Karstulan kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma lukuvuodeksi 2011 2012 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1. Lainsäädäntö Perusopetuslaki (628/1998) Laki perusopetuslain 48 b ja 48 f :n muuttamisesta n:ro 1081/2006 Laki perusopetuslain (628/1998) muuttamisesta n:ro 1136/2003 Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta n:ro 1137/2003 Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta n:ro 1138/2003 Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta n:ro 115/2004 Laki julkisista hankinnoista n:ro 1505/1992 Kuntalaki n:ro 365/1995 (50 ) Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 1.8.2004 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinto 1.1.2005 1.2. Yleistä Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain 8 a luvun mukaista koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa, jota kunta voi järjestää tai hankkia ja saada siihen valtionosuutta. Jos kunta järjestää tai hankkii tätä toimintaa, sitä tulee tarjota ensimmäisen ja toisen vuosiluokkien oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa. Toimintaa järjestettäessä tulee ottaa huomioon eri kieliryhmien tarpeet. Opetushallitus on hyväksynyt perusopetuslain 48 a :n 3 momentin mukaiset aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteita ja sisältöjä ohjaavat perusteet. Kunta vastaa, että sen järjestämä tai hankkima aamu- ja iltapäivätoiminta on järjestetty näiden perusteiden mukaisesti. Aamu- ja iltapäivätoiminnan lähtökohtana on turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapselle ennen ja jälkeen koulupäivän. Aamutoiminnan tarve kartoitetaan tarvittaessa ja sitä voidaan järjestää harkinnan mukaan. 1.3. Toimintaan hakeminen Toiminnan piiriin kuuluvat 1-2. luokkien oppilaat sekä erityisopetukseen otetut tai siirretyt 3. 9. luokkien oppilaat. Toimintaan voi osallistua myös muiden vuosiluokkien oppilaita, mikäli ryhmissä on tilaa. Ensisijaisessa asemassa ovat 1. ja 2. luokkien oppilaat sekä erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat. Aamu- ja iltapäivätoiminnasta tiedotetaan huoltajille kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Hakuaika toimintaan on keväällä ennen koulutyön päättymistä. Toimintaan voidaan hakea myös kesken toimintakauden.
Ryhmät noudattavat kouluvuoden työaikoja. Toimintaa järjestetään kello 7 17 välisenä aikana. Koulujen loma-aikoina toimintaa voidaan järjestää tarpeen mukaan. Tällöin kyse ei ole perusopetuslain mukaisesta toiminnasta. 1.4. Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan aamu- ja iltapäivätoiminnassa noudatetaan toiminnan yleisiä tavoitteita ja sisältöjä. Erityisoppilaan kohdalla tulee hänen huoltajiensa kanssa pyrkiä sopimaan, kuinka erityisoppilaan kasvuun ja kehitykseen liittyvät tavoitteet huomioidaan. Toiminta tapahtuu ensisijaisesti muun aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteydessä. Erityisoppilaita kannustetaan ja tuetaan aloitteellisuuteen ja aktiivisuuteen. Kuljetusmahdollisuus harkitaan jokaisen erityisoppilaan osalta erikseen. 1.5. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tilat, välineet ja välipala Pääsääntöisesti toiminta tapahtuu koulun tiloissa tai kunnan muissa iltapäivätoimintaan soveltuvissa tiloissa. Tilojen ja välineiden tulee olla turvallisia. Toimintaympäristön tulee tukea toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Lähtökohtana tiloja valittaessa on huomioitava toiminnan luonne ja tarkoitus sekä lapsen kiinnostuksen kohteet ja toiminnan monipuolisuus. Tilojen tulisi tarjota lapselle myös mahdollisuus lepoon ja rauhoittumiseen. Kunta järjestää kyläkouluilla tarvittavaa aamu- ja iltapäivätoimintaa koulunkäyntiavustajien työpanoksella ja yhteistyössä päivähoidon kanssa. Kirkonkylässä toiminta ostetaan Ilttis Touhula Ay:ltä. Kirkonkylässä palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, mikä sisältää materiaalit ja välipalat. Kyläkouluilla kunta tarjoaa välipalan. 1.6. Toiminnan rahoitus Valtionosuutta myönnetään kunnille, jotka toteuttavat perusopetuslaissa tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa. Perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa. Kullekin toimintaan osallistuvalle oppilaalle tulee tarjota mahdollisuus osallistua joko 570 tuntiin tai vaihtoehtoisesti 760 tuntiin aamu- ja iltapäivätoimintaa koulun työvuoden aikana. Toimintaan osallistuminen on oppilaalle vapaaehtoista. 1.7. Maksut Aamu- ja iltapäivätoiminnasta voidaan periä kuukausimaksu. Kunta päättää aamuja iltapäivätoiminnasta perittävien kuukausimaksujen määrästä, joka saa olla 570 tunnin osalta enintään 60 euroa ja 760 tunnin osalta enintään 80 euroa. Palvelut voidaan toteuttaa laajempanakin tuntimääränä, jolloin kunta voi periä suurempaa maksua. Sivistyslautakunta päättää maksuista vuosittain. Jos aamu- ja iltapäivätoimintaa annetaan enintään 10 päivänä kuukaudessa, peritään vain puolet maksusta. Samoin jos lapsi ei sairautensa vuoksi voi kalenterikuukauden aikana osallistua aamu- tai iltapäivätoimintaan yli 10 päivänä, maksusta peritään vain puolet. Jos sairaudesta aiheutuva poissaolo kestää koko kalenterikuukauden, maksua ei peritä. Jos lapsi ei muusta syystä osallistu toimintaan koko kalenterikuukautena, maksuna peritään puolet kuukausimaksusta.
