Hankkeita, toimintaa, tuloksia EU:n rakennerahastokausi 2007 2013
Vipuvoimaa EU:lta 2007 2013 Rakennerahastot Suomessa Mitä Euroopan unionin rakennerahastoilla on saatu aikaan Suomessa? E uroopan unionin alue- ja rakennepolitiikalla tasapainotetaan jäsenvaltioiden alueellisia eroja ja lievennetään niiden rakenneongelmia. Alue- ja rakennepolitiikkaa toteutetaan rahoittamalla hankkeita EU:n eri rahastoista. Hankkeita rahoitetaan aina myös kansallisella rahoituksella. Manner-Suomessa on ohjelmakaudella 2007 2013 toteutettu viittä rakennerahasto-ohjelmaa. Neljän alueellisen EAKR-toimenpideohjelman rinnalla on koko Manner-Suomen kattava ESR-toimenpideohjelma. Ahvenanmaalla on omat EAKR- ja ESR-ohjelmansa. Hankkeita toteutetaan eri puolilla Suomea. Rahoitusta myöntävät ELY-keskukset, maakunnan liitot ja sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetushallitus. HORISONTAALISET TEEMAT Horisontaalisilla teemoilla tarkoitetaan rakennerahastotoimintaa ohjaavia yhteisiä, komission asetuksiin pohjautuvia periaatteita, jotka tulee ottaa huomioon hankkeita toteutettaessa. Kansainvälisyys Kansainvälisyys on tapa toteuttaa hanketoimintaa. Kansainvälisen yhteistyön kautta saadaan tietoa eri maiden hyvistä ja huonoista käytännöistä. Se antaa hyvän mahdollisuuden kokemusten ja tiedon vaihtoon sekä vertaisoppimi- seen. Suomi on osallistunut muun muassa seuraaviin kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin: pohjoismainen yhteistyö, Itämeri-yhteistyö, sukupuolten tasa-arvo, yhteisötalous ja ikäverkosto. Kumppanuus Kumppanuusperiaatteen mukaan kehittämistoimintaa tehdään yhteistyössä. Suppeimmillaan kumppanuus on rahoittajan ja hanketoteuttajan välistä, mutta yleensä kattaa vähintään hankkeen ohjausryhmän ja sidosryhmätoiminnan. Toiminnan kohderyhmä on keskeinen kumppanuuden toteutumisessa. 2
Tiedätkö mistä ja miten saada apua, kun nuorille koulupudokkaille pitäisi löytää tie ammattiin tai yritys kohtaa toiminnassaan tuotannon kehittämisen tarpeita? Yksi vaihtoehto on EU:n rakennerahastot Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoitteena on edistää yritys- ja innovaatiotoimintaa, vahvistaa osaamista ja verkostoitumista ja parantaa alueiden saavutettavuutta. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoitteena on edistää työllistymistä ja työmarkkinoiden toimintaa, lisätä yrittäjyyttä, kehittää työorganisaatioita ja työssä olevan työvoiman osaamista sekä ehkäistä syrjäytymistä. Rakennerahasto-ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 (rahoituskehys, milj. euroa vuoden 2006 rahassa) EU Kansallinen Julkinen julkinen rahoitus vastinrahoitus yhteensä Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 138,1 207,1 345,2 Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 159,4 239,1 398,4 Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 365,6 365,6 731,1 Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 311,3 311,3 622,5 Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelma* 615,4 798,7 1 414,2 Yhteensä 1 589,7 1 921,7 3 511,4 Sukupuolten tasa-arvo Sukupuolten tasa-arvoa edistetään rakennerahastoissa kahdella tavalla: tasa-arvohankkeilla ja toisaalta viemällä sukupuolinäkökulma kaikkien hankkeiden toimintaan. Hanketoiminnalla vastataan sukupuolten tasa-arvon haasteisiin: palkkaerojen pienentämiseen, naisten töiden ja miesten töiden välisen jaon lieventämiseen työelämässä sekä perhevastuun tasaisempaan jakamiseen. Lainsäädännön ja työpaikkakäytäntöjen keinoilla helpotetaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Lisätietoa: www.tem.fi/valtava Kestävä kehitys Kestävä kehityksen näkökulma edellyttää ympäristönäkökulman sisällyttämistä ohjelmatyöhön kaikissa sen vaiheissa. Tavoitteena on varmistaa, että tuettava toiminta tukee yhteisön kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tavoitteiden saavuttamista. Jokaisen rahoitettavan hankkeen kokonaisvaikutusten ympäristöön, ilmastoon ja ihmisten hyvinvointiin tulee olla myönteisiä. * ESR-ohjelma jakautuu neljään alueosioon sekä valtakunnalliseen osioon 3
+ yrityksiä + yrittäjiä + kilpailukykyä + osaamista + työpaikkoja EU:n rakennerahastoilla edistetään Suomessa yritystoimintaa, yrittäjyyttä, kilpailukykyä, osaamista ja työllisyyttä. Yritystoiminnan, kilpailukyvyn ja työllisyyden edistäminen on laaja-alainen ja keskeinen teema rakennerahasto-ohjelmien toteutuksessa. Monipuolisen ja innovatiivisen yritystoiminnan lisääminen, kannattavuuden kasvattaminen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistäminen vahvistavat kilpailukykyä kaikilla tasoilla. Koska teema kattaa monenlaisia toimenpiteitä, niitä rahoitetaan sekä Euroopan aluekehitysrahastosta että Euroopan sosiaalirahastosta. Rahoitusta myönnetään hankkeille, joilla arvioidaan olevan laaja vaikutus alueiden ja väestön työllisyyteen ja työmarkkinoiden houkuttelevuuteen. Yritykset, oppilaitokset ja kehittämisyhtiöt ovat keskeisiä toimijoita hankkeissa. Yrittäjyyttä edistävissä hankkeissa tuetaan etenkin pienten ja keskisuurten yritysten perustamista, kannustetaan yrittäjyyteen tai annetaan yrittäjyyskasvatusta. Yritysten investointeja tuetaan rahoittamalla esimerkiksi laitteiden hankintaa, markkinointia tai vientitoimia. Yrityshautomotoiminnalla ja tuotekehityksen parantamiseen tähtäävillä hankkeilla edistetään yritysten kilpailukykyä. Kehittämisen kohteena voivat olla myös kokonaiset yritysverkostot, mutta tarjottavissa palveluissa huomioidaan aina yritysten omat tarpeet. Vahvat ja kilpailukykyiset yritykset edistävät työllisyyttä. Yritysten toimintamahdollisuuksia parannetaan panostamalla henkilöstön osaamiseen organisaation kaikilla tasoilla erilaisilla koulutuksilla ja hankkimalla henkilöstön käyttöön asiantuntijapalveluita. Henkilöstön osaamisen 4
