Vol. 2 Ajankohtaislehti Labkotec Oy:n asiakkaille Labkotec on palvelua. Muutimme uusiin tiloihin. Labkotec toimii nyt Pirkkalassa. Katso tarkemmin s. 3. Laajensimme automaation ylläpitopalvelua. Lue käyttäjien kokemuksia s. 12-13. Turvallisesti kohti uusia biopolttoaineita. Labkotec mukana VTT:n projektissa, s. 8-9. TransCont Entro ja TransControl, vahvoja kulunvalvonnassa, s. 9-11. Hulevesien virtausmittaus isolla ratapihalla, s.4.
Vol. 2 P Ä Ä K I R J O I T U S Sisällys Pääkirjoitus Sovellusosaaminen avainasemassa sivu 2 Labkotec muutti uusiin toimitiloihin sivu 3 Ratapihan ja entisen kaatopaikan sade- ja hulevesien hallinta sivut 4-5 Tuoteuutisia sivu 6 Pinnanvalvonta myös kaukolämpökaivoon sivu 7 Turvallisesti kohti uusia biopolttoaineita sivu 8 St 1 Biofuels Oy:n valinta: TransCont Entro sivu 9 Tampere luottaa TransControliin sivut 10-11 Laajensimme automaation ylläpitopalvelua sivu 12-14 Oma huolto on tärkeä osa asiakaspalvelua sivu 14 Uutuuspalveluna virtausmittauslaitteiden vuokraus sivu 15 Yhteystiedot sivu 16 Julkaisija Labkotec Oy Päätoimittaja Heikki Helminen Labkotec Oy Toimitus Pertti Hyyrynmäki Tmi Tekstistudio Ulkoasu Hannu Viitanen Pictorino Oy Painatus Kirjapaino Hermes Oy 2009 Sovellusosaaminen avainasemassa Asiakkaamme arvostavat sitä, että pystymme toimittamaan parhaiten soveltuvan kenttälaitteen juuri heidän prosessiinsa. Tämä on mahdollista ainoastaan tuntemalla hyvin asiakkaan tarve ja tapa toimia. Olemme liittäneet uuden tuotteen kehitysprosessiimme aina mukaan kyseisen asiakasalan edustajan. Näin olemme toimineet jo kaksikymmentä vuotta. Tällä menettelyllä varmistamme uuden tuotteen hyvän soveltuvuuden käyttökohteeseen sekä sen asennus-, huolto- ja käyttäjäystävällisyyden. Juuri nämä seikat ratkaisevat jatkossa asiakkaan prosessin kitkattoman ja varman toiminnan. Mottomme on: Yhdessä asiakkaan kanssa. Labkotec muuttuu asiakaskunnan tarpeiden mukana. Samaa periaatetta noudatamme myös edustustuotteidemme valinnassa. Olemme laajentaneet valikoimamme mahdollisimman kattavaksi niin pinnanmittaus-, analysointi- kuin virtausmittauspuolellakin. Näin olemme varmistaneet sen, että kuhunkin käyttötarpeeseen löytyy juuri oikea tuote. Osaava asiakaspalveluhenkilöstömme tuntee asiakaskuntamme tarpeet jopa vuosikymmenten takaa, joten osaamme taatusti yhdessä laatia luotettavan ja asiakasta parhaiten palvelevan ratkaisun. Mottomme on jo pitkän aikaa ollut yhdessä asiakkaan kanssa. Siitä emme näe mitään syytä milloinkaan luopua. Labkotecin huolto- ja asennuspalvelut laajenevat Joustavana organisaationa Labkotec muuttuu tilanteen mukaan asiakaskunnan tarpeiden mukana. Automaation sekä erilaisten toimintojen ulkoistamisen ja keskittämisen lisääntyessä asiakkaamme arvostavat yhä enemmän kokonaispalvelun saamista yhdestä paikasta, ja mieluiten vielä tutulta henkilöltä. Tänään kykenemmekin mittalaiteratkaisujen lisäksi tarjoamaan erittäin monipuoliset käyttöönotto-, koulutus- ja ylläpitopalvelut. Olemme kehittäneet merkittävästi myös huoltosopimuspalvelujamme niin LabkoNet- kuin automaatiopuolellakin. Uutuutena voimme nyt tarjota virtausmittaukseen liittyvät monipuoliset laitteiden vuokrauskonseptit sekä mittauspalvelun. Tarjoamme sopimusperusteisia huoltopalveluja myös alueellisesti. Kaikki palvelumme on tarkoitettu helpottamaan juuri Sinun mahdollisuuksiasi keskittyä ydinliiketoimintasi kehittämiseen. Heikki Helminen toimitusjohtaja Kannen kuvassa instrumenttiasentaja Matti Suikkonen Kuvaaja: Janne Viinanen
Labkotec muutti uusiin toimitiloihin Muutimme tammikuun alussa Winglet Business Parkiin Tampere-Pirkkalan lentoaseman välittömään läheisyyteen. Saimme vihdoinkin kaikki toimintomme hallinnosta huoltoon samaan tasoon ja saman katon alle. Käytössämme on nyt 1200 neliötä hyvin varustettua ja toimivaa tilaa, jossa tuotanto- ja toimistotilat on voitu haluamallamme tavalla yhdistää. Uudet tilaratkaisut lisäävät tehokkuuden ohella myös viihtyvyyttä ja merkitsevät selkeää parannusta niin asiakaspalveluumme ja toimitusvarmuuteemme kuin muihinkin tärkeisiin laatutekijöihimme. Muuton myötä myös liikenneyhteytemme paranivat kertaheitolla valtavasti kaikkiin ilmansuuntiin. Ajomatka kentän kupeesta Tampereen keskustaan vie 15 minuuttia, itse lentokenttä on vain kahden kilometrin päässä. Logistisesti erinomainen sijainti tarjoaa paljon muitakin mahdollisuuksia, ovathan kahdeksan Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista noin 160 kilometrin säteellä. Winglet Business Parkiin on syntymässä tuhannen työpaikan keskittymä. Alueen elinkeinorakennetta silmälläpitäen laaditut kehityssuunnitelmat palvelevat vahvasti etenkin teknologiateollisuuden etuja. Tämä lisää luonnollisesti synergiamahdollisuuksia alueen yritysten kesken. Meille on nyt todella helppo löytää. Seuraat vain Tampereen läntiseltä kehätieltä kentälle kääntyvää Lentokentäntietä. Uusi osoitteemme on Myllyhaantie 6B, 33960 Pirkkala. Tervetuloa Labkoteciin! Kuvissa arkkitehdin näkemyksiä Winglet Business Parkista. Lehden painoaikataulun vuoksi emme vielä saaneet kuvia uusista toimitiloistamme tähän numeroon. 3
Ratapihan ja entisen kaatopaikan sade- ja hulevesien hallinta on vaativaa virtausmittausta Pasilan ratapihaa laajennettiin 1960- luvulla Ilmalaan, kun siellä sijainneen kaatopaikan toiminta loppui. Alueelle oli viidentoista vuoden aikana ajettu arviolta noin kymmenen miljoonaa kuutiometriä pääasiassa kotitalousjätettä. Ajan käytännön mukaan kaatopaikalle oli viety yhdyskuntajätteen lisäksi myös teollisuus- ja ongelmajätteitä. Uusi ratapiha-alue pohjustettiin ilman eristyskerrosta suoraan tasatun kaatopaikan päälle. Menettely oli sen aikaisten rakentamismääräysten mukainen. Sade- ja hulevedet ohjattiin läheiseen Kumpulan puroon, jota myöten ne valuivat Vallilan siirtolapuutarha-alueen läpi Vanhankaupunginlahteen. Hulevesien määrä arvioitiin laskennallisesti Hulevesien laatu aiheutti vuosikymmenien aikana jatkuvia ongelmia ja Kumpulan purossa havaittiin myös öljyjäämiä, joiden arveltiin olevan peräisin ratapihalta. Helsingin kaupungin ympäristökeskus velvoitti Helsingin Veden vuonna 1997 liittämään