40. Yleissivistävä koulutus S e l v i t y s o s a : Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen perustuu valtioneuvoston hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosiksi 1999 2004 (VNp 29.12.1999). Yleissivistävän koulutuksen (esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus ja taiteen perusopetus) kehittämisen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan takaaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Toiminnan keskeisenä tavoitteena on varmistaa lasten oikeuksien toteutuminen riittävään ja ammattitaitoiseen opetukseen sekä turvalliseen opiskeluympäristöön ja hyvinvointiin. Oppilashuoltotyöhön kiinnitetään erityistä huomiota käynnistämällä sitä koskeva kehittämishanke. Koulutuksen paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen arvioinnin kehittämisellä tähdätään koulutuksen tason turvaamiseen ja parantamiseen. Varmistetaan, että jokaisella opetuksen järjestäjällä on toimiva arviointijärjestelmä. Useat keskeiset kehittämishankkeet valmistuvat. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian toteutus sekä koulun ja kulttuurin yhteistyöhanke jatkuvat. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa edistetään. Kehittämistyön painopistettä siirretään kehittämishankkeiden tuloksien arviointiin ja hyödyntämiseen opetussuunnitelmatyössä. Perusopetuksen uusittu opetussuunnitelma otetaan asteittain käyttöön lukuvuodesta 2002 2003 alkaen. Lukion täsmennetyt opetussuunnitelman perusteet valmistuvat. Uutta oppiainetta, terveystietoa kehitetään osana uusia opetussuunnitelmia. Lukion opetustarjonta ja erityisen tehtävän saaneiden lukioiden määrä säilyvät pääosin nykyisellään. Koulutuksen kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota syrjäytymisriskien ehkäisyyn sekä syrjäytyneiden koulutuspalvelujen ja ohjaustoiminnan kehittämiseen. Lasten ja nuorten tukipalvelujen kehittäminen jatkuu. Kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomioon eri koulumuotojen opetuksessa ja oppilaitosten toiminnassa. Ympäristökasvatusta kehitetään ottaen huomioon sekä luonto että rakennettu ympäristö. Perusopetuksen oppimäärän suorittaneista jatko-opintoihin siirtyvien osuutta nostetaan edelleen. Perusopetuksen oppilasmäärän esiopetus ja lisäopetus mukaanluettuna arvioidaan syksyllä 2002 olevan noin 648 000. Perusopetuksen yhteydessä annettavaan lisäopetukseen (10. luokka) arvioidaan osallistuvan syksyllä 2002 noin 3 000 oppilasta ja valtionosuuteen oikeuttavaan esiopetukseen noin 62 000 oppilasta. Lukioiden oppilasmäärän arvioidaan lukuvuonna 2001 2002 olevan päivälukioissa noin 115 000 ja aikuislukioissa vastaavasti noin 26 000. Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna 2002 noin 79 000 kokelasta ja heidän arvioidaan suorittavan yhteensä noin 231 000 koetta. Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun ja Suomalais-venäläisen koulun tulosalueet ovat esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus, joissa painottuvat asianomaisen kielialueen kieli ja kulttuuri. Vuoden 2002 aikana kyseiset koulut kehittävät asianomaisen kielialueen kielen opetusta, venäjän- ja ranskankieliseen opetukseen tarvittavaa oppimateriaalia ja opettajien koulutusta. Oppilaita Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa on arvioitu vuonna 2002 olevan 825 ja Suomalais-venäläisessä koulussa 682. Lukuihin sisältyy sekä esiopetus että perusopetus ja lukiokoulutus. Oppilaitoksissa on tarkoitus suorittaa vuoden 2002 aikana yhteensä 110 perusopetuksen päättötodistusta sekä 90 ylioppilastutkintoa. Valtion kuulo-, näkö- ja liikuntavammaisten koulujen tulosalueet ovat perusopetuksen antaminen vaikeasti vammaisille ja monivammaisille oppilaille sekä tukipalvelut. Näiden kahdeksan koulun toimintaa tehostetaan edelleen erityisesti tukipalvelujen alueella. Vuoden 2002 aikana on tarkoitus antaa opetusta noin 510 oppilaalle. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Eduskunta on lisännyt kahtena vuonna talousarvioon erillismäärärahan lasten- ja nuortenpsykiatrian tarpeisiin. Näillä määrärahoilla on voitu mm. tehostaa lasten ja nuorten psykiatrisia palveluja ja nopeuttaa hoitoonpääsyä. Nämä määrärahat eivät ole tähän mennessä kohdentuneet sairaalakoulutuksen kehittämiseen. Lapsen ollessa sairaalahoidossa sairaalan sijaintikunta on perusopetuslain 4 :n 3 momentin mukaan velvollinen järjestämään opetuksen. Oppilaan kotikunta puolestaan maksaa oppilaasta sairaalan sijaintikunnalle maksuosuuden, joka perustuu todellisiin kustan- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