Tiesitkö että... Suomessa oli työllisiä vuoden 2013 heinäkuussa 2 567 000 (virhemarginaali ± 31 000).* vuonna 2011 Suomessa oli 322 232 yritystä, joista alle 10 työntekijän yrityksiä oli 93,1 prosenttia.* * Lähde: Tilastokeskus varmistamisen lisäksi ensiarvoisen tärkeää on ylläpitää ja edistää työhyvinvointia ja työkykyä. Näin paitsi edistetään yritysten kannattavuutta, myös parannetaan työntekijöiden elämänlaatua, ehkäistään sairauslomia ja ennenaikaista eläköitymistä. Yritysten rekrytointitarpeisiin on vastattu muun muassa erilaisilla työllistymisen tukemisen palveluilla. Rakennemuutoksesta on tullut lähes jatkuvaa, ja EU:n rakennerahastovaroja onkin kohdistettu tarpeen mukaan eri alueille. Onnistuneet hankkeet ovat kaventaneet alueellisia kehityseroja, auttaneet työpaikkojen säilyttämisessä ja uusien työpaikkojen luomisessa sekä hyödyttäneet niin yrityksiä ja työllistyneitä kuin heidän lähipiiriäänkin. Kilpailukyky= Yrityksen, toimialan tai kansantalouden kyky selviytyä taloudellisen kilpailun olosuhteissa. Osaava työntekijä on kilpailukykyinen työmarkkinoilla. Yritykset tarvitsevat ammattitaitoisia ja motivoituneita työntekijöitä ollakseen kilpailukykyisiä. 5
Langaton teknologia tuo tehokkuutta kasvihuoneeseen Greenhouse-projektissa on kehitetty kasvihuoneympäristöön soveltuva ja langattomaan teknologiaan perustuva kosteuden mittausjärjestelmä, josta on syntynyt myös kaupallinen tuote. EAKR-hankkeessa Kokkolan yliopistokeskus tekee yhteistyötä Kannuksen kauppapuutarhan kanssa. Kaksiosainen projekti yhdistää yliopistokeskuksen informaatioteknologian ja soveltavan kemian yksikön asiantuntemusta. IT-tutkijat ovat kehittäneet antureita kasvualustan kosteuden mittaamiseen, ja kemistit ovat testanneet mahdollisuuksia parantaa kasvihuoneiden energiatehokkuutta ja edistää uusiutuvan energian käyttöä. Hankkeen vastuullisena johtajana on professori Ismo Hakala, projektipäällikkönä tietotekniikkapuolella on toiminut Ilkka Kivelä ja kemian puolella Tero Tuuttila. Projekti alkoi vuoden 2011 kesäkuussa, varsinaiset toimenpiteet vuoden 2012 alussa ja hanke päättyy vuoden 2013 lopussa. Kasvihuoneiden lämmitys on kallista ja lämpöä menee hukkaan. Hankkeessa on kokeiltu, miten lämmitysenergiaa voidaan tuottaa biomassasta kaasutusprosessilla. Palamisen sivuttuotteena syntyvä hiilidioksidi otetaan talteen ja puhdistetaan kasvihuonekäyttöön sopivaksi katalysaattoritekniikalla. Mittaustietoja tarvitaan joka päivä Kannuksen kauppapuutarhassa on testattu langattoman teknologian hyötyjä kasvihuoneympäristössä. Hankkeessa on ollut mukana kasvihuoneille automaatiojärjestelmiä toimittava Itumec Oy. Kasvualustojen ravinne- ja kosteuspitoisuuksien mittauksissa langattomuudesta on selvästi hyötyä. Kasvihuoneyrittäjä tarvitsee mittaustietoja joka päivä, kertoo Hakala. Kasvihuoneen olosuhteet asettavat haasteita langattoman järjestelmän toimivuudelle. Esimerkiksi kosteus ja kasvillisuus häiritsevät signaalin kulkua. Kaikki tekniset ongelmat kuitenkin onnistuttiin ratkaisemaan. Paristokäyttöisissä sensoreissa riittää virtaa useammaksi vuodeksi, ja ne muodostavat automaattisesti langattoman verkon. Anturit voi sijoittaa kasvualustalla vapaasti. Langaton mittaus on nykyisin kaupallinen tuote. Itumec teki siitä riisutun version, jonka se integroi osaksi kasvihuoneen automaatiojärjestelmää. Kasvihuoneyrittäjän ei tarvitse rakentaa mittausta varten omaa erillistä järjestelmää. Kun mittaus on osa automaatiojärjestelmää, yrittäjä voi valvoa kaikkia järjestelmiä samalta näytöltä. Hanke meni tyylikkäästi. Ensin tutkittiin ja kehitettiin, Kasvihuoneen olosuhteiden säätäminen vaikuttaa sadon määrään. Langaton teknologia helpottaa mittaustulosten keräämistä. ja sitten tuote kaupallistettiin. Tämä on hyvä alku. Uskon, että kasvihuoneympäristöstä löytyy lisää mahdollisuuksia langattoman teknologian hyödyntämiseen, arvioi Hakala. Katalysaattori puhdistaa palokaasut Tuuttila kertoo, että hankkeen toisessa osassa on tutkittu mahdollisuutta hyödyntää puuhakkeen kaasutusta lämmön ja sähkön tuottamiseksi. Lisäksi tuotekaasun polttamisen yhteydessä syntyvä hiilidioksidi halutaan puhdistaa sopivaksi kasvihuonekäyttöön. Hiilidioksidioksin talteen ottamiseksi ja puhdistamiseksi on olemassa erilaisia menetelmiä, mutta tähän puukaasusovellukseen ei ollut löydettävissä valmista ratkaisua. Poissulkemalla vaihtoehtoja päädyimme katalysaattoriteknologian testaamiseen. Kaasutusteknologia soveltuu Tuuttilan mukaan hyvin kasvihuoneympäristöön, koska siellä tarvitaan sähköä, lämpöä ja hiilidioksidia. Biomassan kaasutusprosessissa saatavan hiilidioksidin hyödyntämisestä kasvihuoneissa ei edes maailmalla ole juurikaan julkaistua tutkimustietoa. Kaupallisia mahdollisuuksia on tässä vaiheessa vaikea arvioida, mutta teknologiassa on potentiaalia. 6
Luovaa yrittäjyyttä Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Teuvan aikuiskoulutuskeskuksen TEAKin vuosina 2011 2013 toteuttaman Luovakashankkeen tavoitteena oli liittää yrittäjyyskasvatus osaksi aikuiskoulutusta. Uusia tapoja kehitettiin erilaisin kokeiluin yhdessä opettajien, opiskelijoiden ja yrittäjien kanssa. Hanketta rahoittivat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja TEAK, ja se rahoitettiin Manner-Suomen ESR-ohjelmasta. Hanke oli suunnattu erityisesti luovien alojen yrittäjille. Sen aikana järjestimme erilaisia verkostotapaamisia, seminaareja ja työpajoja. Kokonaisuuteen kuului myös muun muassa romaninaisille erikseen suunnattu yrittäjyyskoulutusohjelma sekä Startti yrittäjyyteen -opintokokonaisuus, TEAKin rehtori Ari Maunuksela kertoo. Yrittäjyyskoulutuksen kehittäminen soveltuu hänen mukaansa TEAKin toimintaan erityisen hyvin. Aikuiskoulutuskeskuksen pääkoulutusaloihin kuuluvat muun muassa puu-, sisustus-, verhoilu- ja vaatetusalojen koulutus. Kyseisillä aloilla oman yrityksen perustaminen on ollut perinteisesti matalammalla kuin monella muulla. Projekti onnistui hyvin. Se loi valmiudet kehittää edelleen yrittäjyyskoulutuksia osana ammatillista aikuiskoulutusta. Hankkeen tuloksena syntyi koulutusmalleja ja toimintatapoja yrittäjyyden edistämiseen ja yrittäjyyden kouluttamiseen. Huomasimme, että aloittava yrittäjä tarvitsee tukea ja neuvoja monesta eri suunnasta. Projektin aikana vaikutimmekin välillisesti peräti 24 uuden yrityksen käynnistysvaiheeseen, Maunuksela iloitsee. Matkailumarkkinointi