sadevesiviemärin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle johtavaan kalliotunneliviemäriin. Vuonna 2004 Helsingin Vesi päätti ryhtyä perimään perus- ja jätevesimaksuja kaikista ns. pilaantuneilta alueilta jätevesiviemäriin johdettavista vesistä. Vuoden 2006 aikana asiaa ryhdyttiin selvittämään myös Ilmalan ratapihan osalta. Jätevesimaksuja varten tarvittiin arvio sade- ja hulevesien virtausmäärästä. Veden laadun tarkkailussa mitattiin mm. hiilivetypitoisuutta. Kuvassa anturin tuottamaa mittauskäyrää. Virtausmäärää arvioitaessa perusteina käytettiin ratapihan pinta-alan lisäksi keskimääräisiä vuosittaisia sadantatietoja ja arvioita haihtumistai imeytymismääristä. Ison osan vedestä arveltiin imeytyvän maaperään. Kuudenkymmenen hehtaarin laajuisen alueen sade- ja hulevesimääräksi saatiin keskimäärin 665 kuutiometriä päivässä. Myöhemmin havaittiin, että ratapihalle valuu vesiä myös viereiseltä Pasilan postikeskuksen alueelta. Arviosta reaaliaikaiseen tietoon Laskennalliseen arvioon perustuva vuorokausivirtaama oli kohtuullisen suuri ja veden puhdistuskustannukset sen mukaiset. Arvioperusteinen laskutus ei ole reilun pelin mukaista kummallekaan osapuolelle, sanoo ympäristöpäällikkö Yrjö Lundström Helsingin Veden Ympäristöpalveluista. Haluamme tietää hulevesien tarkan kokonaismäärän. Lisäksi tarvitsemme varman tiedon siitä, minkälaisia epäpuhtauksia huleveden mukana kulkeutuu, koska vanhoilta kaatopaikoilta tulevat suotovedet tuovat usein ongelmia jätevedenpuhdistamoille. Jos veden laatu osoittautuu sellaiseksi, että sen voi johtaa takaisin Kumpulan puroon, olemme pelkästään tyytyväisiä. Virtausmittaus ja veden laatuanalyysi Vuonna 2006 vanhan kaatopaikan ympäristövaikutuksia ryhdyttiin selvittämään Ilmalan ratapihan osalta seurantaprojektilla. Loppuvuodesta 2007 aloitetuilla mittauksilla on selvitetty ratapihan sade- ja hulevesien kokonaismäärää sekä veden laatua. Ratapihan sadevesiviemäriin asennettiin Nivus OCM Pro -virtausmittausjärjestelmä. Virtausmittaus on jatkuva. Vesinäytteet otetaan kaivosta neljä kertaa vuodessa siirrettävän näytteenottimen avulla. Vesinäytteitä otetaan myös ratapihalla olevista pohja- ja orsiveden havaintoputkista sekä ympäristön avo-ojista. Virtaamatietojen ja laatuanalyysitulosten perusteella voidaan laskea huleveden aiheuttama kuormitus. Kohteeseen asennettiin lisäksi GPRS-modeemi ja kohde lisättiin Helsingin Veden Labko- Net-sivustoon, joka on perustettu aikaisemmin jäteveden hiili- ja rikkivetypitoisuuksien seuraamiseen mm. sataman pumppaamoissa. Kaukovalvontajärjestelmän monipuolisten toimintojen ansiosta voidaan mitattu data välittää automaattisesti eri osapuolille tai antaa katseluoikeus mittauksista kiinnostuneille. Tietoja ratapihan hulevesistä seuraavat Helsingin Veden lisäksi Ratahallintokeskus ja VR- Yhtymä Oy sekä projektin ympäristökonsulttina toimiva Golder Associates Oy, joka raportoi tiedot vesimääristä ja veden laadusta Uudenmaan ympäristökeskukselle osana vanhan kaatopaikan ympäristövaikutusten seurantaa. Virtaus onkin ollut arvioitua suurempaa Ratapihalta tulevan huleveden virtaama on ollut noin 15 l/s, kun sen arvioitiin olevan noin 8 l/s. Todellinen virtaama on siis lähes tuplaantunut laskennallisesta arviosta. Vesimäärät ovat olleet 30.000 50.000 kuutiometriä kuukaudessa. Hetkittäin virtaama on noussut jopa 120 130 kuutiometriin tunnissa. Tämän hetkisen käsityksen mukaan vesimäärä näyttää Golder Associates Oy:n toimistopäällikkö Kim Branderin mielestä olevan suurelta osin ratapihalta kertyvää sadevettä. Ilmalan ratapihan alueelle ei siis todennäköisesti virtaa merkittäviä määriä pohja- ja orsivesiä ympäröiviltä alueilta. Tällaisia vesimääriä on erittäin kallista johtaa jätevedenpuhdistamoon. Uskon olevan mahdollista, että nyt kerättävien tietojen perusteella suunnitellaan vaihtoehtoinen järjestelmä sade- ja hulevesien käsittelemiseksi, koska kaatopaikan suotovesiä niissä ei analyysitietojen perusteella näytä olevan merkittäviä määriä. Brander ei kuitenkaan vielä halua ottaa veden laatuun kantaa varmuudella. Ongelmia voi syntyä tilanteissa, joissa ratapihalla tapahtuu onnettomuus tai vuoto, hän täsmentää. Myös poikkeuksellisen runsaat sateet tai sulamisvedet voivat Branderin mielestä aiheuttaa yllättäviä tilanteita. jatkuu seuraavalla aukeamalla >
Mittaustiedot ovat LabkoNetin kautta välittömästi kaikkien osapuolten käytettävissä. Kaukovalvontajärjestelmän monipuolisten liitäntöjen ansiosta kohde voitiin suoraan lisätä Helsingin Veden LabkoNet-sivustoon. 5
Ratapihan ja entisen kaatopaikan sade- ja hulevesien hallinta < jatkoa edelliseltä aukeamalta Virtausmittaus on toiminut hienosti Sekä Helsingin Vesi että Golder Associates Oy ovat varsin tyytyväisiä virtausmittauksen toimintaan. Tarkkaa tietoa on saatu nopeasti ja luotettavasti. Lukemia on voitu seurata Labko- Netin kautta ja tiedoista on saatu selkeitä graafisia kuvaajia. Olemme voineet käyttää LabkoNetista saamiamme virtausmäärätietoja kuukausittaisen laskutuksen perusteina. Myös hiilivetyanturin tuottamat mittaustiedot näytteenottokaivosta ovat antaneet selkeän kuvan veden laadusta. Analyysitulosten perusteella voimme arvioida, onko järkevää johtaa ratapiha-alueen laimeita hulevesiä jätevedenpuhdistamolle, koska ne kuormittavat sitä turhaan, kertoo valvontainsinööri Heli Lindberg Helsingin Veden Ympäristöpalveluista. Selkeästi hyvää järjestelmässä on ollut trendin näkeminen 12 24 tunnin viiveellä sateesta. Jos seuraisimme vain sadantatietoja, joutuisimme odottamaan paljon kauemmin. Seuranta on ollut helppoa ja johdonmukaista, sanoo Kim Brander Golderista. Lindberg arvelee, että ilman vesimäärän jatkuvaa mittausta, keskustelu siitä, mihin ratapihaalueen hulevedet oikeasti kuuluvat, ei ehkä olisi käynnistynyt. Neuvotteluja vesien uudesta käsittelymenetelmästä on käyty joulukuun 2008 aikana. Nivus OCM Pro OCM Pro mittausjärjestelmä pystyy samanaikaisesti mittaamaan sekä virtausnopeutta että nesteen pinnankorkeutta. Mittausta eivät häiritse liete, kiintoaineet, kuidut, rasva, jäteveden pinnalle muodostuva kalvo tai muutkaan mitattavaan nesteeseen liittyvät haittatekijät. Mittalaite on markkinoiden tarkin. Se on