissa 8-18 vuotiaissa. Näissä sarjoissa harrastajamäärien lisääminen mahdollistaa huippuyksilöiden löytämisen ja heidän kehittämisen kohti Pro tasoa. VÄLITAVOITTEET Vuonna 2014 on alkanut UCI pisteiden kerääminen (maasto) Rion olympiapaikkoja varten. Riittävän pistemäärän saavuttamiseksi SPU:n parhaiden urheilijoiden pitää luoda kilpailuohjelma siten, että tarvittava pistemäärä saavutetaan. Tärkeimmät välitavoitteet ovat kilpailut joissa jaetaan UCI pisteitä ja Maailman mestaruuskilpailut. Kilpailukalenteri vuodelle 2016 voidaan lyödä lukkoon vasta sitten kun UCI julkaisee sen. 2016 Suomalaisen pyöräilyvalmennusjärjestelmän kehittäminen 2016 aikana. Kehittämisen kohteet: - kilpailutoiminta - nousujohteinen kilpailusuunnitelma (kalenteri) - kotimaankilpailut - ulkomaankilpailut - valmennustoiminta - suomalaisen valmennustietouden hyödyntäminen (HPY) - suomalaiset valmentaja - toisten lajien valmentajat
- kansainvälisen valmennustietouden hakeminen (HPY) - ex ammattilaiset - urheilija/valmentaja kartoitus - jatkuva seuranta kilpailumenestyksistä - lajivastaavat kontrolloivat (HPY) - harjoituksen suunnittelun ja toteutumiseen kontrolli - henkilökohtainen valmentaja raportoi lajivastaavalle kirjallisesti (HPY) - koulutustarpeiden kartoitus (HPY) - henkilökohtainen valmentaja - lajivastaavat/hpy - tietotaidossa ilmenevät puutteet korjataan koulutuksella - testaustoiminta - laboratorio testit - päätetään testauspaikka(t) ja testausprotokolla - raportit lajivastaavalle (HPY) - kenttätestit - päätetään kenttätestin protokolla - raportit lajivastaavalle (HPY) - "harjoitustestit" harjoituksen aikainen kontrollitestaus - leiritys - kotimaanleirit - ulkomaanleirit - tukitoimintojen kehittäminen - lääkärit/fysioterapeutit - urheilupsykologi - hierojat - Leiritystoiminnan aloittaminen. - Testaustoiminnan kehittäminen/aloittaminen kevät 3/2016 mennessä. - Valmentajien koulutustarpeen kartoitus 2/2016 mennessä. - Maajoukkuekilpailut (U23, U19) 3-5 kisaa (UCI pisteet)
- UCI pistekilpailut (Pro/elite, U23 ja U19) - EM kilpailut (U23 ja U19) - MM kilpailut (Pro/elite, U23 ja U19) Kauden päätteeksi valitaan urheilijat joilla on mahdollisuus Olympialaisiin 4-6 kpl. Heille suunnitellaan viimeisen vuoden ohjelma yhdessä henkilökohtaisen valmentajan kanssa. Liiton toiminta tukee suunnitelmia. 2016 RIO Painopistelajin valitseminen. Leiritys: talvi 2015/ 2016 pidetään 2 harjoitusleiriä ja 1 kilpailuleiri Testaus: OK valmennuksen urheilijat testataan syksyllä ja keväällä sekä tehdään standarditestejä kerran kuukaudessa. RESURSSIT HENKILÖRESURSSIT Resurssien maksimaaliseksi hyödyntämiseksi sovitaan vastuut, aikataulut ja "projektin 2016/ 2020" vetäjä/t. Huippupyöräily-yksikkö, suunnittelee, koordinoi ja vastaa toiminnan aikataulusta ja toteutuksesta. Valmennuskoulutuksen, seura- ja nuorisotoiminnan koordinointi/kehittäminen kuuluu henkilökunnan ja yksiköiden ja koulutusvaliokunnan vastuulle. Seuravalmentajat (potentiaalisen urheilijan henkilökohtaiset valmentajat) otetaan mukaan toiminnan toteuttamiseen. Raportoivat HPY:lle urheilijan suunnitelmien etenemisen. Valmennuskeskuksien tietotaitoa käytetään hyväksi resurssien mukaan. TALOUDELLISET RESURSSIT Taloudellisen tuen tulee kasvaa vuosittain joko ulkopuolisena rahoituksena tai sitten liiton oman budjetin kautta. Potentiaalisten urheilijoiden saama tuki kartoitetaan ja suunnataan optimaalisesti yhdessä liiton ja seurojen kanssa. Rahoitustarve vuodelle 2016 on n. 180 000, 50 % omakustannuksen kautta SPU:n osuus on n. 90 000. Seurojen/yhteistyökumppanien tuki urheilijoille on kartoittamatta. Tuen määrät kartoitetaan 4/2016 mennessä. Omakustannusosuuden ottaminen mukaan on välttämätön toiminnan kehittämiseksi. Aluksi omakustannusosuus on 50 %. Arvokilpailut pyritään toteuttamaan ilman
omarahoitusosuutta kriteerit täyttävien urheilijoiden osalta. Kun taloudelliset resurssit kehittyvät, niin omakustannusosuutta pienennetään resurssien mukaan. Liiton antama valmennustuki kohdistetaan ensisijaisesti liiton järjestämien leirien, testien ja kilpailujen omakustannusosuuden hoitoon ja toissijaisesti omaehtoiseen valmistautumiseen. Jaostot toteuttavat toimintaansa huippupyöräily-yksikön antamien resurssien ja oman toimintasuunnitelman mukaisesti. Päätösprosessi
