Tulevaisuuden haasteet puunkorjuuteknologialle 5 väittämää



Samankaltaiset tiedostot
Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

*) %-yks. % 2018*)

muutos *) %-yks. % 2017*)

Erasmus liikkuvuus Suomesta

muutos *) %-yks. % 2016

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Helsinki

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, Liisa Larja

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

MMM/R0/MY Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.

Kansallinen metsäohjelma 2015: Metsien ilmasto- ja energiahyödyt

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

Ajankohtaista Fingridistä

Ympäristövaliokunta Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriö

Eduskunnan tarkastusvaliokunta

Seuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille?

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia.

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri

MITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA

Työttömyysetuuksien vaikutuksesta työmarkkinakäyttäytymiseen - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys

Elämää PISA:n varjossa

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä

maa- ja metsätalousvalokunta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Maatalouden- ja kotieläintuotannon ympäristövaikutuksista Euroopan eri maissa

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

Metsien hiilinielujen

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK

EU:n ilmastopolitiikan haasteet ja jäsenmaiden välinen taakanjako. Laura Saikku Helsingin Yliopisto

Tekstiviestejä ilman rajoja : komissio aikoo tehdä lopun ulkomailla lähetettyjen tekstiviestien kohtuuttomista verkkovierailuhinnoista

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

Broilereiden hyvinvointi ja

Suomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa

Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Rakentamisen suhdannekatsaus

EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia

KUNNAT JA VESIHUOLTO: VAIHTOEHTOJA VAI SUORAVIIVAISUUTTA Pekka Pietilä, TkT TTY/CADWES-ryhmä

Tilastokeskuksen väestöennusteet

IP/09/1064. Bryssel 1. heinäkuuta 2009

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF-asetusehdotus; tilannekatsaus

Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi

Talouspolitiikka Suomessa Ennusteet, pitkä vs. lyhyt aikaväli, globalisaatio Matti Viren. Turun yliopisto

Markkinaraportti / elokuu 2015

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous; katsaus

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa

Markkinaraportti / helmikuu 2014

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain

Markkinaraportti / lokakuu 2015

EU Participant Report feedback Sofia Lähdeniemi & Kiira Noponen

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä

Markkinaraportti / marraskuu 2014

Henkilöstöhallinto Venäjällä: Johtaminen ja sitouttaminen Venäjällä. Jon Hellevig Awara Eduhouse Training

Markkinaraportti / joulukuu 2015

Markkinaraportti / syyskuu 2015

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään

Markkinaraportti / maaliskuu 2015

Markkinaraportti / kesäkuu 2015

Markkinaraportti / huhtikuu 2015

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Marraskuu. Yöpymiset 3 % miinuksella. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Turun seudun edellä

Stenvest Oy - kultakolikkotaulukko

Markkinaraportti / helmikuu 2009

Maahanmuuton ja kotoutumisen lähitulevaisuuden haasteet. Tuomas Martikainen

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

Markkinaraportti / toukokuu 2015

Tutkimustoiminnan kansainvälinen tilastointi. KOTA seminaari Ari Leppälahti

Markkinaraportti / marraskuu 2015

Markkinaraportti / syyskuu 2014

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä

Markkinaraportti / maaliskuu 2014

Transkriptio:

Tulevaisuuden haasteet puunkorjuuteknologialle 5 väittämää Professori Antti Asikainen Metsäntutkimuslaitos Joensuun tutkimuskeskus METSÄALAN TULEVAISUUSFOORUMI Tulevaisuusseminaari 2 Tampere, 1.6. 2004 1. Tavaralajimenetelmän asema vahvistuu erityisesti Euroopassa - koneet joutuvat toimimaan luontaisen ekologisen lokeronsa reuna-alueella ja sen ulkopuolellakin Missä seuraavista EU:n uusista jäsenmaista arvioit pohjoismaisen tavaralajimenetelmän koneiden yleistyvän nopeimmin seuraavan 10 vuoden aikana? Viro Latvia Puola Slovakia Tsekki Unkari Liettua 1

1. Tavaralajimenetelmän asema vahvistuu erityisesti Euroopassa - koneet joutuvat toimimaan luontaisen ekologisen lokeronsa reuna-alueella ja sen ulkopuolellakin 1. Tavaralajimenetelmän asema vahvistuu erityisesti Euroopassa - koneet joutuvat toimimaan luontaisen ekologisen lokeronsa reuna-alueella ja sen ulkopuolellakin 2