houkuttelee Suomen Lappiin Yli maakuntarajojen ulottuva kolmevuotinen Lapland The North of Finland -imagomarkkinointihanke on luonut Lapille ja Koillismaalle vetovoimaa ulkomaisten matkailijoiden keskuudessa. Kohderyhmänä on erityisesti modernit humanistit, jotka arvostavat elämisen laatua ja kulttuuria sekä ainutlaatuisia kokemuksia. Matkailuhankkeen tavoitteena on ollut Suomen Lapin tunnettuuden ja vetovoiman vahvistaminen erityisesti Hollannissa, Iso-Britanniassa, Saksassa ja Venäjällä. Hankkeen rahoitukseen osallistuvat Euroopan aluekehitysrahasto, Lapin liitto ja Pohjois-Pohjanmaan liitto, Lapin ja Koillismaan kunnat sekä Matkailun edistämiskeskus. Matkailuhankkeesta on vastannut Lapin liitto ja sen markkinointijohtajana on toiminut Hanna-Mari Pyry Talvensaari. Lappi ja pohjoinen Suomi esitellään ulkomaisille matkailijoille vastakohtien maana, jollaista ei löydy muualta maailmasta. Perinteisen markkinoinnin sijaan on keskitytty tekoihin, jotka lunastavat lupauksen ja antavat mahdollisuuden kokea Lapin uskomattomat luonnonilmiöt myös digitaalisten kanavien kautta, Talvensaari toteaa. Lapland The North of Finland on toteuttanut muun muassa menestyksekkäästi vaikuttavia markkinointi- ja PR-toimenpiteitä valituilla markkina-alueilla. Tehokas markkinointiviestintä ohjaa kiinnostuneet OnlyInLapland.com-sivustolle, josta löytyy lisätietoa Lapin eri alueista, elämyksistä ja matkanjärjestäjistä. Lisätietoa: www.onlyinlapland.com www.facebook.com/onlyinlapland www.youtube.com/onlyinlapland 7
+ elinvoimaa + ideoita + ratkaisuja + osaamista + kehittämistä EU:n rakennerahastoilla edistetään Suomessa osaamisja innovaatiorakenteiden kehittämistä. I nnovaatiot syntyvät erilaisten osaamisten uusina yhdistelminä, joissa tieteenalojen ja toimialojen rajat on ylitetty. Jotta Suomi voi menestyä ja säilyä elinvoimaisena, on ratkaisevaa ylläpitää ammatillista osaamista ja kehittää uusia työtapoja. Osaamisen vahvistaminen ja innovaatioiden tukeminen ovat siksi rakennerahasto-ohjelmissa keskeisiä. Innovaatiot voivat syntyä hetkessä, mutta usein ne perustuvat osaamiseen ja pitkäjänteiseen työhön. Moni yritys tarvitsee ulkopuolista pääomaa tai muuta tukea esimerkiksi ideoiden ja tuotteiden kehitysvaiheessa, kaupallistamisessa tai viennin käynnistämisessä. EU rahoittaa suomalaisia osaamisen tai innovaatioiden kehittämiseen liittyviä hankkeita Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta. EAKR:sta rahoitetaan muun muassa ideoiden ja tuotteiden kehittämistä tukevia innovaatiojärjestelmiä ja kansallisia sekä kansainvälisiä verkostoja. Niiden avulla esimerkiksi jaetaan tieto-taitoa ja tuotteistetaan parhaita ideoita. Lisäksi kehitetään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalveluja sekä tuetaan yritysten tutkimus- ja tuotekehityshankkeita. 8
Tiesitkö että... Suomessa haetaan patentteja yli kaksi kertaa yleisemmin kuin EU:ssa keskimäärin.* * Lähde: Tilastokeskus ESR:n avulla tuetaan muun muassa työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen järjestämistä sekä opintojen jälkeen työelämään siirtymisen vauhdittamista. Tuen avulla koulutettavat voivat kehittää osaamistaan, ja suomalainen koulutusjärjestelmä pystyy vastaamaan entistä paremmin työelämän tarpeisiin ja työvoiman kysyntään. Yritykset ja oppilaitokset voivat myös kehittää yhteistyössä osaamista, jota tarvitaan esimerkiksi uusien ideoiden analysointiin ja tuotteistamiseen. ESR-varoin voidaan kehittää myös sosiaalisia innovaatioita, kuten uusia toimintatapoja yhteisöissä tai toimijaverkoissa. Innovaatio= osaamisesta syntynyt kilpailuetu, joka hyödyttää liiketoimintaa, yhteiskuntaa ja hyvinvointia. Osaamis- ja innovaatiorakenne= tutkimus, tuotekehitys, oppimisympäristöt. Osaamisrakenteen voi mieltää keskeisten toimialojen tukena olevien koulutus- ja tutkimustoimintojen kokonaisuudeksi. 9
Hankkeita ja tuloksia Pumppu kansalaislähtöisiä hyvinvointipalveluita Tarve uudistaa hyvinvointipalveluja on ilmeinen: hyvinvointipalveluiden käyttäjäjoukko kasvaa, ja on tarve turvata palvelujen saatavuus kaikille. Pumppu-hanke edistää ja kehittää kansalaislähtöisiä hyvinvointipalveluita neljän maakunnan alueella. Pumppu-hankkeen tavoitteena on kehittää monituottajuuden toimintatapoja ja kansalaislähtöisesti suunniteltujen palvelukonseptien syntymistä ja saumattomuutta. Pumppu-hankkeen avulla vahvistetaan kansalaisen roolia ja tarvelähtöisyyttä palveluprosesseissa. A31860 Hankeblogi: http://pumppu-hanke.blogspot.fi/ Ilmastonkestävä kaupunki ILKKA Helsinki, Vantaa, Turku ja Lahti ovat yhdessä sitoutuneet ilmastonmuutoksen hillintätavoitteisiin. Mukana ovat Ilmatieteen laitos ja Turun yliopisto. Hankkeessa luodaan parempaa ja ilmastokestävää kaupunkiympäristöä. Hankkeen tuloksena osataan valita oikeat ja kustannustehokkaat keinot ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen. Vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. A32167 www.ilmastotyokalut.fi Huippu Nuorten työllistymistä edistävien hyvien käytäntöjen levittäminen Huippu-hankkeen tarkoituksena on EU-alueella tehtävän kansainvälisen yhteistyön avulla löytää uusia keinoja nuorten ja vastavalmistuneiden työllistymisen edistämiseksi. Lisäksi hankkeen tavoitteena on maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön lisääminen sekä heidän työllistymiseensä liittyvien haasteiden tunnistaminen ja ratkaisujen löytäminen niihin. S11625 http://www.koulutustakuu.fi/huippu/ 10