PARAPYÖRÄILY Parapyöräilyn integraatio toteutettiin kauden 2009 alussa. Toiminnassa pyritään varmistamaan nykyisten parapyöräilijöiden mahdollisuudet lajin harrastamiseen. Lontoon Paralympiaisissa Jarmo Ollankedon ja Marko Törmäsen tuoma menestys pyritään hyödyntämään eri osa-alueilla. Valiokunta vastaa huipputason valmennuksesta ja koulutuksesta. Käytännöntoimet kuten kilpailuihin ilmoittautumiset jne. hoidetaan SPU:n toimiston kautta. Parapyöräilyn kehittämistyöryhmään on nimetty Kimmo Mustonen, Tuomas Törrönen, Osmo Kuutamo ja Antti Hagqvist. Valiokunta ja kehittämistyöryhmä tulevat toimimaan yhteistyössä VAU:n kanssa. Valiokunta pyrkii kehittämään ja luomaan toimintamalleja seuratason parapyöräilytoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. Valiokunta tiedottaa parapyöräilyn integraatiosta ja kehityssuunnitelmista jäsenseuroja. Tuomareiden ja toimitsijoiden koulutuksessa pyritään huomioimaan myös parapyöräily. Esim. tandemparien ja käsipyöräilijöiden osallistuminen kansallisiin kilpailuihin pyritään mahdollistamaan sääntöjen sallimissa puitteissa. Erityisryhmien ja harrastepyöräilyn toimintojen kehittämisen kannalta olisi perusteltua saada asioiden organisointiin ja toteuttamiseen osa-aikaisesti palkattu henkilö. Henkilön palkkaus on riippuvainen liiton saamista avustuksista.
6. seura- ja kilpailutoiminnankehittämisyksikkö Kansallinen kilpailutoiminta toteutuu jäsenseurojen toteuttamana. Jaostot ja henkilökunta tukee toimintaa kaikin tavoin. Kansallisten mestaruuskilpailujen osalta, SPU ottaa kilpailujen suunnittelussa kaksivuotis-suunnitelmat käyttöön. Tämä tarkoittaa, että vuonna 2016 tavoitteena on myöntää valtaosa vuoden 2018 kansallisista mestaruuskilpailuista. Tämä mahdollistaa järjestäjiä organisoimaan kilpailut rauhassa ja perusteellisesti. Tavoitteena olisi että mestaruuskilpailut voitaisiin kilpailuttaa saavuttamalla myös laatua kilpailun järjestelyihin. Kansallisen kilpailutoiminnan kehittämiseksi ja tukemiseksi pyritään kehittämään ja jatkamaan cup-kilpailusarjoja. Maantiecup toteutetaan yhteistyökumppaneiden tuella, niin että sarjalle saadaan valtakunnallista TV näkyvyyttä. Muille cupsarjoille etsitään myös ulkopuolisia yhteistyökumppaneita. Seuroille pyritään kehittämään ja toteuttamaan kilpailujen järjestämistä helpottavia palveluja. SPU tulee lisäämään aktiivisuuttaan tutkimustoiminnan kehittämisessä. SPU saa tietoa jäsenistään ja voi vaikuttaa tiedon laadulla ja määrällä myös valtakunnallisiin päätöksentekijöihin nostaen pyöräilyn arvostusta Suomessa myös päättäjien tasolla. Pyöräillyn ohjaajakoulutuksen myötä Suomeen valmistuu pyöräilyn ohjaajia, jotka osaavat vetää harrasteryhmiä pyöräilyssä. Entinen omatoiminen harrastustoiminta muuttuu vähitellen seurojen toteuttamaksi ja seurojen alaisuuteen tuottaen seuroille uusia jäseniä. Kuntoilijoille pyritään tarjoamaan ainakin suurimmilla paikkakunnilla eri keskivauhteihin sidottuja tasoryhmiä. Pyörällä tapahtuvan siirtymisen ja liikkumisen lisääminen ja turvallisuuden parantaminen ovat asioita, joita pyritään kehittämään eri yhteistyötahojen kanssa. Pyöräilyn ympäristöarvot ja pyöräilyyn liittyvät monet myönteiset tekijät pyritään hyödyntämään SPU:n ja jäsenseurojen toiminnassa. Nuorten kohdalla kehitetään ja uudistetaan Fillarinappulakouluprojektia ja tämän jatkona olevaa Kilpapyöräilykoulutoimintaa kehitetään edelleen 14-18-vuotiaiden toimintaa tukevaksi. Kansallisen kilpailutoiminnan toteuttavat jäsenseurat lajijaostojen ohjauksessa ja toimihenkilöiden tukemana. Maantiecupin ja mastercupin osalta kilpailusarjoja kehitetään harrastajia, yleisöä ja mediaa kiinnostavaksi. Laadukkailla pyöräväylillä ja hyvässä pyöräilykulttuurissa on sijansa eri vauhtia kulkeville pyöräilijöille. Tutkimusten mukaan laadukkaat pyöräväylät hyödyttävätkin eniten hitaampia pyöräilijöitä.