kehitetty nimenomaan jätevesien ja vuotovesien mittaukseen. OCM Pro soveltuu erinomaisesti niin isojen putkien kuin avokanavienkin virtausmittauksiin. Suuren tietomäärän ansiosta saadaan hyvin tarkka kuva nesteen virtausprofiilista eri ajankohtina. Näytöltä on luettavissa jopa kahden viikon virtausmäärät. Leveisiin kanaviin, joissa virtausprofiili kanavan poikkisuunnassa voi vaihdella, voidaan asentaa kaikkiaan kolme anturia. Järjestelmään voidaan integroidun pinnankorkeusmittarin lisäksi liittää ulkoisia pinnankorkeudenmittauksia, esim. ultraäänitutka tai paineanturi. Tuoteuutisia Aurinkopaneelikäyttöinen erotinhälytin SolarSET Kaikki tarvittavat komponentit yhdessä laitekotelossa, jonka kanteen on integroitu aurinkopaneeli. SolarSET lataa itse akkunsa vähäiselläkin auringonpaisteella ja toimii vähintään neljä kuukautta yhdellä latauksella, koska se on lepotilassa suurimman osan ajasta. SolarSET on ohjelmoitu heräämään 30 min. välein tarkistamaan erottimen tilan ja lähettämään tarvittaessa öljy-, vikatai akun jännitehälytyksen. Hälytys voidaan ohjata LabkoNetiin tai tekstiviestinä matkapuhelimeen. SolarSET on vähän ylläpitoa ja huoltoa kaipaava laite paikkoihin, joissa sähköverkkoa ei ole käytettävissä. Laite on tullut markkinoille marraskuussa 2007. Tiedonsiirtoyksikkö suoraan havainneputkeen Labko 255 Automaattisella mittaustietojen siirrolla varustettu kaukovalvontajärjestelmä pohjavesien pinnanseurantaan. Tiedonsiirtoyksikkö asennetaan suoraan 2 havainneputkeen. Edullinen tiedonsiirto GPRS-tekniikalla. Flash-muisti jopa n. 200.000 tietueelle. Labko 255 lähettää tallennetut mittaustiedot automaattisesti vapaasti valittavin välein (1 sek. 99 päivää) internetpalvelimelle, josta ne välitetään sähköpostiin tai matkapuhelimeen. Palvelimella tiedot päivittyvät jatkuvasti. Tarkastusluotaukset voidaan suorittaa ilman purku- tai muutostöitä vähintään 2 tuuman putkessa. Kompakti rakenne, materiaali korkealaatuista jaloterästä. Sisäänrakennettu antenni. Virtalähteenä 3 pikkuparistoa, jotka riittävät 2 vuodeksi omavaraiseen mittaus- ja tiedonsiirtotoimintaan. Käyttölämpötila -20ºC +60ºC. Kahden mittaussondin liitäntä mahdollista (pinta, lämpötila, johtavuus/suolapitoisuus, ph). Langaton yhteys lokasäiliöön Lokaset R Lokaset R on helppokäyttöinen ja varmatoiminen järjestelmä lokasäiliöiden valvontaan. Lokaset R ilmoittaa säiliön tyhjentämistarpeesta. Langattomasti toimiva järjestelmä voidaan helposti asentaa myös jo olemassa olevaan lokasäiliöön ilman kaivuutyötä. Järjestelmään kuuluvat säiliöön asennettavat anturi ja paristokäyttöinen lähetinyksikkö sekä verkkokäyttöinen keskusyksikkö, joka asennetaan rakennukseen sisälle. Lähetinyksikön paristo kestää normaalikäytössä 10 vuotta. Koteloitu antenni ei ole altis häiriöille eikä rikkoontumiselle. Järjestelmä seuraa jatkuvasti omaa toimintaansa. Lokaset R tulee markkinoille tammi-helmikuussa 2009. Monipuoliset analysaattorit automaattisiin mittauksiin Tuotevalikoimassamme on oikeat laitteet ja menetelmät kaikkiin jätevedenpuhdistamoilla, vesilaitoksilla, teollisuudessa ja vesistöjen tutkimuksessa käytettäviin veden laadun mittauksiin ja analyyseihin. Analysaattorit ovat edistyksellisimpiä mitä markkinoilta on tänä päivänä saatavissa. Uutuus 3S Tocmeter on monipuolinen analysaattori teollisuuden ja ympäristön tarkkailun sovelluksiin, kuten nitraattien, hiilivetyjen, ammoniakin ja fosfaattien tarkkailuun teollisuuden prosessi- ja jätevesistä sekä lähtö- ja tulovesistä. Sopii myös lämmityskattiloiden tuloveden, kondenssi- ja jäähdytysveden sekä juomaveden ja pintaveden tarkkailuun. Tuotekehityspäällikkö Jarkko Latonen vastaa Labkotecin omien tuotteiden kehittämisestä. 6
Vattenfall Lämpö Oy, Hämeenlinna Pinnanvalvonta myös kaukolämpökaivoon Rankkasateet ja lumien sulaminen saavat kadut ja aukiot kaupungeissa tulvimaan. Hulevedet saattavat valua kaukolämpöverkon huoltokaivoihin ja turmella niissä olevat sähkölaitteet sekä pumput. Ongelma on melko yleinen kaukolämpöverkostoissa. Vattenfall Lämpö Oy Hämeenlinnassa on vajaan vuoden ajan kerännyt kokemuksia kaukolämpökaivojen pinnanvalvonnasta. Yhteen vesivahingoille alttiiseen huoltokaivoon kaupungin keskustassa on asennettu pintakytkimet ja Labcom 200 -tiedonsiirtolaite, jonka avulla tieto kaivoon kertyvästä vedestä saadaan ennen kuin vahinkoja pääsee tapahtumaan. Kuluneen sateisen kesän aikana kohteesta saatiin useita hälytyksiä ja huoltoryhmä ehti pumppaamaan kaivon ajoissa tyhjäksi. Kaikki hälytykset olivat aiheellisia, yhtäkään turhaa lähtöä huoltoryhmälle ei tullut. Vastaavanlaisilla pintakytkinsovelluksilla mitataan yleisesti myös nestesäiliöiden pinnankorkeutta ja valvotaan mahdollisia vuotoja. Kriittiset kohteet valvontaan Veden tulvimisesta aiheutuneita vahinkoja sattuu usein. Syynä voi rankkasateiden ohella olla myös putkirikko, vaikkakin harvemmin. Olemme kartoittaneet verkoston ongelmallisimmat kohteet. Tarkoituksenamme on saada vähennetyksi turhia huolto- ja tarkastuskäyntejä, koska kaivoja on paljon. Visiona on, että kaikki kaukolämmön kriittiset kohteet saataisiin kaukovalvonnan piiriin, sillä jo pelkästään kaivojen pumppaaminen tyhjäksi aiheuttaa kustannuksia ja työtä, kertoo automaatioinsinööri Ville Kaján Vattenfall Lämmön Vanajan voimalaitokselta. Näitä kriittisiä kaivoja on Kajánin laskelmien mukaan useita kymmeniä. Ongelmana on häiriöiden äkillisyys ja yllättävyys, joten niiden hoitaminen rutiininomaisin tarkastuskäynnein ei ole mahdollista. Siksi Vattenfall Lämpö onkin etsinyt parempaa ja luotettavampaa menetelmää. Kaivo soittaa tyhjentäjän paikalle tarvittaessa Labcom 200 -tiedonsiirtolaitteessa on SIMkortti, johon voidaan määritellä kaivon nimi, hälytyksen aihe sekä matkapuhelinnumerot, joihin hälytys välitetään. Tällä hetkellä hälytys tulee Kajánin lisäksi kaukolämpöverkoston pääkäyttäjälle. Kaikki on toiminut moitteettomasti. Vajaan vuoden aikana kaivosta on tullut hälytys 5 6 kertaa, eikä huoltomiesten ole koskaan tarvinnut mennä turhaan paikanpäälle katsomaan. Aina he ovat joutuneet myös pumppaustöihin, Kaján sanoo. Järjestelmää ei ole vielä liitetty Vattenfallin omaan kaukovalvontaverkkoon, mutta