Kreativa kvinnor luovat naiset tukea naisyrittäjille Ruotsinkielinen hanke tukee ja kannustaa naisyrittäjiä myös tulevia Turun seudulla. Naisille tarjotaan muun muassa tilaisuus kehittää liikeideoitaan turvallisessa ympäristössä niin kutsutuissa teesalongeissa. Näihin voi mennä, jos ei ole vielä valmis menemään yritysneuvojan puheille, mutta haluaa keskustella yritysideasta. Hanke tarjoaa henkilökohtaista ohjausta ja apua verkostoitumiseen. S12084 http://web.abo.fi/projekt/kreativakvinnor/ Laajakaista kaikille 2015 Laajakaistayhteys on nykykodissa yhtä tärkeä perustoiminto kuin lämmitys, sähkö ja vesi. Hankkeen avulla rakennetaan nopeita ja laadukkaita valokuituyhteyksiä haja-asutusalueille Kainuussa. Toimivat laajakaistayhteydet kaikkialla ovat valtion ja EU:n yhteinen tavoite. http://kainuunliitto.fi/laajakaista WastED jätehuoltoalan koulutusvientihanke Jätealan ammatillinen koulutus EU:ssa on vähäistä huolimatta alan kiivaasta kehittymisestä ja yhtenäisistä vaatimuksista jätteiden käsittelylle ja hyötykäytölle. WastED -hankkeen tavoitteena on viedä jätehuoltoalan osaamista Viroon ja Latviaan sekä kehittää maiden jätehuollon ammatillista koulutusta. Hankkeessa tuotetaan uusia jätealan koulutuspaketteja kohdemaiden tarpeisiin, yhtenäistetään jätehuoltoalan koulutusta kohdemaissa ja kehitetään hankkeeseen osallistuvien koulutusorganisaatioiden vientiosaamista. Pitkän tähtäimen tavoitteita ovat jätehuoltoalan tietotaidon lisääminen ja jätehuollon kokonaisvaltainen kehittäminen Virossa ja Latviassa. S12149 http://www.sykli.fi/fi/hankkeet-ja-julkaisut/wasted Welcome Office apua neuvontakeskuksesta Tarvitsetko apua? Pohjanmaan Welcome Office tarjoaa ohjausta ja neuvontaa maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Neuvontakeskuksessa palvellaan maahanmuuttajia, kunnan toimijoita, yrityksiä, koulutusorganisaatioita, kolmannen sektorin toimijoita ja muita hankkeita. EAKR-rahoitusta saavassa hankkeessa on mukana 12 kuntaa. Kaikki asiakkaat ja kysymykset ovat tervetulleita Welcome Officeen. A32008 http://www.welcomeoffice.fi/ Voit tutustua hankkeisiin myös rakennerahastotietopalvelussa: https://www.eura2007.fi/rrtiepa. Kirjoita hakukenttään projektikoodi, esim. A30808. 11
Koko Suomen hyväksi Euroopan unionin rahoitus kehittää koko Suomea: suomalaisia ihmisiä, yrityksiä ja paikkakuntia. Keski-Pohjanmaa Vahva Kannus Kannuksessa irtisanottiin 114 työntekijää. Muutosprosessissa hanke tuotti tilalle 40 uutta työpaikkaa ja 9 uutta yritystä. A31626 http://www.kannus.fi/vahva_kannus Voit tutustua kartalla oleviin hankkeisiin tarkemmin klikkaamalla hankkeiden nimiä sähköisessä esitteessä tai netissä rakennerahastotietopalvelussa: https://www. eura2007.fi/rrtiepa Kirjoita hakukenttään projektikoodi, esim. A30808. Pohjanmaa Vaasan tekniikan kampus Tekniikan alan korkeakoulujen tiiviimpi yhteistyö tuo erityisesti energia- ja metallialalle osaavaa työvoimaa alueen teollisuuden tarpeisiin. A31252 https://www.vasek.fi/hankkeet/ paattyneet-hankkeet-ja-ohjelmat/koheesio-ja-kilpailukykyohjelma/kehittamiskokonaisuudet/ vaasan-tekniikan-kampus-osana-vaasan-tiedepuistoa/ Etelä-Pohjanmaa Seinäjoen seudun ilmastostrategia ja Kestävä Seinäjoen seutu ilmastonmuutoksen huomioiminen kaikessa kuntien toiminnassa Hankepari laati ilmastostrategian ja jalkautti ilmastonmuutoksen huomioimisen alueen kuntien jokapäiväiseen toimintaan. A31644, A32566 http://www.lapua.fi/ web/?c=2121&nv=10&lang=fi Pirkanmaa Pukstaavi kylvää kunniaa suomalaiselle kirjalle Suomalaisen kirjan museo syntyi Sastamalaan EAKR:n tuella vuonna 2011. Arvokas osa kulttuurimaisemaa säilytettiin ja luotiin mahdollisuus kirjan keskukselle kunnostettuun Bäckmanin taloon. A30386, A30368, A31524 http://www.pukstaavi.fi/ Satakunta Peittoon kierrätyspuisto Kehittämishanke luo Peittoon alueesta teollisen kierrätystoiminnan kansallisen yrityskeskittymän. Hankkeessa pilotoidaan kierrätysteknologiaa ja luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. A559652 http://www.m20.fi/peittoonkierratyspuisto Keski-Suomi Välitän 2 Väliinputoajanuoret osallistuvat pienryhmätoimintaan ja tekevät tiekartan elämänpolulleen. Usko omiin kykyihin vahvistuu ja nuoret pääsevät opinnoissaan maaliin. S11699 http://hankasalmi.4h.fi/hankkeet/valitan-2/ Varsinais-Suomi Hyvä vire meriteollisuuden alan lomautettujen hyvinvointihanke Hanke tukee erityisesti vuosina 2010 2011 Turun seudulla lomautettujen ja irtisanottujen meriteollisuuden alojen työntekijöiden työkyvyn säilymistä ja työnhakutaitojen ylläpitämistä. S11364 http://www.turku.fi/public/ default.aspx?contentid=217198& nodeid=2974 12
Lappi Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Sajos on Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus, kiinnostava ja vetovoimainen monikulttuurisuuden kohtaamispaikka, tapahtumatalo, kongressikeskus ja kokouspaikka. A31693 www.sajos.fi Pohjois-Savo Kaivoskivien hyötykäyttö infrarakentamisessa Hanke tehostaa raaka-aineiden kuljetusta ja vähentää kuljetusten aiheuttamia päästöjä logistisen suunnittelun kautta. A32540 http://ita-suomi.fi/alueportaali/www/fi/rr-paivat_joensuu_2013/akseli_torppakaikki_ laeyttoeoen_hanke-esittely.pdf Häme Envi Grow Park Biojalostamo tuottaa kaupallisesti innovatiivisia biomateriaaleja ja -energiaa jätteitä hyödyntämällä ja ekoteollisuuspuistosta tulee kansainvälisen tason huippuyksikkö uutta osaamista ja liiketoimintaa! A543392 Uusimaa GRAFIT Keskeisenä tuloksena saadaan graafisen alan toimijoiden kilpailuetua lisääviä uusia toimintamalleja digitalisoituvassa ja muuttuvassa viestintämaailmassa. S11379 http://pienyrityskeskus.aalto.fi/ fi/info/ajankohtaista/view/2011-11-08/ Kainuu Kainuu pelittää ja digittää Kainuu Gaming Cluster Pelialan yritysten klusteri auttaa yrityksiä saavuttamaan kilpailuetua laaja-alaisen yhteistyön avulla. Uusia pelialan yrityksiä perustetaan ja liiketoimintaa kehitetään. A560587 http://www.kainuunetu.fi/ fi/dbe9b5d2-717d-4368-b9fb- b840c462e3a2/14732f00-52e2-4859-aa44-de9747ccb5f4 Etelä-Savo Vanhat veturitallit kuntoon Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat yli 100-vuotiaat veturitallit kunnostettiin osaksi Pieksämäen kaupungin uudistuvaa keskusta-aluetta. A32503 http://www.weturitallit.fi/sivu. php?sid=1 Päijät-Häme Kestävän ympäristön kaupunkilaboratorio Hankkeen tuloksena saadaan tietoa kaupunkien ekosysteemien toiminnasta, jonka avulla voidaan arvioida kaupunkiympäristön toimivuutta esimerkiksi veden kierron ja siihen liittyvän ekologian sekä kaupunki-ilman puhtauden kannalta. A32310 http://www.lamk.fi/kaupunkilaboratorio/sivut/default.aspx Kymenlaakso GREENJOBS-ohjelma rakennemuutoksesta vihreisiin työpaikkoihin Hanke vahvistaa uusiutuvan