Suomalaisten liian vähäisen liikkumisen ongelma voidaan ratkaista kustannustehokkaimmin arkiliikunnan avulla. Tässä yhtälössä pyöräilyllä ja kävelyllä on ratkaisevan suuri rooli. Pyöräilyn hyödyt koostuvat monista tekijöistä, joita ovat muun muassa terveydenhuollon kustannussäästöt, aikasäästöt ihmisten päästessä sujuvammin matkansa kohteeseen, elinkeinoelämän vilkastuminen pyöräilyä ja jalankulkua suosivilla alueilla ja tuottavuuden kasvu sairaspäivien vähentyessä. Tehdyn tutkimuksen mukaan yhden euron investointi laadukkaisiin pyöräväyliin tuottaa Helsingissä kahdeksan euron hyödyt. Pelkästään terveyshyödyt yhteiskunnalle suomalaisten nykyisestä pyöräilystä ovat noin 1,1 miljardia euroa vuodessa WHO:n kehittämän laskentamenetelmän mukaan. Valtakunnallisena tavoitteena on lisätä pyöräilyn määrää 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Lisäämisen terveyshyödyn arvoksi on laskettu 119 miljoonaa vuodessa. Monet kaupungit ovat asettaneet omia tavoitteitaan ja pyöräilymäärät ovatkin kasvussa juuri siellä missä olosuhteita on parannettu. Suomen parhaita pyöräilykaupunkeja ovat Oulu ja Joensuu, mutta esimerkiksi Helsingissä pyöräilymäärät ovat voimakkaassa kasvussa ja Tampereella pyöräily on kaksinkertaistunut 10 vuodessa. Poliittista tahtoa ja laadukkaita olosuhteita tarvitaan kuitenkin lisää, jotta suomalaiset saadaan pyöräilemään enemmän. Huolena ovat erityisesti koululaisten pyöräilyrajoitukset. Tuoreen tanskalaisen tutkimuksen mukaan koulumatkan taittaminen pyöräillen tai kävellen parantaa lasten keskittymiskykyä ja vireyttä koulupäivän aikana jopa enemmän kuin terveellinen aamiainen. Silti useimmissa suomalaisissa kouluissa 1 2-luokkalaisten koulumatkapyöräilyä rajoitetaan koulun antamilla suosituksilla. Vaikka koululla ei ole oikeutta kieltää pyöräilyä, on koulun antama suositus käytännössä hyvin tehokas kielto, sillä harva vanhempi haluaa aloittaa ekaluokkalaisen lapsensa koulunkäynnin asettumalla vastahankaan koulun kanssa. Tärkeää olisi, että kieltojen sijaan koulujen tulee kannustaa lapsia terveelliseen ja itsenäiseen liikkumiseen jalan ja pyörällä. Jos koulun liikenneympäristö on niin vaarallinen, että pyöräilyrajoitukselle on olemassa todellisia perusteita, koulun ja vanhempien on vaikutettava liikennesuunnittelijoihin ja muihin viranomaisiin tilanteen korjaamiseksi.
7. Yleiset toiminnot SPU:n ylintä päätäntävaltaa käyttää jäsenseurat vuosikokouksissa. Syysvuosikokouksessa valitaan hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle., hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio. Kevätkokouksessa hyväksytään toimintakertomus ja tilinpäätös. Vuosikokouksen hyväksymää toiminta- ja talousarviota toteutetaan hallituksen ohjauksessa ja päätöksin. Puheenjohtaja vastaa yhteyksistä muihin liikuntajärjestöihin sekä Pohjoismaiseen (NCF), Euroopan (UEC) ja kansainväliseen pyöräilyliittoon (UCI). Hallituksen jäsenillä on kehittämisohjelman mukaiset vastuualueet. Hallituksen apuna ja alaisuudessa toimivat jaostot jotka vastaavat oman lajinsa kehittymisestä ja kansallisen kilpailukalenterin koordinoinnista. Huippupyöräily-yksikkö vastaa huippu-urheilun kehityksestä yhteistyössä jaostojen ja lajien valmentajien kanssa. Sääntö- ja tuomarivaliokunta ohjeistaa sääntöihin liittyvissä asioissa. 7.1 Toimisto ja hallinto SPU:n toimihenkilöt valmistelevat, valvovat ja toteuttavat hallituksen ja apuelinten tekemiä päätöksiä toimenkuviensa ja myönnettyjen valtuuksien mukaisesti. Toiminnanjohtaja vastaa SPU:n toiminnallisista prosesseista, talouden seurannasta, kilpailutoiminnan toimivuudesta, koulutuksesta ja yhteydenpidosta. Toimistosihteeri vastaa seuroihin suuntautuvista palveluista, tiedottamisesta, internetsivuista, sosiaalisenmedian päivittämisestä, laskutuksesta, kansainvälisten yhteyksien toimivuudesta ja ajaja- ja seurarekisterin ylläpidosta. Samoin tehtävään kuuluu muiden Suomen Pyöräilyunioniin kohdistuvien käytännön asioiden hoitaminen. Erityis-, seura- ja nuorisotoimintaan liittyen toimintojen kehittämistä jatketaan. Lisähenkilöstön palkkaaminen on riippuvainen rahoituksesta. Mm. hanketoimintaa kehittämällä hankerahaa voidaan saada henkilöstön palkkaukseen. Kirjanpidon, palkkalaskennan ja tilintarkastuksen kustannukset pyritään pitämään kohtuuhintaisena, ammattimaisena ja luotettavana. Kevätvuosikokous järjestetään huhtikuussa. Syysvuosikokous järjestetään marraskuussa.