nuksiin. Maksuosuuksilla pyritään turvaamaan huomattavasti muuta opetusta kalliimman sairaalaopetuksen järjestämisen edellytykset. Valiokunta pitää tärkeänä, että lasten ja nuorten tehostetun psykiatrisen hoidon johdosta koulunkäynnille ja erityisesti sairaalaopetukseen aiheutuvat lisätarpeet huomioidaan niin, että lapsi tai nuori voi saada asianmukaisesti opetusta sairaalassaoloajan ja tarvitsemansa tuen siirtyessään takaisin omaan kouluunsa. 21. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 200 000 euroa. Määrärahasta saa käyttää enintään 1 177 000 euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, vammaisten lasten koulujen palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan, avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään pääasiassa Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun, Suomalais-venäläisen koulun ja vammaisten lasten koulujen toimintaan sekä perusopetuksen järjestämiseen valtion koulukodeissa. Valtion yleissivistävät oppilaitokset: Helsingin ranskalais-suomalainen koulu 4 511 000 Suomalais-venäläinen koulu 4 309 000 Vammaisten lasten koulut 27 600 000 Yhteensä 36 420 000 Muu opetus: Koulukotien perusopetus 1 873 000 EU:n Eurooppa-koulut 907 000 Yhteensä 2 780 000 Kaikki yhteensä 39 200 000 Valtion yleissivistävien oppilaitosten menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 38 775 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 2 691 000 Muut toimintamenot 36 084 000 Bruttotulot 2 355 000 Maksullisen toiminnan tulot 1 514 000 Muut tulot 841 000 Nettomenot 36 420 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 180 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä 27 000 euroa yhden viran siirtona momentilta 31.24.21. Kuntien osuus valtion yleissivistävän koulutuksen kustannuksiin 3 879 000 euroa on otettu huomioon momentin 29.40.30 mitoituksessa. 2002 talousarvio 39 200 000 2001 talousarvio 37 396 585 2001 I lisätalousarvio 855 404 2000 tilinpäätös 36 908 672 25. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 703 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää yleissivistävän koulutuksen kokeilu-, tutkimus- ja kehittämishankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. 2002 talousarvio 1 703 000 2001 talousarvio 1 703 407 2000 tilinpäätös 1 703 407 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 592 549 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää kuntien valtionosuuslain mukaisten verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen ja siirtymätasauksen maksamiseen kunnille. Määrärahasta saa käyttää enintään 3 855 000 euroa avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa sekä opetusministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 42 :n mukaisina avustuksina enintään 8 241 000 euroa avustusten maksamiseen oppilaitosten kokeilu- ja kehittämistoimintaan ja oppilai- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
tosten kansainvälistämiseen, kunnalle tai rekisteröidylle yhdistykselle Ruotsissa rajakuntien yhteistoimintaan perustuvasta suomalaisoppilaiden koulunkäynnistä aiheutuviin kustannuksiin, ulkomailta muuttaneiden oppilaiden tukiopetuksen järjestämiseen sekä avustuksen maksamiseen saamenkielisten, romanikielisten ja vieraskielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen ja ulkomailta palaavien suomalaisten oppilaiden ulkomailla hankkiman kielitaidon ylläpitämiseen peruskoulussa ja lukiossa. Määrärahaa saa käyttää Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 136 000 euroa taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. Taiteen perusopetuksen asukaskohtaisen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 1,4 euroa asukasta kohti. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 505 000 ja muussa tuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 69 044 tuntia. S e l v i t y s o s a : Valtionosuuden ja -avustuksen arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Laskennalliset kustannukset kunnallinen perusopetus 2 577 268 000 yksityinen perusopetus 54 089 000 kunnallinen lukio-opetus 472 984 000 yksityinen lukio-opetus 41 943 000 taiteen perusopetus (asukaskohtainen) 6 462 000 esiopetus 243 483 000 Kuntien rahoitusosuus -1 840 424 000 Tasauserät -22 043 000 Valtionosuus taiteen perusopetukseen (opetustuntikohtainen) 44 968 000 Valtionosuus ulkomailla toimivien koulujen käyttökustannuksiin 1 385 000 Rahoituslain mukaiset avustukset (enintään) 8 241 000 Tietoyhteiskuntahanke (enintään) 3 855 000 Eräät ulkomaanopetuksen menot 202 000 Taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten harkinnanvaraiset valtionavustukset (enintään) 136 000 Yhteensä 1 592 549 000 Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien omarahoitusosuus sisältää kuntien osuutena harjoittelukouluista ja valtion yleissivistävästä koulutuksesta 17 767 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 17 402 000 euroa oppilasmäärän muutoksen (ml. esiopetuksen laajentaminen), 161 108 000 euroa pääluokkaperusteluihin viitaten yksikköhintojen tarkistuksen ja 23 216 000 euroa opettajien eläkejärjestelmän muutoksen johdosta. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 400 000 euroa siirtona momentille 29.69.22, 52 788 000 euroa arvonlisäveron takaisinperinnästä luopumisen johdosta ja 23 856 000 euroa tasauserien muutoksen johdosta. Määräraha on mitoitettu seuraavien keskimääräisten yksikköhintojen mukaisesti (sis. alv): Lukio-opetus Perusopetus Esiopetus Taiteen perusopetus asukaskohtainen valtionosuus opetustuntikohtainen valtionosuus 4 058 euroa/opp. 4 645 euroa/opp. 3 948 euroa/opp. 1,4 euroa/as 50 euroa/opetustunti 2002 talousarvio 1 592 549 000 2001 talousarvio 1 460 449 936 2001 I lisätalousarvio 11 630 195 2000 tilinpäätös 1 233 606 235 34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 67 550 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) sekä peruskoulujen, lukioiden, musiikkioppilaitosten, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/1992) mukaisten perustamishankkeiden sekä peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