energian arvoketjun toimijoiden osaamista alueella ja vastaa Kaakkois-Suomen kasvusopimuksen tavoitteisiin. S12204 http://ep.kouvola.fi/vanhat/ kokous/20122530-8-2.pdf Pohjois-Pohjanmaa fforum female Forum Liikkeenjohdollinen koulutus tukee yrittäjäksi aikovia ja yrittäjinä toimivia naisia sekä naisia, jotka haluavat edistää uramahdollisuuksiaan. S10080 http://www.oamk.fi/hankkeet/ fforum/ Pohjois-Karjala Atomikerroskasvatuksen sovellukset nanofotoniikassa ja lääketieteen diagnostiikassa Hanke tekee kansainvälisesti kovatasoista tutkimusta sekä luo uusia tutkimus- ja kehityshankkeita yrityksille ja mahdollisuuksia perustaa uusia startup-yrityksiä Itä-Suomeen. A559314 http://www.uef.fi/fi/ fysmat/-/4-5-2012-miljoonaneuron-rahoitus-nanofotoniikantutkimukseen Etelä-Karjala Kierrätettävien materiaalien hyödyntäminen ja kehittäminen teollisuustuotteissa sekä pk-sektorin liiketoiminnassa Tämä hanke löysi kuitukomposiitin valmistamiseen kilpailukykyisesti hyvin soveltuvia ja kierrätettäviä materiaaleja. A31558 http://www.lappeenrantaimatra.fi/seutuyhteistyo/ Koheesio-_ja_kilpailukykyohjelma/Toimenpidekokonaisuudet/ Energia_ja_ymparisto.iw3 13
Hankkeita ja tuloksia Työmieli työvoimaa kuntoutujista Työmieli-hanke (S11038) toimi Satakunnassa 2009 2012. Sen avulla autettiin työnantajia löytämään kuntoutujat kiinnostavana työvoimapotentiaalina. Erityisesti kerrottiin suurimmasta kuntoutujaryhmästä eli mielenterveyskuntoutujista. Työnantajan palveluohjaus -malli kehitettiin tekemään kuntoutujan työllistäminen yrityksille mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi. Työurat pitenevät kun kuntoutujia palkataan WIN-WIN -periaatteella. Kaikki voittavat myös yhteinen taloutemme. Nyt kansainvälinen jatkohanke Mood For Work (S12037) levittää mallia Euroopassa. www.tyomieli.fi Tornion kirkon kunnostamisinvestoinnit Hankkeen lähtökohtana on ollut Tornion valtakunnallisesti, kansainvälisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän kirkon, tornin ja tapulin pelastaminen tuleville sukupolville. Kirkko kuuluu maamme arvokkaimpiin kirkkoihin. Tornion kirkko on rakennettu vuonna 1686, tapuli vuonna 1688, ja kirkon torni on vuodelta 1695. Kirkko voi toimia jatkossakin paikkakunnan asukkaiden kirkollisten toimitusten kokoontumispaikkana. Kohde vaikuttaa alueen kiinnostavuuteen ja on merkittävä matkailun vetovoimatekijä. A30808 TAIVEX työvaihtoa esittävän taiteen tuottajille TAIVEX² oli vuosina 2012 2013 toteutettu työvaihto-ohjelma esittävän taiteen tuottajille. Ulkomaisiin organisaatioihin suuntautuneiden työvaihtojaksojen pituudet vaihtelivat kahdesta viikosta kahteen kuukauteen. Työvaihdon tueksi hanke tarjosi osallistujille kuusiosaisen strategisen suunnittelun ja johtamisen koulutuskokonaisuuden. Työvaihtojaksojen aikana osallistujat saivat arvokkaita kokemuksia eri toimintakulttuureista ja toimimisesta kansainvälisellä kentällä, kontakteja, verkostoja ja ystäviä. Osallistuminen työvaihtoohjelmaan edesauttoi osallistujien ammatillista kehittymistä ja uusien yhteistyöhankkeiden käynnistymistä. S11835 Lue lisää työvaihtokokemuksista osallistujien matkaraporteista osoitteessa: http://taivex.fi/ workattachment/reportsontheworkattachmentperiods/ www.taivex.fi 14
Adelante terveydenhoitoalalle maahanmuuttajia Maakunnallinen Adelante-hanke kartoittaa, testaa ja luo uusia terveydenhoitoalalle sopivia työperäisen maahanmuuton rekrytointimalleja. Projektiin osallistuu espanjalaisia terveydenhoitoalan ammattilaisia, jotka ovat kiinnostuneita muuttamaan työn takia Etelä-Pohjanmaalle. Projektissa mukana olevat espanjalaiset sairaanhoitajat saavat jo lähtömaassaan viiden kuukauden pituisen koulutuksen: perehdytyksen Suomen terveydenhuoltoon ja kulttuuriin sekä suomen kieleen. Myös Suomessa järjestetään tarpeen mukaan erilaisia tilaisuuksia ja koulutuksia esimerkiksi suomen kielen taidon parantamiseksi. Hanke on suunnittelusta toteutukseen ollut yhteistyötä mukana olevien kuntien, sairaanhoitopiirien ja TE-toimistojen sekä muiden vastaavien ESR-hankkeiden kesken. S12170 menolippu Eteenpäin Opintiellä, perusopetus päätökseen Hanke tarjoaa mahdollisuuden 17 25 -vuotiaille vantaalaisille nuorille suorittaa keskeneräiset peruskouluopinnot päätökseen sekä saada päättötodistuksen. Toiminta soveltuu nuorille, jotka tarvitsevat erityistä ja päivittäistä tukea opiskelulleen. Nuorten ohjauspalveluita kehitetään ja edistetään nuorten sijoittumista peruskoulun jälkeen. Hanke toteutetaan monialaisena yhteistyönä Vantaan kaupungin nuorisopalveluiden, sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä Vantaan TE-toimiston kanssa. Tuloksena 80 nuorta saa peruskoulun päättötodistuksen saantiin tarvittavaa opetusta sekä ohjausta jatko-opintoihin. S11346 https://www.vantaa.fi/fi/nuorille/_nuorten_tyopajatoiminta/peruskoulu_paatokseen_-_menolippu-hanke Valkeakoski Campus osaamista vahvistamalla innovaatioympäristöä rakentamassa Valkeakoski Campus on monipuolinen innovaatioympäristö, jonka alueella eri alojen ja asteiden koulutustarjonta yhdistyy paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin. Valkeakoski Campuksen toimintaajatus on yksinkertainen: luoda siltaa koulutuksen ja tutkimuksen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksien välille. Samanaikaisesti vahvistetaan elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden välistä yhteistyötä. http://www.valkeakoskicampus.fi/ Campus-hankkeet - Kasvu yrittäjyyteen S10152 - Campus Trimola A 31563 - ROBOLA A31562 Voit tutustua hankkeisiin myös rakennerahastotietopalvelussa: https://www.eura2007.fi/rrtiepa. Kirjoita hakukenttään projektikoodi, esim. A30808. 15