näin on tarkoitus tehdä. Haluaisimme, että kaikki nämä hälytysten aiheuttamat ongelmat eri kohteissa tulisivat keskusvalvontamme näytölle. Siitä olisi apua sikälikin, että voisimme katsella järjestelmästä historiatietoja ja näkisimme, missä kohteissa ongelmia on esiintynyt tiettynä ajanjaksona. Näin voisimme suunnitella verkon parannuksia ja varmistaa sen toimintaa tältäkin osin. Anturit valmiina jo useassa kaivossa Kaján kertoo, että nyt toiminnassa olevan kohteen lisäksi anturit on jo asennettu ja tarvittavat kaapeloinnit tehty valmiiksi useisiin kriittisiksi kohteiksi luokiteltuihin kaivoihin. Ne ovat tiedonsiirtolaitetta vaille valmiita valvontaan. Pääosa kaivoista sijaitsee paikoissa, joihin rankkasateiden aiheuttama vesi helposti pääsee, koska ne ovat sen verran ympäröivää maastoa alempana. Lähes kaikki ovat kaupungin keskustaalueella, vain muutaman kilometrin etäisyydellä voimalaitokselta. Vaikka kohteisiin ei ole pitkä matka, vie niiden kaikkien tilanteen kartoittaminen paikan-päällä käymällä aikaa, joten ne on päätetty varustaa pinnanvalvontalaittein. Näin voimme merkittävästi vähentää huoltomiesten ajelemista ympäri kaupunkia. Normaalisti nämä kohteet käydään tarkistamassa noin kymmenen kuukauden välein. Hyvä toimiva järjestelmä Kokemukset laitteiston toiminnasta ovat Kajánin mielestä olleet hyviä. Järjestelmä on toiminut luotettavasti. Laitteet ovat verkkokäyttöisiä, mutta niissä on varalla akku, joten toiminta ei katkea sähkökatkoksen takia. Virran katkeamisesta tulee tekstiviestihälytys. Kun järjestelmä liitetään vielä omaan kaukovalvontaamme, niin enpä usko, että siinä on enää mitään isompaa kehitettävää. Tämä on ollut meille mielenkiintoinen pilottiprojekti, koska kohteita, joissa tätä tarvitaan, on paljon. Tiedonsiirtolaitteisto antaisi mahdollisuudet monenlaisiin liitäntöihin, mutta Vattenfall Lämmön käyttötarkoitukseen on riittänyt kaivojen pinnanvalvonta. Sillä tullaan Kajánin mielestä toimeen ihan mainiosti. Olemme vanhoja tuttuja Labkotecin kanssa. Se on ollut luotettava kumppani, jolta olemme hankkineet vuosien varrella monenlaisia mittaus- ja valvontalaitteistoja. Uskon yhteistyön jatkuvan edelleenkin. Huoltokaivoon asennetut pintakytkimet ja Labcom 200 -tiedonsiirtolaite takaavat, että tieto kaivoon kertyvästä vedestä saadaan ennen kuin vahinkoja pääsee tapahtumaan. Internetin kautta tapahtuvan LabkoNettiedonsiirtopalvelun avulla hälytykset saadaan reaaliajassa. Labcom 200 -tiedonsiirtolaite edulliseen tiedonsiirtoon mittauskohteesta internetiin tai matkapuhelimeen. 7
Turvallisesti kohti uusia biopolttoaineita Labkotec Oy oli mukana Tekesin tukemassa VTT:n Biojakelu-projektissa. Mukana olivat merkittävimmät kotimaiset energia- ja jakeluyritykset, jakeluasemalaitteiden valmistajat ja toimittajat sekä joukko jakeluasemien ja mittarikenttien suunnittelua ja urakointia harjoittavia yrityksiä. Projektissa selvitettiin jakeluasemilla käytössä olevan tekniikan ja uusien moottoripolttoaineiden yhteensopivuutta sekä biopolttoaineiden syttymisriskejä. Projektin keskeiset tulokset antavat aiheen katsoa tulevaisuuteen turvallisin mielin. Tarvitaan vain pieniä muutoksia osaan käytössä olevasta laitteistosta. Mitään turvallisuusriskejä projektissa ei Labkotecin tuotteiden osalta tullut esille. Oikea tapa edetä Halusimme varmistaa, että huoltoasemilla käytettävät tuotteemme täyttävät biopolttoaineiden asettamat vaatimukset, ja selvittää ennakolta mahdolliset ongelma- ja vaaratilanteet jo asennettujen laitteiden osalta, kertoo tuotekehityspäällikkö Jarkko Latonen. Selvityksessä käytiin läpi kaikki asiat polttoaineiden maahantuonnista, jalostuksesta ja kuljetuksesta alkaen aina kuluttajan tankkiin asti. Tuloksena oli kattava selvitys biopolttoaineiden turvallisesta jakelusta. Näin edettiin mielestäni oikeassa järjestyksessä: ensin kartoitettiin riskit ja turvallisuuteen liittyvät asiat, sitten vasta lähdetään laatimaan uusien moottoripolttoaineiden jakelua koskevaa lainsäädäntöä. Pidän tätä kansainvälisestikin merkittävänä projektina. Maailmalta löytyy paljon esimerkkejä päinvastaisestakin etenemisestä, sanoo St1 Oy:n myyntijohtaja Mikko Reinekari. Reinekari uskoo suomalaisen jakeluasemaosaamisen kehittyneen tämän projektin myötä paljon. Olemme hyvin varustautuneet etukäteen Meille tämä oli tärkeä projekti, koska pyrimme tuomaan Suomeen lähitulevaisuudessa ihan uuden biopolttoaineen. Labkotec on tässä mukana siten, että uusien moottoripolttoaineiden myötä tulee myös varastointi- ja jakelutekniikalle uudet materiaalivaatimukset, sanoo Reinekari. Olemme yhdessä Labkotecin kanssa valmistelleet asiaa jo niin, että koko jakelukenttä on tietoinen näiden polttoaineiden asettamista vaatimuksista. Tiedämme, mitä materiaaleja pitää vaihtaa ja osaamme varautua siihen. Voi sanoa, että olemme riittävän hyvin varustautuneet asiaan etukäteen. Uudet biopolttoaineet eivät tuo yllätyksiä jakelutekniikan osalta. Kaikki tähän liittyvä osaaminen ja tietämys on nyt Kuvassa Helsingin Vallilaan lokakuun lopulla avattu uudenlainen St1-huoltoasema, joka myy fossiilisten polttoaineiden lisäksi biopolttoaineita ja tuulisähköä. 8 St1 Biofuels Oy valmistaa bioetanolia ja jalostaa sen maailman puhtaimmalla tavalla liikennepolttonesteen biokomponentiksi. Etanolix -menetelmän on kehittänyt St1 Biofuels yhdessä VTT:n kanssa. Tuotanto on hajautettu. Tuotantolaitokset ovat siellä, missä sopivaa käymiskelpoista jätettä syntyy. Bioetanolin väkevöinti tapahtuu Haminan satama-alueella toimivassa absolutointilaitoksessa. Väkevöinnin jälkeen bioetanoli on valmista sekoitettavaksi bensiiniin. Raaka-aineena St1 Biofuels käyttää nyt tuotantolaitosten lähiympäristöstä saatavaa elintarviketeollisuuden biojätettä. Jo vuoden 2009 aikana alkaa muunkin biojätteen jalostaminen bioetanoliksi. Suunnitteilla on myös selluloosapohjaisen jätteen käyttö bioetanolin tuotannossa. Haminan absolutointilaitoksen lisäksi yrityksellä on nyt kolme bioetanolin tuotantolaitosta. Jo vuoden 2009 aikana aloittaa kymmenkunta uutta tuotantoyksikköä. Lähivuosien tavoitteena on kaikkiaan 20 30 tuotantolaitoksen käynnistäminen eri puolilla maata.