Painopisteet 2016 Toimi Aikataulu Vastaa/vat Tiedottaminen 1-12 tiedotustyöryhmä/ toimistosihteeri Näkyvyyden lisääminen 1-12 - - Markkinointi 1-12 markkinointityöryhmä/ Kansallinen kilpailutoiminta 4-10 sk kehittämisyksikkö/ jaostot Lisenssikortit 1-5 toimisto/ toimistosihteeri Sporttiturva, lisenssivakuutus 1-12 toimisto/ OP Tuplaturva 1-12 toimisto/ OP Ilmoittautumisjärjestelmä 1-10 hallitus Ajanotto- ja tulosjärjestelmä 1-10 hallitus Olosuhteen, velodromi, radat, reitit 1-12 työryhmä Seurapalvelut 1-12 sk kehittämisyksikkö/ henkilökunta Huippu-urheilu, olympiavuosi 1-12 huippupyöräily-yksikkö Nuorisotoiminta 1-12 nuorisoyksikkö
8. Tiedotus ja julkisuus, koulutus Tiedotus on yksi heikkouksista nykyisen SPU:n toiminnassa. Päivittäisen tiedottamisen vastuut SPU:n toimihenkilöiden kesken tulee määritellä, ja näiden tueksi on muodostettu tiedotustyöryhmä. Tiedottaminen ulkoistetaan mahdollisuuksien mukaan kansainvälisen ja kansallisen kilpailutoiminnan osalta. Samoin tiedottamisen välineenä hyödynnetään sosiaalisenmedian mahdollistamat väylät. Liiton nettisivuja kehitetään ja uudistetaan mahdollisuuksien mukaan. Suoria nettilähetyksiä tulisi toteuttaa kansallisista kilpailuista. Tiedottamisen ja viestintään oma strategia, joka luodaan kiinteäksi osaksi 2020-strategiaa. Tiedostustyöryhmä vastaa unionin julkaisuista ja pyöräilyyn liittyvästä tiedottamisesta. Työryhmä koordinoi tiedottamista ja kehittää sitä sisäisesti ja ulkoisesti sekä laatii yhteisen tiedotusta koskevan suunnitelman ja talousarvion. Tavoitteena on sisäisen tiedottamisen kehittäminen jäsenseuroja ja pyöräilijöitä palvelevaan suuntaan. Uskottava ja avoin tiedottaminen on omiaan lisäämään seurojen ja pyöräilijöiden uskoa ja luottamusta Suomen Pyöräilyunionin valitsemaa toimintalinjaa kohtaan. Eräänä tavoitteena on suurenyleisön pyöräilytietämyksen lisääminen hyödyntämällä ammattilaisten tuomaa lisäarvoa. Tiedottamisesta ja julkaisuista vastaava tiedotustyöryhmä koostuu hallituksen valitsemasta puheenjohtajasta, jäsenistä ja jaostojen edustajista. Seuratiedote on seurojen kirjeenvaihtajille ja unionin eri luottamusmiestehtävissä toimiville tarkoitettu julkaisu. Tiedotteet julkaistaan liiton internetsivuilla. Kilpailukalenteri julkaistaan ja päivitetään SPU:n internetsivuilla. Tapahtumakalenteri on suunnattu tyydyttämään kunto- ja harrastepyöräilijöiden tarpeita. Kalenteriin kerätään tiedot järjestettävistä kunto- ja retkipyöräilyistä ja erilaisista pyöräilytapahtumista. Kalenteri julkaistaan internetissä. Internet-sivut on osa tämän päivän tiedottamista. Sivujen ulkoasuun ja liikkuvaan kuvaan pyritään lisäämään panostuksia ja samalla taataan sivujen ajankohtaisuus ja sisältö. Tavoitteena on päivittää ajankohtaiset sivut mahdollisimman nopeasti. Sivujen päivityksen ohessa pyritään kehittämään järjestelmää, jossa luottamushenkilöille ja mahdollisesti myös lisenssin omaaville voitaisiin sähköpostin kautta taata nopea viestitys muutoksista ja ajankohtaisista asioista. Myös erilaisten lomakkeet pyritään saamaan sähköiseen muotoon. Unionin omat sivut ovat osoitteessa www.pyoraily.fi. Sivujen päivityksestä vastaa toimistosihteeri.
Tiedostusvälineiden suuntaan yhteistyötä pyritään lisäämään, jotta pyöräilyn saataisiin laajasti ja monipuolisesti esille julkisuudessa. Yhteydet tiedostusvälineisiin on hoidettava niin, että lajin tapahtumista saadaan selostuksia ja tuloksia enemmän julkisuuteen. Kansainvälisen menestyksen ja erityisesti ammattimaisesti ajavien menestyksen julkisuuteen saamista on tehostettava. TV yhtiöiden kanssa pyritään saamaan sopimus, joka takaisi useamman otsikko-ohjelman vuodessa. Muut materiaalit: Jaostot ja niiden toimivalta, arvokilpailujoukkueen toimintaohjeet, toimintasäännöt ja koulutusaineistot. Tilaisuudet Erilaisten messujen ja tapahtumien yhteydessä Pyöräilyunioni ja jäsenseurat esittelevät ja markkinoivat omaa toimintaansa ja tapahtumia.