+ osallisuutta + elämänhallintaa + hyvinvointia + tukea + motivaatiota EU:n rakennerahastoilla edistetään Suomessa sosiaalista osallisuutta. O sallisuuden edistämisellä pyritään siihen, että ihminen voi tuntea olevansa mukana yhteiskunnassa sekä vaikuttavansa omaan elämäänsä ja tulevaisuuteensa. Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettujen hankkeiden yhtenä kohderyhmänä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt sekä pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytymisuhan alaiset henkilöt. Heidän työllistymistään tuetaan monin eri tavoin. Asiakkaiden omat suunnitelmat ja työllistymistoiveet ovat palvelujen lähtökohtana. Niiden pohjalta tarjotaan muun muassa ammatillista koulutusta ja lyhytkoulutusta, henkilökohtaista ohjausta, pienryhmätoimintaa ja vertaistukea sekä yrityskäyntejä ja työnantajayhteyksiä. Yrittäjiä rohkaistaan työllistämään pitkään työttömänä olleita henkilöitä. Tavoitteena on, että hankkeen aikana yritykseen työllistetty henkilö saisi hankkeen päätyttyä jäädä yritykseen normaaliin työsuhteeseen. Rakennerahastohankkeissa voidaan kokeilla uusia ja erilaisia palvelumuotoja. Työttömien asiakkaiden työkyky ja terveys voivat olla heikkoja ja ilman näiden perusasioiden kuntoon saattamista voi työhön osallistuminen olla lähes mahdotonta. Kokeilut, joissa asiakkaille tarjotaan matalan kynnyksen terveyspalvelua ja moniammatillista palvelua, ovat tuottaneet positiivisia tuloksia. Myös niin sanottujen kokemusasiantuntijoiden mukaan ottamisella asiakaspalvelutyöhön on ollut myönteisiä vaikutuksia. Psyykkisellä ja sosiaalisella tuella ja yksilöllisellä palvelulla asiakkaiden tilanteet yleensä paranevat, hyvinvointi lisääntyy ja osallisuuden kokemus vahvistuu. Joskus tukea tarvitaan nuoren elämänhallinnan parantamiseen, jonka seurauksena kyky kantaa vastuuta omasta elämästä lisääntyy ja nuori ehkä 16
Tiesitkö että... Työvoiman ulkopuolella oli heinäkuussa 2013 64 000 suomalaista enemmän kuin vuonna 2012 vastaavaan aikaan.* * Lähde: Tilastokeskus kiinnostuu myös harrastustoiminnasta. Aktivoitumisen myötä nuoren näkemys omasta urasta selkiintyy ja häntä voidaan auttaa palveluilla, joita on kehitetty nuorten työllisyysvalmiuksien parantamiseksi ja koulutukseen ohjaamiseksi. Nuorille tiedottamisessa sosiaalisen median käyttö ja palvelujen tarjoaminen myös virka-ajan ulkopuolella ovat osoittautuneet hyviksi keinoiksi. Eräs tärkeä kohderyhmä ovat olleet maahanmuuttajat, joille tarjottavat palvelut sisältävät kotoutumista ja sosiaalista osallisuutta tukevia toimia. Lisäksi maahanmuuttajille on tarjottu työelämään osallistumista edistävää neuvontaa ja erilaista tukihenkilötoimintaa. Monilla maahanmuuttajilla on kotimaassaan hankittuja taitoja, koulutusta ja osaamista. Hankkeissa on kehitetty erilaisia menetelmiä niiden tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Osallisuus= Käsite liittyy yhteisöön osallistumiseen ja siinä osallisena olemiseen. Sosiaalinen osallisuus tuottaa ihmisille hyvinvointia ja terveyttä, koska osallisuus luo mielekästä merkitystä elämään. **Osallisuus merkitsee mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja yhteisesti rakennetusta hyvinvoinnista osalliseksi pääsemistä.*** ** Lähde: THL *** Lähde: www.stm.fi 17
Omistaja vaihtuu, liiketoiminta kehittyy Etelä-Pohjanmaalla on kehitetty työkaluja ja malli siitä, miten palveluprosessin pitäisi toimia yritysten omistajanvaihdosten edistämisessä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) tutkimushankkeen taustalla on tarve tehdä omistajanvaihdoksista ja yrityskaupoista luonnollinen osa yritysten kasvuprosessia maakunnassa. ESR-rahoitusta saaneen hankkeen nimi on Omistajanvaihdos osana liiketoiminnan kehittämistä ja kasvua. Se alkoi vuoden 2010 elokuussa ja päättyy vuoden 2013 lopussa. SeAMK:n yliopettaja ja liiketaloustieteen dosentti Elina Varamäki on toiminut projektin vetäjänä. Tavoitteeksi asetettiin työkalujen ja mallin rakentaminen tutkimustulosten avulla siitä, miten asiat kannattaa hoitaa tässä maakunnassa,eli mitä palveluja pitäisi olla tarjolla yrityksille. Kaikki tavoitteet ovat näillä näkymin toteutuneet tai toteutumassa, hän sanoo. Tutkimustuloksista pitää olla hyötyä Varamäen mielestä on tärkeää, että tutkimustoiminnalla on oma roolinsa omistajanvaihdosten edistämisen kentässä, eli tutkimus palvelee päämäärää eikä ole itsetarkoitus. Ensinnäkin tutkijat voivat toimia unilukkareina ja herättää tuoreiden tutkimustuloksien avulla huomaamaan kehityskohteita. Toiseksi uutta tietoa voidaan hyödyntää koulutus- ja kehityshankkeissa. Kolmanneksi tämän hankkeen tuloksista on kehitetty konsultointityökaluja yhdessä asiantuntijayrityksen kanssa. Kolmen ja puolen vuoden aikana on tehty useita tutkimuksia omistajanvaihdosten eri osapuolille, ostajille, jatkajille, potentiaalisille ostajille, myyjille sekä asiantuntijoille ja rahoittajille. Omistajanvaihdosta on lähestytty prosessina, joka kattaa ostajan ja myyjän valmistautumisen, neuvottelut, omistuksen vaihdoksen ja liiketoiminnan jatkumisen uuden omistajan johdossa. Myös yrityksistä luopuneiden jatkoa on seurattu. Tutkimukset osoittavat, että liiketoimintansa myyneillä olisi kokemusta ja osaamista, joiden avulla he voisivat tukea nuorempia yrittäjiä. Heillä on halua ryhtyä mentoreiksi tai sijoittaa pääomaa uuden yritystoiminnan luomiseksi, toteaa Varamäki. vaihdoskoulutuksissa ja muiden kehityshankkeiden pohjana. Tutkimustulosten avulla on kehitetty kolme työkalua neuvontatilanteita varten. Mikroyritysten omistajanvaihdoskartoitus myyjille -työkalun avulla asiantuntijat voivat selvittää yrittäjän kiinnostuksen myymiseen ja viedä sen pohjalta asiaa eteenpäin. Kuntien elinkeinoasiamiehet ovat testanneet työkalua ja sen käyttöä on jatkettu esimerkiksi yrittäjien neuvontapisteissä. Yritysostomahdollisuuksien kartoitus ostajille -työkalun avulla selvitetään, voiko yrittäjä hyödyntää yritysostoja oman liiketoimintansa kehittämisessä. Sitä voivat käyttää niin kuntien elinkeinoasiamiehet kuin konsultit. Syvimmälle liiketoimintaan menee yritysostostrategian laadintatyökalu. Workshop-työskentelyssä käydään yrittäjän kanssa läpi liiketoimintastrategia, toimintaympäristö sekä kehitys- ja kasvutavoitteet. Sen jälkeen vertaillaan erilaisia kasvutapoja ja laaditaan strategia yritysostojen toteuttamiseksi. Omistajanvaihdos on yksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun yritystutkimustiimin kärkiteemoista: Elina Varamäki (vas.), Anmari Viljamaa, Aapo Länsiluoto, Tarja Heikkilä, Juha Tall, Erkki Petäjä ja Kirsti Sorama. Työkaluja neuvontaan ja liiketoiminnan kehittämiseen Kyseessä ei ole koulutushanke, mutta tuotettua tietoa on käytetty omistajan- 18