Toimintaan osallistumisesta ei voida periä muita maksuja. Toiminnan irtisanomisaika on yksi kalenterikuukausi. 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TAVOITTEET Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevan lainsäädännön ja opetushallituksen antamien perusteiden mukaan toiminnan tavoitteena on kehittää lapsille aiempaa suunnitelmallisempia, laadukkaampia ja turvallisempia oppimis- ja kasvuympäristöjä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle ennen ja jäl4 keen koulupäivän tervettä kasvua ja kehitystä tukevat olosuhteet sekä aikuisen läsnäolon. Pyrkimyksenä on näin vähentää lasten yksinoloa ja lisätä turvallisuutta. Tämä tavoite velvoittaa kaikkia aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisessä ja toteuttamisessa mukana olevia. (Opetushallitus: Koululaisten aamuja iltapäivätoiminnan perusteet 2004) Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tarjota lapselle mahdollisuudet osallistua ohjattuun, virkistävään ja turvalliseen toimintaan tukea pienen koululaisen kasvua ja kehitystä mahdollistaa levon ja rentoutumisen mahdollisuuksien mukaan rauhallisessa ympäristössä, ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilöstön valvonnassa mahdollistaa hyvien vapaa-ajanviettotapojen etsimisen ja löytämisen ennaltaehkäistä riskitekijöitä ja syrjäytymistä edistää tasa-arvoa yhteiskunnassa. Toimintaa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon lapsen yksilölliset tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. Toiminnan tulee olla luonteeltaan laadukasta vapaa-ajantoimintaa, jossa korostuu vapaaehtoisuus ja myönteiset elämykset. 2.1. Yhteistyö kotien kanssa Aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee tukea kodin kasvatustyötä. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa ohjaajilla on vastuu lapsen kasvatuksesta kyseisen yhteisön jäsenenä. Yhteistyö edellyttää avointa ja luottamuksellista vuorovaikutusta kodin kanssa. Luontevia yhteistyötapoja pyritään löytämään ja kehittämään. 2.2. Yhteistyö koulun kanssa Aamu- ja iltapäivätoimintaa kehitetään yhteistyössä rehtorin, opettajien ja koulunkäyntiavustajien kanssa. Toiminnassa tulee kunnioittaa koulun opetussuunnitelmaa ja tavoitteita, jotka ohjaavat koulun tiloissa tapahtuvaa toimintaa. Koulun opetussuunnitelma tulee huomioida myös ryhmien toimintasuunnitelmia laadittaessa. Ohjaajien tulee kertoa koulun opettajille aamu- ja iltapäivätoiminnan periaatteista ja sisällöistä. Tavoitteena on molemminpuolisen tiedonkulun lisääminen ja parantaminen. 2.3. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Aamu- ja iltapäivätoiminassa tehdään koulujen kerhotoiminnan lisäksi yhteistyötä sivistyspalvelukeskuksen vapaa-aikapalvelujen (nuoriso, kulttuuri, liikunta, kirjasto), päivähoidon, järjestöjen ja seurakunnan kanssa.
3. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SISÄLTÖ Aamu- ja iltapäivätoiminnalla on sisällöllisesti oma erityisluonteensa, jolle on ominaista toiminnan monipuolisuus, tarvelähtöisyys ja vapaaehtoisuus. Iltapäivätoiminta tarjoaa lapselle monipuolista tekemistä mm. erilaisissa harrastuskerhoissa iltapäivän aikana. Toimintaan on turvallista tulla koulun jälkeen, sillä paikalla on ammattitaitoinen ohjaaja. Aamu- ja iltapäivätoiminta on yhdistelmä virkistystä ja lepoa. Toiminnan yksityiskohtaiset sisällöt määritellään ryhmäkohtaisessa toimintasuunnitelmassa. Yksityiskohtaisiin sisältöihin vaikuttavat paikalliset olosuhteet ja tarjonta, ohjaajien omat vahvuudet, painotukset sekä käytännön mahdollisuudet. Sisältöjen tulee tukea toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Sisällöt tulee suunnitella siten, että toiminta muodostaa lapsen kannalta ehyen ja monipuolisen kokonaisuuden, joka tarjoaa sosiaalista vuorovaikutusta, esteettisiä kokemuksia, vireyttä edistävää liikkumista ja ulkoilua sekä mahdollisuuden omaehtoiseen toimintaan, rentoutumiseen ja lepoon. Sisältöjä valittaessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota leikkiin, luovaan toimintaan ja myönteisiin elämyksiin. Toiminnassa tulee varata aikaa myös koulutyöhön liittyvien tehtävien tekemiseen. Suunnittelussa tulee huomioida lapsen omat tarpeet ja toiveet ja keskustella siitä, millainen toiminta lasta kiinnostaa ja mikä tuottaa hänelle iloa. Toiminta voi liittyä erilaisiin tavoitteellisiin harrastuksiin tai muuhun kehitystä tukevaan toimintaan kuten liikuntaan, kädentaitoihin, kielelliseen ja kuvalliseen ilmaisuun, musiikkiin, arkiaskareisiin ja erilaisiin tiedollisiin aihepiireihin. Koulujen kerhotoimintaa voidaan hyödyntää sekä oppilaan osallistumista kerhotoimintaan tulee tukea mahdollisuuksien mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnan puitteissa. Ulkoilua tulee ryhmissä olla vähintään yksi tunti päivässä. 3.1. Ryhmäkohtaisen toimintasuunnitelman laatiminen Toimintasuunnitelma sitoo ohjaajat toimintaan ja kukin ohjaaja osallistuu oman ryhmänsä toiminnan suunnitteluun omien taitojensa mukaan. Suunnittelun toimintatavat ja vastuun jako sovitaan ryhmäkohtaisesti. Toiminnan suunnittelu tulee jakaa esim. kausiin: toimintakausi, kuukausi, viikko ja tuokio. 3.2. Ryhmäkohtaisessa toimintasuunnitelmassa on huomioitava Koulun opetussuunnitelman tukeminen Kalenterivuoden juhlapäivät, joiden ympärille voi suunnitella erilaista toimintaa kuten liikuntaa, askartelua, retkiä ym. Käytettävissä olevat tilat ja välineet Vuodenaikojen vaihtelut, joiden mukaan voi rakentaa teemoja Yhteiset tapahtumat, joiden suunnitteluun tarvitaan riittävästi aikaa Suunnitelma tehdään realistiseksi. Toimintoja suunnitellaan sen verran kuin niitä on mahdollista toteuttaa ajan ja budjetin raameissa. Toimintasuunnitelmassa tulee erityisesti kiinnittää huomiota kokonaisuuteen, teemoihin ja vaihteluun. 3.3. Aamu- ja iltapäivätoiminta yleisen, tehostetun ja erityisen tuen aikana Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Lain ja Opetushallituksen laatimien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti oppilaan saama tuki voidaan
jakaa yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Ne ovat laajuudeltaan ja kestoltaan erilaisia tukiratkaisuja. Iltapäivätoiminta voi tarvittaessa olla osa perusopetuksessa oppilaalle annettavaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Iltapäivätoimintaa itsessään voidaan pitää ennaltaehkäisevänä, yleisenä tukena, johon perusopetuksen 1. ja 2. vuosiluokan oppilailla sekä erityisopetuksen 1.3. luokkien oppilailla on mahdollisuus hakea. Iltapäivätoiminta voi olla osa lapsen saamaa tehostettua tukea. Tällöin iltapäivätoiminnan toteuttaminen suunnitellaan moniammatillisessa oppilashuollon yhteistyössä, yhdessä kodin, koulun ja iltapäivätoiminnan kanssa. Oppilaat, joille on tehty erityistä tukea koskeva päätös, voivat hakea iltapäivätoimintaan vielä kolmannella vuosiluokalla. Erityistä tukea saavien oppilaiden iltapäivätoiminta järjestetään muun iltapäivätoiminnan yhteydessä. 