Koulutus Koulutus perustuu kolmitasoiseen VOK järjestelmään. Koulutuksesta vastaava HPY suunnittelee ja toteuttaa koulutusta yhteistyössä valiokuntien ja jaostojen kanssa. Valmentajakoulutuksen sopeuttamista uuteen viisi tasoiseen valmentajien koulutusjärjestelmään jatketaan. Unionin toimesta järjestetään lajiin liittyvää valmentaja-, ohjaaja, tuomari- ja järjestökolutusta. VALO:n ja VALO:n alueiden, ja urheiluopistojen kanssa tehtävän yhteistyön myötä voidaan hyödyntää yleisestä valmentaja-, ohjaaja- ja järjestökoulutusta eri muodoissa. Unionin järjestämä koulutus pyritään toteuttamaan kustannusvastaavasti. Koulutusmateriaalin uudistamista ja muokkaamista jatketaan edelleen. Pyöräilykoulun ohjaajanopasta käytetään koulutusmateriaalina. Valmentajien, toimitsijoiden ja tuomareiden tietojen ja osaamisen ylläpito sekä kehittämien on avainasemassa. Jo toiminnassa mukana olevien lisäksi, tulee uusille mukaan tulville tarjota opastusta ja mahdollisuus koulutukseen. Liikuntakeskus Pajulahden ja Varalan Urheiluopiston kanssa yhteistyössä pyritään kehittämään valmentajaklinikka-järjestelmää ja nuorille suunnattua pyöräilykoulua.
Yhteistyön kehittäminen eri lajien ja lajiryhmien välillä on vireillä. Erityisesti sukulaislajien kanssa pyritään yhteistyön lisäämiseen. Seura- ja aluetason koulutusta ja tukitoimia toteutetaan resurssien sallimissa puitteissa, yhteistyössä eri valiokuntien ja jaostojen kanssa. Seurat voivat tilata koulutusta, mikäli vastaavat kustannuksista. Kilpapyöräilykoulun ohjaaja- ja valmentajakoulutukseen painottuva Pyöräilyn Seuravalmentajakurssi pyritään järjestämään toimintavuoden aikana. Nuorisoprojektiin liittyvänä koulutuksena järjestetään tarpeen mukaan. Fillarinappulaohjaaja kurssi sekä ohjaajatapaaminen toteutetaan tarvittaessa. Seurojen ja alueiden koulutusta tuetaan ja järjestetään kysynnän mukaan. Koulutuksen osana pyritään totuttamaan valmennuksen ohjelmointi ja menetelmät koulutusta, jossa 6-10 tunnin jaksoissa annetaan valmentajille ja pyöräilijöille eri kausiin liittyvää ohjausta.
9. Talous ja talousarvio Toimintavuoden 2016 talousarvioesitys on laadittu tulojen ja menojen ollessa tasapainossa nollatulostavoitteella. SPU:n talous on perustunut hyvään oman pääoman tasoon. Pyöräilyunionin talous rahoitetaan valtionavulla, oman toiminnan tuloilla ja varainhankinnan tuotoilla. Toiminta mukautetaan toteutuneisiin tuloihin sekä käytössä oleviin resursseihin. Aikaisempina vuosina toteutuneen tarkan taloudenhoidon ansiosta liiton oman pääoman muodostama puskuri antaa mahdollisuuden toteuttaa tarpeellisia hankkeita ja toimia niin ettei perustoiminnoista tarvitse tinkiä. Talouden asianmukainen hoitaminen ja pysyminen hyväksytyn talousarvion puitteissa ovat liitohallituksen, yksiköiden, jaostojen ja valiokuntien vastuulla. Tarkka taloudenhoito ei kuitenkaan saa muodostua esteeksi kehitettäessä uusia toimintoja ja toteutettaessa strategian mukaisia toimia. Omarahoituksen ja markkinoinnin erityisosaamiseen voidaan hankkia ostopalveluna. Talousarvio sisältää toiminnanjohtajan, toimistosihteerin henkilö-, tila-, laite- ja toimistotarvikekustannukset. Lisähenkilöstön palkkaus voidaan toteuttaa vain jos rahoitus toteutuu. Mahdollisuuksia omarahoituksen lisäämiseen tulee löytää kehittämällä yhteistyötä ja sen eri muotoja nykyisten ja uusien yhteistyökumppaneiden kanssa. Erityisen tärkeää on kehittää uusia toimintamalleja, joiden pohjalta voidaan löytää uusia yhteistyötahoja. Kustannuspaikoittain laadittu talousarvio on erillisenä osuutena. Yksiköiden, jaostojen ja valiokuntien määrärahat määräytyvät liiton talousarvion ja tehtyjen päätösten mukaisesti.