Investointituki antaa kasvuvipua Kaslink Foods Oy tunnetaan menestyksekkäänä perheyrityksenä, joka toimii vanhalla alalla mutta uudella ja innovatiivisella tavalla. Yrityksen hallinto ja tuotantolaitos sijaitsevat Kouvolassa vanhoissa tehdastiloissa, joita on remontoitu ja koneistettu sekä laajennettu Euroopan aluekehitysrahaston tuella. Vuonna 2002 toimintansa aloittanut Kaslink Food tuottaa maitotuotteita, kermoja ja kastikkeita suomalaisiin koteihin asiakkaiden omilla tuotemerkeillä. Kaslink Foodsin liiketoiminta, työntekijämäärä ja liikevaihto ovat moninkertaistuneet kymmenen vuoden aikana. Viimeisten viiden vuoden aikana kasvuvauhti on ollut yli 50 prosenttia vuodessa. Vuoden 2013 aikana olemme Vastaisku syrjäytymisuhalle Oulussa vuosina 2009 2015 toteutettavan MOPO-tutkimusja kehittämishankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää yhdessä nuorten kanssa heitä kiinnostavia toimintatapoja hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistämiseen. Hankekokonaisuus on suunnattu erityisesti kutsuntaikäisille nuorille miehille ja se koostuu neljästä eri projektista. Yksi osaprojekteista on nuorten miesten syrjäytymistä ehkäisevä MopoTuning. Se on Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen rahoittama ESR-hanke, jota toteuttavat ODL Liikuntaklinikka, Oulun yliopisto, Oulun kaupunki ja Virpiniemen liikuntaopisto. MopoTuning-hankkeen avulla olemme kehittäneet Oulun kaupunkiin yhtenäisen liikuntaneuvontamallin, sille palkanneet lähes 20 uutta työntekijää ja palkkaamme vielä muutaman lisää vuoden loppuun mennessä, yhtiön toimitusjohtaja Raino Kukkonen sanoo. Yhtiö on hankkinut joka vuosi uusia prosessilaitteita. Samalla tuotantokiinteistöä on saneerattu ja rakennettu uusia tiloja. Kukkonen laskeskelee, että karkeasti jakaen ELY-keskuksen kautta tulleista investointituista yksi neljäsosa on käytetty rakennukseen ja kolme neljäsosaa koneisiin ja laitteisiin. Olemme hakeneet investointihankkeisiimme tukia joka vuosi yli kymmenen vuoden ajan ja saaneet niitä keskimäärin 10 20 prosenttia per investointi. Tuen ansiosta olemme pystyneet maksamaan pankkilainamme nopeammin pois ja näin investoimaan uusiin kohteisiin, Kukkonen kertoo. tietyt laatukriteerit ja työkaluja liikuntaneuvojille työnsä tekemiseen. Pyrimme kehittämään uusia menetelmiä nuorten aktivointiin, projektipäällikkö Riitta Pyky kertoo. Viime kesänä MopoTuning-hanke muun muassa koordinoi Kesäaction -toimintaa, jossa nuoret itse ohjasivat toisille nuorille liikunnallista tekemistä. Pienin askelin työelämään Työpäivä-hanke on Euroopan unionin sosiaalirahaston tuella vuosina 2010 2013 järjestettävä kuntouttavan työtoiminnan kehittämishanke vaikeasti työllistyville. Hanketta ohjaa Suomen Vapaakirkon seurakunnissa tapahtuvaa diakoniatyötä hallinnoimaan perustetun ViaDia:n Pohjois-Savon yhdistys. Osallistujalla voi olla päihde- tai rikostaustaa, puutteellinen koulutus tai hän on saattanut aiemmin keskeyttää kuntouttavan työtoiminnan. Joskus työllistyminen on vaikeaa kulttuuritaustan takia, projektipäällikkö Petri Kekäläinen kertoo. Hankkeen aikana osallistujilla on mahdollisuus muun muassa osallistua yhdyskunta- ja erilaisiin työllistymispalveluihin. Hankkeen työtoimintapaikkoina toimivat paikallinen vapaaseurakunta sekä ViaDia -tori. Asiakkaille järjestetään myös koulutusta työvalmiuksien parantamiseksi kuten äidinkielen harjoituksia tai mahdollisuus hygieniapassin suorittamiseen. 19
Työtä ja tekijöitä pk-yrityksiin Mistä löydän osaavan työntekijän? Mitkä ovat työnantajan vastuut ja oikeudet? Muun muassa näihin kysymyksiin tarjoaa vastauksia Pestaamo-hanke, joka auttaa pk-yrittäjiä työllistämään ja toimimaan työnantajana. Kyseessä on Helsingin Yrittäjien ja Uudenmaan TE-toimiston yhteishanke, joka alkoi vuoden 2013 alussa ja päättyy vuoden 2014 lopussa. ESR-rahoitteinen kehittämishanke tarjoaa tukea ennen rekrytointia, rekrytoinnin aikana ja sen jälkeen työnantajana toimimisessa. Henkilökohtaisen ja ryhmämuotoisen palvelun avulla pk-yrittäjiä autetaan löytämään TE-toimiston ja oppilaitosten palvelut. Pienen yrityksen vetäjällä ei ole välttämättä aikaa tai osaamista uuden työntekijän rekrytoimiseksi. Suurissa yrityksissä on henkilöstöosastot, mutta yrittäjän on hoidettava kaikki itse, muistuttaa Pestaamo-hankkeen projektipäällikkö Marja Kaijala. Tarkoituksena on luoda toimintamalli, joka täyttää tämän aukon. Pestaamo tarjoaa pk-yrittäjille neuvoja, miten, miksi ja millaisia työntekijöitä kannattaa rekrytoida. Lisäksi se ohjaa hyödyntämään julkisten työnvälityspalveluiden työkaluja ja asiantuntijapalveluita Uudenmaan TE-toimistosta. Uuden työntekijän palkkaamiseksi on erilaisia vaihtoehtoja. Tarkoituksena on löytää niin työnantajalle kuin työntekijälle paras ratkaisu, kertoo Kaisa Välivehmas Pestaamo-hankkeesta. Oikea ihminen oikeaan paikkaan Kaijalan mukaan oikean ihmisen löytäminen oikeaan paikkaan on perimmäinen tavoite, ja työnvälityspalvelut ja erilaiset palkkaustuet toimivat välillisenä kannustimena. Tärkeintä on lopputulos eli uudet työpaikat. Monesti yrittäjät saattavat tarvita apua, jotta oraalla olevat työpaikat syntyvät. Pestaamolla on kunnianhimoinen tavoite: 300 uutta työpaikkaa kahden vuoden aikana. Kymmenen kuukautta toiminnan käynnistämisen jälkeen on syntynyt kolmekymmentä uutta työpaikkaa. Kaijala näkee tavoitteen positiivisena haasteena, jota kohti edetään yksi työpaikka kerrallaan. Prosessin alkuvaiheessa pohditaan, millaista osaamista yritys tarvitsee. Alkukartoituksessa voi tulla ilmi, että esimerkiksi kumppanuus toisen yrityksen kanssa on parempi ratkaisu kuin lisärekrytointi, toteaa Välivehmas. Hyvät palvelut tunnetuksi Vuoden 2014 loppuun mennessä toimintamalli on tarkoitus hioa siihen kuntoon, että yrittäjät tuntevat työvoima- ja työsuojeluhallinnon ilmaiset palvelut ja osaavat käyttää niitä. Kun pk-yrittäjä rekrytoi uuden työntekijän, tärkeää on luottamuksen tunne, koska yrittäjä on voimakkaasti sitoutunut omaan yritykseensä, kertovat Marja Kaijala ja Kaisa Välivehmas. Suomessa on tarjolla erinomaisia palveluita, mutta niistä ei tiedetä tarpeeksi. Kaikki eivät välttämättä osaa käyttää sähköisiä palveluita ja tarvitsevat aluksi apua, Kaijala kertoo. Kun yrittäjä ottaa yhteyttä Pestaamoon, ensimmäiseksi tehdään tarvekartoitus: millaista osaamista yritys tarvitsee? Osa tarvitsee enemmän tukea, osa siirtyy tästä suoraan rekrytointiin, jolloin TE-toimiston asiantuntija ottaa yhteyttä ja auttaa rekrytointi-ilmoituksen tekemisessä. Lisäksi Pestaamo järjestää aamukouluja, joissa käsitellään työnantajana toimimisen kannalta hyödyllisiä teemoja, kuten osaamisen ja työhyvinvoinnin johtamista. 20