3.4. Yhteistyö toiminnan järjestämisessä Toiminnan järjestelyjä suunniteltaessa yhteistyö huoltajan, koulun ja iltapäivätoiminnan kesken on erityisen tärkeää. Tehostetun tuen aikana käytettävä oppimissuunnitelma sekä erityiseen tukeen kuuluva henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) voivat tarvittaessa sisältää kuvaukset oppilaan osallistumisesta iltapäivätoimintaan sekä yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa. Niissä voidaan kuvata, miten iltapäivätoiminnan tavoitteet ja toimintamallit tukevat oppilaan kehitystä. Tällä tavoin oppilaan päivästä muodostuu kasvatuksellinen kokonaisuus. Tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä. Oppilasta koskevien salassa pidettävien tietojen luovuttaminen iltapäivätoiminnan henkilöstölle edellyttää huoltajan antamaa yksilöityä tiedonsiirtolupaa. Iltapäivätoiminnan ohjaaja voi osallistua oppilaan tehostettuun tukeen kuuluvan oppimissuunnitelman tai erityiseen tukeen kuuluvan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laadintaan huoltajan luvalla. 4. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN HENKILÖSTÖ 4.1. Ohjaajat Valtioneuvosto on antanut asetuksen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien kelpoisuudesta. Ohjaajaksi kelpoinen on 1.8.2009 alkaen henkilö, joka on suorittanut tehtävään soveltuvan korkeakoulututkinnon, opistoasteen tutkinnon, ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon ja jolla on koulutuksen yhteydessä hankittu tai kokemuksella osoitettu taito toimia lapsiryhmän ohjaajana. Ohjaajaksi kelpoinen on myös henkilö, jolla on kelpoisuus antaa luokanopetusta, esiopetusta, erityisopetusta tai aineenopetusta tai toimia oppilaanohjaajana. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmissä vastuuohjaajana on henkilö, joka täyttää Valtioneuvoston antaman asetuksen kelpoisuusehdot. Ryhmissä tulee työskennellä vähintään yksi ohjaaja 12 kokopäiväistä lasta kohden. Toiminnan tulee olla niiden tavoitteiden ja sisältöjen mukaista, jotka on säädetty aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteissa.
Vastuuohjaajan tehtäviin kuuluu vastuu suunnitelmien tekemisestä, yhteistyön ylläpitäminen kodin, koulun ja toimintaryhmän välillä, huolehtiminen välipalojen riittävyydestä ja erityisruokavalioista, tiedottaminen oman toimintaryhmänsä osalta, erilaisten tilaisuuksien järjestäminen ja yhteisiin ohjaajatapaamisiin osallistuminen. Ohjaajana ryhmässä voi toimia henkilö, jolla on lastenkasvatukseen liittyvä koulutus tai kunnan hyväksymä soveltuvuus alalle. Ohjaaja toimii vastuuohjaajan kumppanina lapsiryhmän ohjaamisessa, järjestelyissä ja suunnittelussa. 5. TOIMINNAN SEURANTA JA ARVIOINTI Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet velvoittavat kunnan olemaan yhteistyössä kotien ja palveluntuottajien kanssa, arvioimaan aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä julkistamaan arvioinnin keskeiset tulokset. 5.1. Palautekysely Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteiden toteutuminen selvitetään palautekyselyjen avulla ja niiden tuloksia hyödynnetään toiminnan suunnittelussa. Tietoa toiminnasta voidaan kerätään lapsilta, huoltajilta sekä ohjaajilta kerran lukuvuoden aikana. Kunta muuttaa tarvittaessa toimintaansa saadun palautteen mukaan. Lapsilta kysytään oman ryhmän toiminnasta, viihtymisestä, ohjaajista, kavereista, tiloista, välipaloista ja välineistä. Vanhemmilta kysytään mm. tyytyväisyyttä tarjonnan määrään, sisältöön, ohjaajiin, yhteistyöhön sekä käsitystä lapsensa viihtymisestä toiminnassa. Ohjaajilta kysytään heidän omaa näkemystään toiminnan toteuttamisesta sekä vahvuuksia ja heikkouksia aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteisiin nähden. 5.2. Toiminnan itsearviointi Arvioinnista saatu palaute toimii itsearvioinnin pohjana. Toiminnan itsearviointia tehtäessä tulee selvittää kunnassa toteutettavat kehittämishankkeet, joista kerättyä tietoa tulee hyödyntää myös aamu- ja iltapäivätoiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Itsearviointia tehtäessä otetaan huomioon toimintasuunnitelmassa määritellyt tavoitteet.