TALOUSARVIO 2016 (TAE 2016) TAE 2016 TA 2015 KOOSTE 1 000 HARRASTELIIKUNTA (nuoriso, aikuiset) Tuotot/varsinainen toiminta 148 55 Kulut/varsinainen toiminta -184-134 Harrasteliikunta yhteensä -36-79 HUIPPU-URHEILU Tuotot/varsinainen toiminta 45 54 Kulut/varsinainen toiminta -191-192 Saadut avustukset (OK valmentaja+urheilija avustukset) 48 40 Huippu-urheilu yhteensä -98-98 JÄRJESTÖ- JA SEURATOIMINTA Tuotot/varsinainen toiminta 3 3 Kulut/varsinainen toiminta -113-139 Tuotot/varainhankinta 18 105 Saadut avustukset (haettu OKM:n toiminta-avustus 225 210 Järjestö ja seuratoiminta yhteensä 133 179 KOKONAISTUOTOT 487 467 KOKONAISMENOT -488,2-465 ylijäämä/ alijäämä -1 2
HARRASTELIIKUNTA (nuoriso ja aikuiset) TAE 2016 Tuotot Valmentaja ja toimitsijakoulutuksen tuotot 2 Koulutuksen tuotot (koulutuspäivät) 2 Leirituotot, KK leirit 22 Lisenssimaksut 51 Lisenssivakuutukset 38 Kilpailulupa- ja kirjaamismaksut (kansalliset) 15 Tuomarimaksut (kortit ja säännöt) 1 Muut tuotot, palkinnot, mitalit paidat 17 YHTEENSÄ TUOTOT 148 Kulut Palkat ja sos. kulut 51 Vuokrat - Cup kilpailut, palkinnot, tuotanto 9 Tuomareiden kulut 2 Valmentaja ja toimitsijakoulutuksen kulut 9 Tuomarikoulutuksen kulut (koulutuspäivät) 3 Erityis- ja jatkokoulutus kulut, dopingvalistus 3 Matka- ja majoituskulut 8 Materiaalikulut, mitalit, paidat, palkinnot 9 Harrasteliikunta 10 Aluetoiminta 6 Lisenssivakuutus, Sporttiturva 38 Leirit, KK leirit 22 Tiedotus ja markkinointi, näyttelyt ja messut 5 Muut toimintakulut 9 YHTEENSÄ KULUT -184 NETTOTULOS / HARRASTELIIKUNTA -36 HUIPPU-URHEILU Tuotot Leirien- ja kilpailujen omavastuut (osanottomaksut) 45 Mainostuotot ja muut tuot YHTEENSÄ TUOTOT 45 Kulut Valmennuksen kulut, ulkomaan leirit 25 Valmennuksen kulut, kotimaan leirit 11 Kv. kilpailujen kulut, EM 19 Kv. kilpailujen kulut, MM 30 Maailmancupin ja kv. kilpailujen kulut 22 Paraurheilu, leirit, MM ja kv,. kilpailut 15 Matka- ja majoituskulut/ valmennus (valmennuksen koordinointi) 15 Urheilija- ja tehostamistuet/ OK:n apurahat 48 Testit, terveystarkastukset 6 Varuste, mitali- ja palkintokulut (mitalit, asut) YHTEENSÄ KULUT -191 Avustukset (Olympiakomitea/ Para) 48 NETTOTULOS / HUIPPU-URHEILU -98
JÄRJESTÖ- JA SEURATOIMINTA Tuotot Muut tuotot/ mainonta 2 Muut tuotot/ sääntökansio jne 1 YHTEENSÄ TUOTOT 3 Kulut Henkilöstökulut (palkat ja sos. kulut) 51 Toimistovuokrat + siivous + sähkö 9 Taloushallinto + tilintarkastus 16 Pankkipalvelut 2 Hallituksen kokoukset 6 Kokoukset, yksiköt, valiokunnat, toimikunnat 3 Kv. kokoukset ja toiminta (UCI, UEC, NCF) 3 Materiaalikulut/ muut 1 Materiaalikulut/ kilpailusäännöt 2 Internet, Infra 4 Monistus- ja postituskulut 1 Tietoliikennekulut (puhelin) 2 Toimistotarvikekulut, värikasetit, ATK laitteet ja ohj. 2 Kokoukset, neuvottelut ja edustus 2 Tuplaturva, järjestövakuutus, Teosto 4 Jäsenmaksukulut (UCI, NCF, UEC, EK) 3 Muut toimintakulut 2 YHTEENSÄ KULUT -113 VARAINHANKINTA Tuotot Jäsenmaksutuotot 18 YHTEENSÄ TUOTOT 18 YLEISAVUSTUKSET (anotut) Toiminta-avustukset (OKM) 225 YHTEENSÄ AVUSTUKSET 225 NETTOTULOS / JÄRJESTÖTOIMINTA 133
10. Urheilun integriteetti Viimeisten vuosien aikana suomalaistenkin pyöräilijöiden osalta olemme kuulleet negatiivisia doping-uutisia. Negatiivinen uutisointi on ollut siinä mielessä yllättävää, sillä niin monta vuotta dopingin vastaista työtä ja valistusta on tehty pyöräilyn parissa. Koska edelleen doping-valistus ei ole täysin toimiva, dopingin vastaista työtä tulee jatkaa niin Suomen Pyöräilyunionin kuin jäsenseurojenkin toimesta. 10.1 Antidoping SPU on sitoutunut kansainvälisiin ja kansallisiin dopingsääntöihin ja niiden tuomiin vaatimuksiin. Dopingiin liittyvää valistustoimintaa jatketaan edelleen omissa julkaisuissa sekä pyöräilijöille suunnatuilla leireillä ja eri tilaisuuksissa. 10.2 Reilu peli SPU on sitoutunut Puhtaasti paras -ohjelmaan, joka edistää puhdasta urheilua. Ohjelma kunnioittaa dopingista vapaita, puhtaita urheilijoita ja reilun pelin arvoja. Ohjelma nostaa valokeilaan ne urheilijat, jotka urheilevat eettisesti omaa lajiaan, kilpakumppaneitaan ja itseään kunnioittaen. Ohjelma haastaa urheilua seuraavat suomalaiset, urheilujärjestöt, urheilijan lähipiirin ja urheilijat mukaan reiluun peliin. Vilpin estämiseksi kilpailuihin osallistuvien on aina pyrittävä urheilullisesti parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. 10.3. Hyvä hallintotapa SPU:n hyvä hallinto on lajiliiton tarkoituksen toteuttamista lakia, lajiliiton sääntöjä ja määräyksiä, hyviä tapoja ja käytänteitä noudattaen siten, että SPU: jäsenet ja muut sidosryhmät ovat tyytyväisiä ja SPU toiminnan kehitys ja sen jatkuvuus taataan myös pitkällä aikavälillä.