(1112/1978) mukaisten perustamiskustannusten, eräiden ammatillisten oppilaitosten valtionosuuksista ja -avustuksista sekä korkotukilainoista annetun lain (1075/1975) mukaisten perustamiskustannusten sekä ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain (494/1983) mukaisten perustamiskustannusten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Vuonna 2002 saa myöntää valtionosuutta perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionosuudet ovat tammikuun 2002 kustannustasossa yhteensä enintään 44 000 000 euroa. Valtionosuuksista ja -avustuksista yhteensä enintään 9 000 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena. Vuonna 2002 saa edellisen lisäksi vahvistaa laajuuksia sellaisille perustamishankkeille, joille valtionosuus tullaan myöntämään vuonna 2003 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionosuuksista vuoden 2002 tammikuun kustannustasossa on yhteensä enintään 45 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vuonna 2002 ja sen jälkeen vahvistettavien hankkeiden valtionosuus suoritetaan arvonlisäverottomiin kustannuksiin. Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös homeongelmien aiheuttamiin rakennushankkeisiin. Vuonna 2002 myönnettävät valtionosuudet yleissivistävä koulutus 5 120 000 kunnallinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut 930 000 yksityinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut 200 000 Vuosina 1993 2001 myönnetyt valtionosuudet yleissivistävä koulutus 36 000 000 kunnallinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut 21 200 000 yksityinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut 550 000 Ennen vuotta 1993 myönnettyjen rakentamislupien edellyttämät valtionosuudet ja muut lakisääteiset menot yleissivistävät oppilaitokset 2 300 000 kunnalliset ammatilliset oppilaitokset 670 000 yksityiset ammatilliset oppilaitokset 580 000 Yhteensä 67 550 000 Rakentamisluvista ja myönnetyistä valtionosuuksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja seuraavasti (milj. euroa): 2003 2004 2005 2006- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Ennen vuotta 2002 hyväksytyt hankkeet yleissivistävät oppilaitokset 28,3 24,9 21,2 33,6 ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut 19,8 15,2 11,9 16,4 Vuonna 2002 myönnettävät valtionosuudet ja -avustukset yleissivistävät oppilaitokset 2,4 3,9 4,7 19,8 ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut 0,9 1,7 2,0 8,3 Yhteensä 51,4 45,7 39,8 78,1 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarvioehdotuksesta antamaansa mietintöön (VaVM 43/2000 vp) ja siinä oppilaitosten perustamishankkeiden rahoituksesta todettuun. Valiokunta painottaa sitä, että koulutuksen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan ehdotetuista hanke-esityksistä voitiin rahoitussuunnitelmaan ottaa alle 23 prosenttia yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen hankkeista ja noin 15 prosenttia aikuiskoulutuksen hankkeista (mom. 29.69.52). Valiokunta korostaa sitä, että kaikilla koulutuksen järjestäjillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa hankkeita ilman valtionosuutta, joten osa hankkeista siirtyy myöhempään ajankohtaan valtionosuuksiin varattujen määrärahojen puuttuessa. Kehitys on ollut myös viime vuosina huononeva. Määrärahojen vähyyden johdosta rahoitussuunnitelmaan on voitu ottaa yhä pienempi osa siihen esitetyistä hankkeista. Edellä todetun johdosta momentille lisätään 2 miljoonaa euroa muun muassa homeja kosteusvaurioista kärsivien koulujen peruskorjaukseen. Tämän johdosta myös valtionosuuksien myöntämisvaltuutta ja toteutusaikaista myöntämisvaltuutta korotetaan kumpaakin 3 miljoonalla eurolla. 2002 talousarvio 67 550 000 2001 talousarvio 77 366 446 2000 tilinpäätös 77 366 446 35. Yleissivistävän koulutuksen valtionosuuksien loppuerät (arviomääräraha) Momentille myönnetään 13 623 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/1992) 49 :n mukaisten peruskoulujen, lukioiden ja musiikkioppilaitosten valtionosuuksien loppuerien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Peruskoulut 9 082 000 Lukiot 3 532 000 Musiikkioppilaitokset 1 009 000 Yhteensä 13 623 000 2002 talousarvio 13 623 000 2001 talousarvio 24 067 692 2000 tilinpäätös 17 969 841 51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 521 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kerhokeskus-koulutyön tuki ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Kesälukioseura ry:lle ja eräiden vaihtooppilasjärjestöjen toiminnan tukemiseen. 2002 talousarvio 521 000 2001 talousarvio 521 383 2000 tilinpäätös 520 542 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5