myös Labkotecilla. Reinekari kertoo St1:n tulevaisuuden strategian perustuvan siihen, että yritys on hiilidioksidivapaiden polttoaineiden tuottajana johtavassa asemassa Suomessa. Siksi se on myös käyttänyt paljon resursseja tutkimus- ja kehitystyöhön. Biopolttoaineiden valikoima ja erilaiset energiavaihtoehdot lisääntyvät. Paineet perinteisten öljy-yhtiöiden toimintakonseptille kasvavat. St1:n on pienenä ja joustavana kotimaisena yhtiönä helpompi mukautua kuin suurten maailmanlaajuisten öljy-yhtiöiden. Meidän mahdollisuutemme erottua markkinoilla on nimenomaan näissä uusissa energiamuodoissa. Fossiiliset polttoaineet jäävät pikku hiljaa pois. Tulossa korkeaseosetanolipolttoaine On vaarallista puhua vain laveasti biodieselistä tai biopolttoaineista yleensä. Markkinoilla on jo tuotteita, jotka hyvin vähän poikkeavat tavanomaisista. Olemme nyt tuomassa markkinoille korkeaseosetanolipolttoainetta. Siinä on 85 prosenttia suomalaisesta jätteestä valmistettua etanolia. Tuote on vielä varsinaista kaupallista nimeäkin vailla. Toistaiseksi puhumme siitä kirjainlyhenteellä KSEP. Sen tulo markkinoille voi olla kiinni vain muutamasta kuukaudesta. Tuote on valmis. Tarvitaan valtiovallan päätös sen verokohtelusta, jotta tuote voidaan hinnoitella - ja virallinen myyntilupa, Reinekari kertoo. Korkeaseosetanolipolttoaine vaatii joitakin muutoksia jakeluasemien tekniikkaan. Muutokset koskevat lähinnä käytettäviä materiaaleja esimerkiksi säiliöiden mitta-antureissa. Reinekarin mielestä jakeluasemien laitteet ovat vuosien varrella saumattoman yhteistyön tuloksena hioutuneet varsin pitkälle, joten mitään suuria projekteja ei nyt tarvita. Hyvä yhteistyö jatkuu Reinekari on iloinen siitä, että tässäkin projektissa olivat mukana myös yritykset, jotka huoltavat ja asentavat huoltoasemalaitteistoja. Näin se kattoi hyvin koko jakeluketjun ja siihen yhteydessä olevat toimijat. Hänen mielestään koko ketjun osaaminen on kunnossa. Kaikki tahot saivat projektista tärkeätä uutta tietoa omaan toimintaansa. Meillä on ollut hyvä ja hedelmällinen yhteistyö Labkotecin kanssa jo noin kahdeksan vuoden ajan. Kehitys on ollut kummallakin osapuolella hyvää, ja se on tapahtunut samalla vauhdilla. Laitekanta kehittyy edelleen voimakkaasti ja yritysten tarpeet muuttuvat. Se tuo kyllä tekemistä kummallekin osapuolelle myös jatkossa. LabkoNet on jokapäiväinen työkalumme LabkoNet on ollut meille tietoinen valinta alusta asti. Se on tehostanut varastonvalvontaa, hälytysten perille menoa ja koko logistiikan organisointia. Se on toimiva, jokapäiväinen työkalu, jonka kehittämistyössä olemme olleet mukana alusta alkaen. Kuljetustoimintamme ohjautuu nyt kokonaan LabkoNetin kautta, Reinekari kertoo. Tekniikan määrä myös polttoaineiden jakelussa kasvaa. Siksi kokonaisuuden hallinta on entistä tärkeämpää. Vaikka LabkoNet ei suoraan keskustele toiminnanohjausjärjestelmämme kanssa, tiedot välittyvät kyllä järjestelmästä toiseen. Linkkinä toimii jakeluaseman maksuautomaatti. Kaikki toiminnassa tarvittavat järjestelmät tulisikin saada linkittymään keskenään. Oleellista on pystyä haravoimaan informaatiotulvasta nopeasti todella tärkeät asiat. Tilanne on Reinekarin näkemyksen mukaan menossa koko ajan enemmän siihen suuntaan, että tietoja kerätään yritysten omaan intranetpalveluun, josta on avoimet rajapinnat mahdollisimman monelle taholle. Avoimet rajapinnat antavat käyttäjille enemmän valinnan mahdollisuuksia. Hän toivookin, että myös LabkoNetiä tullaan tulevaisuudessa kehittämään tähän suuntaan. St1 Biofuels Oy:n valinta TransCont Entro Kun toimitaan palavien nesteiden kanssa, on turvallisuudella korostetun tärkeä asema. Tuotantolaitoksille ei saa päästä henkilöitä tai ajoneuvoja, joilla ei ole kulkulupaa. Tarvittaessa on pystyttävä jälkikäteen selvittämään kaikki alueella kulkemiset. Asia on konkreettisesti tulenarka ja yleensä myös tunteita herättävä. Labkotec toimitti St1 Biofuelsille Haminaan viime syksynä TransCont Entro-kulunvalvontajärjestelmän. Sen piirissä ovat myös Lappeenrannassa, Närpiössä ja Vantaalla toimivat bioetanolin tuotantolaitokset. Tarkoituksena on, että Haminan absolutointilaitos toimii operatiivisena keskuksena, josta hallinnoidaan kulunvalvontaa kaikissa tulevissakin tuotantolaitoksissa. Tärkeitä valintaperusteita olivat järjestelmän käytön laajuus sekä sen luotettavuus ja helppokäyttöisyys. Valvonta kattaa sekä henkilöiden että ajoneuvojen liikkumisen. Kuljetuksia paljon ristiin Hajautettu tuotanto merkitsee sitä, että valmistustoiminta tapahtuu siellä, missä raakaaineita on saatavissa läheltä. Biojätekuljetukset hoidetaan paikallisesti, sitä ei kannata kuljetella pitkiä matkoja. Käytämme nyt bioetanolin pääasiallisena raaka-aineena elintarviketeollisuuden, mm. leipomo- ja perunatehtaiden biojätettä. Kuljetusliikkeet hoitavat sitten lopputuotteen, bioetanolin, kuljetuksen tuotantolaitoksilta Haminaan väkevöitäväksi. Tässä ketjussa on useita kuljetusliikkeitä, jotka hoitavat myös St1 Biofuelsin paikalliset tuotantolaitokset käyttävät bioetanolin raaka-aineena elintarviketeollisuuden biojätettä. Kuva Närpiöstä. kilpailijoidemme kuljetuksia, kertoo hankintajohtaja Mika Jokinen. Kun tuotantolaitosten määrä kasvaa ja raakaaineeksi tulee biojäte laajemminkin, kasvaa myös kuljetusliikkeiden määrä bioetanolin valmistuksen jakautuessa enemmän ympäri maata. Myös biojätteen vastaanottomäärät tulevat nykyisestä huomattavasti kasvamaan, joten liikenne tuotantolaitoksilla kasvaa. jatkuu seuraavalla sivulla >
St1 Biofuels Oy:n valinta TransCont Entro Tampe < jatkoa edelliseltä sivulta Erityisesti lopputuotteen kuljetukset tuotantolaitoksista Haminaan lisääntyvät. Vaikka yksittäiset tuotantolaitokset eivät ole suuria, tulee valvottavaa liikennettä koko tuotantoketjussa olemaan paljon. Entistä useampien kuljetusliikkeiden autot pyörivät silloin näissä samoissa laitoksissa. On merkittävä asia, että sama tunnistin käy niin meillä kuin muuallakin kulkevissa autoissa. Kuljetuksiahan tehdään paljon ristiin. Tunnistimia on muistaakseni tällä hetkellä käytössä noin 60.000 kappaletta. On hyvä, ettei niitä tarvitse olla joka autossa useita. On iso etu, että sama kulunvalvontajärjestelmä on laajasti käytössä, sanoo Jokinen. Hyvät referenssit ja kokemukset vakuuttivat Valintaa tehtäessä painoivat omien käytännön kokemustemme lisäksi TransCont Entron vahvat referenssit muista käyttökohteista. Voidaan sanoa niinkin, että se on kilpailijoiden jo testaama ja hyväksymä järjestelmä, naurahtaa Jokinen. TransCont Entro pärjäsi myös hintakilpailussa hyvin. Se kattoi haluamamme henkilöiden kulunvalvonnan sekä ajoneuvojen tunnistuksen. Se oli toimivin paketti meidän tarpeisiimme. Siinä ovat kevyenä kokonaisuutena kaikki ne ominaisuudet, joita kuluvalvontajärjestelmältä tarvitsemme. Samaan järjestelmään kuuluva henkilöiden kulunvalvonta on käytössä myös St1:n pääkonttorilla Helsingissä. Jokinen pitääkin isona plussana, ettei henkilökunnan tarvitse eri pisteissä käydessään vaihtaa kulkulupaansa. Emme tarvinneet järjestelmään mitään erityistä räätälöintiä. Meille riitti perussetti, koska kysymys on puhtaasti kulunvalvonnasta. Meillä ei ole myöskään mitään muuta erityistä tietojen keruutarvetta. Meille on oleellista tietää, että vain luvalliset ajoneuvot ja henkilöt kulkevat tuotantolaitoksillamme. Prosessien valvontaan on oma automaatiojärjestelmänsä, kulunvalvontaan omansa. Jokisen mielestä aika näyttää, onko tarvetta ajoneuvojen tunnistuksen lisäksi selvittää esimerkiksi niiden käynnin syy tai tietoja niiden kuormasta tai muuta vastaavaa. Se on hänen mukaansa vasta ajatuksen asteella. Labkotec ymmärtää pientenkin yritysten tarpeet Vaikka energia-alalla toimivaa St1-konsernia ei voi pienenä yrityksenä enää pitääkään, on Jokisen mielestä yksi yhteistyötä suuresti helpottavista tekijöistä se, että Labkotec pystyy toimittamaan ratkaisuja ja laitteistoja, joita ei ole suunniteltu pelkästään suuryritysten tarpeisiin. St1:n yhteistyö Labkotecin kanssa on jatkunut jo pitkään. Meillä on hyviä kokemuksia tästä yhteistyöstä koko yritystoimintamme ajalta, onhan St1 ollut alusta asti LabkoNetin laajamittainen käyttäjä. Se, mitä tiesimme Labkotecistä ja TransCont Entro -järjestelmästä sinänsä, oli varsin merkittävä asia valintaa tehtäessä. Hinta oli tietysti toinen tärkeä tekijä, sanoo Jokinen. Kokemukset siltä ajalta, minkä tämä järjestelmä on ollut meillä Haminassa käytössä, ovat olleet hyviä. Oli miellyttävää nähdä, kuinka helposti sen sisäänajo tapahtui. Käytön oppiminen kävi nopeasti ja helposti, koska ohjelmiston rakenne on looginen ja käyttäjäystävällinen. Siilon alle voi ajaa vaikka suuren kuormaajan. Heikki Koskinen näyttää, kuinka siilosta saa hiekkaa... Haminan absolutointilaitoksessa bioetanoli väkevöidään sekoitettavaksi bensiiniin. 10