11. Lopuksi SPU:n jatkaa avoimuutta ja rakentavaa keskusteluyhteyttä kaikessa SPU:n toiminnassa. Tämä siksi, että vaikka SPU:n liittyvää kritiikkiä esiintyykin sosiaalisessa mediassa, niin kielteisten kommenttien taustalla on halu kehittää suomalaista pyöräilyä. Kun kerran tavoitteena on pyöräilyn kehittäminen, niin menetelmistä ollaan ilmeisesti eri mieltä. Avoimuudella menetelmät tulevat ymmärrettäväksi etenkin rahoituksen osalta, joka pääsääntöisesti vaikuttaa toiminnan kehittämisen menetelmiin. Huippu-urheiluun liittyen valintakriteerit tehdään niin avoimeksi, että kenelläkään ei jää epäselväksi, miten huippu-urheilun piiriin pääsee. Samoin luodaan järjestelmä, jota voidaan pitää näyttöinä maajoukkueisiin valittaessa. Ns. tarkkailukilpailut tulee olla kaikkien tiedossa ennen kauden alkua, jotta kaikki halukkaat voivat suunnitella kilpailunsa siten, että halutessaan voi tavoitella maajoukkuepaikkaa. Lajijaostojen tehtäväksi tulee kansallista kilpailukalenteria koordinoidessa päättää myös tarkkailukilpailujen ajankohdasta ja luokituksesta sekä paikasta yhteistyössä huippuurheiluyksikön kanssa. Urheilijoilta tullaan edellyttämään sitoutumista halutessaan huippu-urheilun piiriin. Leireille ja kilpailumatkoille luodaan tiukat säännöt joita kilpailumatkoille valittujen tulee noudattaa. Samaa tullaan edellyttämään kaikilta jotka edustavat Suomen Pyöräilyunionia. Suomen pyöräily on aloittanut modernisoitumisen. Vaikka toiminnallisia mahdollisuuksia pyöräilyn kasvuun on lukemattomia, SPU:n itsensä tulee huomioida talouden realiteetit. Työtä on paljon ja kaikkea ei saavuteta hetkessä. Työ on aloitettu ja työ se viedään päätökseen.
12. Jäsenseurat, toimintapisteet ja äänimäärät 2015-2016 seura jäsenet pyör tuom kilp valm toim pisteet äänet 65 Degrees Racing 20 0 0 0 0 0 20 1 Alatornion Ahjo 20 0 0 30 10 0 60 1 Alvajärven Ryhti 20 25 41 50 10 0 146 2 Aviapolis Cycling Team 30 65 0 190 10 30 325 4 BMX Racing Helsinki 100 275 11 180 50 120 736 5 BMX Turku 30 125 5 30 0 30 220 3 Borgå CK 10 0 0 0 5 0 15 1 CC Picaro 100 35 0 100 40 90 365 4 CC Tailwind 80 10 20 100 60 30 300 4 Cycle Club Helsinki 100 715 100 200 100 150 1365 5 Cycling Academy 30 25 0 0 10 30 95 1 Cycling Club Gentlemans 50 20 0 0 0 30 100 2 Cyclo Vision 20 55 0 0 0 0 75 1 Cyclos Kuusamo 100 105 23 50 40 90 408 5 Cykelklubben Master 20 0 5 0 10 0 35 1 Cykelklubben Trion 20 20 0 0 0 0 40 1 Devexus 20 5 0 0 0 0 25 1 DH Tornarit 100 120 6 50 20 90 386 4 Gamlakarleby Idrottsförening 50 75 2 50 30 30 237 3 Habanero Hardcore Mountainbikers 50 70 27 50 30 30 257 3 Heinolan MTB-Club 40 5 0 0 10 30 85 1 Helsingin Polkupyöräilijät 100 10 0 50 100 160 420 5 Helsingin Työväen Luistelijat 30 15 17 0 30 30 122 2 Helsinki Triathlon 50 15 0 30 20 30 145 2 Hkin Yliopiston Pyöräilyseura Prologi 60 30 0 30 0 0 120 2 Hyvinkään Pyöräilijät 100 330 13 200 100 160 903 5 Hämeenlinnan Tarmo 50 40 13 0 10 30 143 2 Härkälän Haka 30 60 0 50 0 30 170 2 IBD Cycling 20 10 0 0 0 0 30 1 Idrottsklubben -32 100 320 97 50 80 100 747 5 IF Sibbo Vargarna 80 85 12 0 40 30 247 3 IF Ålands 20 15 0 30 0 0 65 1 Iisalmen Visa 20 10 0 0 0 0 30 1 Imatran Urheilijat 30 55 0 50 5 30 170 2 Inarin Yritys 30 10 0 50 0 30 120 2 Iron Cycling Finland 10 0 0 0 0 0 10 1 Joensuun Pyöräilijät 50 25 0 30 20 30 155 2 Jurvan Urheilijat 30 15 20 0 20 30 115 2 Jurvan Voima 40 35 1 0 20 30 126 2 Jyväskylän Pyöräilyseura 100 215 6 100 80 120 621 5 Järvenpään Pyöräilijät 20 90 1 0 0 30 141 2