1. Tavaralajimenetelmän asema vahvistuu erityisesti Euroopassa - koneet joutuvat toimimaan luontaisen ekologisen lokeronsa reuna-alueella ja sen ulkopuolellakin 120 % Hakkuun koneellistamisaste, % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Sweden Finland Ireland United Kingdom Belgium Estonia Denmark France Spain Germany Austria The Netherlands Portugal Hungary Czech Republic Latvia Italy Poland Slovakia Slovenia Greece Lithuania 2. Puoliautomaattisia koneita on kehitettävä ensin viljelymetsiin Koneautomaatio ja robotiikka kehittyvät nopeasti prosessinohjauksen automaatio pitkällä itsenäisesti toimivat työkoneet ruohonleikkuri, pölynimuri osittainen työsekvenssien automaatio jo käytössä maatalous-, kaivos- ja metsäkoneissakin Etäohjaus, telemetrinen tiedonsiirto ja esim. etävikadiagnostiikka ovat arkipäivää koneiden ohjaus ja valvonta vikojen diagnostiikka ja ohjattu korjaus monipuolinen tiedonsiirto Aistiva kone 3

2. Puoliautomaattisia koneita on kehitettävä ensin viljelymetsiin On vuosi 2045. Täysin automaattinen hakkuukone on lopultakin onnistuttu kehittämään ja sitä ollaan päästämässä metsään. Sinulla on 5 hehtaarin harvennushakkuu alkamassa. Ottaisin koneen töihin palstalleni Erittäin mielelläni Mielelläni En mielelläni enkä vastentahtoisesti Vastentahtoisesti En suurin surminkaan 3. Puunkorjuukoneen muututtava metsätyön yleiskoneeksi Operatiivisella tasolla puunkorjuun ja metsänuudistamisen toimenpiteet ovat integroitumassa päätehakkuun yhteydessä korjataan hakkuutähteet, nostetaan kannot, muokataan maaperä ja istutetaan uusi sukupolvi Koneellinen istutus tehostunut laitekehityksen ja metsäenergian korjuun vuoksi myös kausityövoiman saatavuuden ongelmat ovat parantaneet koneistutuksen kilpailukykyä Peruskoneiden työllistyminen puunkorjuussa ongelmallista kesäaikana Lisälaittein sama työkoneenkantaja voi tehdä monia metsätöitä vrt. maataloustraktori 4

3. Puunkorjuukoneen muututtava metsätyön yleiskoneeksi Valitse kaksi parhaiten hakkuukone- tai metsätraktorialustaisille koneille lisätyöksi soveltuvaa työlajia istutus maanmuokkaus taimikon perkaus kantojen nosto kunnostusojitus Nimeä kaksi tärkeintä hakkuun koneellistamisasteen kasvua rajoittavaa tekijää Euroopassa Maasto-olosuhteet (vuoristoisuus, maaston kantavuus) Metsänhoitomenetelmien ja ympäristönsuojelun aiheuttamat rajoitteet Pula osaavista kuljettajista Koneellisen korjuun korkea hinta Huollon ja muiden after sales -palveluiden ongelmat Metsänomistajien ja metsäammattilaisten ennakkoluulot 5

4. Osaavien kuljettajien puute rajoittaa teknologiavientiä ja alentaa konekorjuun kilpailukykyä Monimutkaisten koneiden tehokas käyttö edellyttää korkeatasoisten kuljettajien saatavuutta Sählymailasukupolven arvomaailma ja tavoitteet työelämässä eivät kohdista ammatinvalintaa metsäkonetyöhön Erityisesti vientimaissa ja uusilla markkina-alueilla osaavien kuljettajien puute vaikeuttaa teknologiavientiä ja pohjoismaisen korjuuteknologian käyttöönottoa. 5. Puunkorjuuteknologia tehdään nyt Suomessa miten torjutaan Kiina-ilmiö Vuonna 2020 Suomessa valmistetaan metsäkoneita nykyistä merkittävästi enemmän jokseenkin saman verran kuin nytkin nykyistä merkittävästi vähemmän käytännössä koko tuotanto on siirretty maamme rajojen ulkopuolelle 6

5. Puunkorjuuteknologia tehdään nyt Suomessa miten torjutaan Kiina-ilmiö Yritysostojen ja fuusioiden sekä suomalaisen metsäkoneosaamisen seurauksena metsäkoneteollisuus on keskittynyt Suomeen Tavaralajikoneiden maailmanmarkkinat n. 2 500 3000 konetta/a n. 1 800 konetta valmistetaan Suomessa lisäksi hakkuulaite- ja metsävarustevalmistusta, pienmetsäkoneita jne. alihankinta esim. Ruotsissa toimiville yrityksille 5. Puunkorjuuteknologia tehdään nyt Suomessa miten torjutaan Kiina-ilmiö Tela-alustaisten koneiden varustelu hakkuukoneiksi uhka pyöräkoneille Sarjavalmisteisten elektroniikkatuotteiden valmistuslinjojen siirto Kiinaan ja Itä-Eurooppaan Lämpölaitosten kattiloiden valmistus Baltian maihin Metsäperävaunujen valmistuksen siirto Viroon ISKEEKÖ KIINA-ILMIÖ MYÖS METSÄKONEISIIN? 7

5. Puunkorjuuteknologia tehdään nyt Suomessa miten torjutaan Kiina-ilmiö Voi olla, että kaikki teollinen tuotanto siirretään vähitellen Suomen rajojen ulkopuolelle, mutta viimeisenä valot sammuvat itäsuomalaisesta metsäkonetehtaasta 8