e luottaa TransControliin TransControl-järjestelmä valvoo hiekkasiilojen käyttöä....kun on ensin näyttänyt lukijalaitteelle korttia, jossa on hakijan ja ajoneuvon tiedot. LabkoNet TransControl-järjestelmä helpottaa kulunvalvontaa mm. varastosiiloilla ja lumen tai asfalttijätteen vastaanottopaikoilla sekä muissa kohteissa, joissa ei välttämättä tarvita miehitystä toiminnan ylläpitämiseksi. Tampereen kaupunki on käyttänyt järjestelmää hiekkasiiloillaan jo 2000-luvun alusta. Vuonna 2007 kaupunki otti siiloilla käyttöön uuden, kehittyneemmän LabkoNet TransControl-järjestelmäversion. Samalla myös kaupungin lumen vastaanottopaikoille tuli tunnistimiin perustuva kaukovalvonta. Laskut kaupungilta hiekkasiilojen ja lumen vastaanottopaikkojen käyttäjille lähtevät kulunvalvonnan välittämien tietojen perusteella. Kokemukset ovat olleet niin myönteisiä, että kaupunki hankki käyttöönsä myös siirrettävän kulunvalvontalaitteiston; käyttökohteita Tampereen kokoisessa kaupungissa sille ei tarvitse suurennuslasin kanssa etsiä. TransControl hiekkasiiloissa Rakennusmestari Heikki Koskinen Tampereen kaupungin Katu- ja vihertuotannosta kertoo kaupungilla olevan kolme siiloa, jotka on rakennettu kallion sisään eri puolille kaupunkia. Siilojen käyttöä valvoo LabkoNet TransControlkulunvalvontajärjestelmä. Tilat ovat lukittuja, joten puomeja ei tarvita. Hiekkaa ei siilosta saa, ellei näytä sen alla olevalle lukijalaitteelle korttia, jossa on hakijan ja ajoneuvon tiedot. Palvelimella on tieto kyseisen ajoneuvon lavan tai säiliön koosta. Tämä on tarpeen, sillä ajoneuvoissa on paljon kiinteistönhoitokoneita, joiden säiliön koko vaihtelee. Kuormien kokotiedot auttavat oikean laskuttamisen lisäksi myös seuraamaan siilossa olevan hiekan määrää, sillä sitä on hankala mitata antureilla hiekalle ominaisen holvaantumisen takia. Jokainen hakukerta näkyy valvontajärjestelmässä. Tiedämme kuka haki, milloin ja kuinka paljon. Kulunvalvonnan välittämä tieto on sellaisenaan valmis laskutusperuste. Laskutus tapahtuu kuukausittain näiden raporttien mukaan, siitä on sopimus siiloja käyttävien yritysten kanssa, sanoo Koskinen. Kalliosiiloissa varmistuksena kaapelointi Vaikka järjestelmä normaalitapauksessa onkin langaton, varmistettiin tiedon häiriötön kulku paksun kallion sisältä kaapeliyhteydellä. Tiedonsiirto hiekkasiiloista ja siiloihin toimii ADSLmodeemilla. Yhteydet ovat toimineet moitteettomasti. Vilkkaimpina talvikuukausina tapahtumia on ollut yhteensä jopa 2.000. Sopimuksen mukaan voi samoilla kulkuluvilla ja korteilla käyttää kaikkia kolmea siiloa, joten esimerkiksi kiinteistönhoitokalustoa voidaan siirtää eri puolille kaupunkia ilman muutoksia. Toiminta on Koskisen mielestä ollut luotettavaa eikä häiriötilanteita ole kirjattu montaakaan. TransControl lumen vastaanottopaikoilla Samalla kun hiekkasiiloilla otettiin käyttöön uusi järjestelmäversio, siirryttiin siihen myös kaupungin kahdella lumen vastaanottopisteellä. Kulunvalvonta toimii langattomasti. Tiedonsiirto on osoittautunut luotettavaksi ja nopeaksi. Käyttö on ollut vilkasta. Kahteen vastaanottopisteeseen tuodaan talven aikana keskimäärin yhteensä n. 20.000 autokuormallista lunta. Kun ajoneuvoissa on tunnistin ikkunalla, ei puomin takana tarvitse turhaan jonottaa, se avautuu ilman pysähtymistä. Lukuetäisyys on säädetty noin viiteentoista metriin, jolloin ohi kulkeva liikenne ei vielä häiritse ruuhka-aikanakaan, kertoo Koskinen. Vanhan järjestelmän magneettijuovakortit olivat Koskisen kokemuksen mukaan herkkiä kastumiselle. Kortin syöttäminen lukulaitteeseen vaati pysähtymisen, jolloin ajosta lämpimät renkaat tekivät puomin edustan usein liukkaaksi ja auton etenemisen hitaaksi. Käytössä myös siirrettävä järjestelmä Tampereen kaupunki hankki käyttöönsä myös siirrettävän kulunvalvontalaitteiston. Vahvimpana ehdokkaana sen käyttökohteeksi Koskinen pitää asfalttijätteen vastaanottopaikkaa Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksessa. Tällaista jätettä meille tulee vuosittain n. 30.000 tonnia. Se on yli oman tarpeen. Siksi on tärkeätä pystyä kierrättämään se tehokkaasti. Tarastenjärvellä se murskataan ja käsitellään teiden ja katujen pohjamateriaaliksi. Koska tuotavissa kuormissa saattaa olla mukana myös tähän käyttöön sopimatonta ainesta, on meidän voitava jotenkin valvoa, mitä vastaanottopaikkaan tuodaan. TransControllin avulla saamme päivittäin tiedot tuoduista kuormista, joten voimme jäljittää, mistä sopimaton aines on peräisin, sanoo Koskinen. Järjestelmällä on paljon etuja puolellaan Muitakin sopivia kohteita järjestelmälle Tampereen kokoinen kaupunki Koskisen mielestä löytäisi, mutta toistaiseksi on riittänyt, että esimerkiksi varastoalueet ovat aidattuja ja portit muulloin kuin työaikana suljettuja. Järjestelmä ei ollut iso investointi. Sen käyttö ei vaadi erityistä sisäänajoa. Ja, ennen kaikkea, sen välittämät tiedot ovat valmiita laskutustietoja. Tunnistimia ja kortteja vaihdetaan vuosittain varsin vähän, joten olemme pystyneet hoitamaan sen työn ihan mukavasti itse. 11
Ylläpitopalvelulla on nyt oma palvelunumero 029 006 6060. Ylläpitotoiminnoista vastaa kunnossapitopäällikkö Petri Kauranta. Automaation yllä varmistaa häiriöttöm Labkotec on tarjonnut automaation ylläpitopalvelua kunnallisen vesihuollon LabkoWin-järjestelmää käyttäville asiakkaille jo 90-luvulta. Palvelua on nyt uudistettu ja laajennettu mm. asiakastutkimuksemme palautteen perusteella. Laajan ylläpitopalvelun rinnalle tuotiin ns. perusylläpitopaketti. Nyt palvelu vastaa paremmin sellaistenkin asiakkaidemme toiveita, joille aiempi ylläpitopaketti oli sisällöltään turhan laaja. Vastaanotto kentällä on ollut kiinnostunutta ja ylläpitoasiakkaidemme määrä on viimeisen vuoden aikana merkittävästi kasvanut. 12 Kymenlaakson Vesi valmistaa tekopohjavettä. Kuivalan fluorinpoistolaitos on Suomen suurin juomaveden tuotannossa oleva kalvosuodatuslaitos. Järjestelmien laajeneminen ja pula osaavista henkilöistä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa Espoossa otettiin keväällä 2007 käyttöön Labkotecin tarjoama laaja ylläpitopalvelu. Miljoonaa pääkaupunkiseudun asukasta palvelevassa jätteenkäsittelykeskuksessa on jo vuodesta 2002 ohjattu suotovesien hallintaa LabkoWinillä. Pontimena laajaan ylläpitopalveluun siirtymiseen oli automaatiojärjestelmän jatkuva laajeneminen. Sen myötä myös valvottavien kenttälaitteiden määrä on lisääntynyt ja järjestelmän ylläpitotarve kasvanut. Kymenlaakson Vesi tuottaa talousvettä noin sadalle tuhannelle asukkaalle Kotkassa, Haminassa ja Anjalankoskella. LabkoWin ohjaa ja valvoo veden hankintaa, käsittelyä, siirtoa ja jakelua. 1990-luvun lopulla käyttöön otetun järjestelmän ylläpito on ulkoistettu Labkotecille. Käytämme ammattimiehiä tekemään oikeita asioita. Suurin hyöty ylläpitopalvelun käytöstä on ollut asiantuntevan henkilön nopea paikalle saaminen tarvittaessa. Kun jatkuva kontakti on olemassa, pärjätään pienellä omalla ylläpitohenkilökunnalla, sanoo automaatioteknikko Timo Leppänen. Olemme Labkotecin kanssa rakentaneet järjestelmän hyvin tarkkaan alun perin. Ylläpitohuollon tarvetta ovat aiheuttaneet ulkopuoliset tekijät. Valkealassa LabkoWin ohjaa sekä puhdasvesiettä jätevesipuolen toimintoja. Vuodenvaihteeseen asti kunnan yhdyskuntatekniikan päällikkönä toiminut Jan Mänttäri kertoo, että järjestelmän ylläpidosta oli ollut puhetta jo pitkään.