Korkeakoulusta työelämään Korkeakoulutettujen työtehtävistä löytyy vain hajanaisesti konkreettista tietoa. Tämä voi hidastaa opintoja, heikentää opiskelumotivaatiota ja opintojen jälkeistä työllistymistä. Tiedon puute voi myös johtaa vääriin valintoihin ja keskeytyksiin. Helsingin ja Turun yliopistojen yhteisessä Koutsihankkeessa kehitetään verkkopalveluja, joilla tuetaan korkeakouluopiskelijoiden valmistumista ja sijoittumista työelämään. Töissä.fi -sivusto on tehty korkeakouluissa jo opiskeleville, mutta se sopii hyvin myös tulevaisuuttaan pohtiville toisen asteen opiskelijoille, alaa vaihtaville ja kaikille ohjausalan ammattilaisille. Palvelussa yhdistetään korkeakoulujen keräämää sijoittumistietoa valmistuneiden kokemuksiin työelämästä, Koutsi-hankkeen projektipäällikkö Merja Ukkola kertoo. Korkeakoulusta.fi on puolestaan ESR-hankkeiden tuotteita kokoava sivusto, joka palvelee erityisesti korkeakouluissa ohjaus- ja työelämäyhteistyötä tekeviä henkilöitä Kohderyhmiltä saadun palautteen perusteella sivustoja pidetään erittäin tarpeellisina. Euroopan sosiaalirahaston tuella vuosina 2011 2013 toteutettavaa Koutsi-hanketta halutaankin jatkaa. En tiedä, olisiko verkkosivustoja koskaan pystytty tekemään ilman ESR-tukea. Tarkoituksemme on hakea hankkeelle myös jatkorahoitusta, Ukkola toteaa. Miesnäkökulmaa sote-alalle Sosiaali- ja terveysala kykenisi kompensoimaan miesvaltaisilta aloilta katoavia työpaikkoja. Tilastot osoittavat, että vuonna 2025 alalle tarvitaan jopa 120 000 uutta työntekijää. Ongelmana ovat kuitenkin asenteet. Sote-alalla työskentelevistä onkin noin 90 prosenttia naisia ja vain 10 prosenttia miehiä. Voimaa Hoivaan 2 -hankkeen tarkoitus on edistää miesten asemaa sosiaali- ja terveysalan opinnoissa ja työelämässä. Kehitimme sen aikana alan oppilaitosten pedagogista toimintaa erityisesti miesnäkökulmasta, pyrimme vaikuttamaan asenteisiin sekä loimme työelämään miesmentorimallin opiskelun, työn, rekrytoinnin ja perehdytyksen tueksi, hankkeen projektipäällikkö Antti Kärkkäinen listaa. Voimaa Hoivaan 2 (1.4.2011 16.8.2013) oli osa valtakunnallista, työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimaa sukupuolten tasa-arvon edistämisen ja valtavirtaistamisen (Valtava)-kehittämisohjelmaa, ja sitä hallinnoi Helsingin Diakoniaopisto. Projektin rahoitus tuli suurimmaksi osaksi Euroopan sosiaalirahastolta. Rahoituksen myönsi Uudenmaan ELY-keskus. Kentällä tekemiemme kartoitusten ja kyselyjen mukaan sekä asiakkaat että työyhteisöt haluavat enemmän miehiä sote-ala töihin, erityisesti suorittavan, perustason tehtäviin, Kärkkäinen huomauttaa. Voimaa Hoivaan 2 -projekti julkaisi toukokuussa 2013 myös erityisen Miehenkäyttöoppaan sosiaali- ja terveysalan opettajille ja työpaikoille. https://www.hdo.fi/images/stories/projektit/miehen_ kayttoopas_2013.pdf 21
Kohti tulevaisuutta ohjelmakausi 2014 2020 U usi rakennerahastokausi 2014 2020 käynnistyy Suomessa kevään 2014 aikana. Uuden ohjelman nimi on Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmaa toteutetaan kaikkialla Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulevilla toimilla tavoitellaan: uuden liiketoiminnan syntyä, yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, innovaatio- ja osaamispohjan laajentamista, uusiutuvan energian laajempaa hyödyntämistä, energia- ja materiaalitehokkuuden lisäämistä, nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä, työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kasvua, koulutuksen ja koulutuspalveluiden parantumista sekä syrjäytymisen torjuntaa. Ohjelmakaudella 2014 2020 Suomen EU:lta saama rahoitus vähenee ohjelmakauteen 2007 2013 verrattuna yli neljänneksellä (kuva 1). Merkittävä muutos on myös siirtyminen yhteen, koko Manner-Suomen kattavaan ja molempien rakennerahastojen (EAKR ja ESR) toimenpiteet sisältävään ohjelmaan. Kuva 1: Ohjelmakausien 2007 2013 ja 2014 2020 EAKR- ja ESR-rahoitus (2007 2013 indeksoitu 2014 2020 tasoon, ns. käyvät hinnat) 1 300 1 200 1 100 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2007 2013 2014 2020 EAKR ESR 22
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelman EU-osarahoitussuhde on 50 prosenttia eli EU:lta saatavan rahoituksen lisäksi ohjelmassa on saman verran kansallista julkista rahoitusta. Siitä kolme neljäsosaa tulee valtiolta ja neljännes tulisi kertyä kunnilta tai muista julkisista rahoituslähteistä. Ohjelman kokonaisrahoituskehys seitsemälle vuodelle on noin 2,6 miljardia euroa (kuva 2). EU:n rahoitusosuus koostuu koko maassa käytettävissä olevasta perusrahoituksesta sekä harvan asutuksen erityisrahoituksesta, joka on käytettävissä vain Itäja Pohjois-Suomessa. Kuva 2: Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahastoohjelman kokonaisrahoituksen (2,6 Mrd euroa) jakautuminen. Kansallinen julkinen vastinrahoitus (kunnat ja muu julkinen 25 %) 12,5 % 18,5 % Perusrahoitus (EAKR n. 48 %) Kansallinen julkinen vastinrahoitus (valtio 75 %) 37,5 % Perusrahoitus (ESR n. 52 %) 20,0 % 11,5 % Harvan asutuksen erityisrahoitus (EAKR, käytettävissä ainoastaan Itä- ja Pohjois-Suomessa) 23
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PL 32, 00023 Valtioneuvosto Puh. 029 506 0000 www.tem.fi www.rakennerahastot.fi Suunnittelu ja taitto: Edita Publishing