Kangasalan Kisa 80 40 28 50 50 30 278 3 Kauhajoen Karhu 100 70 54 100 40 60 424 5 Keskiö MTB 40 0 0 0 10 0 50 1 Kiimingin Riento 20 10 5 0 10 0 45 1 Kings Way Cycling Team, Loviisa 30 10 0 50 10 30 130 2 Koiviston Isku 100 85 52 200 60 60 557 5 Korson Kaiku 100 625 32 150 70 150 1127 5 Kouvolan Pyöräilijät 50 40 2 0 20 30 142 2 Krossikommuuni, Oulu 30 0 0 50 0 30 110 2 Kuopion Pyöräilyseura 40 40 6 0 20 30 136 2 Kuopion Soutajat 10 0 0 0 0 0 10 1 Kuusankosken Urheiluseura 10 0 5 0 0 30 45 1 Kymi Anti-Flow 50 20 0 50 10 30 160 2 Kälviän Tarmo 100 115 10 30 40 60 355 4 Lahden Pyöräilijät 50 170 0 30 20 30 300 4 Laihian Luja 50 10 20 50 10 0 140 2 Lappeenrannan Pyöräilijät 50 10 2 30 10 30 132 2 Länsi-Uudenmaan Pyöräilijät -82 80 30 20 50 20 30 230 3 Mountain Bike Club Finland 100 60 33 0 60 60 313 4 Mynämäen Toverit 50 0 18 80 30 30 208 3 Mäntsälän Urheilijat 50 5 5 30 0 30 120 2 Nykarleby Cykelclub 80 35 0 60 10 60 245 3 Närpes Kraft Cykel 50 75 33 0 20 30 208 3 Orimattilan Toive 20 5 0 30 0 30 85 1 Oulu Triathlon & Cycling Club 100 275 20 200 70 120 785 5 Oulun Tarmo 30 15 0 30 10 0 85 1 Ounaksen Pyörä-Pojat 100 345 43 200 80 150 918 5 Outdoor Sport 20 0 0 0 0 30 50 1 Paksukumi Team 30 25 1 0 20 30 106 2 Parikkalan Urheilijat 20 0 0 0 0 30 50 1 Pellossalon Nousu 30 20 0 30 10 30 120 2 Pielaveden Alku 20 0 0 0 0 0 20 1 Piikkiön Kehitys 50 5 1 0 20 30 106 2 Porin Pyörä-Karhut 60 25 12 0 20 30 147 2 Porin Tarmo 80 90 25 110 30 50 385 4 Porvoon Akilles 100 180 30 100 80 100 590 5 PPP-97 20 15 0 0 0 30 65 1 ProMTB 20 95 5 100 20 30 270 3 Pyörä-68 Turku 70 15 24 80 20 30 239 3 Pyöräilyseura Kaupin Kanuunat 100 60 0 50 40 100 350 4 Pyöräilyseura Lets`Go 20 10 0 0 20 30 80 1 Pyöräilyseura Zeus 100 50 0 30 20 30 230 3 PyöräRinki 40 35 26 100 20 30 251 3 Rantapyörä, Kotka 20 5 6 0 0 30 61 1
Rauman Seudun Pyöräilijät 30 50 0 0 10 30 120 2 Retkikunta Racing 100 145 6 80 30 90 451 5 ridingjkl 60 35 0 50 20 30 195 2 Riihimäen Kiista-Veikot 20 15 6 0 20 30 91 1 Royal Cycling Team 100 0 0 50 30 90 270 3 Sala-Gym Lehtikangas 30 0 0 50 20 30 130 2 Savo MTB 40 0 0 0 10 30 80 1 Seinäjoen Pyörä-Pojat -56 70 55 12 50 20 30 237 3 Soinin Sisu 20 0 0 0 0 0 20 1 Sprint Team 20 0 0 0 0 0 20 1 Stanga Racing 20 20 0 0 0 0 40 1 Sukevan Kisa 30 10 0 0 10 0 50 1 Suomen Kilpapyöräily. Fincycling 30 5 0 0 0 30 65 1 Säkylän Yritys 60 25 58 50 30 30 253 3 Tainionkosken Tähti 30 40 6 0 20 30 126 2 Taipalsaaren Veikot 30 0 0 30 10 30 100 2 Tampere Bike Club 100 155 11 50 30 100 446 5 Tampereen Polkupyöräilijät 100 0 0 0 0 0 100 2 Tampereen Pyörä-Pojat 100 150 26 30 30 60 396 4 Tampereen Pyörä-Union 80 45 32 30 40 30 257 3 Tampereen Yritys 80 35 49 150 70 80 464 5 Tawast Cycling Club 60 25 0 0 40 100 225 3 Team Donna Agile 20 0 0 0 0 0 20 1 Team Free Wheel 20 0 0 0 0 0 20 1 Team Kotikallio, Taivassalo 30 40 0 50 10 30 160 2 Team PBK Finland 20 0 0 0 10 30 60 1 Team Spesial Bike 10 0 0 0 0 0 10 1 Team Velo Cycling 100 320 63 130 60 100 773 5 Team Velocitor 20 0 0 50 0 0 70 1 Terva-ajot, Oulu 20 0 0 100 20 30 170 2 Teuvan Rivakka 20 0 11 30 10 30 101 2 Turun Slalomseura 20 0 0 0 5 30 55 1 Turun Urheiluliitto 100 155 76 150 80 100 661 5 TWD-Länken 50 35 6 100 60 60 311 4 Tähtisadeajot 20 0 0 30 0 30 80 1 Uudenmaan Pyöräilijät 60 80 3 30 30 50 253 3 Vantaan Pyöräilijät 50 15 21 30 30 20 166 2 Vasa Idrottssälskap 50 15 0 30 30 20 145 2 Wasa Velocity 70 75 0 50 40 30 265 3 Velo Salo 40 0 5 50 10 30 135 2 Velo8 50 10 6 0 20 30 116 2 Velodrom-Finland 10 0 0 50 0 0 60 1 Viialan Viri 10 0 0 0 10 0 20 1