itopalvelu järjestelmän än toiminnan Pari vuotta sitten se päätettiin ostaa järjestelmän toimittajalta valmiina, sopimuspohjaisena palvelupakettina. Suurin hyöty on ollut juuri osaamisen ja resurssien saaminen. Ongelmat on voitu ratkaista joustavasti ja suhteellisen nopeasti. Tiedonsiirron varmistaminen LabkoWin on ollut markkinoilla 1990-luvun alusta. Järjestelmiin liitettyjen toimintojen ja oheislaitteiden määrä on kaiken aikaa kasvanut ja itse järjestelmätkin ovat laajentuneet. Kun kentällä on paljon laitteita, joiden välittämää tietoa seurataan, ei vanhojen modeemien välityskapasiteetti enää riitä ja tiedonsiirrossa esiintyy häiriöitä. Tavallinen esimerkki eteen tulevista häiriöistä on radioverkkojen riittämätön kapasiteetti suhteessa kasvaneeseen datamäärään. Esimerkiksi Valkealassa esiintyneet tiedonsiirtohäiriöt ovat osaksi johtuneet lisääntyneestä tietoliikenteestä, osin häiriöitä on aiheuttanut myös viranomaisverkon liikenne, joka sekin on merkittävästi kasvanut vuosien myötä. Monimuotoisen maaston ja pitkien välimatkojen vuoksi on radioverkon toimintaa jouduttu pitkin matkaa tehostamaan. Myös matkapuhelinverkon kasvu on tuonut tullessaan häiriöitä, joita tätä tietoliikenneverkkoa rakennettaessa ei vielä pystytty ennakoimaan riittävästi, sanoo Mänttäri. Kenttälaitteiden toimintahäiriöt Ylläpidon tarkoituksena on ennakoida laiterikkoja. Laitetieto- ja historiaseurannalla sekä laitetarkastuksilla pyritään estämään äkilliset rikkoutumiset. Käytännössä kysymys on mm. mittalaitteiden tarkastuksista ja kalibroinneista sekä automaatiolaitteiden kuntokartoituksista. Kymenlaakson Veden kanssa sovitussa ylläpitopalvelussa käydään vuosittain katselmuksessa tarkkaan läpi koneiden kunnot ja määritellään niiden huollontarpeet. Myös kaikki järjestelmän keräämät historiatiedot kerätään ja talletetaan, jotta päästään taas jatkamaan puhtaalta pöydältä. Laitoksen historian varmuuskopiointi on tärkeätä. Järjestelmän toimittaja tekee tämän työn, korostaa Leppänen. Avuksi asiantuntija Järjestelmiä on usein laajennettu vähin erin, joten niistä on joskus vaikeata hahmottaa selkeä kokonaisnäkemys. Ylläpitopalvelu toimii asiakkaan apuna kehittämiskohteiden osalta selvittäessään määräajoin koko järjestelmän riittävyyden ja varman toiminnan vaatimuksia. Labkotec on järjestänyt asiakkailleen myös käyttöhenkilöstön koulutusta tilanteissa, joissa asiakkaan organisaatioon on tullut muutoksia. Timo Leppänen Kymenlaakson Vedestä kertoo, että toiminta on automatisoitu mahdollisimman pitkälle. Yhtiö toimii kevyellä organisaatiolla, joten automaation ylläpito on ulkoistettu. Se on Leppäsen kokemuksen mukaan viisasta jättää asiantuntijoille. Yhteistyö takaa myös tarvittavan koulutusavun saamisen. Kun meille 2000-luvun alussa valmistui kaksi täysin uutta laitosta, saimme niiden käyttöhenkilökunnalle Labkotecilta tarvittavan koulutuksen, sanoo Leppänen. Hän kiittelee, että laitteistopuoltakin on ollut helppo kehittää yhteistyökumppanin kanssa, joka tuntee järjestelmän jo pitkältä ajalta. Ylläpitopalvelun asiakkaina on sekä pieniä että suuria kuntia tai kuntayhtymiä, jotka haluavat varmistaa vesihuollon häiriöttömän toiminnan ja mahdollisuuksien mukaan myös ennakoida tulossa olevia ongelmia. Nopeus, kokemus, dokumentointi, varaosat Säännöllinen kontrolli on olennainen osa ylläpitopalvelua. Usein riittää vuosittainen järjestelmän toiminnan sekä siihen liitettyjen toimintojen ja komponenttien läpikäynti. Tilannekartoitus on parasta suorittaa normaalitilanteessa, jolloin on aikaa keskittyä koko järjestelmän tarkasteluun. Kun häiriö on jo ilmaan- Kuvateksti kuvateksti kuvateksti kkuvateksti tunut, on kiire korjaaville toimenpiteille. Ämmässuon tapauksessa ylläpitotapaamiset on sovittu pidettäviksi kuuden kuukauden välein. Tällöin käydään yhdessä läpi tilannekatsaus järjestelmän toiminnasta, katsotaan onko jotakin kehitettävää ja suunnitellaan jatkotoimenpiteet. Tarvittaessa kokoonnutaan useamminkin. Suunnittelupäällikkö Jukka Taskisen mielestä ylläpitopalvelu on toiminut varsin hyvin ja tuonut sitä, mitä asiakas siltä odottikin: aikaisempaa nopeampia toimenpiteitä ja lisävarmuutta järjestelmän toimintaan. Yleensä ratkaisut löytyvät jo yhdessä pöydän jatkuu seuraavalla sivulla > YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on Pohjoismaiden suurin yhdyskuntajätteen kaatopaikka. Kuva: YTV 13
Automaation ylläpitopalvelu varmistaa järjestelmän häiriöttömän toiminnan < jatkoa edelliseltä sivulta ääressä istuttaessa, joissakin tapauksissa parin päivän viiveellä, sanoo Taskinen. Ylläpitopalvelun rooli on kuin laajennettu atktuki. Se tuntee käytössä olevan järjestelmän ja pystyy suorittamaan toimenpiteitä myös etätukena. Avainasioita ovat nopea reagointi vikatilanteisiin, pitkä kokemus ja järjestelmää koskeva dokumentointi. Kun ylläpitopalvelulla on oma, laaja varaosavarasto, ei uusia osia tarvitse odotella. Järjestelmätoimittajalla on aina varmuuskopiot kustakin ratkaisusta, joten niiden tietojen varaan on helppoa rakentaa ylläpitopalvelu. Timo Leppänen Kymenlaakson Vedestä painottaa laitoksen historiatietojen varmuuskopioinnin merkitystä erityisesti yritykselle, joka toimii juomaveden kanssa. Priorisointi on lyhentänyt vasteaikoja Automaation ylläpitopalvelun suurimpana etuna Jukka Taskinen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta näkee vasteaikojen nopeutumisen. Se on hänen mielestään tärkeätä varsinkin nyt, kun keskuksen toiminnot ovat laajentuneet uuden kaatopaikan käyttöönoton myötä. Vasteaikojen nopeutuminen on parantanut palvelutasoa. Muutokset ja korjaavat toimenpiteet voidaan nyt tehdä nopeammin. Kun ylläpitopalvelu otettiin käyttöön, laadittiin järjestelmä, jolla ylläpitoa vaativat kohteet luokitellaan eri kiireellisyysluokkiin. Se on selvästi helpottanut ja selkeyttänyt automaation ylläpitoa, sanoo Taskinen. Kari Vaaleri tuntee mitta- ja tiedonsiirtolaitteet kuin omat taskunsa. Oma huolto on tärkeä osa asiakaspalvelua Labkotecin oma huoltopalvelu varmistaa toimittamiemme automaatioja valvontajärjestelmien sekä instrumenttien, mitta- ja tiedonsiirtolaitteiden asianmukaisen toiminnan. Hyvä huoltopalvelu on tärkeä osa asiakaspalveluamme. Usein asiakkaalle toimitetut laitteet on liitetty LabkoNet-kaukovalvontaamme, jolloin voimme itse nähdä vikahälytykset suoraan internetistä asiakkaan omilta LabkoNet-sivuilta. Hälytykset ohjautuvat lisäksi tekstiviestinä asiakkaan haluamiin matkapuhelinnumeroihin. Näin varmistamme toimittamiemme laitteiden ja järjestelmien mahdollisimman häiriöttömän toiminnan sekä lyhyen vasteajan, kun tarvitaan huolto- ja korjaustoimenpiteitä. Apunanne on joukko asiantuntevia moniosaajia, jotka huoltavat ja korjaavat laitteenne nopeasti. Käyttöpäällikkö Petri Kauranta (vas.) ja myyntipäällikkö Toni Saarela ovat olleet keskeisessä asemassa automaation ylläpitopalvelua kehitettäessä. Instrumentit LabkoNetneuvontapalvelu Mitta- ja tiedonsiirtolaitteet Huollon esimies Erkki Kallio, Tapani Kauppinen Matti Riihikoski Kari Vaaleri Jarmo Numminen
Labkotecin uutuuspalveluna virtausmittauslaitteiden vuokraus On paljon käyttökohteita ja virtausmittaustarpeita, joissa ei ole tarkoituksenmukaista investoida omiin mittauslaitteisiin ja -järjestelmiin. Tällaisia kohteita ovat väliaikaiset mittaukset, joilla selvitetään esimerkiksi viemäriverkon kapasiteetin riittävyyttä, kriittisiä kohteita ja vuotoja. Toisaalta väliaikaista vertailumittausta voidaan tarvita myös kohteissa, joissa on jo kiinteä virtausmittaus, jos se on rikki tai halutaan määrittää sille vertailuarvo. Meiltä voitte vuokrata kannettavan Nivus PCM Pro -virtausmittauslaitteiston määräajaksi ja päättää tarvittavista toimenpiteistä vasta sitten luotettavan faktatiedon perusteella. siinä ei ole ravinteita ja jätevettä kylmempänä se haittaa puhdistusprosessin toimintaa. Tietoja saatetaan haluta myös viemäreiden kapasiteetin riittävyydestä normaalitilanteessa ja tulva-aikana, Tonteri sanoo. Kannettavassa mittauslaitteistossa on anturi, joka asennetaan putken pohjalle putken sisäpintaan kiristettävän mansetin avulla. Anturi mittaa vedenpinnan korkeuden joko hydrostaattisesti tai ultraäänen avulla. Virtausnopeuden mittaus perustuu ultraäänipulssien takaisinheijastumiseen niin kutsutussa mittausikkunassa. Virtausnopeus lasketaan ristikorrelaatiomenetelmällä. Me asennamme laitteiston käyttökuntoon ja toimitamme mittausdatan asiakkaan toivomassa muodossa. Seuraavat asennukset asiakas pystyy tekemään yleensä itse saatuaan koulutuksen ensimmäisen asennuksen yhteydessä. Ensimmäiset vuokralaiteasennukset Labkotec on tehnyt Lahti Aqua Oy:lle, Ratahallintokeskukselle, Kouvolan Vedelle ja Kajaanin Vedelle. Kajaanissa kannettava laitteisto asennettiin viiteen kohtaan jätevesiverkostossa, koska asiakas halusi selvittää, oliko jätevesiverkostossa esiintyneiden ongelmien syynä huleveden määrä vai jätevesiviemäreiden tai -pumppaamojen kapasiteetti. Asiantuntijan palveluiden avulla visaisetkin virtausmittausongelmat ratkeavat. Kannattaa kääntyä puoleemme ja kartoittaa tilanne yhteistuumin. Labkotecistä löytyvät luotettavat ratkaisut ja käytössä varmoiksi testatut laitteet. Nivus tärkein tuotemerkki virtausmittauksessa Virtausmittauslaitteiden tuotetarjonnassa Labkotec Oy:llä on vaihtoehtoja erilaisiin mittaustarpeisiin, mutta laajimmat valikoimat ovat avokanavien, vajaakäyttöisten putkien ja jätevesiviemäreiden virtausmittauksiin tarkoitetuissa laitteissa. Tärkein tuotemerkkimme tällä hetkellä on saksalainen Nivus. Nivuslaitteilla pystytään mittamaan todellinen virtausprofiili suurissakin virtauksissa. Laitteita on käytössä niin kunnallisissa kuin teollisuudenkin vesilaitoksissa, kertoo virtausmittausratkaisujen tuotepäällikkö Petri Tonteri. Virtausmittauslaitteiden vuokrausta projektikäyttöön Virtausmittausten tekeminen ei vaadi aina omaa laitteistoa. Labkotec vuokraa kannettavia Nivus-virtausmittauslaitteistoja projektiluonteiseen käyttöön. Asiakas saattaa haluta mitata, miten paljon ja mistä jätevesiviemäriin tulee muuta kuin jätevettä eli esimerkiksi pohjavettä, sadevettä, sulamisvettä tai merivettä. Tällainen puhdas vesi on paha asia jätevedenpuhdistamolle, koska OCM Pro virtausmittauslaitteiston kannettava versio PCM Pro on osoittautunut lyömättömäksi kenttäolosuhteissa tehtävissä mittauksissa. 15
www.labkotec.fi www.labkonet.com Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 Pirkkala Puhelin 029 006 260 Fax 029 006 1260 E-mail info@labkotec.fi Labkotec Oy Haaransuontie 9 90240 Oulu Puhelin 029 006 6037 Pidetään yhteyttä. Puhelin Matkapuhelin Toimitusjohtaja Heikki Helminen 029 006 6007 0400 923 105 Automaatio-osasto Myynti Jukka Korhonen 029 006 6015 040 532 4195 Toni Saarela 029 006 6030 040 827 5066 Suunnittelu/asennus Petri Kauranta 029 006 6013 040 836 5491 Juho Kuukka 029 006 6017 040 770 0679 Marko Kämppi 029 006 6018 0400 630 653 Kimmo Nieminen 029 006 6025 040 526 4046 Vienti Pasi Hautamäki 029 006 6004 040 703 0686 Kari Kananen 029 006 6011 040 581 4705 Markku Mikkola 029 006 6023 0400 236 501 Vientiassistentti Eija Grönlund 029 006 6003 Huolto Tapio Kauppinen 029 006 6012 0400 205 639 Erkki Kallio 029 006 6010 0400 337 696 Kari Vaaleri 029 006 6035 Huollon esimies Jarmo Numminen 029 006 6026 040 720 6479 Tunnistintekniikka Myynti Tomi Virtanen 029 006 6036 040 545 8048 Lasse Peltonen 029 006 6028 0400 853 543 Instrumentit Myynti Jukka Kortesniemi 029 006 6016 0400 335 122 Tommi Pasonen 029 006 6009 0400 799 195 Jukka Juntunen 029 006 6037 040 567 8874 Petri Tonteri 029 006 6034 040 775 0562 Myyntiassistentti Nina Josefsson 029 006 6008 LabkoNet-palvelun neuvonta Matti Riihikoski 029 006 6029 040 560 5933 Hallinto Controller Eija Ahlqvist 029 006 6006 044 755 5750 Kirjanpitäjä Elvi Gardemeister 029 006 6039 044 755 5751 Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@labkotec.fi Pictorino./Kirjapaino Hermes 1/2009